2012-05-16 Eduskunta (Immonen/ps.): Maahanmuuton tilastointi puutteellista

[Olli Immonen]

Tiedoksi myös tänne, että jätin tänään (16.5.2012) ministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden puutteellista tilastointia Suomessa:

KIRJALLINEN KYSYMYS
Maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden tilastointi Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Tilastokeskus, maahanmuuttohallinto, kaupungit ja erilaiset muut organisaatiot tuottavat tilastoaineistoa maahan- ja maastamuutosta. Valitettavasti näiden tilastojen tietoja ei yleensä analysoida tarkemmin, vaikka tilastointi on kehittynyt Suomessa paljon sitten 1990-luvun. Puutteellisen analysoinnin vuoksi muuttoliikkeisiin liittyvien ilmiöiden kokonaiskuva on hyvin kapea. Esimerkiksi maastamuuttoa ja Euroopan unionin sisäistä liikkuvuutta ei tutkita juuri lainkaan.

Syyt puutteelliseen tilastointiin ovat samat kuin muutkin muuttoliikkeiden hallinnon ja tutkimuksen puutteet: Suomessa ei ole tutkimusinstituutiota, jolla olisi tarpeeksi resursseja sekä globaaliin liikkuvuuteen ja maahanmuuttoon liittyvää osaamista. Muuttoliikkeisiin liittyvien ilmiöiden laajuuden ymmärtämiseksi ja niiden seurannan mahdollistamiseksi olisi tärkeää saada luotettavia ja monipuolisia tilastoja, joiden perusteella voidaan kohdistaa niukkoja resursseja oikein. Mitä huonompia tilastot ovat, sitä sattumanvaraisemmin resurssit tulee kohdistettua.

Toinen ongelma maahanmuuton tilastoinnissa liittyy maahanmuuttajan sekä maahanmuuttajataustaisen henkilön määritelmään tilastoissa. Määritelmän tulisi olla ei-suomalainen syntyperä, kun nykyisin se määritellään kieli- ja kansalaisuuspohjaisesti. Tämä tilastointitapa ei ota huomioon Suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia tai sitä, että äidinkieltä voi vaihtaa. Maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten, toisen sukupolven, tilastolliseen seurantaan määritelmä soveltuu myös huonosti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden puutteellisen tilastoinnin parantamiseksi?

Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2012
Olli Immonen /ps

Ministerin vastauksen pitäisi tulla kolmen viikon kuluessa.

[K.K.]

Perussuomalaista kansanedustajaa häiritsee maahanmuuton tilastointi


Kansanedustaja Olli Immosen (ps.) mielestä maahanmuuton tilastointi ole vaadittavalla tolalla maassamme.

Immonen toteaa keskiviikkona jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että tilastojen puutteellisen analysoinnin vuoksi muuttoliikkeisiin liittyvien ilmiöiden kokonaiskuva on hyvin kapea.
Hänen mielestään syyt puutteelliseen tilastointiin ovat samat kuin muutkin muuttoliikkeiden hallinnon ja tutkimuksen puutteet.

- Suomessa ei ole tutkimusinstituutiota, jolla olisi tarpeeksi resursseja sekä globaaliin liikkuvuuteen ja maahanmuuttoon liittyvää osaamista. Muuttoliikkeisiin liittyvien ilmiöiden laajuuden ymmärtämiseksi ja niiden seurannan mahdollistamiseksi olisi tärkeää saada luotettavia ja monipuolisia tilastoja, joiden perusteella voidaan kohdistaa niukkoja resursseja oikein. Mitä huonompia tilastot ovat, sitä sattumanvaraisemmin resurssit tulee kohdistettua, hän katsoo.

Toinen ongelma maahanmuuton tilastoinnissa liittyy Immosen mukaan maahanmuuttajan sekä maahanmuuttajataustaisen henkilön määritelmään tilastoissa.

Hänen mukaansa määritelmän pitäisi olla ei-suomalainen syntyperä, kun nykyisin se määritellään kieli- ja kansalaisuuspohjaisesti.

- Tämä tilastointitapa ei ota huomioon Suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia tai sitä, että äidinkieltä voi vaihtaa. Maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten, toisen sukupolven, tilastolliseen seurantaan määritelmä soveltuu myös huonosti, Immonen sanoo.

Hän kysyykin maahanmuutosta vastaavalta ministeriltä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden puutteellisen tilastoinnin parantamiseksi.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/981-kotimaa/101324-perussuomalaista-kansanedustajaa-hairitsee-maahanmuuton-tilastointi

[K.K.]

Maahanmuuton osaamiskeskuksen perustaminen pohdittavaksi

Maahanmuuttovirasto selvittää edellytyksiä maahanmuuton osaamiskeskuksen perustamiselle.

Selvitys liittyy hallitusohjelmaan, johon on kirjattu, että maahanmuuton tilastointi- ja tutkimustoimintaa on tarpeen selkeyttää ja tehostaa.

Alustavien suunnitelmien mukaan maahanmuuton osaamiskeskuksen tehtävänä olisi kerätä, tuottaa ja analysoida tietoa maahanmuuttoasioita koskevan poliittisen päätöksenteon ja käytännön viranomaistoiminnan tueksi.

Osaamiskeskusselvityksen on määrä olla valmis vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on, että maahanmuuton osaamiskeskus perustettaisiin kuluvan hallituskauden aikana.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/981-kotimaa/102873-maahanmuuton-osaamiskeskuksen-perustaminen-pohdittavaksi

[Lauri Karppi]

Maahanmuuton osaamiskeskuksen perustaminen pohdittavaksi

Olin juuri aikeissa laittaa tuosta oman ketjun uutispuolelle. Olen kohtuullisen skeptinen mitä osaamiskeskus tarkoittaa tässä yhteydessä. Rikastuskeskus? Monikulttuurivärinäkeskus? Uimaanopettelukeskus?

[Elemosina]

Mitäs jos vähän laajennetaan jo olemassaolevien tiesmitälie-keskusten vastuita ja ottaisivat hoitaakseen tämänkin maahanmuuton "osaamisen"?
Kyllä olisi antiikin roomalaiset innoissaan kun tietäisivät miten heidän keksimänsä byrokratia elää ja voi läskisti Suomessa.

[Seal]

Toivottavasti ko. keskus on eräänlainen mamujen koulu oikeasti alaan erikoistuneet opettajat opettavat mamut siihen, miten suomalaisessa kulttuurissa tulee käyttäytyä. Erityisesti somaleille tämä olisi tarpeen, sillä he tulevat maasta, jossa on viimeiset 20 vuotta vallinnut täysi anarkia ja siellä on menty vahvemman oikeudella ja heikompia voi kohdella miten sattuu. Lait ovat myös täysin tuntemattomia näille henkilöille. Sitä on oikea kotouttaminen eikä nykyisen mallista "opiskelkaa suomea jos jaksatte, ottakaa 3000e kuussa ja koittakaa hakea työtä jos vaan viitsitte".

[Marko Parkkola]

Ei tarvita kuin tiedonkeruu, tietokanta ja lukuoikeudet kantaan. Crowdsourcing meiningillä saadaan väännettyä tarpeelliset kuutiot joiden pohjalta voidaan suoltaa minkälaista raporttia tahansa.

Ongelma vain on se, että kansalaisuutta tms. ei tilastoida kaikissa tapauksissa, koska rasismi.

