2012-05-28 Kouluille lisätukea huonosti koulutettujen alueilla?

[Siili]

Lukutaidoissa jopa yli kahden vuoden erot – koulujen rahoitukseen muutoksia, MTV3, 28.05.2012
Opetusministerin erityisavustaja Aleksi Kalenius:
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana oppimistuloksissa on tapahtunut eriytymistä koulujen välillä ja uusin PISA-tutkimus esimerkiksi näyttää, että paras kymmenys kouluista ja heikoin kymmenys kouluista alkaa oppimistuloksissa olla jo niin kaukana toisistaan, että ero keskimääräisessä lukutaidossa vastaa kahden ja puolen vuoden oppimista, sanoo Kalenius.

Perusopetuksen aika. Selvitys koulujen toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista
Arvosanoista laskettuina koulujen erot ovat kuitenkin pienempiä kuin arviointikokeiden perusteella voisi odottaa. Koulujen vaihtelevat oppilasarvioinnin käytänteet tasoittavat koulujen eroja.

Oppilaiden osaamisessa on koulujen välillä  merkittäviä eroja. Oppilaiden saamissa arvosanoissa koulujen väliset osaamiserot eivät näy, koska koulujen arviointi ei ole yhdenmukaista.

Tuostahan voi tulla vetonaula ghettokouluille.  Kun peruskoulun arvosanat menevät koulun sisäisen gaussin mukaan, kannattaa keskinkertaisen hakea ghettokoulusta huippuarvosanat ja mennä niiden siivittämänä amisten suosituille linjoille.

[Melbac]

Valkopako miltään alueelta ei ole millään muotoa hyvä asia ja yksi hyvä keino valtaväestön viihtymiseen alueella on laadukkaat koulut lapsille. Ghettoutuminen ei varmasti ole toivottua kehitystä.

Lisäraha pyritään kaikissa kouluissa sijoittamaan mahdollisimman tehokkaasti.  Ghettokouluissa se tarkoittaa maahanmuuttajille suunnattua erityisopetusta, koska sillä katsotaan olevan suurin vaikutus.  Kun valkolaiset eivät kummemmin hyödy ghettokoulujen ylimääräisestä rahoituksesta, heidän vanhempansa tulevat edelleen pakenemaan ghetoista.  Todennäköisesti kaikinpuolinen homogeeninen ympäristö normirahoitetussa kantiskoulussa stimuloi omaa opiskelua enemmän kuin toimiminen vetenä ghettokoulun kulttuuri- ja kielikylvyissä.

Lisäraha matalan sosioekonomisen statuksen omaaville alueille tulee tarpeeseen ja hyödyttää. Erityisopetusta saa mamujen lisäksi ihan yhtälailla natiivit. Helsingissäkin on useita kouluja, joiden kanttisväestö on todella heikkoa.

Mitkä koulut on sellaisia missä kantisväestö on todella heikkoa?.

[far angst]

Miten tuon vastuun keksaisit mukamas kouluikäisille sälytettäväksi?  Vanhemmilla tuo vastuu on, ei kouluikäisillä.

Vanhemmilla varsinaisilla mamuilla nyt ei paljoa toivoa kotoutumiseen ole, mutta mielestäni kannattaa paukkuja laittaa mamulapsiin. Jos heidän koulutuksestaan ja edes jonkinasteisesta integroitumisesta yhteiskuntaamme ei pystytä huolehtimaan niin 20 v vuoden kuluttua täällä on varsinainen sirkus. Vai onko parempi heittää pyyhe kehään ja katsella sivusta myhäillen "mitäs minä sanoin" kun yhteiskuntamme taantuu banaanivaltioksi. Tuskin voidaan olettaa turvisten ottavan vastuuta lastensa sopeutumisesta kun eivät siihen itsekään pysty.

Joka tapauksessa meillä täällä on jo pian samanlainen sirkus kuin on kaikkialla muuallakin.  Toistan: kaikkalla muuallakin ilman ainoatakaan poikkeusta.  Joka paikassa ovat kotoutukset - erityisesti toisen ja kolmannen sukupolven suhteen - menneet hyvin suurelta osalta aivan plörinäksi.  Sama on meillä edessä ihan riippumatta siitä kuinka paljon resursseja tärvätään kotoutumiseen ja muuhun paapomiseen, joka itse asiassa onkin pahin kotoutumisen este.

