2012-05-28 Kouluille lisätukea huonosti koulutettujen alueilla?

[Auringonvalo]

Vanhempien koulutustausta saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa koulujen saamaan rahoitukseen.

Opetusministeriön työryhmä ehdottaa perusopetukseen uutta rahoitusmittaria. Se ottaisi huomioon kunnan 30–54-vuotiaat asukkaat, joilla ei ole peruskoulun jälkeen suoritettua tutkintoa. Heidän osuutensa kuntalaisista lisäisi valtiolta saatavaa rahoitusta.

Ehdotus pyrkii hillitsemään koulujen eriytymistä. Koulujen väliset oppimiserot ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla. Hallituksen tavoitteena on puolittaa ero vuoteen 2020 mennessä.

Hallitusohjelmassa linjataan, että perusopetuksen rahoituksen tulisi perustua nykyistä enemmän siihen, millaisessa ympäristössä koulu toimii.

Työryhmän mukaan nykyiset mittarit toimivat pääosin hyvin. Nykyisin perusopetuksen rahoitukseen vaikuttavat esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuus ja kaksikielisyys.
---- loput linkin takana ----

Mitä tämä ympäripyöreä uutisointi käytännössä tarkoittaa?
Mikäli ymmärsin oikein, ajatus on että koulutetulta taustalta tulevien kouluille jaetaan entistä vähemmän rahaa. Onko ideana että "huonommilla" kouluilla olisi rahaa kaikenlaiseen kivaan jolla saadaaan houkuteltua opiskelijoita laajemmalta, vai onko kyse siitä että rahaa keskittämällä saadaan opetuksen laatua nostettua ja siten tasattua tuloksia? Sama käänteisesti - ohan sekin eriytymisen vähentämistä jos hyvien koulujen tulokset laskevat.

[Vasarahammer]

Ehdotus on tyypillisen sosiaalidemokraattinen, eli rangaistaan hyvästä menestyksestä ja palkitaan huonosta.

[Siili]

Ehdotus on tyypillisen sosiaalidemokraattinen, eli rangaistaan hyvästä menestyksestä ja palkitaan huonosta.

Eiköhän RKP saa kuvioihin jonkinlaisen puumerkin, jossa tuki kytketään vähemmistökielten puhujien määrään koulussa.

[ruikonperä]

Ehdotus on tyypillisen sosiaalidemokraattinen, eli rangaistaan hyvästä menestyksestä ja palkitaan huonosta.

Maitonaaman pakoon tämä voisi tepsiä. Kokeilemisen arvoinen idea.

[mietinen]

Perusopetuksen aika. Selvitys koulujen toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista

Julkaisun nimi: Perusopetuksen aika. Selvitys koulujen toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista
Tekijät: Ritva Jakku-Sihvonen ja Jorma Kuusela
Julkaisusarja: Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:13
Julkaistu: 28-05-2012
Sivumäärä: 100
ISBN: 978-952-263-151-0 (PDF)
Julkaisija: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Sisältö
Tiivistelmä 5
Sammandrag 6
1 Toimeksianto ja selvityksen rakenne 7
2 Koulujen eriytymisuhkaan johtaneesta kehityksestä ja toimintaympäristön haasteista 10

Jorma Kuusela
2.1 Eriytymiskehitys oppimistulosten valossa 12

Venla Bernelius
2.2 Tutkittua tietoa koulujen ja väestörakenteen alueellisesta eriytymisestä 34

Ritva Jakku-Sihvonen
2.3 Peruskoulusta perusopetukseksi 44

Ritva Jakku-Sihvonen ja Jorma Kuusela
3 Perusopetuksen rahoitus ja toimintaympäristön haasteet 51
3.1 Tiivistys perusopetuksen ajankohtaisista haasteista 51
3.2 Perusopetuksen rahoituksesta 53

Ritva Jakku-Sihvonen ja Jorma Kuusela
4 Ehdotukset eriytymisen estotoimenpiteiksi 56
4.1 Ehdotus indikaattoreiksi ja perusopetuksen perushinnan korotuksien perusteiksi 56
4.2 Koulutusindikaattorin laskenta ja käytön perustelut 57
4.3 Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksina jakamat varat 84
4.4 OKM:n valtionavustuksien ohjaaminen eriytymiskehityksen estotoimiin 84
4.5 Normiohjausta eriytymisen estämiseksi 85
4.6 Koulujen ajanmukaistaminen ja kuntokorjaukset 86
4.7 Ehdotus uusiin painotuksiin perustuvan lisärahoituksen vaikutuksien seurannaksi 87

Ritva Jakku-Sihvonen
5 Opetustoimen henkilöstön näkemyksiä eriytymiskehityksen syistä ja tilanteen korjaamismahdollisuuksista 88
Liite. Kiitämme seuraavia haastateltuja ja tietoja antaneita henkilöitä 99


Tiivistelmä

Toimeksiannon mukaisena tehtävänä oli laatia taustaselvitys koulujen toimintaympäristön haasteellisuutta kuvaavista indikaattoreista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista perusopetuksen rahoituksessa.

Käytettävissä olevan tiedon pohjalta olemme päätyneet esittämään, että valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa perusopetuksen valtionosuuden tulee edelleen perustua oppilasmääriin ja niihin korotuksiin, jotka määräytyvät kuntakohtaisesti. Kaksikielisyys ja muuta kuin kunnassa käytettäviä opetuskieliä äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrä (vieraskielisyys) ovat tällaisia kuntaa koulun toimintaympäristönä kuvaavia tekijöitä.