[Toni Selkälä]

Ongelma vain on se, että kansalaisuutta tms. ei tilastoida kaikissa tapauksissa, koska rasismi.

Itse asiassa kysymys ei suoranaisesti palaudu rasismiin, sillä monet ihmisoikeustoimijatkin katsovat, että etnisten tietojen tallentaminen parantaisi kaikkinaista tilastointia, jolloin myös ihmisoikeusloukkauksiin voitaisiin puuttua paremmin. Esimerkiksi Euroopan neuvosto suosittaa tällaisen tilastointijärjestelmän käyttöönottoa. Tutkimus eri Euroopan valtioiden harjoittamasta etnisen tiedon tallentamisesta löytyy suoraan Euroopan neuvoston omilta sivuilta (ks. täältä). Tämä tutkimus sisältää myös suosituksen (ja viittauksen Neuvoston ministerikomitean suositukseen vuodelta 2006) lisätä etnistä tilastointia jäsenmaissa. Muistaakseni myös ECRI:n viimeisimmässä Suomea koskevassa raportissa (joka toki on jo melko vanha) huomautetaan Suomea puuttuvasta vähemmistöjen tilastoinnista.

Edustaja Immosen esittämä näkemys on muutoin kyllä melko ongelmallinen, ainakin mitä tulee kohtaan, jossa hän kysymystä alustaessaan toteaa

Esimerkiksi maastamuuttoa ja Euroopan unionin sisäistä liikkuvuutta ei tutkita juuri lainkaan.

Esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutti tutkii kvalitatiivisesti melko paljonkin maastamuuttoa (luettelo käynnissä olevista tutkimuksista täällä), erityisesti suomalaisten maastamuuttoa. Toisekseen unionin sisäinen liikkuvuus on vaikeasti kontrolloitavissa, koska tällainen kontrolli edellyttäisi joko matkustajatietojen luovuttamista tai erillistä rajakontrollia, joita molempia voidaan pitää melko ongelmallisina. Mikäli taasen edustaja Immonen tarkoittaa tällä sitä, että Suomen tulisi selvittää miten monta toisen unionimaan kansalaista Suomeen asettuu pysyvämmin (yli kolme kuukautta), niin tällainen tieto on kyllä avoimesti saatavissa Tilastokeskuksen ylläpitämistä tilastoista (esim. Suomessa asui vuoden 2011 lopussa yhteensä 112 921 eurooppalaista, jotka voi edelleen tarkemmin jaotella maittain mikäli asia enemmän kiinnostaa).

Tässä mielessä en ole aivan varma mitä edustaja Immonen haluaa tilastoinnilla saavuttaa. Mikäli tarkoituksena on kartoittaa henkilön etninen alkuperä ("rotu") tällainen ehdotus saa kannatusta laajemminkin, kuten todettua. Mutta muutoin kysymys pyrkii luomaan kuvaa siitä, ettei tilastollista tietoa olisi Suomesta lainkaan saatavissa, jossa erityinen huomio vaikuttaa kiinnittyvän kansalaisuuden saaneisiin (toki kansalaisuuden saaneistakin pidetään määrällistä tilastoa). Tällainen tilastoihin syntyvä "vääristymä" ei liene kuin poikkeuksellisesti merkityksellistä, koska esimerkiksi koulussa arviointi oppilaan oppimisesta tulee tehdä oppilaskohtaisesti eikä tällöin ole merkitystä sillä mihin tilastollisesti merkittävään ryhmään hän kuuluu. Kuulisinkin mielelläni millaista tarkoitusta varten edustaja Immonen katsoo tarpeelliseksi kerätä erityistä tietoa henkilön aiemmasta kansalaisuudesta tai aiemmasta äidinkielestä. Siinä missä esimerkiksi henkilön kuuluminen etniseen vähemmistöön (esim. saamelaiset) on merkityksellistä tietoa on vaikea nähdä mitä teemme tiedolla henkilön vanhempien (entisestä) kansalaisuudesta.

[Siili]

Kuulisinkin mielelläni millaista tarkoitusta varten edustaja Immonen katsoo tarpeelliseksi kerätä erityistä tietoa henkilön aiemmasta kansalaisuudesta tai aiemmasta äidinkielestä. Siinä missä esimerkiksi henkilön kuuluminen etniseen vähemmistöön (esim. saamelaiset) on merkityksellistä tietoa on vaikea nähdä mitä teemme tiedolla henkilön vanhempien (entisestä) kansalaisuudesta.

Tarkoitatko, että rekistereihin sopii merkintä "somali" etniseksi taustaksi, mutta siellä ei sovi olla mainintaa, että hän on entinen Somalian kansalainen?  Veikkaan muuten, että koska kaksoiskansalaisuus on Suomessa sallittu, somalit eivät luovu somalian kansalaisuudesta tullessaan Suomen kansalaisiksi.  Eikö tieto kaksoiskansalaisuudesta kuulu suomalaisiin rekistereihin?

Kyllä "aiempi" äidinkieli on varsin tärkeä tieto.  Todellinen äidinkieli vaihtuu erittäin harvoin, joten jos äidinkieli on ilmoituskysymys, kyllä muutokset siinä on hyvä rekisteröidä.  Aivan kuten nimeä muutettaessa vanhatkin nimet säilyvät rekisterissä.

[ike60]

Tässä mielessä en ole aivan varma mitä edustaja Immonen haluaa tilastoinnilla saavuttaa. Mikäli tarkoituksena on kartoittaa henkilön etninen alkuperä ("rotu") tällainen ehdotus saa kannatusta laajemminkin, kuten todettua. Mutta muutoin kysymys pyrkii luomaan kuvaa siitä, ettei tilastollista tietoa olisi Suomesta lainkaan saatavissa, jossa erityinen huomio vaikuttaa kiinnittyvän kansalaisuuden saaneisiin (toki kansalaisuuden saaneistakin pidetään määrällistä tilastoa). Tällainen tilastoihin syntyvä "vääristymä" ei liene kuin poikkeuksellisesti merkityksellistä, koska esimerkiksi koulussa arviointi oppilaan oppimisesta tulee tehdä oppilaskohtaisesti eikä tällöin ole merkitystä sillä mihin tilastollisesti merkittävään ryhmään hän kuuluu. Kuulisinkin mielelläni millaista tarkoitusta varten edustaja Immonen katsoo tarpeelliseksi kerätä erityistä tietoa henkilön aiemmasta kansalaisuudesta tai aiemmasta äidinkielestä. Siinä missä esimerkiksi henkilön kuuluminen etniseen vähemmistöön (esim. saamelaiset) on merkityksellistä tietoa on vaikea nähdä mitä teemme tiedolla henkilön vanhempien (entisestä) kansalaisuudesta.

