Suomen teollisuuspolitiikka, sen olemattomuus ja virheet

[hkanime]

Aloitan uuden ketjun koskien Suomen teollisuutta ja yritysmaailmaa. Alkuperäinen kirjoitus, jonka kopioin tuohon alle löytyy eurokriisiketjusta .

--

Taloussanomissa Esko Aholla on ehdotuksia, mitä pitäisi tehdä.

Suomen vuoden 2002 vaihtoaseen 12,2 miljardin ylijäämä painui alijäämäiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä.

– Tämä on vaarallinen merkki, sille pitää tehdä jotain nyt, Aho vaatii.

Entisen pääministerin teesien mukaan Suomen pitää luoda uusi teollinen perusta. Tämä onnistuu palauttamalla yhteiskunnan hyväksyntä teollisuudelle.

– Ei ole jälkiteollista Suomea, Aho lataa.

Toiseksi Suomen pitää palata teknologian huipulle. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen pitää olla maailman paras teknologian soveltamisessa. Kolmanneksi Suomessa pitää olla tehokas, luotettava ja hyvin hoidettu julkinen sektori.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/06/04/esko-aho-demokratia-toimii-hankalalla-tavalla/201230777/12

Teollisuus on ajettu alas, vaikka lisärahalla sitä olisi pitänyt tukea. Teknologia voisi kehittyä, jos tutkimusta tuettaisiin.

Aho on täysin oikeassa. Suomen teollisuuspolitiikka on epäonnistunut surkeasti, jonka seurauksena olemme päätyneet mikroyritysten palveluhteiskunnaksi. Suomessa on runsaasti yrityksiä, mutta ne synntyvät kotimarkkinoiden palvelualoille, ovat kasvuhaluttomia eikä ne halua työllistää ulkopuolisia.

[Jouko]

On muitakin syitä:
- Yliarvostettu €uro
- Järjettömät EU-direktiivit
- Ilmastosopimukset, jotka kampittavat vientiteollisuutta(laivojen rikkidirektiivin kaltaiset) ja nostavat energian hintaa.
- Ylivelkaantuminen keinotekoisen halvan rahan vuoksi. Silti ei rahaa ole laitettu kannattaviin investointeihin.
- Energiapolitiikka, joka nostaa yleistä kustannustasoa maassa.
- Kiinan mukaan otto WTO: jäseneksi.
- Välimeren maiden mukaanotto rahaliittoon ja Unioniin.
- Irlannin mukaan otto tai pikemminkin pakottaminen.

[jka]

Löytyykö maailmasta yhtään "teollistunutta länsimaata", jossa tämä olisi hoidettu paremmin? Väittäisin, että trendi on kaikkialla sama. Teollisuus siirtyy muualle ja länsimaihin ei oikeasti jää kuin paidanpesua ja vähän huipputeknologian osaamista.

[Alkuasukas]

^ Saksassa tuntuu teollisuus porskuttavan.

[P]

Löytyykö maailmasta yhtään "teollistunutta länsimaata", jossa tämä olisi hoidettu paremmin? Väittäisin, että trendi on kaikkialla sama. Teollisuus siirtyy muualle ja länsimaihin ei oikeasti jää kuin paidanpesua ja vähän huipputeknologian osaamista.

USA. Siellä ei makseta ilmastoaneita, elirahaa tyhjäään yrittämisen ja kuluttajien taskusta.

[ApinA]

Löytyykö maailmasta yhtään "teollistunutta länsimaata", jossa tämä olisi hoidettu paremmin? Väittäisin, että trendi on kaikkialla sama. Teollisuus siirtyy muualle ja länsimaihin ei oikeasti jää kuin paidanpesua ja vähän huipputeknologian osaamista.

USA. Siellä ei makseta ilmastoaneita, elirahaa tyhjäään yrittämisen ja kuluttajien taskusta.

Eikös juuri USA ole pahimmassa ahdingossa teollisuuden poistuessa omasta maastaan? Näin olen ainakin ymmärtänyt.

[jka]

^ Saksassa tuntuu teollisuus porskuttavan.

Elinkeinorakenne % BKT:sta

Saksa
maatalous 0,9 %,
palvelut 71,3 %
teollisuus 27,8 %

Suomi
maatalous 3,3 %
palvelut 66,5 %
teollisuus 30,2 %

Eli Suomessa on teollisuutta lopulta enemmän kuin Saksassa. Saksankin vahva teollisuus taitaa olla pelkkä myytti.

USA. Siellä ei makseta ilmastoaneita, elirahaa tyhjäään yrittämisen ja kuluttajien taskusta.

Nojaa. Aika heikolta sielläkin näyttää teollisuuden osalta. Facebookit ja Googlet sielläkin enää jyllää, eli korkean teknologian palvelutuotanto.