Ei kannata heittää pyyhettä kehään, vielä vähemmän myhäillä kun Suomi pienellä viiveellä muuhun Eurooppaan nähden muuttuu tulijoitten mukaiseksi paskastaniaksi. Antautumisen sijasta on syytä ryhtyä pistämään kaikken kamalimmille kehityksille jarrua. 

Ja itse kerrot tuohon syynkin:  tulijat kun nyt ovat sellaista sakkia, että ei niillä ole edellytyksiä sopeutua ja irrota vanhasta taustastaan.  Syytä tähän kyvyttömyyteen et kertonut, mutta uskoakseni sen kyllä tiedät.  Jos et tiedä, lienet sitten tahallisesti tietämättä?

[Siili]

Ei kannata heittää pyyhettä kehään, vielä vähemmän myhäillä kun Suomi pienellä viiveellä muuhun Eurooppaan nähden muuttuu tulijoitten mukaiseksi paskastaniaksi. Antautumisen sijasta on syytä ryhtyä pistämään kaikken kamalimmille kehityksille jarrua. 

Luulenpa, että pienen pyristelyn jälkeen ratkaisu muodostuu samanlaiseksi kuin muualla:  paskastaniat rajataan tietylle alueelle roskalähiö-politiikan mukaisesti.  Niissä vallitsevaa korkeaa rikollisuutta, työttömyyttä ja näköalattomuutta siedetään, jos sillä tavalla saadaan muualla (myös suvisten ja kukkisten asuttamilla alueilla) elämisen laatu pidettyä kohtuullisissa rajoissa. 

[far angst]

Luulenpa, että pienen pyristelyn jälkeen ratkaisu muodostuu samanlaiseksi kuin muualla:  paskastaniat rajataan tietylle alueelle roskalähiö-politiikan mukaisesti.  Niissä vallitsevaa korkeaa rikollisuutta, työttömyyttä ja näköalattomuutta siedetään, jos sillä tavalla saadaan muualla (myös suvisten ja kukkisten asuttamilla alueilla) elämisen laatu pidettyä kohtuullisissa rajoissa.

Noinhan se muualla on mennyt ja kaikkialla yhä pahenemassa.  Tuo on väistämättä tulossa meillekin.  Yhteiskuntaan muodostuu capite censii, jota rauhoitellaan somalla, leivällä ja sirkushuveilla.  Erityisen todeksi tämän dystopian tekee, ettei mitään todellista, vaikuttavaa ja ratkaisevaa tehdä tämän kehityksen torjumiseksi.  Tai mikä vielä pahempaa, kylmästi kielletään tämä koko asia muualla jo nähdyistä esimerkeistä huolimatta.  Tämä kukkistalkoissa tehty valehtelu, selittely, kaunistelu ehkä siirtää vedenpaisumuksen meidän jälkeemme. 
Velttouttamme emme tee niitä päätöksiä, jotka nyt olisivat helppoja, nopeita ja tehokkaista.  Siksi joskus vielä morlokit ovat tulviva muurien yli.  Ja jo nyt tiedetään, miten siinä sitten käy.

Tämäkin on jo nyt nähtävissä.

[Tuomas3]

Parhaimpien ja huonoimpien koulujen osaamisero vastaa kahden vuoden oppimista

Lukutaidoissa jopa yli kahden vuoden erot – koulujen rahoitukseen muutoksia, MTV3, 28.05.2012
Opetusministerin erityisavustaja Aleksi Kalenius:
– Selvityshenkilöiden näkemys oli, että tätä koulutustasokriteeriä olisi mahdollista ja perusteltua käyttää myös kuntien sisällä, samoin kuin vieraskielisten oppilaiden osuutta koulun oppilaista. Ne ovat niitä tekijöitä, jotka myös kuntien sisällä selittävät koulujen välisiä eroja.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana oppimistuloksissa on tapahtunut eriytymistä koulujen välillä ja uusin PISA-tutkimus esimerkiksi näyttää, että paras kymmenys kouluista ja heikoin kymmenys kouluista alkaa oppimistuloksissa olla jo niin kaukana toisistaan, että ero keskimääräisessä lukutaidossa vastaa kahden ja puolen vuoden oppimista, sanoo Kalenius.

