2008-12-29 HS: Afrikan maita uhkaa massiivinen nälkäpakolaisuus ja aivovuoto

[Asphynxia]

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Afrikan+maita+uhkaa+massiivinen+n%C3%A4lk%C3%A4pakolaisuus+ja+aivovuoto/1135242361785

Afrikan maita uhkaa massiivinen nälkäpakolaisuus ja aivovuoto
29.12.2008 0:00
A A Arno Tanner



Globaali rahoituskriisi heikentää Afrikan talouskasvua ja elintarvikehuoltoa. Lainansaannin vaikeutuminen ja vientinäkymien heikentyminen lisäävät nälkää, pienentävät koulutettujen työmarkkinoita ja heikentävät ihmisoikeuksia. Siksi kaikenlainen muuttoliike Afrikassa ja pois Afrikasta lisääntyy lähivuosina voimakkaasti. Pahimmillaan Afrikkaa kohtaa massiivinen pakolaisuus- ja maastamuuttokriisi.

Nälkämuutto yleistyy ruoan niukkuuden takia. Afrikka on riippuvainen ruoan viennistä, ja oman väestön ruokkimisen sijaan Afrikasta viedään ruokaa niihin maihin, jotka pystyvät maksamaan siitä enemmän. Tämä pitää ruoan hinnan huomattavan korkealla myös Afrikan kotimarkkinoilla.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO listasi helmikuussa 36 maata, jotka kärsivät ruoan akuutista puutteesta ja tarvitsevat siksi ulkopuolista apua. Suurin osa näistä maista sijaitsee Afrikassa.

Somaliassa riisin, maissin, durran ja muiden viljojen hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet ja samalla shillingin arvo on puolittunut. Tuontiviljan hinta on yli nelinkertaistunut, mikä on tehnyt elämän Somaliassa mahdottomaksi sellaisille köyhille, joiden tuloista yli puolet menee ruokaan.

Egyptissä, Burullusin rannikkokaupungissa, poliisi käytti toukokuussa pamppuja ja kyynelkaasua mellakoivan joukon hajottamiseksi. Vehnän hinnannousu on kiristänyt äärimmilleen valtion tukeman leivänjakelun, josta kaupunkien köyhät ovat riippuvaisia.

Afrikassa etenkin köyhä väestö joutuu joko barrikadeille tai lähtemään maasta. Darfurin kaltaiset – tällä kertaa nälkäpakolaisille tarkoitetut – leirit lisääntyvät.

Toisaalta koulutetulle väestölle on Afrikassa yhä vähemmän työpaikkoja, koska liike-elämä hiipuu globaalin finanssikriisin vuoksi. Taitajien työmarkkinat afrikkalaisissa vientiyrityksissä pienenevät Yhdysvaltojen ja Euroopan kysynnän vähentyessä. Nälkämuuton lisäksi syntyy aivovuotoa.

Vaikka kiinalaiset ja intialaiset ovat sijoittaneet Afrikkaan runsaasti, edelleen yli 50 prosenttia maanosan teollisuustuotannosta on eurooppalaisten ja amerikkalaisten omistuksessa. Kun yritysten toimintaan tulee leikkauksia, osaava työvoima saattaa jäädä ilman työtä.

Afrikkalaisen valtion rahoituksen saanti työllisyyttä tukeviin hankkeisiin vaikeutuu kahdella tavalla. Ensinnäkin lainanotto kansainvälisiltä markkinoilta vaikeutuu. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa pidettävien jalkapallon vuoden 2010 maailmanmestaruuskisojen suuret infrastruktuurihankkeet ovat vaakalaudalla.

Jos kansainväliset lainarahoittajat, kuten Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja YK:n eri ohjelmat, joutuvat vaikeuksiin, ne vaativat tarkkaa tai jopa nopeutettua lainojen takaisinmaksua. Tämä hidastaisi ja heikentäisi sellaisia koulutus-, terveys- ja sosiaalihankkeita, jotka saisivat monet koulutetut pysymään maassa.

Toiseksi kehitysapu budjettikriiseissä olevista länsimaista saattaa vähentyä. Monet koulutetut afrikkalaiset projektityöntekijät voivat siten nähdä pois muuttamisen parhaaksi mahdollisuudekseen.

Ruoan hinnannoususta johtuvat mellakat ja talous- ja työllisyysnäkymien heikentyminen lisäävät epävakautta, vallankumouksia ja ihmisoikeusloukkauksia, jotka ovat usein pakolaisuuden taustalla.

Mellakointiin vastataan voimatoimin. Diktatuureissa voimatoimien käyttö on huoletonta. Kun hallitukset kärvistelevät talousvaikeuksissa ja rahoitus vähenee, monet potentiaaliset, ihmisoikeuksista piittaamattomat diktaattorit näkevät mahdollisuuden nousta valtaan.

