Föglö Suomen toiseksi kansainvälisin kunta - mutta mitä puutuu ...

[Lodi]

HS:n paperiversio kertoo sunnuntaina 20.5.2012 ahvenanmaalaisesta Föglön kunnasta, jonka 580 asukkaasta peräti 60 on
ulkomaalaistaustaisia. Pääosin kalateollisuuteen työllistyneet ovat tulleet Itä-Euroopasta, Baltiasta ja  Aasiasta.
Ilmapiiri kuulemma koko saarella on suvaitsevainen ja avoin. 

Mielestäni Föglöstä puuttuu vielä rikastuttavana voimana esimerkiksi somalialaiset. Väkiluvun voisi nostaa 100:lla hengellä sijoittamalla sinne tuo määrä somalialaisia turvapaikanhakijoita. Silloin voisimme jo puhua oikeasti kansainvälisestä ilmapiiristä. 
Moskeija rakennetaan sitten myöhemmin.

[ElenaDaylights]

Samaa mieltä. Lisäksi monella somalilla on taustalla kalastusammatti, joten siirtymä olisi luonnollinen. Kunhan vaan Föglössä huolehtisivat kalavesien riittävyydestä niin ei syntyisi kenellekään ajatusta piratismiin siirtymisestä.

Onnea HS:lle pienestä kehitysaskeleesta käsitteiden selkiinnyttämiseksi. Kansainvälisyys on paljon hienompi juttu kuin monikulttuuri, vai tuliko tässä puhdas lapsus?

[Vesisade]

Samaa mieltä. Lisäksi monella somalilla on taustalla kalastusammatti, joten siirtymä olisi luonnollinen. Kunhan vaan Föglössä huolehtisivat kalavesien riittävyydestä niin ei syntyisi kenellekään ajatusta piratismiin siirtymisestä.

Onhan siellä asuvillakin pitkät perinteet piratismista minkä jälkeen keksivät "verovapaat" viinat ja tupakat, eli muualle korkeat verot ja itse myyvät vähän halvemmalla, uhkapelin ja tukiaismiljoonat mantereelta.
Pian olisi somalit maan toiseksi rikkain kansanosa kun sinne muuttaisivat. Muualla Euroopassa ihmettelisivät miten täällä toimii niin hyvin kotouttaminen.

[Viikon radiokasvo]

Ahvenanmaalle turvapaikanhakijoita? Aivan varmasti. Heti sellaisten tapahtumien, kuin "helvetin jäätyminen" ja "Venäjän ja Kiinan demokratisoituminen" jälkeen. Eiköhän tuo rikastusaste ole ahvenanmaalaisittain katsoen aivan riittävä. Eli kansainvälistymisen ja suvaitsevaisuuden hehkutuksen edellytyksenä ovat oikeasti työn perässä muuttaneet itä-Euroopasta, Baltiasta ja Aasiasta tulevat siirtolaiset. Ei paljon "rakkauden perässä" muuteta Ahvenanmaalle.
Tosin, kun lähteen ottaa huomioon, tällaiset laatu-uutisoinnin riemuvoittoja ei tartte ihmetellä.

[Topi Junkkari]

Ei paljon "rakkauden perässä" muuteta Ahvenanmaalle.

Ahvenanmaalla asuu julmetun paljon Ruotsin kansalaisia, joista voisin arvata merkittävän osan tulleen rakkauden perässä.

[Viikon radiokasvo]

Ei paljon "rakkauden perässä" muuteta Ahvenanmaalle.

Ahvenanmaalla asuu julmetun paljon Ruotsin kansalaisia, joista voisin arvata merkittävän osan tulleen rakkauden perässä.

Osuit kyllä oikeaan. Tähän liittyen, miksi Baltian maista ja itä-Euroopasta muuttavat työperusteiset siirtolaiset lisäävät kansainvälisyyspisteitä, kun he muuttavat Ahvenanmaalle? Miksi tätä samaa kansainvälistymistä ei tapahdu heidän muuttaessaan esimerkiksi manner-Suomeen? Enkä muutenkaan ole kauheammin huomannut lehdissä hehkutettavan latvialaisia, virolaisia tai liettualaisia menestystarinoita. Eräitä romanialaisia ja bulgarialaisia menetystarinoita olen havainnut, mutta menestyssektorilla on kummallisen hiljaista lukuunottamatta yhtä taannoin havaitsemaani venäläisnaista joka työskenteli kielenkäännöstehtävissä (käänsi kirjallisuutta Suomen kieleltä venäjäksi).

