2012-05-28 Somalitutkimus sai 600 000 euroa (Päivi Harinen)

[Suvaitsija]

Kun meillä vielä on samaan aikaan pari sataatuhatta turhaa byrokraattia pyörittämässä papereita virastoissa, useampi sata tuhatta työtöntä, monta sataa tuhatta joiden työpanos on negatiivinen, niin pari kymmentä mahdollisesti turhaa tutkimusta tekevää on pisara meressä.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kun joka tapauksessa on olemassa miljoona yhtä turhaa hanketta, niin yksittäistä turhaa hanketta ei saa kritisoida? Jep, kaikki nämä ovat vain pisaroita meressä, mutta joka tapauksessa jokainen pisara on yhtä turha.

Tikusta asiaa, sanoisi vanha suomalainen viisaus. Tottakai sinä, ja kaikki muut, saatte kritisoida jokaista pikku yksityiskohtaa miten paljon haluatte. Pyrin vain sanomaan miten omasta mielestäni se pelkkää ajanhaaskausta. Kun talo palaa, vain vajaasti varustettu alkaa siirrellä pihapolun kiviä; se on ajanhaaskausta. Kun eurokriisissä menetetään suunnilleen 600 miljoonaa euroa päivässä, on 600 tuhannen euron kohtalon pohtiminen pikkumaista.

Eli jokaikisen ketjun pitäisi käsitellä eurokriisiä, koska kaikki muuhan on ajanhaaskausta? Ehkäpä kuitenkin olet väärällä osastolla; meillähän on Mylly-osasto eurokriisin itkijöille, joten sinne vaan.

[Farrow]

Mukavaa, että asioita tutkitaan.

En jaksanut kahlata läpi apurahalinkkejä, mutta toivoisin, että myös seuraavanlaisille tutkimuksille myönnettäisiin tukea:

- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen sharia-lain toteuttamiseen Suomessa
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen moniavioisuuteen
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen uskonnonvapauteen
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen vapaaseen parinvalintaan ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen tyttöjen sukuelinten silpomiseen
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) halukkuus kotoutua/integroitua/assimiloitua suomalaiseen yhteiskuntaan
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) sekä kantaväestön arvopohjan samankaltaisuus / erilaisuus

Kunkin aiheen selvittämiseksi riittäisi uskoakseni yksi henkilötyökuukausi, joka sivukuluineen voisi maksaa ehkäpä 4000 €. Koko setin kuluiksi tulisi näin ollen 28 000 €.

Toivottavasti tutkimustyö ym. aiheista etenee vauhdikkaasti ja ahkerasti.

No onko noista aiheista tehty graduja/väitöskirjoja/muuta tutkimusta ylipäätään, ja onko tuollaisiin edes haettu sankoin joukoin tukia, tai edes vähän?

Minna Harinen, josta luin nyt netistä kaikenlaista vähemmän mairittelevaa, on tutkija joka on tukia hakenut ja niitä saanut (aika köykäisin eväin, etten sanoisi...). Samoin niitä tukia hakevat lukuisat muutkin tutkijat. Kai sinne joukkoon mahtuu myös tutkijoita joita nuo aiheet kiinnostaisivat..? Tai edes graduntekijöitä, tai mitävaan lopputyöntekijöitä?

Onko Hommalla tutkijoita tai akateemisessa maailmassa työskenteleviä?
Onko ylipäätään olemassa maahanmuuttokriittisiä tai maahanmuuttoneutraaleja tutkijoita? Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä asialle pitäisi tehdä, jotta saataisiin esim. noista ylläolevista aiheista validia ja ammattitaitoisesti tehtyä sekä puolueetonta tutkimustulosta?

Jos ei kiinnostusta ole tarpeeksi noihin aiheisiin, niin ei sitä tutkimustakaan synny kyseisistä aiheista.
Jos taas kiinnostusta on esim. sellaisiin aiheisiin joita Minna Harinen ja kumppanit valitsevat, niin syntyy tutkimusta heidän valitsemistaan aiheista.

Tutkijoilla lienee kuitenkin vapaus valita aiheita joita haluavat tutkia.

Akatemian valtakoneistokaan ei taida murtua tai muuksi muuttua jos tutkija-aines on lähinnä vain tietynlaista.

[x100]

Väitöskirjan jälkeiseen post-doc tutkimukseen saa vain osa hakijoista rahoitusta, puhutaankin toisinaan "veikkausvoitosta", jos rahaa tulee. Moni hakija jää ilman rahoitusta tai jatkomahdollisuutta. En tiedä mihin aiheisiin Suomessa on haettu rahaa. Maailmanlaajuisesti on varmaan tutkittu hyvinkin monenlaisia asioita ja haettu rahaa vaikka mihin.

[x100]

Yleisesti ottaen on niin, että kaikenlaista tutkimusrahaa on aina aivan liian vähän jaettavaksi. Olisi erittäin tärkeää, että rahat jaettaisiin oikeudenmukaisesti. Totta kai mitä tahansa voi tutkia ja rahalla saa yleensä myös ainakin jonkinlaisia tuloksia ja kansainvälisillä foorumeilla on kiva esitellä, kuinka esikuvallisesti meillä luodaan uutta jollain juuri nyt muodikkaaksi koetulla tieteen osa-alueella.