[Alkuasukas]

Juuri korkeateknologia on se, joka meiltä puuttuu ja jota Aho kritisoi. Suomi ei tarvitse suurta BKT:ta (liikevaihtoa) pyörittäviä bulkitehtaita vaan erittäin korkean jalostusarvon innvatiivisuuteen pohjautuvaa teollisuutta PK- ja erityisesti K-sektorissa.

Juuri näin. Sellun sijaan pitäisi tehdä stradivariuksia. Noin niinkuin kuvainnollisesti.

[jka]

Juuri korkeateknologia on se, joka meiltä puuttuu ja jota Aho kritisoi. Suomi ei tarvitse suurta BKT:ta (liikevaihtoa) pyörittäviä bulkkitehtaita vaan erittäin korkean jalostusarvon innvatiivisuuteen pohjautuvaa teollisuutta PK- ja erityisesti K-sektorissa.

Korkean teknologian tuotteiden vienti
http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/innovaatiot/pdf/high_tech_vienti_eraissa_maissa.pdf

Suomihan on ollut tässäkin selkeästi keskitason yläpuolella ja hakannut mm. Saksan mennen tullen vuoteen 2008 asti. Vasta parin viime vuoden aikana ollaan romahdettu totaalisesti johtuen suureksi osaksi Nokian romahduksesta. Suurin virhe oli, että luotettiin liikaa yhteen yritykseen ja sen romahduksen mukana meni sitten kaikki. Mutta en nyt näe, että muuten Saksan tai Suomen talouspolitiikassa kauhean radikaaleja eroja olisi. Isossa maassa on jo kokonsa puolesta enemmän diversiteettiä kuin pienessä maassa ja se on se joka pitää kriiseissä pinnalla.

Tuosta kuvasta voi muuten nähdä, että myös korkean teknologian viennin osuus kääntyi laskuun keskimäärin kaikissa länsimaissa jo vuonna 2000. Koko EU:n alueella ollaan edelleen alemmalla tasolla kuin vuonna 2000. Eli ei Suomi tässäkään veneessä yksin ole.

[P]

Löytyykö maailmasta yhtään "teollistunutta länsimaata", jossa tämä olisi hoidettu paremmin? Väittäisin, että trendi on kaikkialla sama. Teollisuus siirtyy muualle ja länsimaihin ei oikeasti jää kuin paidanpesua ja vähän huipputeknologian osaamista.

USA. Siellä ei makseta ilmastoaneita, elirahaa tyhjäään yrittämisen ja kuluttajien taskusta.

On lyhytnäköisen kvartaaliahneuden vuoksi.
utta siellä ei julkinen valta vielä bonarina kuse muroihin ja ammu omiinpolviinsa, kuten Suomessa.


Eikös juuri USA ole pahimmassa ahdingossa teollisuuden poistuessa omasta maastaan? Näin olen ainakin ymmärtänyt.

[Alkuasukas]

Korkean teknologian tuotteiden vienti
http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/innovaatiot/pdf/high_tech_vienti_eraissa_maissa.pdf

Tavallaan mielenkiintoista dataa, mutta muiden maiden osalta jop lähes puoli vuosikymmentä vanhaa. Suomen siunaus ja ongelma oli ja on Nokia. Yhdellä hevosella vedeltiin vuodet, nyt koni on meetvurstina.

[jka]

Juuri korkeateknologia on se, joka meiltä puuttuu ja jota Aho kritisoi. Suomi ei tarvitse suurta BKT:ta (liikevaihtoa) pyörittäviä bulkkitehtaita vaan erittäin korkean jalostusarvon innvatiivisuuteen pohjautuvaa teollisuutta PK- ja erityisesti K-sektorissa.

Korkean teknologian tuotteiden vienti
http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/innovaatiot/pdf/high_tech_vienti_eraissa_maissa.pdf

Suomihan on ollut tässäkin selkeästi keskitason yläpuolella ja hakannut mm. Saksan mennen tullen vuoteen 2008 asti. Vasta parin viime vuoden aikana ollaan romahdettu totaalisesti johtuen suureksi osaksi Nokian romahduksesta. Suurin virhe oli, että luotettiin liikaa yhteen yritykseen ja sen romahduksen mukana meni sitten kaikki.

Tämä onkin Suomen teollisuuden ongelma. Se on tukeutunut vain muutamaan suuryritykseen kuten esim. UPM, Enso, Outokumpu, Nokia, Wärtsilä, Masa-yards (ja näiden myöhäisemmät fuusioviritykset).

Kun suuryritys muuttaa strategiansa tai epäonnistuu, se saattaa viedä mennessään kokonaisen alan ja kaikki paikkakunnan työpaikat. Näin on myös käytännössä tapahtunut lukuisten suomalaisen suuryrityksen kanssa, jonka seurauksena kauppatase on valunut tukevasti pakkaselle.