[Topi Junkkari]

-- menestyssektorilla on kummallisen hiljaista lukuunottamatta yhtä taannoin havaitsemaani venäläisnaista joka työskenteli kielenkäännöstehtävissä (käänsi kirjallisuutta Suomen kieleltä venäjäksi).

Olen itse kääntäjä ja tunnen työni puolesta aika paljon kollegoita Suomessa ja ulkomailla. Toden totta, Suomessa asuu enemmän kuin kourallinen ulkomaalaisia kääntäjiä, jotka kääntävät enimmäkseen suomesta omalle äidinkielelleen, mutta ei heistä koskaan puhuta "monikulttuurisuuden" Contextissa. Tosin he ovatkin saksalaisia, ranskalaisia, yhdysvaltalaisia, virolaisia, venäläisiä...

[foobar]

HS:n paperiversio kertoo sunnuntaina 20.5.2012 ahvenanmaalaisesta Föglön kunnasta, jonka 580 asukkaasta peräti 60 on
ulkomaalaistaustaisia. Pääosin kalateollisuuteen työllistyneet ovat tulleet Itä-Euroopasta, Baltiasta ja  Aasiasta.
Ilmapiiri kuulemma koko saarella on suvaitsevainen ja avoin. 

Mielestäni Föglöstä puuttuu vielä rikastuttavana voimana esimerkiksi somalialaiset. Väkiluvun voisi nostaa 100:lla hengellä sojoittamalla sinne tuo määrä somalialaisia turvapaikanhakijoita. Silloin voisimme jo puhua oikeasti kansainvälisestä ilmapiiristä. 
Moskeija rakennetaan sitten myöhemmin.

On satumaista sattumaa, että juuri Ahvenanmaalla ei asu yhtäkään somaliankielistä. Vai onko? Myös Etelä-Pohjanmaalla on sama tilanne, mutta siellä on Ahvenanmaata vähemmän varsinaisten(tm) kielien puhujia muutenkin. (lähde) On outoa ettei somalien aliedustus ole Hesarille rääpimisen paikka silloin, kun puhutaan aidosti jostain työhön liittyvästä, positiivisesta maahanmuuttajuudesta. Muulloinhan lehden mielestä somalien asiat ovat aina sekä tärkeämpiä että suurempia kuin esim. venäläisten tai virolaisten, joita maassa on kuitenkin moninkertaisesti.

No, se kyllä uutisoidaan jos somalilla on työ. Koska työllistyneiden somalien määrä liikkuu sadoissa, todennäköisesti lähes jokaisesta on tehtykin lehtijuttu. Vielä ei ole tainnut kuitenkaan tulla vastaan yhtäkään tapausta joka on halunnut samalla sekä hehkuttaa somaliuttaan että olisi pysyvästi työllistynyt työhön, joka ei olisi jonkinsorttisen yhteiskunnallisen vinouman tulos. Jos tällaisia somalimaahanmuuttajia on, he eivät selkeästikään kiinnosta lehdistöä - ilmeisesti agendaan ei oikeastaan kuulukaan sanoa että somalit voisivat olla muutakin kuin ikuisten erityistoimenpiteiden kohderyhmä.

[mikkoR]

Tuotanoin, ovatko he samanlaisia "maahanmuuttajia" kuin somalit tai irakilaiset ym? Vai ovatko he samanlaisia työperäisiä turisteja kuin romanian ja bulgarian import taistot?
Vai onko osa heistä kenties työluvalla siellä ja varta vasten töihin tullut yms...?

[Farrow]

HS:n paperiversio kertoo sunnuntaina 20.5.2012 ahvenanmaalaisesta Föglön kunnasta, jonka 580 asukkaasta peräti 60 on
ulkomaalaistaustaisia. Pääosin kalateollisuuteen työllistyneet ovat tulleet Itä-Euroopasta, Baltiasta ja  Aasiasta.
Ilmapiiri kuulemma koko saarella on suvaitsevainen ja avoin. 