(Iso) osa tutkijoista jää kuitenkin vaille rahoitusta ja heidän kanssaan ei juurikaan suostuta keskustelemaan sen enempää syistä kuin seurauksistakaan tai tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tohtorin tutkinnon suorittaneelle tutkijalle ei muuten ole minkäänlaista uraneuvontaa saatavilla, nämä rahat on säästetty. 600000 euron summasta olisi puolet voinut sijoittaa lopultakin esim. tutkijoiden uraneuvontaan. Se olisi auttanut saman tien niitä sataa pulaan joutunutta tutkijaa. Tällähän hetkellä on niin, että osaa väestä auttaa kaverit ja niitä loppuja ei kukaan. Uraneuvonta auttaisi suoraan suuntaamaan resursseja tehokkaasti.

En tietysti tiedä tästä tämän ketjun aiheena olevasta tutkimuksesta sen enempää. Tuo valtava rahasumma kuitenkin ihmetyttää, kun Akatemia kieltää monilta pienetkin summat, joilla saattaisi päästä eteenpäin. Eikö tätäkin aihetta olisi voinut käynnistää hieman kohtuullisemmin, rahoittamalla aluksi esim. 1-2 miestyövuotta. Jos tulokset antavat aiheen uskoa menestykseen, niin sitten olisi voinut tarvittaessa myöntää lisää.

[Siili]

(Iso) osa tutkijoista jää kuitenkin vaille rahoitusta ja heidän kanssaan ei juurikaan suostuta keskustelemaan sen enempää syistä kuin seurauksistakaan tai tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tohtorin tutkinnon suorittaneelle tutkijalle ei muuten ole minkäänlaista uraneuvontaa saatavilla, nämä rahat on säästetty. 600000 euron summasta olisi puolet voinut sijoittaa lopultakin esim. tutkijoiden uraneuvontaan. Se olisi auttanut saman tien niitä sataa pulaan joutunutta tutkijaa. Tällähän hetkellä on niin, että osaa väestä auttaa kaverit ja niitä loppuja ei kukaan. Uraneuvonta auttaisi suoraan suuntaamaan resursseja tehokkaasti.

Mitä tarkoitat uraneuvonnalla?  Väitelleet tutkijat ovat yleensä melkoisen fiksua porukkaa, ovat jyvällä omana alansa asioista ja osaavat kartoittaa omat prospektinsa melkoisen hyvin ilman neuvojiakin. 

Ongelma on ennemminkin siinä, että tohtorikoulutuksessa ei huomioida millään tavoin tulevaa työvoimatarvetta, vaan se muistuttaa monella tavalla ponzi-pyramidia. Yliopistoilla on suuri insentiivi tuottaa tohtoreita, koska niistä saa selvää rahaa.  Harisen jackpotistakin maksetaan varmasti ainakin kahden tutkijakoulutettavan palkka, ja he todennäköisesti saavat projektin päätyttyä tohtorihatut, jotka puolestaan tuovat Itä-Suomen yliopistolle kahisevaa.  Harinen saa tutkimuksista lisää meriittejä, joka tuo jatkossa uusia tohtoreita tuottavia projekteja. 

Kokonaan toinen juttu on sitten, mistä nämä Joensuun hautomosta kuoriutuneet "somalologian" ekspertit raapivat jatkossa oman elantonsa.  Ei mamuteollinen kompleksikaan heruta ikuisesti. 

[x100]

Mitä tarkoitat uraneuvonnalla?  Väitelleet tutkijat ovat yleensä melkoisen fiksua porukkaa, ovat jyvällä omana alansa asioista ja osaavat kartoittaa omat prospektinsa melkoisen hyvin ilman neuvojiakin. 

Ongelma on ennemminkin siinä, että tohtorikoulutuksessa ei huomioida millään tavoin tulevaa työvoimatarvetta, vaan se muistuttaa monella tavalla ponzi-pyramidia. Yliopistoilla on suuri insentiivi tuottaa tohtoreita, koska niistä saa selvää rahaa.  Harisen jackpotistakin maksetaan varmasti ainakin kahden tutkijakoulutettavan palkka, ja he todennäköisesti saavat projektin päätyttyä tohtorihatut, jotka puolestaan tuovat Itä-Suomen yliopistolle kahisevaa.  Harinen saa tutkimuksista lisää meriittejä, joka tuo jatkossa uusia tohtoreita tuottavia projekteja. 

Kokonaan toinen juttu on sitten, mistä nämä Joensuun hautomosta kuoriutuneet "somalologian" ekspertit raapivat jatkossa oman elantonsa.  Ei mamuteollinen kompleksikaan heruta ikuisesti.

No, tarkoitin jonkinlaista järjestelmän rationalisointia. Väitellyt voi tietysti kartoittaa omat prospektinsa, mutta olisi kait tehokkaampaa, jos jotenkin keskitetysti olisi jokin palvelu olemassa tätä varten. On järkevämpää, että yksi kartoittaa ja luo suhteet sen sijaan, että sata ihmistä tekee sen erikseen. Kysymys on vain työnjaosta ja tehokkuudesta. Valtio saisi rahansa takaisin, kun väki sijoittuisi nopeammin järkeviin tehtäviin tai laatisi tutkimussuunnitelmia sellaisista aiheista, joita sitten suostutaan (suuremmalla todennäköisyydellä) rahoittamaan. Ajoin takaa tällä idealla vain tehokkuuden lisäämistä, läpinäkyvyyden lisäämistä ja sitä kautta myös oikeusturvan parantamista. Tarkoitukseni ei ollut ideoida jotain ylimääräistä "sosiaalipalvelua".