Heikossa taloustilanteessa oleva Zimbabwe on joutunut sekasortoon, ja on ajan kysymys, koska suoranainen vaino kääntyy pakolaisuudeksi Eurooppaan. Kongon Pohjois-Kivun maakunnan sisällissota on tuottanut jo satojatuhansia pakolaisia. Jos Kongon hallituksen taloustilanne heikkenee, on vaarana verilöyly, kun hallitus pyrkii saamaan kriisin nopeasti päätökseen. Etelä-Afrikan aivovuoto saattaa jälleen räjäyttää valkoisten ja tummaihoisten konfliktit ihmisoikeusloukkauksiksi.

Mitä tehdä, kun afrikkalainen pakolaisuus ja muuttoliike lisääntyvät? Osa muuttoliikkeistä on Afrikan sisäisiä, mutta itsekin heikentyvät naapurivaltiot saattavat olla haluttomia vastaanottamaan muuttajia. Lähialueilla olisi kuitenkin ymmärrettävä ajoissa migraatiokriisin mahdollisuus ja tuettava alueellisia organisaatioita, demokratiakehitystä ja laillista muuttoa.

Vaikka kriisinhallinta tapahtuu ensisijaisesti lähtöalueiden lähellä, se vaatii vahvaa kansainvälistä tukea. Välimeren yli ja Lähi-itään kohdistuu vastedeskin kova paine. Euroopalla on tulevasta kriisistä vastuunsa: kehitysapua Afrikkaan, erityisesti vakautta edistäviin hankkeisiin, on pidettävä yllä.

Myös Suomessa on varauduttava kriisiin esimerkiksi kohdentamalla oikein pakolaiskiintiöitä. Kansallisten maahanmuuttoviranomaisten maatiedustelukoneistojen on oltava hyvin valmistautuneita akuuttia turvapaikanhakua varten. Siten todellista hätää kärsivät pystytään tunnistamaan ja heille kyetään antamaan suojaa.


[email protected]


Kirjoittaja on Helsingin yliopiston dosentti ja toimii tutkimustiimin päällikkönä Poliisiammattikorkeakoulussa.

[Roope]

Etelä-Afrikan aivovuoto saattaa jälleen räjäyttää valkoisten ja tummaihoisten konfliktit ihmisoikeusloukkauksiksi.

Mitä ihmettä tuo tarkoittaa? Tummaihoiset hyökkäävät valkoisten kimppuun white flight -ilmiön edetessä?

Myös Suomessa on varauduttava kriisiin esimerkiksi kohdentamalla oikein pakolaiskiintiöitä. Kansallisten maahanmuuttoviranomaisten maatiedustelukoneistojen on oltava hyvin valmistautuneita akuuttia turvapaikanhakua varten. Siten todellista hätää kärsivät pystytään tunnistamaan ja heille kyetään antamaan suojaa.

Todella outo johtopäätös. Miten muutaman sadan vuosittaisen pakolaiskiintiöpaikan kohdentaminen vaikuttaa kymmenien miljoonien potentiaalisten muuttajien tilanteeseen? Suomen hankkimista kiintiöpakolaisista tuskin yksikään olisi tullut Suomeen myöhemmin turvapaikanhakijana.

Todellista hätää kärsivien tunnistaminen ei ole ollut suuri ongelma (tutkinnan hitaus kyllä), vaan oleskelulupien jakaminen liian helposti yleishumanitaarisista syistä. Paikallisen onnettomuuden tai konfliktin kokeneet voidaan kyllä sijoittaa tuhansien kilometrien päähän kotipaikastaan heille outoon kulttuuriin Suomeen, mutta ei enää palauttaa muutaman sadan kilometrin päähän omaan tai naapurimaahan.

Suomen on varauduttava kriisiin tehostamalla yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa ja vaatimalla turvapaikkakäytäntöjen yhtenäistämistä EU-direktiivin määrittämälle tasolle. Turvapaikkahakemusten tutkintaan on koulutettava ja palkattava lisää ihmisiä. Kiintiöpakolaisten määrä on sidottava turvapaikanhakijoiden tai heille myönnettyjen oleskelulupien määrään.

[reino]

Todella outo johtopäätös. Miten muutaman sadan vuosittaisen pakolaiskiintiöpaikan kohdentaminen vaikuttaa kymmenien miljoonien potentiaalisten muuttajien tilanteeseen?

Niinpä. Taitaa olla enemmänkin kyse siitä, että herra dosentti myöntää aika avoimesti, että ongelmat tulevat kasvamaan niin suuriksi ja todellistakin hätää kärsivien määrä tulee olemaan niin valtava, että siinä ei Suomen pakolaiskiintiöt paljon paina.

Sen sijaan hän ei selvästikään halunnut sanoa suoraan, millaisiin akuutteihin toimenpiteisiin tässä oikeasti olisi syytä varautua.

[Maailmanmies]

Etelä-Afrikan aivovuoto saattaa jälleen räjäyttää valkoisten ja tummaihoisten konfliktit ihmisoikeusloukkauksiksi.

Mitä ihmettä tuo tarkoittaa? Tummaihoiset hyökkäävät valkoisten kimppuun white flight -ilmiön edetessä?