Myös asukastiheys ja saaristoisuus indikoivat nykyjärjestelmässä palvelujen saavutettavuutta, jota varten on kehitteillä uusi indikaattori. Uusi saavutettavuutta kuvaava indikaattori soveltuisi perusopetukseen valtionosuuden perusteeksi, mikäli sillä voidaan ottaa huomioon opetuksen järjestämistarve pienissä kouluissa ja oppilaiden koulukuljetuksesta aiheutuvat kustannukset vähintään nykyisen suuruisina. Kuljetuskustannukset ovat haja-astutusalueilla ja saaristossa opetuksen järjestäjälle tätä nykyä merkittävä menoerä. Ellei uuden indikaattorin kehittäminen onnistu, tulee asukastiheys ja saaristoisuus säilyttää edelleen korostusperusteena kuitenkin siten, että niiden painokertoimia tarkistetaan tulevassa kokonaisuudistuksessa. Yläkouluissa annettavan opetuksen kalliimpi hinta tulee edelleen ottaa huomioon valtionosuuden määräytymisessä.

Olemme esittäneet käyttöön otettavaksi uutta koulutusindikaattoria, jonka tarkoituksena on ottaa huomioon koululaisten vanhempien koulutustausta kouluntoimintaympäristöä kuvaavana tekijänä. Koulutusindikaattorin käyttö on perusteltua siksi, että perusopetusta antavissa kouluissa on havaittu sellaista oppimistulosten eriytymistä, joka on ilmeisessä yhteydessä vanhempien koulutustaustaan. Raportissa kuvataan vanhempien koulutustason ja perusopetuksen oppilaiden oppimistuloksien välistä yhteyttä sekä esitetyn koulutusindikaattorin laskentaperusteet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat valtionosuudet kohdentuvat sellaisille toiminta-alueille, joiden sisällyttäminen valtiovarainministeriön hallinnoimaan perushintajärjestelmään on haasteellista. Käsityksemme mukaan kyseisten varojen jakamisen säilyttäminen edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon piirissä on perusteltua. Harkinnanvaraisten avustusten kohdentamiseen lähivuosina on tehty tässä selvityksessä esityksiä, joilla voitaisiin käsityksemme mukaan parantaa koulujen yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä.


Tiedote: Selvityshenkilöt esittävät vanhempien koulutustaustaa perusopetuksen rahoitusmittariksi

Selvityshenkilöiden mukaan perusopetusta antavissa kouluissa on havaittu sellaista oppimistulosten eriytymistä, joka on ilmeisessä yhteydessä vanhempien koulutustaustaan. Selvityshenkilöt tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen ja erikoistutkija Jorma Kuusela luovuttivat raporttinsa opetusministeri Jukka Gustafssonille 28. toukokuuta.

- Koulujen eriytyminen on tämän päivän koulutuspolitiikan suurimpia ongelmia. Toimintaympäristön huomioiminen rahoituksessa on nähdäkseni välttämätöntä, jotta voimme antaa kaikille lapsille näiden koulussa tarvitseman tuen ja turvata kaikkien lasten yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet, opetusministeri Gustafsson sanoi raportin luovutustilaisuudessa.

Huomiota kannattaa kiinnittää ainakin seuraaviin:
Jorma Kuusela   2.1 Eriytymiskehitys oppimistulosten valossa 12
Venla Bernelius 2.2 Tutkittua tietoa koulujen ja väestörakenteen alueellisesta eriytymisestä 34

SDP:n kielipolitiikasta kiinnostuneille:
Opetusministeri Jukka Gustafsson SDP ylläpitää ja kuntokorjaa kahta rinnakkaista kouluverkkoa tarjotakseen ruotsinkielisille omat erilliset koulurakennukset. Jukka "Ei pakkoruotsia" Gustafsson vaatii uutta indikaattoria perustuen saaristoisuuteen ja lisännee kaksikielisyysindikaattorin merkitystä rahoittaakseen ruotsinkielisen kouluverkon ylläpidon.

(http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/image/kuva1.gif)

[mietinen]

Perusopetuksen aika. Selvitys koulujen toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista

Helsingin koulujen tarkastelu osoittaa, että oppimistulokset ovat erittäin voimakkaasti yhteydessä
alueen ominaisuuksiin. Keskeisimpien koulupiirien ominaisuuksia kuvaavien tekijöiden korrelaa-
tio alakoulujen koulukohtaisiin äidinkielen ja matematiikan oppimistuloksiin nousee lähes 0,8:aan.
Voimakkaimman negatiivisesti oppimistuloksiin ovat yhteydessä sosiaalisen asuntokannan osuus alu-
eella (korrelaatio –0,77), aikuisväestön matala koulutustaso (–0,74) sekä vieraskielisten asukkaiden,
käytännössä maahanmuuttajien, osuus (–0,74). Positiivisesti oppimistuloksiin korreloivat erityisesti
aikuisväestön korkea koulutustaso (0,74) sekä asuinneliön hinta alueella (0,57).

Koulujen oppimistuloksia on myös mahdollista ennustaa koulupiirin väestöön perustuvan tilastolli-
sen mallin avulla. Sosiaalisen asuntokannan sekä heikosti koulutetun ja vieraskielisen väestön osuudet
yhdistävällä mallilla on mahdollista selittää tilastollisesti noin 70 % alakoulujen ja 65 % yläkoulujen
oppimistulosten vaihtelusta (kuva 1). Selitysosuudet ovat hyvin korkeita, eli vain harva koulu poik-
keaa sijaintialueen tuottamasta ennusteesta merkittävästi.

Mitkä puolueet ajoivat Suomen koulut suohon?

[Terhon puolesta]

Ehdotus on tyypillisen sosiaalidemokraattinen, eli rangaistaan hyvästä menestyksestä ja palkitaan huonosta.