Tuollaista uraneuvontaa on muuten ideoitu niin Suomen kuin Euroopankin tasolla ja jokin viranomainen saattaisi jopa väittää, että uraneuvonta on olemassa. Tällä hetkellä on tosiasiallisesti niin, että kaikenlaiset tutkimushaut ovat pitkälti hakuammuntaa, koska minkäänlainen rationaalinen lähestymistapa ei ole mahdollista. Tilanne on hieman samanlainen, kuin jos arkkitehti osallistuu arkkitehtikilpailuun ja tietää vain neliömäärän, joka rakennuksessa tulisi olla. Näillä tiedoilla arkkitehti piirtää sitten vaikka hotellin ja kuulee jälkeenpäin, että olisi tarvittu virasto. Tieto ei vain kulkenut etukäteen, eikä suunnittelun kannalta tärkeää tietoa ollut saatavissa aikanaan. Paljon täysin turhaa työtä tuli tehtyä, koska virkamiesjärjestelmä ei tuottanut ajallaan oikeaa tietoa.

"Uraneuvonta" olisi myös jonkinlainen tapa saada koulutuksen järjestäjä eli yhteiskunta "vastaamaan" tuosta järjestelmästä, mitä voidaan siis kutsua myös Ponzi - pyramidista. Ei kai se Ponziin houkuteltu tyyppi nyt aivan yksin ollut syyllinen päätymisestään sinne.

Ymmärrän, että tuohon projektiin sisältyy kaikenlaista ja siellä koulutetaan myös siis tohtoreita. Tarkoitus oli kait sanoa, että Jackpotin olisi voinut pilkkoa hieman pienemmäksi, niin että siitä olisi riittänyt jaettavaa hieman useammalle. Ainakin ennen väitöskirjatutkijat hakivat muuten sitä rahaa tutkimuksen ohella, ei kai niiden rahoitus tarvitse välttämättä olla aukottomasti turvattu etukäteen. Varmasti tuo massiivinen projekti voi tuottaa hyödyllistäkin tietoa, sitä en halua kyseenalaistaa. Sen toisen populismi - tutkimuksen osalta todettakoon, että luulenpa että maailma on väärällään kaikenlaista populismin analysointia, mutta kaiketikin tälläkin tutkijalla on sitten jotain uutta näkemystä.

[Tapsor]

Hassua tuossa Akatemian rahanjaossa yliopistoille on se mitenkä iso osa potista menee muuhun kuin varsinaiseen tutkimukseen. Arviolta puolet tuosta 600 ke:n potista menee toimisto- yms. "kiinteisiin" kuluihin, eipä sillä loppusummalla loppupeleissä kovin montaa tutkijaa neljäksi vuodeksi palkata, reissaamisesta puhumattakaan. Yliopistot suosivat kaikenmoisia tutkimuksia jotka saavat ulkopuolista rahoitusta, raha otetaan mistä vain saadaan.

[foobar]

Somalitutkimus sai 600.000 euroa   
Somalitutkimus on saanut tukea. Suomen Akatemian myöntämä tuki Joensuun kampukselle on tarkoitettu vertailevaan tutkimukseen somalimaahanmuuttajien kansallisuuskokemuksista. Tutkimushanketta vetää dosentti Päivä Harinen ja sille myönnettiin 600.000 euroa.

Tuollainen rahasumma somaleihin liittyvään tutkimukseen!? Äly hoi älä jätä. Olisivat maksaneet esim minulle 5€ ja olisin kertonut että somput eivät kotiudu yhtään minnekkään kovin menestyksekkäästi.

Kannattaa muuten laskea kuinka paljon tuo summa on per tämän tutkittavan vähemmistön jäsen. Se on noin 40€ euroa, ja per Suomen kansalaisuuden hankkinut melkein tuplasti tuon. Jään odottelemaan sitä tutkimusta jossa suomalaisten kansallisuuskokemuksia vertaillaan 200-400 miljoonan euron budjetilla. Tai edes sen 600.000 euron budjetilla. Taitaa olla rahahanat sen verran tiukassa, ettei tuollaista ihan vastaavilla perusteluilla ja tutkimuksellisilla meriiteillä Akatemialta napata.

[rapa-nuiv]

tutkimushankkeelle, jossa on tavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja somalimaahanmuuttajien elämän, kansallisuuskokemusten ja kuulumisen tunteiden rakentumisen tutkimukseen.

Mitä tuolla lause-ripuloinnilla halutaan sanoa?

Voin suomentaa. Puhun sujuvaa tutkijaa.

" luoda uusia  menetelmällisiä lähestymistapoja"
= Aletaan valmistella vakinaisen tutkijanviran ja mieluummin, jos mahdollista, kokonaisen uuden  tutkimuslaitoksen perustamista kuppaamaan myös jatkossa lisää veronmaksajien rahaa tutkijalle ja hänen kavereilleen.