Myös Suomessa on varauduttava kriisiin esimerkiksi kohdentamalla oikein pakolaiskiintiöitä. Kansallisten maahanmuuttoviranomaisten maatiedustelukoneistojen on oltava hyvin valmistautuneita akuuttia turvapaikanhakua varten. Siten todellista hätää kärsivät pystytään tunnistamaan ja heille kyetään antamaan suojaa.

Todella outo johtopäätös. Miten muutaman sadan vuosittaisen pakolaiskiintiöpaikan kohdentaminen vaikuttaa kymmenien miljoonien potentiaalisten muuttajien tilanteeseen? Suomen hankkimista kiintiöpakolaisista tuskin yksikään olisi tullut Suomeen myöhemmin turvapaikanhakijana.

Samoja asioita ihmettelen. Miten pakolaiskiintiön kohdennus edes mitenkään auttaa jos Afrikassa "katastrofit" uhkaavat miljoonia. Pitäisikö kiintiötä nostaa ? Aluksi vaikkapa puoleen miljoonaan ?

Ja millähän ilveellä valkoisten ja "tummaihoisten" konfliktista tulee (sellainen) ihmisoikeusloukkaus jota herra Tanner tässä implikoi ?

Yksi pakolaiskiintiön kohdennus olisi ollut paikallaan ja tehokas. Nimittäin Zimbabwen valkoisten maanviljelijöiden turvallisuudesta huolehtiminen heille turvapaikkoja myöntämällä.

[Kullervo Kalervonpoika]

Todella outo johtopäätös. Miten muutaman sadan vuosittaisen pakolaiskiintiöpaikan kohdentaminen vaikuttaa kymmenien miljoonien potentiaalisten muuttajien tilanteeseen?

Niinpä. Taitaa olla enemmänkin kyse siitä, että herra dosentti myöntää aika avoimesti, että ongelmat tulevat kasvamaan niin suuriksi ja todellistakin hätää kärsivien määrä tulee olemaan niin valtava, että siinä ei Suomen pakolaiskiintiöt paljon paina.

Sen sijaan hän ei selvästikään halunnut sanoa suoraan, millaisiin akuutteihin toimenpiteisiin tässä oikeasti olisi syytä varautua.

Minä - tapani mukaan väärin lukevana   - olin lukevinani, että Tanner ratkaisisi ongelman lähettämällä suomalaisia virkamiehiä valitsemaan sopivia pakolaisia tuotavaksi Suomeen ja puuttumatta pakolaisuuden todellisiin syihin?


(Poliisihallintoon näyttäisi näin pesiytyneen niitä samoja ikäviä piirteitä, mitä muihinkin valtionhallinnon aloihin on(esim. Pv:n esiupseerien Nato-kiihko)  EU:n jäsenyyden ja kansainvälisen yhteistoiminnan lisääntymisen aikana pesiytynyt. Isänmaan ja yksityinen etu hämärtyvät ja toimintaan tulee mukaan oman taloudellisen hyötymisen elementti.

Ei, en tarkoita korruptiota - tarkoitan ulkomaankomennuksia ja niistä kilvoittelemista sekä niiden kautta saatavan oman taloudellisen hyödyn mahdollista maksimoimista. Se on inhimillistä, mutta silti jokseenkin kyseenalaista.)

On ilmeisesti aika kysyä - mitkä ovat poliisin toiminnan prioriteetit?

Härskiä mainontaa, lisää höpötystä ja tajunnanvirtaa samasta aiheesta:
http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2008/12/29/poliisin-toiminnan-prioriteetit/

[prestionat]

Mutta Henk Ottella kävi mäihä: Stel je voor, je loopt in Ghana en je bent op bezoek bij de familie van je Ghanese vrouw. Dan zeggen de plaatselijke stamleiders ineens tegen je dat je sprekend lijkt op hun gestorven koning!

[Torgoth]

"Afrikka on riippuvainen ruoan viennistä, ja oman väestön ruokkimisen sijaan Afrikasta viedään ruokaa niihin maihin, jotka pystyvät maksamaan siitä enemmän. Tämä pitää ruoan hinnan huomattavan korkealla myös Afrikan kotimarkkinoilla."

Kun YK:lla on valta asettaa näitä aseidenvientikieltoja jne., niin miksi ei langeteta kieltoa ruoan ulkomaille tai Afrikan ulkopuolelle viennille?


Asiaan liittymättä, kenelle muulle tulee "aivovuodosta" mieleen Bad Taste?

[Toni H.]

Jos Pietariin mahtuu viisi miljoonaa ihmistä, niin kyllä varmasti Suomeenkin muutama kymmenen miljoonaa somalia!

Mahtuisi ehkä, mutta rauhanomaisen sovittelukansan jäseniä ei ole koko maailmassa kuin kymmenen miljoonaa. Mutta onhan niitä muitakin islamilaisia maita...

[Lazer Apparaten]

Miksi afrikkalaiset ovat niin ahneita etteivät ruoki omiaan vaan myymät raukkamaisesti sinne joka eniten maksaa?