Perusopetuksen aika. Selvitys koulujen toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista
Arvosanoista laskettuina koulujen erot ovat kuitenkin pienempiä kuin arviointikokeiden perusteella voisi odottaa. Koulujen vaihtelevat oppilasarvioinnin käytänteet tasoittavat koulujen eroja.

Oppilaiden osaamisessa on koulujen välillä merkittäviä eroja. Oppilaiden saamissa arvosanoissa koulujen väliset osaamiserot eivät näy, koska koulujen arviointi ei ole yhdenmukaista.

Ei voi puhua koulujen arvioinnista. Arviointi riippuu pitkälti opettajista ja on siis opettajakohtaista. Opsua voi tulkita ainakin kolmella tavalla; löyhästi ja tiukasti sekä siltä väliltä.

[Tuomas3]

Erityisopetusta saa mamujen lisäksi ihan yhtälailla natiivit. Helsingissäkin on useita kouluja, joiden kanttisväestö on todella heikkoa.

Erityisopetuksessa on moninkertainen määrä mamuoppilaita verrattuna natiiveihin. Soitapa kollegoillesi johonkin Helsingin erityiskouluun. Vastaus on satavarmasti: mamuja 30-90 % oppilaista.

Kiltit hiljaiset suomalaistytöt integroidaan sujuvasti yleisopetukseen, eivät he siitä meteliä nosta, ja vanhemmat iloitsevat: ihanaa, lapsi on normaalissa luokassa kuten naapurin kakaratkin. Ainoastaan tyttö kärsii, ei tarvittavaa apua tunnilla, jää auttamatta jalkoihin. Tilalle erityisopetukseen tulee ylivilkkaita, vain jalkopallosta kiinnostuneita somalipoikia, jotka yleisopetuksen opettaja haluaa pois luokasta työrauhan turvaamiseksi.

Tutultahan tuo kuullostaa. Erityisopetukseen pääsee olemalla villi ja vapaa. Kyllä sitä tarjotaan kaikille samoin kriteerein. Opettajat suosittelevat helpoiten hankalimpien tapausten siirtämistä erkkaan, jolloin ne hiljaiset tytöt jäävät yleisopetuksen luokkaan.

Erityisopetuksessa stadissa mamut eivät ole yliedustettuna, koska mamuluokkia ei enää lasketa erkkaluokiksi (luokanopettaja opettaa; ei erityisopettaja). Esy ja emu luokilla ei ole suhteellisesti kanttiksia enempää mamuja. Mamuille on kuitenkin valmistavia luokkia kaikilla (ala-, ylä-, toisella) asteilla. Sikäli niitä on pienryhmissä enemmän.

[Tuomas3]

Erityisopetuksessa stadissa mamut eivät ole yliedustettuna, koska mamuluokkia ei enää lasketa erkkaluokiksi (luokanopettaja opettaa; ei erityisopettaja). Esy ja emu luokilla ei ole suhteellisesti kanttiksia enempää mamuja. Mamuille on kuitenkin valmistavia luokkia kaikilla (ala-, ylä-, toisella) asteilla. Sikäli niitä on pienryhmissä enemmän.

Tättä tarkoitan eirtyisopetuksella esim. vähälahjaisten/vammaisten ja vastaavien oppilaiden luokkia ja kouluja. Ammattilaisena tiedät varmasti nämä koulut, ei niitä niin monta Helsingissä ole. Näissä kouluissa mamut ovat todellakin yliedustettuina. En tarkoita siis mamuluokkia, koska niissähän voi olla ja useimmiten onkin yleisopetukseen ajan kanssa siirtyviä oppilaita.

Helsingissä on suurin kuvailemasi koulu Keskuspuisto, mutta sen monikulttuurisuudesta en tiedä.

[Vesisade]

Ehdotus on tyypillisen sosiaalidemokraattinen, eli rangaistaan hyvästä menestyksestä ja palkitaan huonosta.

Koulu on lapsia varten. Lapset eivät ole vanhempiaan valinneet. Ja kun tiedetään, että Suomessakin, missä sosiaalinen liikkuvuus on jotakuinkin korkeinta maailmassa, akateemisissa perheissä kasvaneista merkittävästi suurempi osa hankkii korkeakoulutuksen kuin duunariperheissä kasvaneissa, niin tämän suuntaiset toimet ovat minusta ihan oikean suuntaisia.