" luoda uusia  teoreettisia lähestymistapoja"
= Perustetaan koulutusohjelma joko yliopistolle tai erillisen tutkimuslaitoksen yhteyteen  opettamaan aiheen tutkimusta.  Ja sinne opetusvirkoihin  palkataan tutkija ja hänen kaverinsa.

[x100]

tutkimushankkeelle, jossa on tavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja somalimaahanmuuttajien elämän, kansallisuuskokemusten ja kuulumisen tunteiden rakentumisen tutkimukseen.

Mitä tuolla lause-ripuloinnilla halutaan sanoa?

Voin suomentaa. Puhun sujuvaa tutkijaa.

" luoda uusia  menetelmällisiä lähestymistapoja"
= Aletaan valmistella vakinaisen tutkijanviran ja mieluummin, jos mahdollista, kokonaisen uuden  tutkimuslaitoksen perustamista kuppaamaan myös jatkossa lisää veronmaksajien rahaa tutkijalle ja hänen kavereilleen.

" luoda uusia  teoreettisia lähestymistapoja"
= Perustetaan koulutusohjelma joko yliopistolle tai erillisen tutkimuslaitoksen yhteyteen  opettamaan aiheen tutkimusta.  Ja sinne opetusvirkoihin  palkataan tutkija ja hänen kaverinsa.

Varmaan tutkijanvirka, koulutusohjelma ja kaverien työllistäminen ovat olennainen osa tätäkin projektia; luulisin kuitenkin, että mainitut uudet menetelmälliset ja teoreettiset lähestymistavat tarkoittavat jotain muuta. Siinä on nimittäin tuo sana uusi edessä. Tutkijan virat, jne. eivät ole mitään "uutta" vaan näinhän se on aina ollut. Tutkimukseen on yleensä kuulunut aihepiirin opettaminen eli se ei ole sinänsä mitään uutta tai mikään uusi menetelmä/ lähestymistapa. Kiinnostaisikin tietää minkälaisia nämä uudet menetelmät ja lähestymistavat ovat? Luulisi, että tuon tyyppistä aihepiiriä on tutkittu paljon ulkomailla esim. osana siirtolaistutkimusta, jne. ja että aihepiirillä on oma etabloitunut oppirakennelmansa ja viitekehyksensä.

[Faidros.]

Ehdotan tuolle Päivi Harisen projektille nimeä: Suuri Kurpitsavankkuritutkimus.

[Aapo]

Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä asialle pitäisi tehdä, jotta saataisiin esim. noista ylläolevista aiheista validia ja ammattitaitoisesti tehtyä sekä puolueetonta tutkimustulosta?

Asiallehan ei voi mitään muuta tehdä kuin sen, että aiheesta kiinnostuneet hakeutuvat itse sankoin joukoin yliopistoon opiskelemaan asianmukaista alaa ja valmistuttuaan hakevat tutkimukselleen rahoitusta. (Tätä ilmeisesti itse koitit viestittääkin.)

Hommalaisia on joskus verrattu taistolaisiin. Vertaus ei kuitenkaan tee oikeutta taistolaisille niin kauan, kun maahanmuuttokriittinen liike ei pysty valtaamaan akateemista maailmaa samalla tavalla kuin taistolaiset aikanaan.

[Teiskolainen]

Voikohan tuon tyhjänpäiväisempää tutkimusta enää edes tehdä?

[Siili]

Voikohan tuon tyhjänpäiväisempää tutkimusta enää edes tehdä?

Kyseessä on ilmeisesti jonkin sortin kansainvälinen vertaileva tutkimus.  Miksiköhän rahoitus tulee yhden ainoan maan julkisista varoista?  Eikö muualla ymmärretä tutkimuksen arvoa?

[Vesisade]

Voikohan tuon tyhjänpäiväisempää tutkimusta enää edes tehdä?

Kyseessä on ilmeisesti jonkin sortin kansainvälinen vertaileva tutkimus.  Miksiköhän rahoitus tulee yhden ainoan maan julkisista varoista?  Eikö muualla ymmärretä tutkimuksen arvoa?

Hankala arvailla mutta arvaan kuitenkin.
Tutkija saa sulkia hattuunsa jos on ollut "vierailevana tutkijana" jossain muualla eli vuokrannut työhuoneen ja istunut pubissa tapaamatta niitä omituisia ulkomaantutkijoita joita saattaisi ulkomailla olla.

[x100]

Näiden vähäisten tietojen kautta ei tietysti tuosta projektista voi sanoa kovin paljoa. Itse havahduin kuitenkin noihin valtaviin summiin rahaa, joita tähän sekä myös muihin tutkimuksiin on osoitettu Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan osa-alueella. Akatemiasta on nimittäin totuttu saamaan myös vastaus, että no kun rahaa on niin vähän (myös silloin, kun joku pyytää sieltä aivan pikku summaa). Tuntuu, että kulttuurin ja yhteiskunnan saralla pyörii siis suuret rahat siitä huolimatta, että satunnaista hakijaa on totuttu ojentamaan vetoamalla rahan puutteeseen.