Kyllä tilastotietoa johon liittyy henkilön tai hänen vanhempiensa entinen kansalaisuus tarvitaan monessakin asiassa. Välittömästi mieleen tulee seuraavat:

• kotouttamisen onnistumisen arviointi. Joissakin maissa on todettu, että toisen sukupolven maahanmuuttajilla on paljon suurempia kotoutumisvaikeuksia kuin heidän vanhemmillaan. Näin on esimerkiksi Saksassa, jossa ensimmäisen polven turkkilaiset maahanmuuttajat olivat töissä, toki pääasiassa aputyön luonteisissa tehtävissä; sen sijaan turkkilaisten toisella sukupolvella on keskimäärin suuria vaikeuksia läpäistä sikäläinen peruskoulu, hankkia ammatti ja mennä töihin, ja heistä suhteettoman suuri osa ajautuu rikollisen uralle. Kotouttamisen tulosten varsinainen tulikoe on siis toinen sukupolvi.
• kansalaisuuslain ja kansalaisuuspolitiikan vaikutusten selvittäminen. Kansalaisuuteen tarvittavaa aikaa lyhennettiin uuden kansalaisuuslain myötä pari vuotta sitten, ja sitä perusteltiin tulijoiden "kiinnittämisellä" Suomeen. Ei ole tietoa onko tämä taannut parempaa sopeutumista, eikä sitä onko kansalaisuuden jo saaneilla sopeutumisvaikeuksia kuten korkeita työttömyys- tai rikollisuuslukuja. Tämä on tärkeää kansalaisuuspolitiikkaa mietittäessä, koska kansalaisuuden myöntämisen jälkeen henkilöä ei Suomen lain mukaan voida karkottaa.
• työperäisen maahanmuuton vaikutusten arviointi. Esimerkiksi ei liene selvitetty kuinka suurta hyötyä tähänastinen työperäinen maahanmuutto on tuottanut. Työperäiset tietenkin saavat kansalaisuuden suhteellisen helposti, joten tilastoitu tieto esim. veronmaksusta syntymämaan mukaan auttaisi tässä arvioinnissa.
• inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kotoutumisen arviointi. Heidän nimensä ovat usein suomalaisia ja äidinkielikin taitaa olla yleensä suomi, joten paras (ainakin halvin) keino selvittää heidän sopeutumistaan tai mahdollisia erityisongelmiaan kuin tilastoida heitä entisen kansalaisuuden tai vanhempien entisen kansalaisuuden mukaan esimerkiksi koulutus-, työttömyys- ja rikostilastoissa.
• ylipäätään sen selvittäminen, liittyvätkö tietyt sosiaaliset ongelmat - esimerkiksi alttius rikoksenteolle, koulun keskeyttäminen, alttius työttömyydelle jne. - enemmän ihmisen henkilökohtaiseen taustaan (esimerkiksi koulutuksetta jääminen lapsena, traumaattiset kokemukset sotaa käyvässä maassa jne.) vai hänen etniseen taustaansa. Tällöin esimerkiksi viranomais- ja tukitoimia osataan suunnata oikeille ryhmille.

Voin tarvittaessa jatkaa listaa. Kysy jos omaan mieleesi ei tule mitään tarpeita seikkaperäisemmälle tilastoinnille.

Voisitko muuten täsmentää mitä tarkoitit tuolla heitolla koulussa tehtävistä arvioista. Tietenkin kouluissa annetaan arvosanat oppilaille heidän osaamisensa ja ansioidensa perusteella eikä etnisen taustan pitäisi vaikuttaa siihen mitenkään. Sen sijaan ei ole vaikeaa keksiä syitä sille, että ihmisten koulumenestystä tilastoitaisiin myös heidän etnisen taustansa mukaan ja vieläpä eritellen kansalaiset ja oleskeluluvalla olevat.

[Toni Selkälä]

-- jopas tuli monta vastausta; no, koitan nyt pikaisesti tästä töiden välissä vastailla. Ensin nimimerkki Siilille, että kyllä kansalaisuus sinne kuuluu, mutta mitä merkitystä on aiemmalla kansalaisuudella jos siitä on luovuttu. Jos henkilö taas säilyttää aiemman kansalaisuutensa, niin tällöinhän tämä tieto näkyy jo nykyisin tilastoissa. Myöskään somali ei käsittääkseni ole sellainen etninen luokittelu, jota tavanomaisesti tällaisten tilastojen yhteydessä tarkoitetaan. Esimerkiksi henkilön kuuluminen romanivähemmistöön ei ole kysymys tämän henkilön kansalaisuudesta vaan kuulumisesta vähemmistöön, jolla on yhdistäviä tekijöitä joiden nojalla heidän katsotaan omaavan jotain luokittelun pohjaksi sopivaa. Miten esimerkiksi somali eroaa eritrealaisesta ei ainakaan itselleni ole selvää. Toki mikäli tällainen ero on selvästi määriteltävissä niin eipästä siinä mitään, mutta uskoisin, että ero on yhtä helppo tehdä kuin vaikkapa suomalaisen ja ruotsalaisen välillä mikäli molemmat puhuvat samaa kieltä.

Tuota äidinkielen vaihtamista tietojärjestelmään en oikein ymmärrä, kosken näe siinä mitään hyötyä. Miksi henkilö haluaisi vaihtaa äidinkielensä väestörekisterissä toiseksi? Valitsemalla suomen kielen äidinkielekseen henkilö ei saa mitään erityisiä lisäoikeuksia vaan päinvastoin menettää esimerkiksi oikeutensa saada asia selvitetyksi omalla äidinkielellään vaikkapa rikosasioissa. Tällainen yksityisen henkilön toimesta tapahtuva "tilastojen vääristely" lienee kyllä melkolailla harvinaista, enkä nyt aivan sitä varten haluaisi tallettaa mihinkään "aikaisempaa äidinkieltä". Jos esimerkiksi lapsi syntyy Suomessa ja maahanmuuttajavanhemmat merkitsevät äidinkieleksi oman kielensä, jota lapsi ei kuitenkaan kunnolla opi vaan hallitsee paremmin suomen, tällöin voisin kuvitella kielen vaihtamisessa olevan jotain järkeä, mutta tällöinhän entinen äidinkieli on nimenomaisesti virheellinen, koska kieli ei missään vaiheessa edes ole ollut henkilön äidinkieli. Sanoisin tässä kohdin, että tällaisen väärinkäytön estämiseen ei ehkä kannata suuremmin resursseja kuluttaa.

Nimimerkki ike60 esittää koko liudan sovelluksia, jossa vanhempien kansalaisuudella on merkitystä. Saksasta tuleva ensimmäinen esimerkki on kiinnostava (olisiko mahdollisesti tarjota linkki ko. tutkimukseen?), mutta siinäkään ei suuremmin ongelmia esiintyne. Esimerkiksi edellä nimimerkki Siilille antamani vastauksen perusteella esimerkiksi ne lapset joiden vanhemmat merkitsevät lapsen äidinkieleksi tässä tapauksessa turkin kielen antaisi melko hyvän indision siitä kenestä on kysymys. Toiseksi täytyy kyllä huomauttaa, että Suomessa kerätään jo tällä hetkellä tilastotietoa siitä missä maassa henkilö on syntynyt ja siten on mahdollista selvittää myös lapsen vanhempien syntymäpaikat (ks. esim. täältä). Toki tällöin on mahdollista, että esimerkiksi Suomen suurlähetystöjen työntekijöiden lapsia päätyy aimo tavoin tähän ulkomailla syntyneiden joukkoon, mutten pidä tällaista tilastollista virhettä niin suurena, että se antaisi erityistä syytä tallettaa jokaisen syntyvän lapsen tietojen oheen vanhempien kansalaisuus sekä vanhempien tätä aiempi kansalaisuus mikäli kansalaisuus on vaihtunut näiden elinaikana.