Olisi mielenkiintoista saada enemmänkin tästä tietoa, esim. miten koulu ja päiväkoti yms. palvelut toimivat, miten kielen (ruotsin) opetus on hoidettu ja millainen ylipäätään on noiden kalateollisuuteen työllistyneiden kielitaito, ja onko heillä perheet mukanaan vai lähettävätkö rahaa kotiin jossa se perhe odottelee? Miten asuvat? Mitkä firmat heitä työllistävät? Miten työnhaku on hoidettu, eli mistä työntekijät sinne haalittu? Palkkaus?

[l'uomo normale]

Luin minäkin jutun pahvimukikahvin kera. 55-vuotias romanialaissyntyinen maakuntapäivien vahtimestari kertoi, kuinka Ahvenanmaalla on jo 200 romanialaista. Luultavasti monella finnejävelilläkin olisi kaikki edellytykset sluibailla ahvenanmaalaisessa virastossa vahtimestarina, muttei sinne taideta haluta suomenkielisiä asioita sotkemaan. Ahvenanmaahjan on suvaitsevainen maakunta, kuten Hesari hehkuttaa.

Jo kauan sitten luin Hesarin jutun missä kerrottiin että epävarma enemmistö on sellainen joka yrittää tukahduttaa vähemmistön kansallisia pyrkimyksiä, itsevarma vähemmistö taas katsoo oikeudekseen saada paremman aseman kuin enemmistö. Epävarma enemmistö on kielteinen juttu ja itsevarma vähemmistö taas myönteinen asia. Voin arvata kumpaan ryhmään ahvenanmaalaiset kuuluvat.

[foobar]

Ahvenanmaa taitaa tosiaan olla ainut kokonainen maakunta Suomessa, jossa avoin luiskaotsainen vihamielisyys tietynkielisiä kohtaan on todellinen poliittinen meriitti - siis sellainen, joka tuo enemmän äänestäjiä kuin karkoittaa niitä. No, se että vihaa suomen puhujia on tosiaan monen tiedostajan logiikalla merkki suvaitsevaisuudesta. Vinksahtanutta menoa, sanon minä.

[Lodi]

HS:n paperiversio kertoo sunnuntaina 20.5.2012 ahvenanmaalaisesta Föglön kunnasta, jonka 580 asukkaasta peräti 60 on
ulkomaalaistaustaisia. Pääosin kalateollisuuteen työllistyneet ovat tulleet Itä-Euroopasta, Baltiasta ja  Aasiasta.
Ilmapiiri kuulemma koko saarella on suvaitsevainen ja avoin. 

Mielestäni Föglöstä puuttuu vielä rikastuttavana voimana esimerkiksi somalialaiset. Väkiluvun voisi nostaa 100:lla hengellä sojoittamalla sinne tuo määrä somalialaisia turvapaikanhakijoita. Silloin voisimme jo puhua oikeasti kansainvälisestä ilmapiiristä. 
Moskeija rakennetaan sitten myöhemmin.

On satumaista sattumaa, että juuri Ahvenanmaalla ei asu yhtäkään somaliankielistä. Vai onko? Myös Etelä-Pohjanmaalla on sama tilanne, mutta siellä on Ahvenanmaata vähemmän varsinaisten(tm) kielien puhujia muutenkin. (lähde) On outoa ettei somalien aliedustus ole Hesarille rääpimisen paikka silloin, kun puhutaan aidosti jostain työhön liittyvästä, positiivisesta maahanmuuttajuudesta. Muulloinhan lehden mielestä somalien asiat ovat aina sekä tärkeämpiä että suurempia kuin esim. venäläisten tai virolaisten, joita maassa on kuitenkin moninkertaisesti.

No, se kyllä uutisoidaan jos somalilla on työ. Koska työllistyneiden somalien määrä liikkuu sadoissa, todennäköisesti lähes jokaisesta on tehtykin lehtijuttu. Vielä ei ole tainnut kuitenkaan tulla vastaan yhtäkään tapausta joka on halunnut samalla sekä hehkuttaa somaliuttaan että olisi pysyvästi työllistynyt työhön, joka ei olisi jonkinsorttisen yhteiskunnallisen vinouman tulos. Jos tällaisia somalimaahanmuuttajia on, he eivät selkeästikään kiinnosta lehdistöä - ilmeisesti agendaan ei oikeastaan kuulukaan sanoa että somalit voisivat olla muutakin kuin ikuisten erityistoimenpiteiden kohderyhmä.