Mielestäni on siis tärkeää, että ainakin tämän tyyppisestä rahan käytöstä voidaan keskustella, koska kyseessä ovat siis julkiset varat. Todettakoon, että jos yksityinen säätiö antaa rahaa johonkin tarkoitukseen (paljon tai vähän), niin tuo asia on tietysti luonteeltaan erilainen, koska jokainen päättää omista rahoistaan itse aivan niin kuin yksityishenkilö päättää omista mahdollisista lahjoituksistaan. Yhteiskunnan rahankäytöstä tulee kuitenkin voida keskustella, koska kyseessä ovat verovarat ja myös hakijoiden tulisi olla yhteiskunnan varojen kyseessä ollessa yhdenvertaisia.

Tämän tutkimusprojektin (ja muiden vastaavien tällä summalla avustettujen projektien) hinta ei ole pelkästään 600000 euroa vaan hinnaksi muodostuvat myös ne menetykset, joita koituu, kun kilpailevia hankkeita ei rahoitettu. Emme toki tiedä, mitä kaikkea hyvää tällä rahalla saadaan aikaan. Emme tiedä senkään vertaa, mitä hyvää olisi saatettu saada aikaan, jos vastaava summa olisi suunnattu johonkin muuhun tarkoitukseen - esim. hakijalle, joka nyt sitten sai kieltävän päätöksen.

Nämä rahat ovat suoraan aina pois joltain muulta hakijalta. On tietysti vaikeaa arvioida, olisivatko mahdolliset kilpailevat hankkeet saattaneet tuottaa enemmän "hyötyä". Arviointi on vaikeaa tai käytännössä kaiketikin mahdotonta myös jo siksi, että Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunta ei periaatteellisesti keskustele asioista.

Tiedän hakijoita, joille Akatemia on sanonut, että hakemuksessa ei mainittu oikeita kavereita. Paljon aikaa ja uurastusta hakuprosessiin sijoittaneelle tämänkaltainen vastaus saattaa olla melko lailla nöyryyttävää kuultavaa!

[rapa-nuiv]

luulisin  Kiinnostaisikin tietää minkälaisia nämä uudet menetelmät ja lähestymistavat ovat?

No , sen kertomiseen Sinulle juurikin tarvitaan se uusi professuuri.
Mitä oikein kuvittelit ?
Tässä nyt kehitetään uudet menetelmät. Ja sitten kun menetelmät on kehitetty, niitä soveltamaan ja opettamaan tarvitaan opetus- ja tutkimuslaitos. Höh.


Ja rahaahan tähän on myönnetty, koska tätä ilmeisestikin on myöntäjien kaverit ahkerasti lobanneet.  Tässä nyt selvästikin pohjustetaan pysyvän huippuosaamishuippututkintalaitoksen perustamista. Ja rahoitus tietysti budjettiin. Ja vakinainen henkilökunta, joka luonnollisesti on sitten taloudellisesti riippuvainen menon jatkumisesta ennallaan - siis Järjestelmälle lisää vankkumattomia tukijoita. 

[Siili]

Ja rahaahan tähän on myönnetty, koska tätä ilmeisestikin on myöntäjien kaverit ahkerasti lobanneet.  Tässä nyt selvästikin pohjustetaan pysyvän huippuosaamishuippututkintalaitoksen perustamista. Ja rahoitus tietysti budjettiin. Ja vakinainen henkilökunta, joka luonnollisesti on sitten taloudellisesti riippuvainen menon jatkumisesta ennallaan - siis Järjestelmälle lisää vankkumattomia tukijoita.

Toisihan se hirmuisesti kansainvälistä arvovaltaa, jos Suomeen ja Joensuuhun perustettaisiin somalien diasporaan keskittynyt kansainvälinen tutkimuskeskus. 

[sivullinen.]

Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä asialle pitäisi tehdä, jotta saataisiin esim. noista ylläolevista aiheista validia ja ammattitaitoisesti tehtyä sekä puolueetonta tutkimustulosta?

Asiallehan ei voi mitään muuta tehdä kuin sen, että aiheesta kiinnostuneet hakeutuvat itse sankoin joukoin yliopistoon opiskelemaan asianmukaista alaa ja valmistuttuaan hakevat tutkimukselleen rahoitusta. (Tätä ilmeisesti itse koitit viestittääkin.)

Yliopistoon pitäisi ensin perustaa osasta, joka tutkii oikeita asioita ja tekee sen puolueettomasti. Se taas vaatii poliittista päätöstä. Joka vaatii taas osoitettua tutkimustietoa. Munan syntymiseksi vaaditaan kanaa, jonka syntymiseksi vaaditaan munaa; ja munaa tältä maalta puuttuu.

Yliopistotutkimus on siis nykyisellään jälkijättöistä: vasta kun "alalla" on saatu tuloksia joilla nähdään käytännön hyötyä saadaan poliittinen hyväksyntä aloittaa "alan" tutkiminen. Siis tulen keksiminen hyväksyttäisiin tutkimuskohteeksi vasta kun tuli on keksitty ja todettu käytännölliseksi. Niin ei saada tietenkään mitään hyödyllistä tai uutta aikaan, mutta poliittisesta näkökulmasta tutkimus on aina kohdistettuna hyödylliseksi todettuun alaan. Silti on kannattavaa - ja pakko - yrittää muuttaa käytäntöjä ja palauttaa järki maahan. Joten ehdottomasti kannattaa mennä opiskelemaan ja valmistuttua hakea rahoitusta, vaikka se olisi miten toivotonta tahansa.