Kansalaisuuden suhde esimerkiksi henkilön syntymäpaikkaan tai äidinkieleen ei edelleenkään muutu, joten toisessa kohdassa mainitsemasi tutkimus olisi täysin mahdollista toteuttaa jo nykyisen tilastotiedon nojalla (ks. edellä linkittämäni). Kolmas esimerkki lukeutuu aika lailla siihen mitä edellä on todettu. Et kuitenkaan ota huomioon, että monet jotka tulevat Suomeen töihin (suurin osa Suomen ulkomaalaisista on eurooppalaisia, joiden työllisyys on Suomen kantaväestöä parempi) eivät halua alkujaankaan Suomen kansalaisuutta. En esimerkiksi usko, että Stephen Elop on hakemassa Suomen kansalaisuutta lähiaikoina, vaikka hän täällä töissä onkin. Inkeriläisten kohdalta saattaisi aidosti tulla kyseeseen myös etnisenä ryhmänä pitäminen, koska sillä perusteellahan heidän maahantulonsa aikoinaan perusteltiin, tällöinhän Euroopan neuvostonkin esittämä ja edustaja Immosen esiinnostama tilastointi olisikin aidosti hyödyllistä.

Viimeisenä esittämäsi "alttius" teesi ei välttämättä ole mitenkään järin tieteellisesti perusteltavissa, sillä siinä on rahtusen verran tuollaista rousseaulaista takaisin luontoon henkeä. Toki on tarpeen selvittää henkilöiden syrjäytymisvaara, mistä mainitsemasi alttiudet lienevät esimerkkejä. Mikäli etnisyyden tilastoinnin tarkoituksena on vain päätyä tatuvanhasmaiseen korrelaatioiden unohtamiseen, niin siinä tapauksessa en ole aivan varma onko tilastointia syytä alunperinkään jatkaa. Miten voimme selittää esimerkiksi Pekan ja Emanuelin rikollisuutta eri tavoin? Kyllä viranomaisille on melko selvää ne yksilöt ja ryhmät jotka ovat syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa, mutta puutteellinen resurssointi lienee puuttumattomuudessa puutteellisia tilastoja suurempi syy. Viime aikoina asiastahan on keskusteltu Suomessa mm. lasten ja nuorten syrjäytymisen osalta, joka koskee kaikkia lapsia ja nuoria aivan riippumatta etnisyydestä, vanhempien kansalaisuudesta tai ihonväristä.

Ja viimein, koulussa arvioinnista tarkoitin sitä, että vanhempien äidinkielen tietäminen (joku esitti aiemmin tällaista tässä ketjussa) ei ole oleellinen tieto arvioitaessa koulumenestystä tai tarvetta erityisille tukitoimille. Peruskoululakia uudistettiin ja samalla selvennettiin niitä kriteerejä joiden perusteella lapsen tai nuoren tulee päästä tukiopetukseen, mutta koska arvio tällaiseen opetukseen päätymisestä tehdään oppilaskohtaisesti niin en ole järin varma mitä hyötyä vanhempien kansalaisuudesta tässä kohden on. Mikäli muuten lukaiset hallituksen esityksen peruskoululainsäädännön uudistamisesta niin löydät sieltä tietoja siitä, miten erilaiset maahanmuuttajaryhmät menestyvät koulussa. Muistaakseni peruskoulun keskeyttämisprosentti oli kolminkertainen maahanmuuttajataustaisilla, joka oli määritelty joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajaksi. Muuten koulumenestystä on arvioitu useammassakin tutkimuksessa, joista muistaakseni kirjoitin esimerkiksi viimevuotisessa Enarin varjoraportissa, josta käyty keskustelu löytyy jostain täältäkin. Toki raportti on lontooksi, mutta lähdeviitteet vievät käytännössä katsoen aina suomenkieliseen materiaaliin, joten sieltä voit "koulutus" kohdasta lähteä tarkastelemaan tällaisia tutkimuksia. Sitä varten ei siis tarvita erityisesti uusia tilastoja.

-----

Siksi edelleenkin pitäisin voimassa edustaja Immoselle esittämäni kysymyksen siitä, millaiseen tarkoitukseen hän on suunnitellut näitä tilastoja käytettävän? Onko Suomessa esimerkiksi poliisi ryhtymässä pitämään rekisteriä kadulla pysäytetyistä henkilöistä näiden etnisyyden perusteella kuten Englannissa; vai onko tarkoitus vihdoin selvittää montako romania ja saamelaista Suomessa asuu? Nämä ovat mielestäni kovinkin kannatettavia hankkeita. Muutoin kyllä tuntuu, että eiköhän täällä meillä Suomessa ole ihan tarpeeksi erilaisia rekisterejä ja tilastoja jo ennestään, jopa siinä määrin, että kukaan ei ehdi perehtyä kaikkiin tilastoihin ja analysoimaan niitä, vaan suurin osa tilastoista jää vain kuriositeetiksi tilaston julkaisseen instituution julkaisukantaan.

[gloaming]

Etnisen alkuperän tilastointi esim. toiseen polveen mahdollistaa kotoutumis- ym. resurssien, sosiaalisten tulonsiirtojen, rikollisuuden, työllistymisen jne. vertailun eri etnisten ryhmien kesken. Näin voidaan tuottaa myös kokoavia asetelmia, esim. kehitysmaamaahanmuutto vs. maahanmuutto kehittyneistä maista.

Tämä mahdollistaa rationaalisen maahanmuuttopolitiikan suunnittelun, ts. huonon integraatioennusteen henkilöiden maahanmuuton karsimisen, tekemisen hyvin vaikeaksi, toimenpiteenä esim. elatuskykykriteerien käyttöönotto toissijaisen suojelun perusteella maassa oleskelevien perheenyhdistämisen yhteydessä.

Tanskaa voi pitää tässä esimerkkimaana, kuten kehitysmaamaahanmuuttoa koskevassa politiikassa muutoinkin.

[MW]

***

Tanskaa voi pitää tässä esimerkkimaana, kuten kehitysmaamaahanmuuttoa koskevassa politiikassa muutoinkin.

No joo, tosin sen verran ruotsittunut, että sieltäkin löytyy kokonaisia kaupunginosia, joista hanseneita ajetaan väkivallan ja rikollisuuden keinoin ulos.

Muuten "ihan jees."

[gloaming]

No joo, tosin sen verran ruotsittunut, että sieltäkin löytyy kokonaisia kaupunginosia, joista hanseneita ajetaan väkivallan ja rikollisuuden keinoin ulos.

Se vahinko tapahtui jo 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alkuvuosina. Sitten politiikka muuttui ja turvapaikkajärjestelmäpohjainen maahanmuutto väheni huippuvuosista 80%.

[Roope]

Ja viimein, koulussa arvioinnista tarkoitin sitä, että vanhempien äidinkielen tietäminen (joku esitti aiemmin tällaista tässä ketjussa) ei ole oleellinen tieto arvioitaessa koulumenestystä tai tarvetta erityisille tukitoimille. Peruskoululakia uudistettiin ja samalla selvennettiin niitä kriteerejä joiden perusteella lapsen tai nuoren tulee päästä tukiopetukseen, mutta koska arvio tällaiseen opetukseen päätymisestä tehdään oppilaskohtaisesti niin en ole järin varma mitä hyötyä vanhempien kansalaisuudesta tässä kohden on. Mikäli muuten lukaiset hallituksen esityksen peruskoululainsäädännön uudistamisesta niin löydät sieltä tietoja siitä, miten erilaiset maahanmuuttajaryhmät menestyvät koulussa.