Koulu on lapsia varten. Lapset eivät ole vanhempiaan valinneet. Ja kun tiedetään, että Suomessakin, missä sosiaalinen liikkuvuus on jotakuinkin korkeinta maailmassa, akateemisissa perheissä kasvaneista merkittävästi suurempi osa hankkii korkeakoulutuksen kuin duunariperheissä kasvaneissa, niin tämän suuntaiset toimet ovat minusta ihan oikean suuntaisia.

Ne myös hyödyttävät kansakuntaa.

[Siili]

Ehdotus on tyypillisen sosiaalidemokraattinen, eli rangaistaan hyvästä menestyksestä ja palkitaan huonosta.

Koulu on lapsia varten. Lapset eivät ole vanhempiaan valinneet. Ja kun tiedetään, että Suomessakin, missä sosiaalinen liikkuvuus on jotakuinkin korkeinta maailmassa, akateemisissa perheissä kasvaneista merkittävästi suurempi osa hankkii korkeakoulutuksen kuin duunariperheissä kasvaneissa, niin tämän suuntaiset toimet ovat minusta ihan oikean suuntaisia.

Ne myös hyödyttävät kansakuntaa.

Olisi tietenkin mukavaa, jos rahan kaatamisella ongelmaan ongelma ratkeaisi.  Olen kuitenkin ymmärtänyt, etteivät vastaavat projektit Rinkebyssä ja Rosengårdissa ole kovin kummoisia tuloksia tuoneet.  Oppiminen lähtee asenteesta, ja jos asenteet ovat perseestä, ei rahan kylväminen auta tippaakkaan.

[valkobandiitti]

Ehdotus on tyypillisen sosiaalidemokraattinen, eli rangaistaan hyvästä menestyksestä ja palkitaan huonosta.

Demareiden ja muiden vasemmistopuolueiden (sisältää vihreät) tasa-arvohan on aina tarkoittanut kaikkien kurjistamista samalle tasolle. Poikkeuksena tietysti puolueiden jäsenet.

[foobar]

Ehdotus on tyypillisen sosiaalidemokraattinen, eli rangaistaan hyvästä menestyksestä ja palkitaan huonosta.

Koulu on lapsia varten. Lapset eivät ole vanhempiaan valinneet. Ja kun tiedetään, että Suomessakin, missä sosiaalinen liikkuvuus on jotakuinkin korkeinta maailmassa, akateemisissa perheissä kasvaneista merkittävästi suurempi osa hankkii korkeakoulutuksen kuin duunariperheissä kasvaneissa, niin tämän suuntaiset toimet ovat minusta ihan oikean suuntaisia.

Ne myös hyödyttävät kansakuntaa.

Tätä ajattelua kun viedään askel eteenpäin niin päästään maolaisten oppien Kiinaan: siellä oppineiden lapsilla ei ollut käytännön mahdollisuuksia päästä vanhempiensa tasolle koska oppineistoa diskriminoitiin negatiivisesti, mutta epäoppineilla ja puolueelle uskollisilla kansanosilla mahdollisuudet olivat positiivisen diskriminoinnin - tai ainakin ideologisesti kyseenalaisten syiden vuoksi - merkittävät. Tuloksena oli ainakin yksi ideologisista lähtökohdista resursointia harjoittaneen yhteiskunnan tuottama menetetty sukupolvi.

Typeryydestä ei koskaan pitäisi palkita vain siksi, ettei muuta vaihtoehtoa ole poliittisesti helppojen vaihtoehtojen paletissa tarjolla. Huonosti perusteltavissa oleva palkitsemisjärjestelmä johtaa aina kannusteisiin jotka tekevät järjettömien asioiden harjoittamisesta kannattavaa, ja ajan myötä tällaisilla järjettömyyksillä ei ole taipumuksena kadota vaan muuttua saavutetuiksi eduiksi.

[haermae]

Vanhempien koulutustausta saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa koulujen saamaan rahoitukseen.

Mitä tämä ympäripyöreä uutisointi käytännössä tarkoittaa?

White Flight on tosiasia. Tuolla suunnitelmalla rikastusta pakenevilta saadaan kupattua rahaa mamu-kouluihin. Rikastukselta voi välttyä mutta se maksaa.

Ajan mittaan muodostuu paremman väen lapsille yläluokkaisia eliittikouluja, joiden pihamaalla eivät pikku kultamunat pyöriskele. Eliitille ei ole väliä mitä koulunkäynti maksaa -- vaikka maksaisivat kaiken itse. Pikku kultamunille ja han-rahvaalle tarjotaan maksuttomat valtion rahoittamat paskakoulut. Keskiluokka rämpii siinä välissä, pyrkien valkkaamaan mahdollisimman hyvän (=kalliin) koulun sen mukaan mihin on varaa ja työpaikan jne. puitteissa mahdollisuus.

Luokkayhteiskuntaa rakennellaan. Tämäkin koulurahoitus on ihan kiva suunnitelma niille joilla on rahaa. Köyhät nauttikoot monikulttuurisesta rikastuksesta.

Monikulttuurin voittokulun katkeamistakaan ei tarvitse pelätä kun huolehditaan ettei paremman väen tai lastensa tarvitse rikastusta henk.koht. kokea.

[Vesisade]

Aika räätälöidylle vaikuttaa jos kerran
-kaksikielisyys
-aikuisten koulutuksen jääminen perusasteelle
ovat asiassa merkittäviä.

Köyhilläkin alueilla joissa suomalaisia on, ne aikuiset ovat käyneet amiksen tms. eli jos suomalaisia koskisi missään määrin lisärahat, vertaisivat joko tuloja tai korkeakoulutusastetta.

[VeePee]

Mamujen vaikutustahan tällä yritetään pimittää.

Sinänsä kyllä kannatan vahvasti ns. huonompien alueiden koulujen tukemista. Ei ole kenenkään edun mukaista, että huonosti koulutettujen vanhempien lapset olisivat tuomittuja huonoon menestykseen asuinpaikkansa ja vanhempiensa takia. Huonosti menestyviä kouluja kannattaa ja pitää tukea niin paljon, että oppimistulokset nousevat riittävän hyvälle tasolle. Se on kaikkien etu.