Jollain lailla on hahmoteltavissa, että suomalainen teollisuuspoltiikka on edelleen kovin neuvostoliittolaista missä turvaudutaan sosialistikauden ihannekuviin megayksiköistä ja savupiipputeollisuudesta. Tämä on tulkittavissa myös esim. työsopimusmallistamme missä työsopimukset päätetään lähinnä suuryritysten näkökulmasta edustajinaan SAK ja EK.

Totta. Tämä on kyllä melko lailla Suomelle ominaista ja erottaa meidät jossain määrin muista länsimaista. Näiden suuryritysten eteen ollaan valjastettu aika-ajoin koko kansakunta jos ei muuten niin sitten devalvoimalla valuutta. Hyvä esimerkki ihan viime vuosilta "Lex Nokia", jossa tietosuojalakia muutettiin käytännössä yhden yrityksen toiveiden mukaiseksi. Esim. USA:ssa liittovaltio haastoi Microsoftinkin oikeuteen monopoliaseman väärinkäytöstä. Suomessa tuollainen ei tulisi kuuloonkaan.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Löytyykö maailmasta yhtään "teollistunutta länsimaata", jossa tämä olisi hoidettu paremmin? Väittäisin, että trendi on kaikkialla sama. Teollisuus siirtyy muualle ja länsimaihin ei oikeasti jää kuin paidanpesua ja vähän huipputeknologian osaamista.

Sveitsi, Saksa ,Ruotsi ja   Japani ny aluksi. Todennäköisesti Hollanti lisäksi. Tosin ei Suomi ny sentään aivan luokattoman toivoton tapaus ole.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^ Saksassa tuntuu teollisuus porskuttavan.

Elinkeinorakenne % BKT:sta

Saksa
maatalous 0,9 %,
palvelut 71,3 %
teollisuus 27,8 %

Suomi
maatalous 3,3 %
palvelut 66,5 %
teollisuus 30,2 %

Eli Suomessa on teollisuutta lopulta enemmän kuin Saksassa. Saksankin vahva teollisuus taitaa olla pelkkä myytti.

Noissa BKT-luvuissa on mitä illmeisemmin erittäin suuri tilastollinen harha.

Suomen teollisuus on hyvin painava bulkkituotannossa kuten sellussa, paperissa, metallissa. Tämä näkyy väistämättä suurena BKT-osuutena (euromittari). Jos tarkasteltaisiin innovaatioyritysten, eli high-tech -firmojen määrää, Saksa on valovuosia Suomea edellä.

Juuri korkeateknologia on se, joka meiltä puuttuu ja jota Aho kritisoi. Suomi ei tarvitse suurta BKT:ta (liikevaihtoa) pyörittäviä bulkkitehtaita vaan erittäin korkean jalostusarvon innvatiivisuuteen pohjautuvaa teollisuutta PK- ja erityisesti K-sektorissa.

Korkean teknologian firmat tarvitsevat  yleensä paljon pääomia, ja ovat riskialttiita sijoituksia. jos voitot vie verottaja ja riski jää sijoittajalle, niin homma ei kannata. Sijoittajile kuuluisi sekä riskit että voitot. verottaja taas saisi innovaatioiden tuomien palkkojen verotulot ja välilliset verot. pelkästään pääomaverojen järkeistäminen toisi paljon työpaikkoja pitkällä tähtäimellä, ja miljardien verotulot.

[jka]

Löytyykö maailmasta yhtään "teollistunutta länsimaata", jossa tämä olisi hoidettu paremmin? Väittäisin, että trendi on kaikkialla sama. Teollisuus siirtyy muualle ja länsimaihin ei oikeasti jää kuin paidanpesua ja vähän huipputeknologian osaamista.

Sveitsi, Saksa ,Ruotsi ja   Japani ny aluksi. Todennäköisesti Hollanti lisäksi. Tosin ei Suomi ny sentään aivan luokattoman toivoton tapaus ole.

Tässä linkki jonka laitoin tuossa jo aiemmin.

Korkean teknologian tuotteiden vienti
http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/innovaatiot/pdf/high_tech_vienti_eraissa_maissa.pdf

Mainitsemistasi maista vain Sveitsi on kiinnostava tapaus. Sveitsi on tuossa kuvassa ainoa, jolla korkean teknologian vienti ei sentään laske kuin lehmän häntä niinkuin kaikilla muilla. Korkean teknologian vientimaiden kuninkaalla Japanillakin osuus laskee pahemmin kuin Suomella vaikka siellä sentään pitäisi olla muitakin yrityksiä kuin Nokia Suomessa.

[tyhmyri]

Mainitsemistasi maista vain Sveitsi on kiinnostava tapaus. Sveitsi on tuossa kuvassa ainoa, jolla korkean teknologian vienti ei sentään laske kuin lehmän häntä niinkuin kaikilla muilla. Korkean teknologian vientimaiden kuninkaalla Japanillakin osuus laskee pahemmin kuin Suomella vaikka siellä sentään pitäisi olla muitakin yrityksiä kuin Nokia Suomessa.