Akateemisesta maahanmuuttokriittisesta tutkimuksesta on keskustelu ennenkin, Maahanmuuttokritiikki akateemisessa maailmassa (http://hommaforum.org/index.php/topic,67318.0.html).

[x100]

Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä asialle pitäisi tehdä, jotta saataisiin esim. noista ylläolevista aiheista validia ja ammattitaitoisesti tehtyä sekä puolueetonta tutkimustulosta?

Asiallehan ei voi mitään muuta tehdä kuin sen, että aiheesta kiinnostuneet hakeutuvat itse sankoin joukoin yliopistoon opiskelemaan asianmukaista alaa ja valmistuttuaan hakevat tutkimukselleen rahoitusta. (Tätä ilmeisesti itse koitit viestittääkin.)

Yliopistoon pitäisi ensin perustaa osasta, joka tutkii oikeita asioita ja tekee sen puolueettomasti. Se taas vaatii poliittista päätöstä. Joka vaatii taas osoitettua tutkimustietoa. Munan syntymiseksi vaaditaan kanaa, jonka syntymiseksi vaaditaan munaa; ja munaa tältä maalta puuttuu.

Yliopistotutkimus on siis nykyisellään jälkijättöistä: vasta kun "alalla" on saatu tuloksia joilla nähdään käytännön hyötyä saadaan poliittinen hyväksyntä aloittaa "alan" tutkiminen. Siis tulen keksiminen hyväksyttäisiin tutkimuskohteeksi vasta kun tuli on keksitty ja todettu käytännölliseksi. Niin ei saada tietenkään mitään hyödyllistä tai uutta aikaan, mutta poliittisesta näkökulmasta tutkimus on aina kohdistettuna hyödylliseksi todettuun alaan. Silti on kannattavaa - ja pakko - yrittää muuttaa käytäntöjä ja palauttaa järki maahan. Joten ehdottomasti kannattaa mennä opiskelemaan ja valmistuttua hakea rahoitusta, vaikka se olisi miten toivotonta tahansa.

Akateemisesta maahanmuuttokriittisesta tutkimuksesta on keskustelu ennenkin, Maahanmuuttokritiikki akateemisessa maailmassa (http://hommaforum.org/index.php/topic,67318.0.html).

Aivan ensimmäinen askel olisi se, että tuo Suomen Akatemian rahoituspäätöksiä suojaava valituskielto poistettaisiin. Akatemian hakijat ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa, koska valitusoikeutta ei ole. Voidaan sanoa, että valituskielto vääristää kilpailuasetelmaa. Akatemia voi käytännössä päättää aivan mitä haluaa.

Tilannetta voi verrata muihin viranomaispäätöksiin. Eri alojen viranomaispäätöksistä on yleensä valitusoikeus ja luulenpa, että kansalaiset eivät katsoisi hyvällä sitä, että tällaista valitusoikeutta ei olisi olemassa. Jos muut viranomaispäätökset olisivat samanlaisia kuin Akatemian rahoituspäätökset, niin tällöin viranomaispäätöksistä ei voisi valittaa ja päätöksiä perusteltaisiin ainoastaan sillä, että päätöksen tehnyt virkamies on pätevä ja alansa tunnustettu asiantuntija.

Akatemian rahoittamien hankkeiden tulisi kyetä menestymään vapaassa kilpailussa eikä nykyisillä valituskiellon kautta "suojelluilla" markkinoilla, joilla prosessissa hylättyjen hakijoiden mahdolliset vastalauseet vaiennetaan.

Akatemian rahoitusjärjestelmä on tällä hetkellä jo pelkästään tämän puuttuvan valituskiellon vuoksi epädemokraattinen. On tietysti jossain määrin idealistista ajatella, että valituskiellon kumoaminen poistaisi kerralla kaikki ongelmat. Valitusten oikea käsittely vaatisi tietysti myös toimivaa oikeuslaitosta, mahdollisesti jotain Perustuslakituomioistuimen tapaista (jota Suomessa ei ole tällä hetkellä) ja valittajan mahdollisuutta oikeusprosesseihin myös taloudellisin perustein.
Valituskiellon poistaminen olisi kuitenkin vähintäinkin symboolinen vastaantulo hakijoita kohtaan ja takaisi myös Akatemian hakijoille sellaisen perusoikeuden, joka Suomen tapaisessa yhteiskunnassa kuuluu yleensä esim. viranomaistoimintojen asiakkaille. Akatemian valituskiellon poistamista voisi verrata myös lehdistösensuurin poistamiseen. Juuri tieteen pitäisi mielestäni kyetä perustelemaan päätöksensä myös asiallisin ja "tieteellisin" perustein sen sijaan, että keskustelu vaiennetaan tällaisen juridisen instrumentin avulla.

[Rafael K.]

Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä asialle pitäisi tehdä, jotta saataisiin esim. noista ylläolevista aiheista validia ja ammattitaitoisesti tehtyä sekä puolueetonta tutkimustulosta?

Asiallehan ei voi mitään muuta tehdä kuin sen, että aiheesta kiinnostuneet hakeutuvat itse sankoin joukoin yliopistoon opiskelemaan asianmukaista alaa ja valmistuttuaan hakevat tutkimukselleen rahoitusta. (Tätä ilmeisesti itse koitit viestittääkin.)