Valkopako miltään alueelta ei ole millään muotoa hyvä asia ja yksi hyvä keino valtaväestön viihtymiseen alueella on laadukkaat koulut lapsille. Ghettoutuminen ei varmasti ole toivottua kehitystä.

[Siili]

Valkopako miltään alueelta ei ole millään muotoa hyvä asia ja yksi hyvä keino valtaväestön viihtymiseen alueella on laadukkaat koulut lapsille. Ghettoutuminen ei varmasti ole toivottua kehitystä.

Lisäraha pyritään kaikissa kouluissa sijoittamaan mahdollisimman tehokkaasti.  Ghettokouluissa se tarkoittaa maahanmuuttajille suunnattua erityisopetusta, koska sillä katsotaan olevan suurin vaikutus.  Kun valkolaiset eivät kummemmin hyödy ghettokoulujen ylimääräisestä rahoituksesta, heidän vanhempansa tulevat edelleen pakenemaan ghetoista.  Todennäköisesti kaikinpuolinen homogeeninen ympäristö normirahoitetussa kantiskoulussa stimuloi omaa opiskelua enemmän kuin toimiminen vetenä ghettokoulun kulttuuri- ja kielikylvyissä.

[Sakkeus]

Superbonus luvassa, jos vanhemmat luku- ja suomen kielen taidottomia?

[JoKaGO]

Parannetaan Suomen olympiaurheilijoiden tasoa muuttamalla säännöt niin, että kisan viimeinen on olympiavoittaja, toiseksi viimeinen saa hopeaa ja kolmanneksi viimeinen pronssia 

[foobar]

Aika räätälöidylle vaikuttaa jos kerran
-kaksikielisyys
-aikuisten koulutuksen jääminen perusasteelle
ovat asiassa merkittäviä.

Köyhilläkin alueilla joissa suomalaisia on, ne aikuiset ovat käyneet amiksen tms. eli jos suomalaisia koskisi missään määrin lisärahat, vertaisivat joko tuloja tai korkeakoulutusastetta.

Hiukan huvittavaa tässä kuviossa on, että ruotsinkielisyyttä pidetään jotenkin perheongelmana joka olisi verrannollinen oppimisen esteenä tyypillisten kouluttamattomien "ongelmaperheiden" kanssa (joissa uraksi on valittu tyypillisesti jo peruskoulussa täydellinen haluttomuus ottaa vastuuta itsestä tai muista, ja siten päädytty pois koulutusputkesta, töistä ja muutenkin koulukotiin ja vittuun). Eihän tässä muusta voi olla kyse, jos tällaisen erityisrahoituksen tavoitteena nähdään nimenomaan *samantasoiseen* oppimismenestykseen pyrkiminen.

Ja niin. Ne suomalaisperheet, joissa vanhemmilla on vain peruskoulutausta, asuvat pitkälti niissä samoissa kunnallisissa ghetoissa kuin ne kultamunatkin. He lopulta tukevat läsnäolollaan mukavasti kultamunarahoitusta - tuskin siitä kuitenkaan suuremmin hyötyen. Vai asuuko jossain suuriakin määriä erittäin matalasti koulutettuja suomalaisia lapsiperheitä alueilla, joita ei nykyisellään nimenomaan oltaisi täyttämässä nk. varsinaisilla maahanmuuttajilla? Onko Suomessa ylipäänsä alueita joilla olisi a) paljon erittäin matalasti koulutettuja ruotsinkielisiä ja b) kuoriutumisvaiheen uussuomalaisyhteisöjä? Eipä taida olla, kas kummaa.

No, kukaan ei vakavissaan uskone että ruotsinkieliset tarvitsisivat kielensä vuoksi tällaista erityistukea. He vain haluavat sitä, koska heille oman eturyhmän intressit ovat poikkeuksellisen paljon ketään muita tärkeämpiä. Ja niille suomalaisille ja uussuomalaisillekin matalasti koulutetuille joku voisi kertoa että omasta elämästä pitää ottaa vastuu ja vastuunoton pitää palkita. Näyttää kuitenkin siltä, että nyt vain entisestäänkin voimistetaan väärää signaalia joka kertoo vastuun kuuluvan yhteiskunnalle, ja vastuuttomuuden olevan toimintatapa josta annetaan aina palkinto - joten parannusta ei tarvitse tehdä.

Näissä tilanteissa nousee mielestäni aina esiin seuraava kysymys: mitä, jos kaikki kansalaiset alkaisivat käyttäytymään tavalla joka tuo heille tietyn erityisedun, tai johon pyrkiminen aiheuttaa heidän elättämisestään yhteiskunnallisen lisäkustannuksen? Kestäisikö yhteiskunta ja julkinen talous sitä? Sellaiset vasemmiston ehdotukset jotka läpäisevät tämän testin ovat mielestäni nykyään todella harvassa. Periaatteessa jossain hamassa menneisyydessä työnteko ja kunniallisuus olivat heillekin arvoja. Ovatko nämä arvot karisseet matkassa vain siksi, että on kyetty luomaan institutionaalisia omien äänestäjien koukutusmekanismeja, jotka poikkeuksetta perustuvat toisten rahaan? Siltä tuntuu.

[pakruti2c263]

Taas mennään multikultin talutusnuorassa niin että rytisee. Otsikon pitäisi kuulua: Vanhemmille lisää vastuuta kakaroidensa kasvatuksesta huonosti koulutettujen alueilla.

Komppaan. Lisäisin vielä tuohon, sopeudu tai lähde! Tulos tai ulos!
Sopii syrjäytyä mogadishussa.