Koulujen (kuten myös kuntien) saamassa rahoituksessa aiotaan jatkossa painottaa entistä enemmän oppilaiden vanhempien ja asuinalueen maahanmuuttajaosuutta. Minusta se ei ole hyvä kriteeri, vaan mieluummin pitäisi arvioida ja mitata oppilaiden ominaisuuksia, mutta opetusministeri Gustafsson on toista mieltä.

[K.K.]

-- jopas tuli monta vastausta; no, koitan nyt pikaisesti tästä töiden välissä vastailla. Ensin nimimerkki Siilille, että kyllä kansalaisuus sinne kuuluu, mutta mitä merkitystä on aiemmalla kansalaisuudella jos siitä on luovuttu. Jos henkilö taas säilyttää aiemman kansalaisuutensa, niin tällöinhän tämä tieto näkyy jo nykyisin tilastoissa. Myöskään somali ei käsittääkseni ole sellainen etninen luokittelu, jota tavanomaisesti tällaisten tilastojen yhteydessä tarkoitetaan. Esimerkiksi henkilön kuuluminen romanivähemmistöön ei ole kysymys tämän henkilön kansalaisuudesta vaan kuulumisesta vähemmistöön, jolla on yhdistäviä tekijöitä joiden nojalla heidän katsotaan omaavan jotain luokittelun pohjaksi sopivaa. Miten esimerkiksi somali eroaa eritrealaisesta ei ainakaan itselleni ole selvää. Toki mikäli tällainen ero on selvästi määriteltävissä niin eipästä siinä mitään, mutta uskoisin, että ero on yhtä helppo tehdä kuin vaikkapa suomalaisen ja ruotsalaisen välillä mikäli molemmat puhuvat samaa kieltä...]

Suomi ei tilastoi maahanmuuttajien lapsia

Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä kohoaa hieman yli viiteen prosenttiin, jos mukaan lasketaan toisen polven maahanmuuttajat. Laajamittainen maahanmuutto Suomeen on niin uusi ilmiö, että aihetta koskevia tilastopalveluja puuttuu. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa toisen polven siirtolaisiksi tilastoidaan henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla...]
http://hommaforum.org/index.php/topic,63053.msg856429.html#msg856429



Raju tilasto maahanmuuttajista – Tanskassa kiehuu

Poikkeuksellisen tilaston julkaisu on aiheuttanut julkisen myllytyksen Tanskassa. Danmarks Statistikin tilasto on räjähdysherkkää tavaraa, sillä se erittelee rikosten ja rikoksista tuomittujen määrän etnisten ryhmien mukaan.

Tilastosta uutisoi ainakin Jyllands Posten, Tanskan suurin sanomalehti, otsikolla "Palestiinalaiset kaikkein rikollisimpia".

Kriitikot pitävät tilastoa arveluttavana ja sen tarjoamaa tietoa täysin hyödyttömänä. Tätä mieltä on muun muassa Kööpenhaminan yliopiston sosiologian professori Flemming Røgild The Copenhagen Postin artikkelissa.

Toinen sosiologi, turkkilaistaustainen Mehmet Ümit Necef, sen sijaan puolustaa tilastoa. Turkkilaiset maahanmuuttajat ovat yksi eniten rikoksia tehneistä etnisistä ryhmistä.
"Emme voi ratkaista ongelmia, ellemme tiedä, mitä pitää ratkaista"

–Jos Tanskan turkkilaiset eivät halua nähdä itseensä liittyviä ikäviä rikostilastoja, on heidän vastuullaan tehdä jotain "ryhmänsä" tekemille rikoksille, perustelee Mehmet Ümit Necef.

Tilastot ovat jo aiemmin osoittaneet, että maahanmuuttajat syyllistyvät Tanskassa rikoksiin kantaväestöä useammin. Danmarks Statistik on perustellut etniseen tilastointiin siirtymistä sillä, että jako vain länsimaihin ja muihin maihin ei anna tilanteesta tarpeeksi "reilua" kuvaa. Perinteisessä jaottelussa ryhmä "ei-länsimaiset maahanmuuttajat" sisältää Danmarks Statistikin mukaan rikollisuuden suhteen hyvin erilaisia ryhmiä.

–Vastustan etnisen taustan tai kansallisuuden vuoksi tuomitsemista. Mutta emme voi ratkaista ongelmia, ellemme tiedä, mitä pitää ratkaista, sanoi maahanmuuttoministeri Birthe Rønn Hornbech.

Tilastoista selviää, että vuonna 2009 maahanmuuttajataustaisista 20–29-vuotiaista 21 prosenttia tuomittiin rikoksesta, kun kantaväestön keskuudessa prosenttiluku oli 8,4. Jyllands Postenin mukaan tylyimmin esiin nousevat Lähi-idästä tulleet ja varsinkin palestiinalaiset, joiden rikosmäärä on kantaväestöön verrattuna yli kaksinkertainen.

Maahanmuuttoministeri Hornbech laukoi tilaston nähtyään, että palestiinalaisia "ei olisi koskaan pitänyt päästää maahan". Hänen mukaansa kulttuurierot ovat suuri syy siihen, miksi jotkut ryhmät erottuvat tilastossa.
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/107495-raju-tilasto-maahanmuuttajista-%E2%80%93-tanskassa-kiehuu




Men with foreign backgrounds considerably more criminal than average for all men

According to new numbers from the Danish Statistics Bureau [Danmarks Statistik], 21% of all descendants of foreigners aged between 20 and 29 were convicted for criminal acts during 2009. For Danes in the same age group the percentage of criminal offenders is 8.4%.

The numbers also suggest large differences between groups of foreigners. Palestinian men commit 237% more crime than average. The numbers cover all crimes, also speeding tickets, but according to the newspaper Jyllands-Posten, a large number of violent crimes are responsible for the position of the group in the crime statistics.

Twice as criminal

The calculations compensate for social economic inequalities, and shows that also descendants of Turks, Somalis and Pakistanis are about twice as criminal as the average of men in the same age group located in Denmark.

Chinese, German and American men on the other hand, are only half as criminal compared to the average...]
http://blog.balder.org/?p=1119

[Red_Blue]

Jos ns. "kotouttaminen" onnistuisi 100 %:n tehokkaasti, eikä kotoutetuilla olisi mitään merkittävää eroa muuhun yhteiskuntaan nähden, ei olisi tarvetta tilastoidakaan heitä erikseen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan erot ovat merkittäviä lähes jokaisessa tilastoitavissa olevassa asiassa vielä useita sukupolvia maahan saapumisen jälkeen. Tästä syystä tilastoinnin on otettava huomioon maahanmuuttajatausta mahdollisimman tarkasti ja usean sukupolven ajan, ainakin siihen asti kunnes ei voida osoittaa enää merkittäviä eroja tilastoissa. Sen sukupolvimäärän selvittäminen on vielä kesken ja voidaan jopa nykyisen tiedon valossa esittää, ettei sellaista sukupolvimäärää edes ole, jonka jälkeen tilastotieteellisesti esille saatavat erot katoavat. Jo pelkästään tällä on perusteltavissa etnisen taustan tilastoiminen joka ikiseen tilastoon ja mahdollisimman tarkasti.

Tahallaan jättämällä etninen tausta tilastoimatta heikennetään tilastojen käyttöarvoa. Jos tälle heikentämiselle ei voida esittää tieteellisiä perusteita, palautuvat perusteet monikultturismiin poliittisena päätöksenä, eli ongelmien tarkoitukselliseen piilottamiseen tilastoinnin ulottumattomiin.