Yliopistoon pitäisi ensin perustaa osasta, joka tutkii oikeita asioita ja tekee sen puolueettomasti. Se taas vaatii poliittista päätöstä. Joka vaatii taas osoitettua tutkimustietoa. Munan syntymiseksi vaaditaan kanaa, jonka syntymiseksi vaaditaan munaa; ja munaa tältä maalta puuttuu.

Puolueettomuus on vähän väärä ideaali akateemiselle tutkimukselle: totuuden suhteen ei voi olla puolueeton. Ongelmana on, että nykyisessä akateemisessa maailmassa ei ole mitään syytä olla totuudellinen, vaan uutuus, innovatiivisuus, monitieteisyys ja poliittisesti korrektit johtopäätökset ovat tärkeimpiä menestyksen tekijöitä, mikä johtaa suoranaiseen valehteluun. Helpointa olisi vain lakkauttaa yliopistot ja palata tieteentekoon harrastuspohjalta, omasta kiinnostuksesta. Tekniikan kehittämisen voisi jättää yrityksille.

[Professori]

Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?

Ei.

Nyt olet väärässä. Kyllä hylkääminen on mahdollista siinä kuin suomalaisenkin kohdalla. Ongelma syntyy siitä, että ylipäänsä nykyinen tulospalkkiojärjestelmä aiheuttaa väitöskirjojen(kin) tason laskua, koska mitä enemmän niitä syntyy, sitä parempi oppiaineelle ja laitokselle. Riippumatta tekijän kansallisuudesta tai etnisestä taustasta.

[Professori]

Onko ylipäätään olemassa maahanmuuttokriittisiä tai maahanmuuttoneutraaleja tutkijoita?

Minäköhän mahdat pitää minua?

No, en kuitenkaan tutki maahanmuuttajia tai maahanmuuttoa. Sen sijaan tutkimusryhmässäni kyllä työskentelee suomalaisten nuorten ohella muutama ahkera maahanmuuttaja. He eivät ole tämän maahanmuuttokeskustelun ongelma, vaan tuovat oman osaamisensa ja työpanoksensa suomalaisen tutkimuksen käyttöön. Siis sellaisen tutkimuksen, josta koituva hyöty tulee ensisijaisesti suomalaisen yhteiskunnan käyttöön.

Saatat kuitenkin olla oikeassa siinä, että maahanmuuttotutkimuksen pariin hakeutuu vain yhdenlaisen maailmankatsomuksen omaavia tutkijoita. Mikäli he eivät vielä osaa pitää maailmankatsomustaan erossa tutkimustulostensa tulkinnasta, saattaa syntyä kelvotonta tutkimusta. Erityisesti humanistiset tieteet ovat tällaiselle alttiita, sillä niissä tutkimustulokset ovat tyypillisesti paljon moniselitteisempiä kuin luonnontieteiden puolella. Jossa sielläkin ihmisten ennakkoasenteet vaikuttavat tulosten tulkintaan.

[Rafael K.]

Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?

Ei.

Nyt olet väärässä. Kyllä hylkääminen on mahdollista siinä kuin suomalaisenkin kohdalla. Ongelma syntyy siitä, että ylipäänsä nykyinen tulospalkkiojärjestelmä aiheuttaa väitöskirjojen(kin) tason laskua, koska mitä enemmän niitä syntyy, sitä parempi oppiaineelle ja laitokselle. Riippumatta tekijän kansallisuudesta tai etnisestä taustasta.

Opetusministeriön uuden rahanjakomallin (tutustuin talvella, en tiedä missä vaiheessa on nyt) mukaan yliopistot saisivat  "kansainvälisyydestä" osan rahoituksestaan. Tämä tarkoittaa, että ulkomaalaisista opiskelijoista ja väittelijöistä maksetaan ylimääräistä. Oulun yliopistossa joku oli laskenut, että ulkomaalainen väittelijä olisi yliopistolle tuplasti suomalaisen arvoinen.

[Eino P. Keravalta]

Opetusministeriön uuden rahanjakomallin (tutustuin talvella, en tiedä missä vaiheessa on nyt) mukaan yliopistot saisivat  "kansainvälisyydestä" osan rahoituksestaan. Tämä tarkoittaa, että ulkomaalaisista opiskelijoista ja väittelijöistä maksetaan ylimääräistä. Oulun yliopistossa joku oli laskenut, että ulkomaalainen väittelijä olisi yliopistolle tuplasti suomalaisen arvoinen.

Eli kyseessä on puhdas rotuerottelu.

Miksi ulkomaalaisesta opiskelijasta tai väittelijästä maksetaan tuplaraha? Mitä hyötyä siitä on? Siis suomalaisille? Haluavatko veronmaksajat todella rahoittaa tällaista apartheid-sirkusta? Onko heiltä kysytty? Miksei heiltä olla kysytty? Miksei näitä resursseja käytetä suomalaisten kouluttamiseen?

PS: Ennen mikään ei ollut rasismia. Sitten kaikki oli rasismia. Ja nyt näköjään rasismi onkin kansainvälisyyttä! Ainakin silloin, kun suomalainen on kärsivänä osapuolena.