[foobar]

Taas mennään multikultin talutusnuorassa niin että rytisee. Otsikon pitäisi kuulua: Vanhemmille lisää vastuuta kakaroidensa kasvatuksesta huonosti koulutettujen alueilla.

Kompaan. Lisäisin vielä tuohon, sopeudu tai lähde! Tulos tai ulos!
Sopii syrjäytyä mogadishussa.

Älyttömintä tässä kuviossa on, että siellä Mogadishussa näillä kauttarantain kuvailluilla ihmisillä on paljon helpompaa olla syrjäytymättä. Mutta ainiin, elintaso ei vastaa tarpeita. Onneksi - tai meidän epäonneksi - sen saa täältä ilmaiseksi. Miksi sitä edes lapsiaan kannustaisi oikeaan koulunkäyntiin kun kaikki koulutodistuksen numeroista ja elatuksesta lähtien on muiden vastuulla.

[Nautiluseläin]

Tutkimusten mukaan akateemisten perheiden lapsilla on suurempi todennäköisyys päätyä itsekin akateemisiksi. Kotona tuetaan jo lähtökohtaisesti suuntautumista korkoeakouluopintoihin.

Vastaavaa tukea ei välttämättä tule perheeltä, jossa akateemisen taustan omaavat vanhemmat/vanhempi puuttuvat.

Tämä on ihan tutkittu tosiasia, mutta en nyt lähde tähän kaivamaan tutkimusta esiin. Joku muu saa nähdä sen vaivan.

Käytännössä teollisuusvoittoisella paikkakunnalla hankkimani tuntuma koulumaailmaan on se, että korkeakouluopintoihin kannustamisen sijaan kouluttamattomat vanhemmat pyrkivät mieluummin avaamaan lapsilleen ovia suoraan teollisuuden tai palvelualojen työpaikkoihin, siihen "parhaaseen", jonka itse tuntevat ja jonne pääsyssä pystyvät suhteineen auttamaan. Joissakin kodeissa alkaa myös "porvarivihan" kylvö varhain ja tähän sisällytetään epäluulo korkeakoulututkintojen arvoa kohtaan.

Vanhempien asenteisiin, joilla ensisijaisesti säädetään koululaisten asenteita ja tavoitteita, raha tuskin auttaa mitään. Huonosti menestyvien oppilaiden tukiopetuksen rahoittamisessa rahalle luonnollisesti on kuitenkin käyttöä. Tämä tarvehan kasvaa jatkuvasti. Pisa-menestyksestä huolimatta koulunkäyntiavustajat ammattiryhmänä ovat tulleet jäädäkseen. Keskittymiskyvyttömien oppilaiden määrä ei ole vähentynyt vaan kasvanut.

Sen sijaan, jos nyt mennään tähän maahanmuutto-osastoon, on selvää, että ns. vasta maahansaapuneiden valmistavalle opetukselle (1-2 lukukautta) sekä muulle eriyttämistä huomioivalle toiminnalle kertyy hintaa, jota kunnat eivät välttämättä ole valmiita maksamaan. Kysehän on vuosikausien kuluista tilanteessa, jossa voidaan jo kyseenalaistaa myös selviytyminen yllämainitusta, kantaväestöön kuuluvien lapsien kasvaneestä tukiopetuksen tarpeesta.

Jos työryhmän tarkoittama raha on varattu nimenomaan tukiopetuksen ja erityisryhmien opetuksen rahoittamiseen, tämä pitäisi selkeästi tuoda esiin.

[VeePee]

Komppaan. Lisäisin vielä tuohon, sopeudu tai lähde! Tulos tai ulos!
Sopii syrjäytyä mogadishussa.

Aika paljon vastuuta sälytät kouluikäisen harteille.

[Jaska Pankkaaja]

Komppaan. Lisäisin vielä tuohon, sopeudu tai lähde! Tulos tai ulos!
Sopii syrjäytyä mogadishussa.

Aika paljon vastuuta sälytät kouluikäisen harteille.

No vielä paljon enemmän kokoomus, kepu ja äärivasemmisto ovat sälyttäneet tällä sosiaaliturismilla suomalaisten harteille.

Komppaan avaajaa, ja koko suku lähtee ettei tule ikävä.

[far angst]

Komppaan. Lisäisin vielä tuohon, sopeudu tai lähde! Tulos tai ulos!
Sopii syrjäytyä mogadishussa.

Aika paljon vastuuta sälytät kouluikäisen harteille.

Miten tuon vastuun keksaisit mukamas kouluikäisille sälytettäväksi?  Vanhemmilla tuo vastuu on, ei kouluikäisillä.

Ja ilmeisen moni espoolaisisä siellä jo Suomen sossun piikkiin onkin syrjäytymässä.  Tai ainakin lomailemassa kaikista hirmuisista sodista ja vaaroista huolimatta.

[mietinen]

SDP:n demokratiakäsitys

SDP:n demokratiakäsityksen voi tiivistää iskulauseeseen: "Jäätelöä ja valheita."

Kirjallisessa hallitusohjelmassa ei sovittu "saaristolaisten" positiivisesta erityiskohtelusta, mutta SDP on ilmeisesti sopinut asiasta suullisessa hallitusohjelmassa. Eteenpäin mennään joko valehdellen tai vaieten.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011

Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet
tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen myös jatkossa.
Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän pe-
rusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien
väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen.

Tämän lainauksen sisällön käsittelen lainauksen alla.