Muistaakseni Sveitsi itse asiassa onnistui nostamaan korkean teknologian vientiä 1980-luvun kriisin jälkeen. Tuolloin Sveitsin perinteinen ala eli hienomekaniikka oli lirissä. En muista mitä kaikkea tehtiin, mutta temput toimivat.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Löytyykö maailmasta yhtään "teollistunutta länsimaata", jossa tämä olisi hoidettu paremmin? Väittäisin, että trendi on kaikkialla sama. Teollisuus siirtyy muualle ja länsimaihin ei oikeasti jää kuin paidanpesua ja vähän huipputeknologian osaamista.

Sveitsi, Saksa ,Ruotsi ja   Japani ny aluksi. Todennäköisesti Hollanti lisäksi. Tosin ei Suomi ny sentään aivan luokattoman toivoton tapaus ole.

Tässä linkki jonka laitoin tuossa jo aiemmin.

Korkean teknologian tuotteiden vienti
http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/innovaatiot/pdf/high_tech_vienti_eraissa_maissa.pdf

Mainitsemistasi maista vain Sveitsi on kiinnostava tapaus. Sveitsi on tuossa kuvassa ainoa, jolla korkean teknologian vienti ei sentään laske kuin lehmän häntä niinkuin kaikilla muilla. Korkean teknologian vientimaiden kuninkaalla Japanillakin osuus laskee pahemmin kuin Suomella vaikka siellä sentään pitäisi olla muitakin yrityksiä kuin Nokia Suomessa.

Mietippä tätä että Suomi ei vie yhtään i phonea, mutta silti Suomi (Nokia) saa jokaisesta i phonesta enemmän voittoa, kuin Kiinan työläiset liksaa.  Tuotemerkit tuotekehitys markkinointi tuo monesti enemmän rahaa, kuin valmistus. suomessa ei ole kuin pari tuotetta, joka olisi brändi ulkomailla.

[Alkuasukas]

Aika paljon onpi siirtynyt Kiinaan.

(http://media.lclark.edu/content/hart-landsberg/files/2011/08/hitech.jpg)

[jka]

Mainitsemistasi maista vain Sveitsi on kiinnostava tapaus. Sveitsi on tuossa kuvassa ainoa, jolla korkean teknologian vienti ei sentään laske kuin lehmän häntä niinkuin kaikilla muilla. Korkean teknologian vientimaiden kuninkaalla Japanillakin osuus laskee pahemmin kuin Suomella vaikka siellä sentään pitäisi olla muitakin yrityksiä kuin Nokia Suomessa.

Muistaakseni Sveitsi itse asiassa onnistui nostamaan korkean teknologian vientiä 1980-luvun kriisin jälkeen. Tuolloin Sveitsin perinteinen ala eli hienomekaniikka oli lirissä. En muista mitä kaikkea tehtiin, mutta temput toimivat.

Nyt olisi hyvät neuvot kalliit ja Sveitsistä kannattaisi varmasti ottaa oppia oikeasti. Jos jollain on parempaa tietoa Sveitsistä niin olisi kiinnostavaa kuulla tässä yhteydessä.

Ainakin itselleni tulee heti mieleen yksi oleellinen asia joka erottaa Sveitsin melkein kaikista muista länsimaista ja eritoten Suomesta. Suurituloisten ja itseasiassa tuloverotus ylipäätään on Sveitsissä suuripiirtein puolet siitä mitä se on Suomessa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mainitsemistasi maista vain Sveitsi on kiinnostava tapaus. Sveitsi on tuossa kuvassa ainoa, jolla korkean teknologian vienti ei sentään laske kuin lehmän häntä niinkuin kaikilla muilla. Korkean teknologian vientimaiden kuninkaalla Japanillakin osuus laskee pahemmin kuin Suomella vaikka siellä sentään pitäisi olla muitakin yrityksiä kuin Nokia Suomessa.

Muistaakseni Sveitsi itse asiassa onnistui nostamaan korkean teknologian vientiä 1980-luvun kriisin jälkeen. Tuolloin Sveitsin perinteinen ala eli hienomekaniikka oli lirissä. En muista mitä kaikkea tehtiin, mutta temput toimivat.

Nyt olisi hyvät neuvot kalliit ja Sveitsistä kannattaisi varmasti ottaa oppia oikeasti. Jos jollain on parempaa tietoa Sveitsistä niin olisi kiinnostavaa kuulla tässä yhteydessä.

Ainakin itselleni tulee heti mieleen yksi oleellinen asia joka erottaa Sveitsin melkein kaikista muista länsimaista ja eritoten Suomesta. Suurituloisten ja itseasiassa tuloverotus ylipäätään on Sveitsissä suuripiirtein puolet siitä mitä se on Suomessa.