[x100]

Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?

Ei.

Nyt olet väärässä. Kyllä hylkääminen on mahdollista siinä kuin suomalaisenkin kohdalla. Ongelma syntyy siitä, että ylipäänsä nykyinen tulospalkkiojärjestelmä aiheuttaa väitöskirjojen(kin) tason laskua, koska mitä enemmän niitä syntyy, sitä parempi oppiaineelle ja laitokselle. Riippumatta tekijän kansallisuudesta tai etnisestä taustasta.

Tuo väitöskirjojen taso on puolestaan mielenkiintoinen asia. Väitöskirjoja valmistetaan erilaisissa olosuhteissa, toisilla on hyvä rahoitus olemassa alusta asti, toiset joutuvat hakemaan rahoitusta samalla, kun kirjoittavat väitöskirjaa, toiset joutuvat panemaan kaiketikin omaa rahaa tutkimuksen jatkamiseen, toisilta loppuu raha kokonaan, jne. Myös työn ohjaus saattaa olla kovin erilaista: parhaimmassa tapauksessa esim. metodit opetetaan oikein oppitunneilla, osaa professori ohjaa antaumuksellisesti ja jossain saattaa taas olla vallalla näkemys, että väitöskirjaa ei pidä ohjata käytännössä ollenkaan. Puitteet työn tekemiselle ovat kovin erilaiset.

Väittäisin, että työn laatukriteereistä löytyy myös erilaisia näkemyksiä. Laatumääritelmiä ei ole missään lyöty lukkoon yksiselitteisesti. Ainakin kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan alueella asia on näin. Esimerkiksi kelpaa vaikka Prof. Vanhasen tutkimustoiminta (ainakin niiden tutkimusten osalta, joita on käsitelty esim. iltapäivälehdissä): Joidenkin mielestä nämä tutkimukset ovat  erittäin laadukkaita, toiset saattaisivat kyseenalaistaa tuon "vertailevan älykkyystutkimuksen" laadun.

Herää kysymys, miksi joku kirjoittaisi huonon tutkimuksen? Tässä olisi itsessään tutkimusaihe. Miksi työstä tuli huono? Tiesikö tutkija, mitä häneltä odotetaan? Muuttuivatko pelisäännöt kenties kesken tutkimuksen? Oliko motivaatio huono, koska tutkija kuuli, että yliopiston ulkopuolisilla työmarkkinoilla työn laadulla ei ole merkitystä, koska koko tohtorin tutkintoa ei oikeastaan arvosteta. Esim. kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan alueella ylioppilas saattaa osata merkittävänkin viran tehtävät paremmin kuin alan tohtori ja käytännön työkokemuksella on suuri merkitys. Esimerkiksi tästä kelpaa esim. vähemmistövaltuutetun paikan täyttö.

Määrittääkö maailmankatsomus laatua??

Pitäisi tehdä tutkimus siitä, miksi yliopistojen tutkimustyön laatu heikkenee. Vai olisiko se poliittisesti "epäkorrekti" tutkimus, koska se saattaisi osoittaa, että syyt laatuun löytyvät kovin usein järjestelmästä. Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunta ei ehkä haluaisi rahoittaa näin arkaluonteista tutkimusta. 

[Nännijäkälä]

Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat somalien sopeutumista Suomessa ja Yhdysvalloissa. Elokuussa käynnistyvä tutkimus kestää neljä vuotta, ja Suomen Akatemia tukee sitä 600 000 eurolla.

Minnesotassa on Yhdysvaltojen suurin somalien keskittymä ja sinnekin somalit saapuivat 1990-luvun alussa. Sopeutumisessa on paljon samoja ongelmia kuin Suomessa.

Minnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.

Mikkelissä ja Joensuussa aletaan nyt tutkia, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa ja asenteissa on kenties estänyt vastaavan täällä.

(http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12391943.jpg)

Somalipakolaisia saapui myös Mikkeliin 1990-luvun alussa. Tutkimus luotaa sopeutumisen eroja Suomessa ja Minnesotassa.

http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12391900.html
Muistetaankohan tutkimuksessa myös mainita Minnesotan somalijengeistä...

[Koskela Suomesta]

Olisivat nyt ensin tutkineet että onko se somalien olo siellä jenkeissä oikeasti menestystarina vai pelkkä suvislegenda... sitten olisi vasta tämän tutkimuksen aika....

[Lupu(kulkuri)]

Mielenkiintoinen tutkimuksen aihe sinänsä. Tosin lähempääkin varmasti olisi vertailumaita/alueita löytynyt.
Tosin Jenkkilän kannustimet ja sopeutumisohjelmat kiinnostavat. Toivottavasti projektista ei tule ikuinen ja Suomen Akatemialla pitää roti rahan jaon suhteen.
Kiinnostaa se, ovatko Amerikkaan haluavat somalialaiset jo persoonaltaan "yritteliäämpiä" kuin Suomeen tai ylipäätään Eurooppaan tulijat.

[pakruti2c263]

Minnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.

Lieneekö syy somppu menestystarinaan siinä että ensisijaisesti pitää kustantaa halal ateriat omalla työllä tienatuilla rahoilla, kenties?

Saisinko ne 600 000 EUR, kiittoos!