4.5.1 Säädös opetusryhmän koosta

Koulutuksen eriytymiskehityksen pysäyttämisen kannalta on tärkeätä, että kaikilla oppilailla on mah-
dollisuus laadukkaaseen, kelpoisen opettajan antamaan opetukseen. Opetusryhmän koko vaikuttaa olennaisesti opetukseen, josta syystä opetusryhmän enimmäiskokoa koskeva normi on tarpeellinen. Opetusryhmän koosta säätämällä on tarkoitus estää se uhkaava kehitys, että osa oppilaista ei saavuta perusopetuksen jälkeisten opintojen kannalta riittäviä, opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä jatko-opintovalmiuksia. Säätämisen lähtökohtana tulee olla sen periaatteen, että oppilaalla on oikeus saada opetusta enintään 20 oppilaan ryhmässä vuosiluokilla 3–9. Vuosiluokilla 1–2 oppilasmäärä ei saa ylittää 18 oppilasta. Jos vuosiluokkien 1–2 opetusta annetaan yhdysluokkaopetuksena, opetusta on oikeus saada ryhmässä, jonka koko on enintään 16 oppilasta. Jos vuosiluokkien 1–2 yhdysluokkaopetukseen integroidaan esiopetusta saavia lapsia, ryhmäkoko ei saa ylittää 14 ilman mahdollisuutta samanaikaisopetukseen äidinkielessä ja matematiikassa.
...
Opetusryhmän kokoa määriteltäessä tulee ottaa huomioon, että jokainen erityisestä tai tehostetusta tuesta päätöksen saanut oppilas alentaa opetusryhmän enimmäiskokoa yhdellä oppilaalla.


4.6 Koulujen ajanmukaistaminen ja kuntokorjaukset

Koulurakennukset tulee korjata siten, että koulun kunto ei vaaranna koulussa työskentelevän henki-
löstön eikä oppilaiden terveyttä.

Valtioneuvoston tulisi laatia eduskunnan päätettäväksi esitys siitä, miten voidaan tukea koulujen
ajanmukaistamista ja kuntokorjauksia. Rehtorikyselyn mukaan jo nyt neljännes kouluista kaipaa
välittömiä korjaustoimia (Luku 5).


5 Opetustoimen henkilöstön näkemyksiä eriytymiskehityksen syistä ja tilanteen korjaamismahdollisuuksista

Kysely lähetettiin helmikuussa 2012 yhteensä perusopetusta antavan koulun 2 582 rehtorille, joista 2 364 oli suomenkielisiä ja 218 ruotsinkielisiä. Kyselyyn vastasi 1 401 rehtorilta, joista 1 280 suomenkielisiä ja 121 ruotsinkielisiä. Kokonaisvastausprosentti on 54 %, suomenkielisessä kyselyssä vastausprosentti oli 54 % ja ruotsinkielisessä 56 %. Vastaajista 91 % on suomenkielisiä ja 9 % ruotsinkielisiä.


Oppimistuloksien eriytymiskehityksen syitä

Rehtoreista lähes 90 % katsoo nimenomaan erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden vievän paljon
opettajan aikaa. Ongelmallista on se, että erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden saama aika on
pois muun ryhmän opetusajasta, jolloin koko ryhmää uhkaa motivaation lasku. Oppilaiden huono
opetuskielen taito koetaan selvästi ongelmaksi.
...
Rehtoreiden käsityksen mukaan eniten oppilaiden oppimistuloksien eriytymistä aiheuttavat yleiset
käytöshäiriöt ja erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden integrointi ilman tukitoimia tavalliseen
luokkaan. Myös huono opetuskielen taito aiheuttaa oppimistuloksien eriytymistä.
...
Asettaessaan tärkeysjärjestykseen kyselyssä esitettyjä mahdollisen lisäresursoinnin kohteita rehtorit nos-
tavat tärkeimmäksi kohteeksi edelleen opetusryhmien koon pienentämisen. Rehtoreista 77 % piti ryh-
mäkoon pienentämistä erittäin tärkeänä lisäresurssien kohdentamisen kohteena eriytymiskehityksen
pysäyttämiseksi. Erittäin tärkeiksi keinoiksi arvioitiin myös jakotuntien määrän lisääminen ja erityis-
opetukseen liittyvä opettajien täydennyskoulutus. Rehtoreista 37 % piti erittäin tärkeänä myös opetus-
henkilöstön virkojen lisäämistä. Oppilashuoltohenkilöstön lisäämistä piti erittäin tärkeänä 32 % reh-
toreista. Vähiten tärkeäksi arvioitiin kielivalikoiman kehittäminen.

Perusongelma on tässä: "Ongelmallista on se, että erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden saama aika on pois muun ryhmän opetusajasta, jolloin koko ryhmää uhkaa motivaation lasku." Eli erityisen tuen tarpeessa olevat (kielitaidottomat jne.) tuhoavat koko luokan oppimistuloksen.

Toteuttaako vai vesittääkö Jukka Gustafsson (SDP) seuraavat selvityksen kohdat:

• opetusryhmän enimmäiskokoa koskeva normi
• koulurakennukset tulee korjata, neljännes kouluista kaipaa välittömiä korjaustoimia.
• jakotuntien määrän lisääminen
• erityisopetukseen liittyvä opettajien täydennyskoulutus

Vai onko hänelle tärkeämpää:

• Ylläpitää ruotsinkielisille kantaväestöön verrattuna suhteellisesti kaksinkertaista määrää kouluja (rehtoreiden määrän perusteella arvioitu).
• Onko järkeä korjata muuttotappio kunnissa kahdet koulurakennukset suomen- ja ruotsinkielisille?
• Onko parempi antaa tuhansien oppilaiden kärsiä homeesta ja kielen perusteella erottaa heidät erillisiin koulurakennuksiin?
• Laki ei pakota häntä tekemään erottelua, kyse on opetusministerin tahdosta. Onko taustalla rasistinen motiivi?
• Kyse on SPD:n arvoista.

Mitä yhdeksän vuotta tai työura homekoulussa tarkoittaa terveydelle?