Itseasiassa Sveitsin hyvinvoinnin ja matalamman verotuksen mahdollistta suora demokratia. Tämä tuo maahan vuodessa miljardien säästöt.

[Alkuasukas]

Kannattaa tsekata myös yksi omista suosikeistani; Singapore. Maan BKT on tuplaantunut 10 vuodessa ja ostovoima on jo 120% amerikkalaisesta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_Singapore

Kaikkia "uusia" talouksia yhdistää vapaa liiketoimintaympäristö ja lähes olematon verotus. Kuulostaa liberaalilta, elleivät punaviherhinttarivihreät olisi raiskanneet sitäkin termiä.

[tyhmyri]

Kaikkia "uusia" talouksia yhdistää vapaa liiketoimintaympäristö ja lähes olematon verotus.

Ööh... No, ei ainakaan niitä maita mitkä minä tunne. Kiina, Vietnam, Intia, Indonesia, Thaimaa, Filippiinit, Malesia yms. Noista mikään ei ole kovinkaan vapaa liiketoimintaympäristö, kuten eivät Etelä-Amerikan kasvumaatkaan. Kiinassa Puolue päättää tapahtuuko mitään vai ei ja kuinka voitot liikkuvat, Vietnamissa sama. Ja niin edelleen. Singaporea tai Taiwania en tunne.

Kyllä noista maista on vapaa liiketoimintaympäristö kaukana. Vapain tietämäni on itse asiassa USA:ssa ja ainakin joillain aloilla Australia laittaa kovasti kampoihin.

[Alkuasukas]

Singapore on näköjään ensimmäisenä Ease of doing business-listalla. Noita mainitsemiasi kehitysmaita en tunne. Thaimaa ja Malesia näyttävät olevan 20 parhaan joukossa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ease_of_Doing_Business_Index#Ranking

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kaikkia "uusia" talouksia yhdistää vapaa liiketoimintaympäristö ja lähes olematon verotus. Kuulostaa liberaalilta, elleivät punaviherhinttarivihreät olisi raiskanneet sitäkin termiä.

Tosiasia on kyllä se, että markkinatalous yhdistettynä kohtuullisen (alhaiseen) verotukseen on täysin ratkaiseva tekijä maan menestyksen kannalta. Vasemmistolaisen diskurssin mukaan Singaporen ja Sveitsin pitäisi olla riistovaltioita, missä paarialuokka maksaa rikkaiden miljoonat. Näinhän asia ei tietenkään ole vaan näissä maissa kaikki ovat tasaisesti kohtalaisen vauraita.

Useinhan hehkutetaan pohjoismaista hyvinvointimallia. Hyvinvointimalli, tai oikeammin - tulonsiirtomalli, ei kuitenkaan ole se, joka vaurastuttaa ihmisiä vaan se on vain mahdollinen poliittinen malli kiitos nopeasti kasvavan talouden. Tulonsiirtomalli alkaa yskimään heti kun kasvu hidastuu ja se lakkaa toimimasta kokonaan nollakasvutilanteessa.  Tulonsiirtomalli on siis (poliittinen) seuraus, ei syy, vaurastumiseen.

Mitä tulee Suomen teollisuuteen, niin olisi ensisjaisen tärkeää saada kehitettyä suurehko ryhmä keskikokoisia high-tech yrityksiä eri aloilla. Hich-techillä mielletään usein elektroniikkaa ja ohjelmointia mutta tosiasiassa siitä on jo tullut bulkkituotantoa, joka on siirtynyt halpamaihin.
Kannattaakin katsoa ihan toisille aloille kuten vaikkapa kuljetus, lääketiede ja energia uusien inovaatioiden perään. Näillä aloilla perustutkimus on vahva komponentti ja se osaaminen on vaikea varastaa muualle. Lisäksi nämä ovat positioituneita hyvin mitä tulee asiakaskuntaan. Kuljetusta ja energiaa tarvitaan aina, väestö ikääntyy, sairaudet halutaan poistaa. Näillä aloilla ihmiskunta on valmis käyttämään paljon rahaa ja sen takia Suomen pitäisi tarjota kansainvälisille markkinoille osaamistaan juuri siellä.

Teollisuus ei ole vain teknologiaa vaan myös designia ja brändäystä. Suomella on hyvä design-osaaminen ja olisikin mukava nähdä paljon enemmän suomalaisia laatu- ja designtuotteita myynnissä maailmalla. Siihen ei kuitenkaan riitä pelkkästään Marimekon tylsät kuosit ja Iittalan kipot vaan tarvitaan muitakin, kalliimpia luksustuotteita.

Suomessa kyllä löytyy ideoita mutta mistä löytyy riskirahoitus ja riskinottohalu?