Aivan perustavanlaatuinen kysymys on jo sinällään maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten määrä. Esim. karkotus- ja käännytyspäätösten toimeenpanoa ei ole kunnolla tilastoitu, kuten ei myöskään vapaaehtoisesti maasta luvatta oleskelevina poistuneita. Näin väärennetään tilastoja maassa olevien 1. sukupolven maahanmuuttajien määristä. Toinen kieroutuma on tilastoida maahanmuuttajia kansalaisuuden perusteella, kun se on yksi heikoimmista perusteista Suomen kansalaisuuden nopeasti tapahtuvan myöntämismahdollisuuden takia. Äidinkielen tilastoinnissa mennään metsään paitsi senkin vaihtamismahdollisuuden, 2. sukupolven osalta valintakriteerillä, jossa äidin kieli rekisteröidään riippumatta siitä mitä kieltä lapsi oikeasti opetetaan kotona parhaiten puhumaan. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset pyritään siis mahdollisimman tehokkaasti ja varhaisessa vaiheessa sekoittamaan kantaväestöön tilastoissa, jotta heidän erojaan kantaväestöön ei päästäisi kunnolla tutkimaan ja käyttämään näin syntynyttä aineistoa maahanmuuttopolitiikan suunnitteluun.

Muualla maailmassa tilastoinnissa käytettyjen kolmen päärodun sijaan pääluokkana voisi toimia YK:n suositusten mukainen "etninen ryhmä" ja sen alla ulkomaalaisista vanhemmista ja esivanhemmissa eniten esiintynyt kansallisuus.

[gloaming]

Muualla maailmassa tilastoinnissa käytettyjen kolmen päärodun

Ko. luokittelu ei anna hyödyllistä tietoa. Etninen ryhmä selvinnee kysymällä ihmiseltä itseltään tai ilmeisen valheellisen vastauksen yhteydessä (varsin tavallista turvapaikanhakukontekstissa) tekemällä kielianalyysi (tai genotyypitys, mikä tietty olisi yliampuvaa ja kallista, mutta teoreettisesti mahdollista).

[K.K.]

[...Nimimerkki ike60 esittää koko liudan sovelluksia, jossa vanhempien kansalaisuudella on merkitystä. Saksasta tuleva ensimmäinen esimerkki on kiinnostava (olisiko mahdollisesti tarjota linkki ko. tutkimukseen?)...]

Ilmeisesti tarkoitit Saksan toisen sukupolven maahanmuuttajien integroitumisongelmia?


[...Saksa pettyi turkkilaissiirtolaisiin

Saksassa käydään edelleen kiihkeää siirtolaiskeskustelua.

Saksalaiset ovat pettyneitä siihen, kuinka Turkista 1960-luvulla saapuneet siirtolaiset ovat integroituneet maan yhteiskuntaan.

Maan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble harmittelee brittilehti Guardianin haastattelussa sitä, kuinka siirtolaisten ongelmat ovat vain kasvaneet kolmannen sukupolven myötä...]
http://hommaforum.org/index.php/topic,35798.msg696842.html#msg696842



[...Monissa arabi- ja turkkilaisperheissä vanhemmat eivät osaa saksaa vielä kolmannessakaan polvessa. Myöskään lapsia ei kannusteta innokkaasti koulunkäyntiin, toteaa Berliinin entinen rahaministeri ja nykyinen Saksan keskuspankin johtokunnan jäsen Thilo Sarrazin (sd.) eurooppalaiselle kulttuurilehdelle Lettrelle antamassaan haastattelussa.

Kolmannes turkkilais- ja arabilapsista ei saa päästötodistusta huonon koulumenestyksen takia. Samalla katkeaa tie ammattikoulutukseen ja työelämään.

Sarrazin väittää, että Berliinin väestö tyhmenee sukupolvesta toiseen, koska luokkia täyttävät entistä enemmän sellaisten vanhempien lapset, jotka aloittavat koulunkäynnin lähes kielitaidottomina, ja jotka eivät saa vanhemmiltaan tukea.
Lapsilisät ehdollisiksi?

Lähes puolet pääkaupungin turkkilaisista ja arabimaahanmuuttajista elää sosiaaliavulla. Nelilapsinen perhe saa kuukaudessa 1 500 euroa puhtaana käteen sekä rahat vuokraan ja lämmitykseen. Yhteiskunta maksaa myös sairausvakuutuksen...]
http://yle.fi/uutiset/ulkomaalaiskeskustelu_ryopsahti_saksassa/1146788


Nuorten muslimien asenteet pelottavat Saksassa

Nuorten muslimien asenteet aiheuttavat pelkoa Saksassa. Sisäministeri Wolfgang Schäuble kommentoi eilen tuloksia tutkimuksesta, jonka hän oli tilannut yliopistotutkimusryhmältä Hampurissa.

Tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia nuorista muslimeista Saksassa olisi poliittisesti radikaaleja ja fundamentalistisesti suuntautuneita. Uskonnolla on näiden nuorten elämässä valtava merkitys, ja myös islamilaiseen kulttuuriin kuuluvaa moraalikasvatusta pidetään tärkeänä.

12 prosenttia nuorista edustaa ryhmää, joilla on kriittinen asenne läntisiä tapoja ja moraalia vastaan. Sama ryhmä suosii fyysisiä rankaisuja ja kuolemantuomiota rikoksentekijöille...]
http://hommaforum.org/index.php/topic,77.msg835372.html#msg835372



[...Pahoinvoinnin kierre

- Jos ei osaa kieltä, niin ei saa päästötodistusta. Ilman todistusta ei saa harjoittelupaikkaa, eikä pääse ammattikouluun. Edessä on työttömän ura kuten usein ennestään vanhemmilla veljillä ja isällä, kertoo maahanmuuttajistaan tunnetun Neuköllnin kaupunginosan pormestari Heinz Buschkowsky (sd).

Jos integroitumisen ongelmiin perusteellisesti perehtyneellä pormestarilla olisi valta ja voima, niin hän asettaisi lapsilisän maksamisen ehdoksi, että vanhemmat laittavat lapsensa saksalaiseen päiväkotiin oppimaan kieltä ja maan tapoja. Vaatimus on saanut vasemmistopuolueet ja vihreät syyttämään häntä ulkomaalaisvihamielisyydestä.

Tällä hetkellä turkkilaisäidit kasvattavat useimmiten lapsia kotona kouluikään asti, ja saksan kieli jää vieraaksi.

- Jos koulusta pinnaava ja opetukselle kintaalla viittaava turkkilaispoika ei saa todistusta, niin häntä lohdutetaan ystäväpiirissä ja koraanikoulussa sanomalla, että ongelmat eivät johdu hänestä itsestään vaan siitä, että saksalaiset vihaavat muslimeja, pormestari sanoo.

Väkivaltainen perinne

Vihan ja nöyryytetyksi tulemisen tunteen kylväminen heijastuu konfliktitilanteissa, kun turkkilaispojat mobbaavat saksalaisia koulutovereitaan ja sättivät heitä ,,sianlihanmässääjiksi" ja ,,kristityiksi". Turkkilais -ja arabipojat ottavat usein myös homoja aggressioidensa kohteeksi.

Tutkimusten mukaan 55:llä prosentilla turkkilaispojista on väkivaltaisia ystäviä, kun vastaava luku saksalaispoikien kohdalla on 17 prosenttia. Turkkilaispojat syyllistyvät koulussa puolta useammin koulutoverien hakkaamiseen kuin vastaavan ikäiset saksalaiset.