No, kyllähän joitakin somalialaisia on työllistynyt ihan oikeisiin töihin, eli mm. bussikuskeksi ja taksikuskeiksi.  Jos 17 sadasta tekee töitä, niin olisiko niitä taksi-ja bussikuskeja siitä 17:sta melkein puolet?  Joitakin on myös lähihoitajina yms. ¨¨
Arvaan, että 10% tekee oikeita töitä.

[Lodi]

Kun tuota juttua luin HS:stä ja mietiskelin ahvenanmaalaisten ylitsevuotavaa suvaitsevaisuutta, niin ajattelin, että on niin hel**tin helppoa olla avoin ja suvaitsevainen, jos käytännössä kaikki maahanmuuttajat tekevät töitä.

[foobar]

No, kyllähän joitakin somalialaisia on työllistynyt ihan oikeisiin töihin, eli mm. bussikuskeksi ja taksikuskeiksi.  Jos 17 sadasta tekee töitä, niin olisiko niitä taksi-ja bussikuskeja siitä 17:sta melkein puolet?  Joitakin on myös lähihoitajina yms. ¨¨
Arvaan, että 10% tekee oikeita töitä.

Bussikuskeiksi työllistyminen taitaa selittyä lähinnä sillä, että suomalaisilla bussikuskeilla ei vähitellen ole varaa asua pääkaupunkiseudulla elättäen perhettään. (Ja niin, paradoksaalisesti tämä hintatason nousu johtuu pitkälti juuri bussikuskimaahanmuuttajaryhmien pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttovirran luomasta sosiaalisesta asuttamisesta.) Somaleilla ei tunnetusti tätä ongelmaa ole, koska heillä eivät suomalaiset moraalikoodistot omaa toimintaa rajoita, eikä sossutätien rahanjakokaan ole kitsasta kun somalimamma tulee luukulle vaatimaan YH-etuutensa.

Olen tosiaan tainnut törmätä yhteen somalin näköiseen taksikuskiin (joka tietenkin sekoili kohteen löytämisessä, mutta pääsi lopulta perille), mutta olen myös törmännyt suomalaiseen taksikuskiin, jonka mukaan somalikuskit eivät välttämättä aina toimi asiallisesti yksinäisten naismatkustajien suhteen. Vaikuttaa siltä, että asennevammattomasti yhteiskunnassa toimivat somalit ovat todella kiven alla, eikä media yhtään tätä ryhmää kannusta asennevammojaan korjaamaan. Muiden pitää sopeutua, ja se maksaa sopeutujille aina jotain jossain muodossa.

Sellainen mielikuva joka tapauksessa on muodostunut, että ihan oikeita töitä (en laske nyt bussikuskeja) jotka eivät ole sidoksissa jotenkin ryhmän erityisasemaan tekee vain kourallinen tästä vähemmistöstämme. Siis kirjaimellisesti joukko, jonka kanssa voisi istua pöydän ääreen... Kymmeniin tuhansiin kurottelevassa populaatiossa tämä on melkoinen suoritus.

[Oami]

Föglö on ylipäänsä asukasluvultaan sitä luokkaa että vertailukelpoisia tilastoja ei muutenkaan ole mahdollista saada.

Vähän niinkuin maailman suurin maahanmuuttajien osuus väestöstä on Vatikaanissa (100 %) ja toisaalta tiedetään, että valtio on vauras - todiste maahanmuuton rikastavasta vaikutuksesta?

[l'uomo normale]

Hesari jatkoi tänään Ahvenanmaasta kertomalla ruotsalaisperheestä joka muutti Ruotsin koulupakkoa pakoon Ahvenanmaalle. Isä on Ruotsin kotiopetusyhdoistyksen puheenjohtaja. Sakkoja ja huostaanottoja pelkäävät Ruotsissa, mutta Ahvenanmaalla saavat kotiopettaa rauhassa. Taustalaatikossa jerrottiin sosiaalidemokraattien ajavan koulupakkoa Suomeenkin. Ahvenanmaata tällainenkoulupakko ei tietenkään koskisi, kiitos itsehallintolain.