Nykyisellä verotuksella ei mistään. tai rahoitus löytyy sellaiselta taholta, että veroja ei tartte maksaa Suomeen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Singapore on näköjään ensimmäisenä Ease of doing business-listalla. Noita mainitsemiasi kehitysmaita en tunne. Thaimaa ja Malesia näyttävät olevan 20 parhaan joukossa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ease_of_Doing_Business_Index#Ranking

Voi juma mikä vitsi toi lista on Saudi-Arabia sijalla 12 ja Sveitsi sijalla 26.
Mutta öljymaa venezuela listan ihan hännillä. Tämä kait kertoo jotakin  huugon politiikasta.

[tyhmyri]

Voi juma mikä vitsi toi lista on Saudi-Arabia sijalla 12 ja Sveitsi sijalla 26. Mutta öljymaa venezuela listan ihan hännillä. Tämä kait kertoo jotakin  huugon politiikasta.

Niinpä. Jos Saudi-Arabia on aika kärjessä, ennen Sveitsiä, niin jokainen voi päätellä asioista aika paljon.

[hoxpox]

Teknologia voisi kehittyä, jos tutkimusta tuettaisiin.

Teknologia nimenomaan ei kehity jos valtio lähtee sekaantumaan tutkimuksen tukemiseen. Yrityksillä tulee olla täysi vapaus kehittää ja tutkia juuri sitä mitä haluavat, eikä näitä rahoja tule kierrättää valtion viraston kautta tutkimukseen korvamerkittynä. Lisätietoja ja todisteita löydät vaikkapa Tekes-mielenosoituksen facebook-ryhmästä: http://www.facebook.com/tekes.mielenosoitus

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Teknologia voisi kehittyä, jos tutkimusta tuettaisiin.

Teknologia nimenomaan ei kehity jos valtio lähtee sekaantumaan tutkimuksen tukemiseen. Yrityksillä tulee olla täysi vapaus kehittää ja tutkia juuri sitä mitä haluavat, eikä näitä rahoja tule kierrättää valtion viraston kautta tutkimukseen korvamerkittynä. Lisätietoja ja todisteita löydät vaikkapa Tekes-mielenosoituksen facebook-ryhmästä: http://www.facebook.com/tekes.mielenosoitus

Tekes on sekava ja tehoton sotku, mutta eikös VTT pysty tarjoamaan pk sektorin yrityksille sellaista osaamista joka olisi yksin hankittuna pirun kallista.

[tyhmyri]

Teknologia nimenomaan ei kehity jos valtio lähtee sekaantumaan tutkimuksen tukemiseen. Yrityksillä tulee olla täysi vapaus kehittää ja tutkia juuri sitä mitä haluavat, eikä näitä rahoja tule kierrättää valtion viraston kautta tutkimukseen korvamerkittynä.

Piti ihan hetken aika miettiä. Eikös valtioillakin ole oikeus tutkia ja teettää tutkimusta mistä niitä huvittaa? Viime aikojen sodat on voitettu teknologisella ylivoimalla, sitä taas eivät hanki muut kuin valtiot. Itse tutkimus on historiallisesti ollut valtioiden temmellyskenttää. Vasta kun firmat ovat kasvaneet riittävän isoiksi ovat nekin tulleet mukaan peliin.

Hyvin suuri osa ihmiskunnan historiassa tapahtuneista teknologisista edistysaskeleista on tapahtunut valtion tilauksesta tai ainakin toiveesta.

[tyhmyri]

Singapore on näköjään ensimmäisenä Ease of doing business-listalla. Noita mainitsemiasi kehitysmaita en tunne. Thaimaa ja Malesia näyttävät olevan 20 parhaan joukossa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ease_of_Doing_Business_Index#Ranking

Huomasin juuri saman asian kuin hämärästi muistelin. Krugman laittoi blogiinsa, että Irlanti oli yksi maista missä bisneksen teko oli helpointa. Irlannilla tosin menee päin persettä nyt.

Hmm... Voimmeko päätellä tästä mitään?

Itse asiassa emme. Se, että on helppoa tehdä bisnestä ei kerro mitään siitä onko bisnes järkevää. Jokin Saksa tai Ruotsi ovat h-e-l-v-e-t-i-n hankalia paikkoja tehdä bisnestä, mutta menestyvät molemmat sikahyvin.

[sivullinen.]

Tällä osuit hkanime oikeaan ja onnistuit vielä hyvin alkupään viesteissä tuomaan esiin ongelmat. Vain ratkaisut jäivät uupumaan. Sallinet minun antaa näkemykseni niistä. Sallit tai et, tässä tulee.