Asiaa selvittäneen Ala-Saksin kriminologisen tutkimusinstituutin professorin Christian Pfeifferin mukaan erot saattavat johtua ankarasta elämäntilanteesta. Perheväkivalta on turkkilaiskodeissa saksalaiskoteja yleisempää. Joka kolmas turkkilaispoika on joutunut oman isänsä pahoinpitelemäksi.

Väkivaltainen kotitausta heijastuu myös herkkyytenä katuväkivaltaan. Poliisien ammattiliiton mukaan kaksi kolmasosaa Berliinin kaduilla ja U-Bahn-asemilla tehdyistä ryöstöistä ja muusta väkivallasta kertyy turkkilais- ja arabipoikien kontolle...]
Koko artikkeli:http://yle.fi/uutiset/turkkilaiset_vierastyolaiset_ovat_hyodyttaneet_50_vuotta_seka_saksaa_etta_turkkia/2986211



Toisen tai kolmannen sukupolven maahanmuuttajien integroitumisongelmat eivät koske vain Saksaa,vaan ovat todella yleisiä ja koskettavat pian meitä suomalaisiakin..

Radikalisoituneet toisen polven muslimit huolestuttavat Suomessakin :http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Radikalisoituneet+toisen+polven+muslimit+huolestuttavat+Suomessakin/1135256012710


jne.jne....

[ike60]

[...Nimimerkki ike60 esittää koko liudan sovelluksia, jossa vanhempien kansalaisuudella on merkitystä. Saksasta tuleva ensimmäinen esimerkki on kiinnostava (olisiko mahdollisesti tarjota linkki ko. tutkimukseen?)...]

Ilmeisesti tarkoitit Saksan toisen sukupolven maahanmuuttajien integroitumisongelmia?

Kiitos käyttökelpoisesta listasta, K.K. Lisään tähän vielä yhden aikanaan YLEllä (!) tulleen ohjelman; se on vuodelta 2008, mutta käsittääkseni Saksan toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien tilanne ei ole tuosta muuttunut. Muutama tilastotieto ohjelmasta:

75 % Berliinin turkkilaisnuorista jää ilman peruskoulun päästötodistusta kehnon koulumenestyksen vuoksi.
80 % alle 18-vuotiaista useammasta rikoksesta kiinnijääneistä on turkkilais- tai arabitaustaisia.
50 % Berliinin turkkilaisista on työttömiä.

[ike60]

Nimimerkki ike60 esittää koko liudan sovelluksia, jossa vanhempien kansalaisuudella on merkitystä. Saksasta tuleva ensimmäinen esimerkki on kiinnostava (olisiko mahdollisesti tarjota linkki ko. tutkimukseen?), mutta siinäkään ei suuremmin ongelmia esiintyne. Esimerkiksi edellä nimimerkki Siilille antamani vastauksen perusteella esimerkiksi ne lapset joiden vanhemmat merkitsevät lapsen äidinkieleksi tässä tapauksessa turkin kielen antaisi melko hyvän indision siitä kenestä on kysymys.

Mitenkä siitä koululaisen äidinkielestä näkee sen, onko hän syntynyt Suomessa vaiko vasta pari vuotta sitten tänne tullut? Tulijoiden kotoutumista pohdittaessa voisi olla merkittävää tietää esimerkiksi se, kuinka paljon paremmin koulussa pärjää vaikkapa sellainen somalinkielinen joka on syntynyt Suomessa verrattuna sellaiseen joka on syntynyt Somaliassa. Sama juttu vaikkapa kotoutumista arvioitaessa rikollisuuslukujen kautta: jos täällä syntyneillä somaleilla on paljon pienemmät rikollisuusluvut kuin samanikäisillä Somaliassa syntyneillä, voidaan päätellä kotoutumisen ainakin jossain määrin onnistuneen.

Toiseksi täytyy kyllä huomauttaa, että Suomessa kerätään jo tällä hetkellä tilastotietoa siitä missä maassa henkilö on syntynyt ja siten on mahdollista selvittää myös lapsen vanhempien syntymäpaikat (ks. esim. täältä). Toki tällöin on mahdollista, että esimerkiksi Suomen suurlähetystöjen työntekijöiden lapsia päätyy aimo tavoin tähän ulkomailla syntyneiden joukkoon, mutten pidä tällaista tilastollista virhettä niin suurena, että se antaisi erityistä syytä tallettaa jokaisen syntyvän lapsen tietojen oheen vanhempien kansalaisuus sekä vanhempien tätä aiempi kansalaisuus mikäli kansalaisuus on vaihtunut näiden elinaikana.

Varmastikin henkilöiden ja heidän vanhempiensa syntymämaista on tietoa esimerkiksi väestötietojärjestelmässä. Näiden tietojen avulla ne tilastoinnit voidaan tehdä. Se ongelma, johon Immonen viittaa on, että tilastoja ei laadita esimerkiksi myös syntymämaa huomioiden. Siis ei tilastoida esimerkiksi rikoksia myös tekijän tai hänen vanhempiensa syntymämaan mukaan. On toki hyvä että vaikkapa sanottuja rikostilastoja laaditaan tekohetkellä voimassaolleen kansalaisuuden mukaan, mutta tätä tilastotietoa täydentämään olisi hyvä olla myös tieto siitä, kuinka paljon tietyssä maassa syntyneet tekevät tietynlaisia rikoksia.

Ja sitä vanhempien kansalaisuutta tarvittaisiin siis siinä kun tehdään esimerkiksi työttömyys-, koulutus- tai rikostilastoja toisen polven maahanmuuttajista.

Kansalaisuuden suhde esimerkiksi henkilön syntymäpaikkaan tai äidinkieleen ei edelleenkään muutu, joten toisessa kohdassa mainitsemasi tutkimus olisi täysin mahdollista toteuttaa jo nykyisen tilastotiedon nojalla (ks. edellä linkittämäni).

Olisi tietenkin mahdollista toteuttaa eri tietokannoissa jo nykyään olevia tietoja yhdistelemällä. Ja siitähän tässä on kysymys: että yhdeksi tilastointiperusteeksi otettaisiin myös nuo ihmisten tai heidän vanhempiensa syntymämaat. Tällainen tutkimus olisi täysin mahdollista tehdä nykyisellä datalla, mutta sitä ei tiettävästi ole tehty. Ainakaan sellaisen tutkimuksen tuloksia ei ole annettu julkisuuteen. Tekeminen olisi ainakin periaatteessa yksinkertaista ja siksi halpaa - tosin Suomen anaaliretentiivinen tietosuojalainsäädäntö saattaa tehdä asioista monimutkaisia - ja siksi Immosen ehdotus tilastojen laatimisesta myös näillä perusteilla ei toisi edes juurikaan lisäkustannuksia.

Kolmas esimerkki lukeutuu aika lailla siihen mitä edellä on todettu. Et kuitenkaan ota huomioon, että monet jotka tulevat Suomeen töihin (suurin osa Suomen ulkomaalaisista on eurooppalaisia, joiden työllisyys on Suomen kantaväestöä parempi) eivät halua alkujaankaan Suomen kansalaisuutta. En esimerkiksi usko, että Stephen Elop on hakemassa Suomen kansalaisuutta lähiaikoina, vaikka hän täällä töissä onkin. Inkeriläisten kohdalta saattaisi aidosti tulla kyseeseen myös etnisenä ryhmänä pitäminen, koska sillä perusteellahan heidän maahantulonsa aikoinaan perusteltiin, tällöinhän Euroopan neuvostonkin esittämä ja edustaja Immosen esiinnostama tilastointi olisikin aidosti hyödyllistä.