• Asumisterveysliitto AsTe ry
  AsTe ry:n tutkimusselvitys: Home ja kosteus, vaikutukset terveyteen ja talouteen. Julkaisu homeen ja kosteuden vaikutuksista terveyteen ja talouteen antaa entistä monipuolisemman kuvan asumisterveysongelmiin joutuneiden arjesta. Ammattilaisille suunnattu julkaisu. (ei verkossa)
• Hyväterveys: Hometalo tarvitsee remontin
• Home pilaa terveyden, YLE, Akuutti 14.4.2009

Koulun nykytila

Nykyisin koulussa pitää:

• Istua paikallaan.
• Istua hiljaa.
• Istua suorassa.
• Katsoa opettajaa.
• Kuunnella opettajaa.
• Kirjoittaa muistiin.

Opettajiksi valitaan kympin tytöt, jotka eivät ole koskaan uskaltaneet ajatella itse. He eivät osaa ajatella vaan toistavat ulkoa oppimaansa kyseenalaistamatta mitään. He ovat ideologian ja sosiaalisen paineen vankeja.

Koulukulttuuri kangistaa opettajat normaaliuden ja kunnollisuuden esikuviksi, ja koulu vangitsee opettajat epäinhimilliseen rooliin. Rooliin, joka tekee opettajan ja oppilaan välisestä vuorovaikutuksesta näyttelemistä, teatteria.

Opettajat opettavat oppilaille negatiivisen suhtautumisen kouluun vaikka eivät sitä ääneen sanokaan oppilaille. Kyllä oppilaat näkevät väsyneenä raahautuvan opettajan olemuksesta mitä mieltä hän hullujen huoneesta tai apinatarhasta on. Koulu on kaikille vastenmielinen paikka jonne ei haluta mennä. Kaikki sanovat sen ääneen opettajatkin. Kaikki odottavat kesälomien alkua, viikonlopun alkua, pois pääsyä. Joillekin koulu kestää 9 vuotta toisille elinkautisen.


Millainen koulun tulee olla?

Opettajien tulee saada olla (Ope liberation front!):

• epänormaaleita.
• epäonnistuneita.
• virheitä tekeviä.
• virheellisiä.
• kokeilevia.
• itsenäisiä.
• ajattelevia.
• tekeviä.
• oppivia.
• voimaantuneita.

Peruskoulun filosofiaksi tulee tehdä seuraava:

• Ihminen oppii, kun hänellä on syy oppia.
• Ihminen oppii, kun hän tekee itse.
• Ihminen oppii, kun ajattelee itse.
• Ihminen oppii, kun hän ratkoo oikeita ongelmia itse.
• Ihminen oppii, kun häntä ei keskeytetä turhaan.
• Oppimistekniikat ovat oppimisen perusta.
• Oppijalähtöinen vuorovaikutus.
• Ihminen oppii, kun hän ohjaa itse omaa oppimistaan.
• Sääntö on turha, jos sitä ei voi perustella. Mielivallan kielto
• Ihminen haluaa tehdä oikeita, todellisia asioita! Oikeus todelliseen
• Jos olet ope, niin Sinäkin olet ihminen!
• Jos olet vanhempi, niin Sinäkin olet ihminen!

Ratkaisu eriytettyyn opetukseen

Opetusministeriön tulee rahoittaa laadukkaita opetusvideoita oppilaiden tarpeista lähtien. Videot mahdollistaisivat mm. omaehtoisen "tukiopetuksen". Ja toisaalta lahjakkaille mahdollisuuden edetä aiheissa huomattavasti luokkaopetusta pidemmälle.

Salman Khan: Let's use video to reinvent education, TED, 03/2012

Khan Academy, Wikipedia
"providing a high quality education to anyone, anywhere", the website supplies a free online collection of more than 3,100 micro lectures via video tutorials stored on YouTube teaching mathematics, history, healthcare and medicine, finance, physics, chemistry, biology, astronomy, economics, cosmology, organic chemistry, American civics, art history, microeconomics and computer science.

Khan Academy

Jatkotutkimuksella tulisi selvittää eri uskontokuntien ja kulttuuritaustojen vaikutus vanhempien suhtautumiseen koulutukseen. Monessako maahanmuuttajalähiön koulussa opetusministeri on vieraillut yllättäen? Suosittelen henkivartijoita.

[VeePee]

Miten tuon vastuun keksaisit mukamas kouluikäisille sälytettäväksi?  Vanhemmilla tuo vastuu on, ei kouluikäisillä.

Vanhemmilla varsinaisilla mamuilla nyt ei paljoa toivoa kotoutumiseen ole, mutta mielestäni kannattaa paukkuja laittaa mamulapsiin. Jos heidän koulutuksestaan ja edes jonkinasteisesta integroitumisesta yhteiskuntaamme ei pystytä huolehtimaan niin 20 v vuoden kuluttua täällä on varsinainen sirkus. Vai onko parempi heittää pyyhe kehään ja katsella sivusta myhäillen "mitäs minä sanoin" kun yhteiskuntamme taantuu banaanivaltioksi. Tuskin voidaan olettaa turvisten ottavan vastuuta lastensa sopeutumisesta kun eivät siihen itsekään pysty.

[Tuomas3]

Valkopako miltään alueelta ei ole millään muotoa hyvä asia ja yksi hyvä keino valtaväestön viihtymiseen alueella on laadukkaat koulut lapsille. Ghettoutuminen ei varmasti ole toivottua kehitystä.

Lisäraha pyritään kaikissa kouluissa sijoittamaan mahdollisimman tehokkaasti.  Ghettokouluissa se tarkoittaa maahanmuuttajille suunnattua erityisopetusta, koska sillä katsotaan olevan suurin vaikutus.  Kun valkolaiset eivät kummemmin hyödy ghettokoulujen ylimääräisestä rahoituksesta, heidän vanhempansa tulevat edelleen pakenemaan ghetoista.  Todennäköisesti kaikinpuolinen homogeeninen ympäristö normirahoitetussa kantiskoulussa stimuloi omaa opiskelua enemmän kuin toimiminen vetenä ghettokoulun kulttuuri- ja kielikylvyissä.

