Missä vaiheessa teoria muuttuu uskonnoksi?

[MattiL]

^^ Missä vaiheessa muuten teoria muuttuu uskonnoksi? Väittäisin, että siinä vaiheessa kun ei näe teoriassa enää mitään vikaa tai parantamisen varaa. Ihmisen psykologiaa ei olla missään määrin ratkaistu. Kaikkissa teorioissa, jotka yrittävät mallintaa ihmistä ja ihmisten välisiä interaktioita on edelleen paljonkin vikaa. Jos tätä ei näe niin kyse on uskonnosta ei teoriasta.

Teoria lakkaa olemasta tieteellinen, kun sitä ei enää perustella rationaalisesti ja tieteen metodin keinoin. Uskonto on yksi epätieteellinen uskomusjärjestelmä, mutta yleensä kaikkia epätieteellisiä uskomusjärjestelmiä ei sanota uskonnoiksi vaan esimerkiksi ideologioiksi. Ihminen voi kyllä olla näkemättä teoriassa vikaa, vaikka ei olisi dogmaattinen ja epätieteellinen, jos vaikka ei ole kovin älykäs.

[Nikolas]

Lue tuolta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi

Tieteen filosofiassa tuonkaltaisia kysymyksiä on pohdittu paljonkin, myös tuloksellisesti, ja valitettavasti Suomen yleissivistävä koululaitos antaa niistä maistiaisia kovin vähän, vaikka lukioon tieteen filosofian tärkeimpien oivallusten käsittely sopisi paremmin kuin hyvin.

[Bazarov]

Lue tuolta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi

Tieteen filosofiassa tuonkaltaisia kysymyksiä on pohdittu paljonkin, myös tuloksellisesti, ja valitettavasti Suomen yleissivistävä koululaitos antaa niistä maistiaisia kovin vähän, vaikka lukioon tieteen filosofian tärkeimpien oivallusten käsittely sopisi paremmin kuin hyvin.

Lukiossa tieteenfilosofiaa käsitellään valinnaisella syventävällä kurssilla.

[Faidros.]

Allekirjoitukseni vastaa mielestäni hyvin kysymykseen.

[sivullinen.]

Uskonto on yksi epätieteellinen uskomusjärjestelmä, mutta yleensä kaikkia epätieteellisiä uskomusjärjestelmiä ei sanota uskonnoiksi vaan esimerkiksi ideologioiksi.

Tässä osuit oikeaan. Periaatteessa kaikki ei-tietoon perustuvat järjestelmät perustuvat uskoon. Siksi olisi oikeutettua sanoa niitä uskonnoiksi. Näin ei kuitenkaan menetellä vaan osaa sanotaan ideologioiksi. Erityisesti silloin kun ei olla kiinnostuneita siitä pohjautuuko teoria tieteeseen vai pelkästään sokeaan uskoon, vaan tutkitaan onko teesi teorian mukainen.

Joku voi uskoa lohikäärmeisiin ja olla siten lohikäärmeuskovainen - ilman todisteita sellaisten olemassa olosta. Mutta jos hän itsekkin tietää epävarmuutensa teoriansa perusteista, hän voi aloittaa kaikki lauseensa sanoin: Jos lohikäärmeitä on olemassa, niin ________ . Turhan toiston välttämiseksi hänelle voidaan henkilönä antaa attribuutti "lohikäärme ideologi", jolloin jokaista hänen lausettaan oletetaan edeltävän kyseinen jos -lause. Näin ideologit voivat keskustella idean järjellisyydestä - idea + logos; idean järki - tehokkaasti ilman jatkuvasti kyseenalaistamatta sen perusteita. Perusteista keskustelu voidaan suorittaa erikseen, ja jos perusteet osoittautuvat kestämättömiksi, teoria on syytä hylätä. Jos taas perusteille saadaan myöhemmin vahvistusta, on käyty keskustelu ollut hyödyllistä. Usein käyty ideologinen keskustelu paljastaa mistä kannattaisi etsiä todisteita ideologian perusteille tai esiintuo ratkaisevan ristiriidan ja epäloogisuuden. Siksi se voi olla jopa välttämätöntä uuden näkemyksen aikaansaamiseksi.

Kysymys, onko Jumala olemassa, on uskonnollinen; tai tieteellinen - jos halutaan se tieteellä osoittaa.
Kysymys, jos Jumala on olemassa, joutuuko syntinen helvettiin, on ideologinen.