Ne myös hyödyttävät kansakuntaa.

Rikkaampien perheiden lapset ovat keskimäärin saaneet vanhemmiltaan koulumenestyksen takeiksi paremman älykkyyden (sen ollessa osittain periytyvää), tervehenkisemmän lapsuuden virikkeineen ja ennen kaikkea motivaation ja mallin opiskeluun. Koulussa näihin ei voida enää vaikuttaa, se juna meni jo. Varakkaampien vanhempien lasten tuleekin pärjätä paremmin opinnoissaan, tai yhteiskunta on kohdellut heitä syrjivästi. Elämä on.

Lisärahoituksen voin perusteluiksi voin hyväksyä sen, että kaikille pitää tarjota yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun. Jos luokkatovereiden joukossa on paljon häiriköitä, mahdollisuudet eivät ole samat.

Omakohtainen näkemys joka perustuu ihan havainnointiin, Suomessa nämä varakkaitten penikat ei ole kovin välkkyjä. Uskovatko he itse muuta, en tiedä kun en ole kysynyt. Perinteinen malli Suomessa on ollut että valloitettujen alueitten johtoon on laitettu se nuolemista hallitseva tai ansioitunut ryöstäjä. Älykkyys ei ole ollut olennaista. Ulkomaitten osalta ei ole havaintoja kun pitäisi olla vertailukohtia mutta miksipä ei niissäkin voisi olla samoin.
Kouluissakin ulkoluku on korkeassa asemassa, ei ongelmanratkaisu. Muusta olen samaa mieltä, tämä älykkyys vaan otti silmiin.

Duunariperheessä kasvaneilla voi myös olla kova kiirus töihin ihan rahankin takia. Jos sitä vaan ei ole, eli ei ole varaa ostella vaatteita, ruoankin osalta vähän niin ja näin. En tällä tarkoittanut paperityöläisiä tällä duunarilla.
Nykytilanteesta en sano mitään mutta ennen meni ihan lyhyimmille linjoille sellaisia joilla oli ysin ja kympin välillä keskiarvo. Enempi on työttömiä vanhempia nykyään, joten ehkei tilanne ole paljoa muuttunut.

Yksi asia jonka koulut voisivat järjestää olisi sellainen että halukkaat saisivat koulun jälkeen tehdä läksynsä koulussa, jos sattuu asumaan kovin meluisassa paikassa niin läksyjen teko voi häiriintyä. Tämä nyt ei lahjakkaita koske mutta heitä jotka tunnollisia on. Lisäksi meluisimmilla alueilla/kodeissa asuville voisi olla yöpymismahdollisuuskin kouluissa. Ilman mitään kuraattoreita pohtimassa asioita ja lapsia kiusaamassa. Jos tukiluokkia on, ainakaan ei pitäisi ketään sellaisiin pakottaa. Siinä helposti käy niin että heitäkin jotka tahtoisi muitten joukossa olla, joutuu luokille joissa ei opita edes lukemaan.

[Tuomas3]

Erityisopetuksessa stadissa mamut eivät ole yliedustettuna, koska mamuluokkia ei enää lasketa erkkaluokiksi (luokanopettaja opettaa; ei erityisopettaja). Esy ja emu luokilla ei ole suhteellisesti kanttiksia enempää mamuja. Mamuille on kuitenkin valmistavia luokkia kaikilla (ala-, ylä-, toisella) asteilla. Sikäli niitä on pienryhmissä enemmän.

Tättä tarkoitan eirtyisopetuksella esim. vähälahjaisten/vammaisten ja vastaavien oppilaiden luokkia ja kouluja. Ammattilaisena tiedät varmasti nämä koulut, ei niitä niin monta Helsingissä ole. Näissä kouluissa mamut ovat todellakin yliedustettuina. En tarkoita siis mamuluokkia, koska niissähän voi olla ja useimmiten onkin yleisopetukseen ajan kanssa siirtyviä oppilaita.

Helsingissä on suurin kuvailemasi koulu Keskuspuisto, mutta sen monikulttuurisuudesta en tiedä.

Itse olen vieraillut kahdessa Helsingin ym. koulussa, joissa rikastusprosentti on ihan oppilasluettelon mukaan 35 % ja yli 40 %.

Eli samaa luokkaa kuin koillisessa ja itäisessä Helsingissä yleisopetuksessa.