Lisäraha matalan sosioekonomisen statuksen omaaville alueille tulee tarpeeseen ja hyödyttää. Erityisopetusta saa mamujen lisäksi ihan yhtälailla natiivit. Helsingissäkin on useita kouluja, joiden kanttisväestö on todella heikkoa.

[Siili]

Valkopako miltään alueelta ei ole millään muotoa hyvä asia ja yksi hyvä keino valtaväestön viihtymiseen alueella on laadukkaat koulut lapsille. Ghettoutuminen ei varmasti ole toivottua kehitystä.

Lisäraha pyritään kaikissa kouluissa sijoittamaan mahdollisimman tehokkaasti.  Ghettokouluissa se tarkoittaa maahanmuuttajille suunnattua erityisopetusta, koska sillä katsotaan olevan suurin vaikutus.  Kun valkolaiset eivät kummemmin hyödy ghettokoulujen ylimääräisestä rahoituksesta, heidän vanhempansa tulevat edelleen pakenemaan ghetoista.  Todennäköisesti kaikinpuolinen homogeeninen ympäristö normirahoitetussa kantiskoulussa stimuloi omaa opiskelua enemmän kuin toimiminen vetenä ghettokoulun kulttuuri- ja kielikylvyissä.

Lisäraha matalan sosioekonomisen statuksen omaaville alueille tulee tarpeeseen ja hyödyttää. Erityisopetusta saa mamujen lisäksi ihan yhtälailla natiivit. Helsingissäkin on useita kouluja, joiden kanttisväestö on todella heikkoa.

Resursseja ei koskaan tule olemaan riittävästi kaikkien ongelmien ratkaisuun, joten aina tullaan priorisoimaan.  Mamurikastuneissa kouluissa kielestä ja kulttuurista johtuvat ongelmat ovat näkyvimpiä, joten totta kai lisärahat sijotetaan ensisijaisesti niiden ratkaisuun.  En myöskään ole vakuuttunut siitä, että pakollinen monikulttuurisuuteen orientoituminen on omiaan helpottamaan kantisoppilaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia.   

[Ruckafella]

Ehdotus on tyypillisen sosiaalidemokraattinen, eli rangaistaan hyvästä menestyksestä ja palkitaan huonosta.

Niinpä. Tässä ehdotuksessa kiteytyy esimerkillisesti se ajattelutapa, minkä vuoksi koen voimakasta antipatiaa demareita kohtaan.

[Ruckafella]

Ehdotus on tyypillisen sosiaalidemokraattinen, eli rangaistaan hyvästä menestyksestä ja palkitaan huonosta.

Koulu on lapsia varten. Lapset eivät ole vanhempiaan valinneet. Ja kun tiedetään, että Suomessakin, missä sosiaalinen liikkuvuus on jotakuinkin korkeinta maailmassa, akateemisissa perheissä kasvaneista merkittävästi suurempi osa hankkii korkeakoulutuksen kuin duunariperheissä kasvaneissa, niin tämän suuntaiset toimet ovat minusta ihan oikean suuntaisia.

Ne myös hyödyttävät kansakuntaa.

Rikkaampien perheiden lapset ovat keskimäärin saaneet vanhemmiltaan koulumenestyksen takeiksi paremman älykkyyden (sen ollessa osittain periytyvää), tervehenkisemmän lapsuuden virikkeineen ja ennen kaikkea motivaation ja mallin opiskeluun. Koulussa näihin ei voida enää vaikuttaa, se juna meni jo. Varakkaampien vanhempien lasten tuleekin pärjätä paremmin opinnoissaan, tai yhteiskunta on kohdellut heitä syrjivästi. Elämä on.

Lisärahoituksen voin perusteluiksi voin hyväksyä sen, että kaikille pitää tarjota yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun. Jos luokkatovereiden joukossa on paljon häiriköitä, mahdollisuudet eivät ole samat.

[mietinen]

Parhaimpien ja huonoimpien koulujen osaamisero vastaa kahden vuoden oppimista

Lukutaidoissa jopa yli kahden vuoden erot – koulujen rahoitukseen muutoksia, MTV3, 28.05.2012
Opetusministerin erityisavustaja Aleksi Kalenius:
– Selvityshenkilöiden näkemys oli, että tätä koulutustasokriteeriä olisi mahdollista ja perusteltua käyttää myös kuntien sisällä, samoin kuin vieraskielisten oppilaiden osuutta koulun oppilaista. Ne ovat niitä tekijöitä, jotka myös kuntien sisällä selittävät koulujen välisiä eroja.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana oppimistuloksissa on tapahtunut eriytymistä koulujen välillä ja uusin PISA-tutkimus esimerkiksi näyttää, että paras kymmenys kouluista ja heikoin kymmenys kouluista alkaa oppimistuloksissa olla jo niin kaukana toisistaan, että ero keskimääräisessä lukutaidossa vastaa kahden ja puolen vuoden oppimista, sanoo Kalenius.

Perusopetuksen aika. Selvitys koulujen toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista
Arvosanoista laskettuina koulujen erot ovat kuitenkin pienempiä kuin arviointikokeiden perusteella voisi odottaa. Koulujen vaihtelevat oppilasarvioinnin käytänteet tasoittavat koulujen eroja.

Oppilaiden osaamisessa on koulujen välillä merkittäviä eroja. Oppilaiden saamissa arvosanoissa koulujen väliset osaamiserot eivät näy, koska koulujen arviointi ei ole yhdenmukaista.