Suomi on elänyt monta suurta rikkauden aikaa. Oli tervanpolton - puulaivojen ajan "öljyn" - aikakausi, oli paperiteollisuuden mahti Saksasta matkittuine puunhiomakoneineen ja viimein oli Nokian kännykät. Surkeita aikoja on ollut myös - ja niitä on jälleen edessä jos ei jotain tehdä. Vanhaan emme kuitenkaan voi palata. Paperin kulutus vähenee ja markkinat ovat jo täynnä - "saturoituneet". Sama on tapahtunut peruspuhelimissa - Kiinassakin on niitä jo yli miljardi. Älypuhelimien teossa Suomi taas ei ole onnistunut, eikä siihen kilpaan enää kannata yrittää; se juna meni jo. Pitää siis miettiä jotain ihan uutta; jotain mitä ihmiset voisivat tarvita tai ainakin haluta nykyisyydessä tai lähitulevaisuudessa. En usko tavaran olevan se juttu. Tavara on kivaa, mutta sitä on jo tarpeeksi; jopa liikaa. Ei ihmisellä ole luontaista tarvetta tavaralle, vaikka niin kuvitellaan. Ainoat perustarpeet -  ruoka ja suoja - on ajat sitten täytetty. Jo kivikaudesta lähtien ihminen on käyttänyt pääosan aikaansa jonkun muun tekemiseen; jonkun jonka on kokenut tärkeäksi. Teollisuusyhteiskunnassa se oli tavara. Tietoyhteiskunnassa se on tieto. Kysymys on siitä tuleeko seuraavaksi tietoyhteiskunta vai joku muu. Se meidän on ratkaistava ensin.

Ennen kuin voimme sanoa juuta tai jaata, pitää miettiä mikä tietoyhteiskunta olisi ja mitä kivaa siitä meille tulisi. Tieto on tunnetta; "syvähenkisyyttä". Tieto ratkaisee sodat; "informaatiosodankäynti". Tiedolla hallitaan kansaa; "aivopesu". Tieto on kaikkea tätä ja paljon muuta. Ihmiset hakevat nykyään kokomuksia: käyvät ulkomailla, hyppäävät benjihypyn ja kaahaavat bemarilla. Voisiko kaiken tämän aistitasolla toteuttaa vaikka internetissä? Voiko autopeli vastata bemarilla ajoa? Voiko kuva Pariisista viedä jopa paremmin mielikuvitusretkelle kuin todellinen luuvren käynti? Eikö ole huiman jännittävää seurata miten Nokian osake laskee kuin benjihypyn jäljiltä? Minusta on. Ehkä olen huono ihminen. En kuluta vaan netteilen. Netissä ei ole rahaa. Siinä on ainoa sen ongelma; tai oikeastaan se on rahatalouden ongelma. Tietoyhteiskunta luo rahan ja arvon uudelleen eri tavalla. Rikkaudet tulevat aina vallan kautta, ja se niin ulkoisena sodankäyntinä kuin sisäisenä hallintona on mennyt nettiin; sota on ratkaistaan informaatiorintamalla ja poliisina toimii Minuluv Kukkis. Joten netti tulee luomaan "rahan" uudelleen ja jakamaan sen omien arvojensa mukaan. Koska? Suuret mullistukset 1918 lopettivat kaikkialla vallinneen kuninkuuden yhdessä hetkessä; Saksan keisarikunta romahti, Venäjä romahti! Koska ylin valta voi olla vain yhdellä, muutos on romahdus. Muutoksessa vallan ottaa vahvin. Onko olemassa mitään suurempaa voimaa kuin netin voima tällä hetkellä? Ammattiliitot eli kommunismi tai "anarkosyndikalismi"; armeija eli fasismi; entä kristinusko ja teokratia. Kaikki ovat heikkoja ja herättävät lähinnä vihaa.

Mielestäni on selvää, että tietoyhteiskunta ja internet tulee ottamaan johtavan osan valtiossa. Mutta kysymys siitä mikä osa tietoyhteiskuntaa, on toinen juttu. On Hommaforum - kansallismielinen ihmisjärjenvoitto; on zeitgeist - kansainvälinen koneälyn- eli "kybernetiikan"voitto; on tuhansia muita eri lahkoja. Vasta kun näissä tapahtuu yhdistymistä ja valtasuhteiden selkeyttämistä alkaa kaaos muuttua järjestykseksi. Suora Demokratia - tai ehkä sen saksalainen muoto "liquid democrazy" - on onnistunut parhaiten luomaan yhteisesti hyväksyttävää yhteiskuntaa, ja siten saanut kannatusta itselleen. Suomessa Uusi Suomi tuli "vanhan rahan" voimin merkittävimmäksi keskustelukerhoksi, mutta on sittemmin menettänyt otettaan. Voittajaa ei ole vielä valittu. Lähtikö Turkkila sitä luomaan, sitä emme tiedä. Toisaalta eniten meille antaa netissä Google hakukoneineen tai Facebook. Kenen kanssa nämä liittoutuvat? Kuka pystyy antamaan eniten, saa eniten kannatusta ja voi voittaa. Homma antaa huvia, mutta antaako sielunrauhaa? Antaako ymmärrystä? Auttaako löytämään tietoa?

Voisin jatkaa tästä vielä kauan, mutta nyt annan vuoron muille. Joten antaa tulla.

[sivullinen.]

Tieto, tai piekemminkin tietojenkäsittely voidaan myös osittain ymmärtää viihteenä (pelit jne.) eli kokemuksina. Viihteessä on periatteessa rajaton potentiaali mutta toisaalta vetävän viihteen löytäminen ei ole helppoa. Viihdettä voi myös tuottaa missä tahansa, jonka takia se on hyvin kilpailtu ja volatiilinen markkina.
Yhä enemmän ihmiset kuluttavat varojaan elämyksiin ja viihteeseen mutta silläkin on käytännön rajansa. Elämykset maksavat ja niihin kuluu paljon aikaa.

Viihde on toistaiseksi parhaiten rahaa tuottanut "tietoala". Mutta kuten sanot, se on kovin kilpailtu. Siksi pitäisi tehdä jotain muuta tiedosta. Keskustelu eli "sosiaalinen media" on uudempi jo suurempi ala. Kyllä muitakin käyttöjä varmaan olisi, ne vaan pitää keksiä ja tehdä. Yksi mahdollinen on "Individualistinen tavara" eli painetaan jokaiselle oma nimi paitaan ja tehdään jalanmuotoja seuraavat kengät. Isommassa mittakaavassa juuri erityistarkoitukseen suunnitellut lääketieteen laitteet; ei enää röntgenlaitetta vaan erillinen "sormiröntgen" ellei vielä yksityiskohtaisempi. Tiedonvälitystä voidaan myös tehdä henkilökohtaisemmaksi; Berliinissä painetaan jo yksilöllisiä sanomalehtiä: otat urheilusta vain jääkiekon ja ammunnan etkä ollenkaan sotauutisia.

Näiden toteuttamisen esteenä on kuitenkin valtio. Se on vallanpitäjien hallussa, jotka saavat vaalirahansa vakiintuneilta monopoleilta. Ei ole mitään toivoa saada Suomen joukkotiedotusta uudistettu internet aikaan, niin kauan kuin Helsingin Sanomat säätää joukkotiedostusta koskevat lait. Siten ei uusi joukkotiedotuksen muoto voi syntyä Suomessa. Mutta kun se on muualla luotu, sen pääsyä Suomeen ei voi rajattoman kauaa estää; muuten Suomi muuttuu sulkeutuneeksi kehitysmaaksi.

[Teaparty]

Sveitsistä katsoen Suomessa on meneillään sosialistisen neuvostotasavallan tarkkaan rajattu markkinatalouskokeilu, joka suunniteltiin vapaasti vaihdettavan ulkomaanvaluutan saamiseksi maahan. Euron myötä tämä kokeilu muuttui tarpeettomaksi.

Jäsen hkanime:n lista avausviestissä oli melkoisen tyhjentävä, mutta lisäänpä jatkoksi seikkaperäisen kuvauksen siitä, miten Sveitsissä aloitetaan yritystoiminta.

1. Aloitetaan yritystoiminta

Siinä se sitten olikin. Ensimmäiset kaksi vuotta voi käytännössä elää perustamansa yrityksen piikkiin ja pudottaa veroprosenttinsa lähelle nollaa.

Yritystoiminnan laajentaminen on tehty todella kannattavaksi. Kannattaa melkein heti palkata työntekijöitä, koska tästä saa huomattavat säästöt sosiaalivakuutuksissa. Aivan naurettavan pienelläkin liikevaihdolla kannattaa palkata puotipuksu ja keskittyä itse markkinointiin ja toiminnan laajentamiseen.

Koska pienyrityksiä on paljon ja joka paikassa, ostopalvelujen teettäminen paikallisella työvoimalla on kannattavaa. Siinä maksaa vain työstä yrittäjälle suoraan. Talous pyörii ja raha kiertää ilman, että valtio olisi kahmaisemassa joka välissä 50-70% itselleen. Itse asiassa, Sveitsin talous romahtaisi hetkessä, jos suomalainen verotus tulonsiirtoineen tuotaisiin maahan.

Tätä taustaa vasten on suoranainen ihme, että Suomessa menee edes osalla porukasta kohtalaisen hyvin. Ymmärrän myös tämänkin palstan punikkeja, jotka ajattelevat kansantaloutta kakkuna jota jaetaan joka vuosi. Sosialistimaassa tämä nimittäin on totta. Valtionyhtiössä työskentelevän pikkupomon uusi bemari on oikeasti sinulta pois. Markkintaloudessa pienyrittäjän bemari on seurausta siitä, että hän on palkannut ihmisiä töihin ja toimittanut tavaroita tai palveluita niitä tarvitseville.