Toki Suomessa on töissä sellaisia ulkomaalaisia jotka eivät syystä tai toisesta ota Suomen kansalaisuutta. Kun puhutaan niistä työperäisistä jotka ovat Suomen kansalaisuuden ottaneet, puhutaan ihmisistä jotka ovat jääneet tänne kohtalaisen pysyvästi. Siksi olisi hyvä tilastoida Suomen kansalaisuuden saaneiden työssäkäyntiä; Elop tuskin on hakemassa Suomen kansalaisuutta, mutta eipä hän aikanaan täältä taida kansaneläkettäkään nostaa.

Viimeisenä esittämäsi "alttius" teesi ei välttämättä ole mitenkään järin tieteellisesti perusteltavissa, sillä siinä on rahtusen verran tuollaista rousseaulaista takaisin luontoon henkeä. Toki on tarpeen selvittää henkilöiden syrjäytymisvaara, mistä mainitsemasi alttiudet lienevät esimerkkejä. Mikäli etnisyyden tilastoinnin tarkoituksena on vain päätyä tatuvanhasmaiseen korrelaatioiden unohtamiseen, niin siinä tapauksessa en ole aivan varma onko tilastointia syytä alunperinkään jatkaa. Miten voimme selittää esimerkiksi Pekan ja Emanuelin rikollisuutta eri tavoin? Kyllä viranomaisille on melko selvää ne yksilöt ja ryhmät jotka ovat syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa, mutta puutteellinen resurssointi lienee puuttumattomuudessa puutteellisia tilastoja suurempi syy. Viime aikoina asiastahan on keskusteltu Suomessa mm. lasten ja nuorten syrjäytymisen osalta, joka koskee kaikkia lapsia ja nuoria aivan riippumatta etnisyydestä, vanhempien kansalaisuudesta tai ihonväristä.

En tarkoittanut alttiudella tässä mitään mystistä tai henkistä vaan aivan yksinkertaisesti vain sitä, kuinka paljon tietyn väestöryhmän edustajat esimerkiksi tekevät rikoksia päälukuunsa nähden.

En tiedä mitä tarkoitat tatuvanhasmaisella korrelaatioiden unohtamisella, mutta siitä keskusteleminen taitaa mennä tämän ketjun aiheen ulkopuolelle.

Yksittäiset viranomaiset ovat ehkä selvillä niistä syrjäytymisvaarassa olevista yksilöistä, mutta tilastoja ei tehdä ensisijaisesti esimerkiksi yksittäistä poliisia varten. Niitä tehdään päättäjille, jotta he voivat laatia parempia lakeja ja säädöksiä ja kohdistaa esim. budjettirahat paremmin; virkamiehille jotka päätöksiä esimerkiksi ministeriöissä valmistelevat; ja meille tavallisille kansalaisille jotta ymmärtäisimme ympäröivää maailmaa paremmin ja osaisimme muodostaa mielipiteemme valistuneemmin.

Onko tuo viimeinen ajatuksesi muuten tulkittavissa niin, että mielestäsi kaikki lapset ja nuoret ovat yhtä suuressa syrjäytymisvaarassa riippumatta etnisestä taustastaan, vanhempiensa kansalaisuudesta tai ihonväristään? Vai mitä yrität tuossa sanoa?

Ja viimein, koulussa arvioinnista tarkoitin sitä, että vanhempien äidinkielen tietäminen (joku esitti aiemmin tällaista tässä ketjussa) ei ole oleellinen tieto arvioitaessa koulumenestystä tai tarvetta erityisille tukitoimille.

Miksi otat tuon asian esille tässä ketjussa? Tässä ketjussahan käsitellään tilastointiperusteita ja tutkimusta, ei yksittäisiin lapsiin kohdistuvia toimenpiteitä.

Mikäli muuten lukaiset hallituksen esityksen peruskoululainsäädännön uudistamisesta niin löydät sieltä tietoja siitä, miten erilaiset maahanmuuttajaryhmät menestyvät koulussa. Muistaakseni peruskoulun keskeyttämisprosentti oli kolminkertainen maahanmuuttajataustaisilla, joka oli määritelty joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajaksi. Muuten koulumenestystä on arvioitu useammassakin tutkimuksessa, joista muistaakseni kirjoitin esimerkiksi viimevuotisessa Enarin varjoraportissa, josta käyty keskustelu löytyy jostain täältäkin. Toki raportti on lontooksi, mutta lähdeviitteet vievät käytännössä katsoen aina suomenkieliseen materiaaliin, joten sieltä voit "koulutus" kohdasta lähteä tarkastelemaan tällaisia tutkimuksia. Sitä varten ei siis tarvita erityisesti uusia tilastoja.

Kiva tietää mistä tuollaisia tilastoja löytyy, mutta ainakaan kuvauksesi perusteella ne eivät vastaa niihin kysymyksiin joihin edellisessä viestissäni viiden täpän verran viittasin.

[..]Muutoin kyllä tuntuu, että eiköhän täällä meillä Suomessa ole ihan tarpeeksi erilaisia rekisterejä ja tilastoja jo ennestään, jopa siinä määrin, että kukaan ei ehdi perehtyä kaikkiin tilastoihin ja analysoimaan niitä, vaan suurin osa tilastoista jää vain kuriositeetiksi tilaston julkaisseen instituution julkaisukantaan.

Ei ole relevanttia mistä kaikesta tilastoja jo on, jos niitä ei ole Immosen mainitsemista asioista ja nämä asiat ovat tärkeitä. Jos arvelet että Suomessa laaditaan tarpeettomia tilastoja, voit hyvin ehdottaa sellaisten tilastojen tekemisen lopettamista (kunhan et tee sitä tässä ketjussa).

[Olli Immonen]

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen vastaus kirjalliseen kysymykseeni:

Suomessa kansainvälisen muuttoliikkeen tilastointia ohjaavat ensisijassa väestötietoasetus (22.10.1993/886), kotikuntalaki (11.3.1994/201), ulkomaalaislaki (30.4.2004/301), Euroopan parlamentin ja neuvoston muuttoliiketilastoasetus ((EY) N:o 862/2007) sekä laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterin varmennepalveluista (21.8.2009/661). Lisäksi noudatetaan vakiintuneita kansainvälisiä suosituksia (mm. YK:n suosituksia).

Muuttoliikettä ja Suomessa asuvia ulkomaalaisia koskevat pääasialliset viralliset rekisteripohjaiset tietolähteet ovat väestötietojärjestelmä ja ulkomaalaisrekisteri. Maahanmuuttoviraston ylläpitämän ulkomaalaisrekisterin tietojen perusteella saadaan tiedot haetuista ja myönnetyistä oleskeluluvista kolmansien valtioiden kansalaisille ja EU-kansalaisten heihin rinnastettavien henkilöiden oleskeluoikeuden rekisteröinneistä. Ulkomaalaisrekisterissä ei ole tietoja Pohjoismaiden kansalaisten oleskeluoikeudesta Suomessa.

Ulkomaalaisrekisterin tilastot eivät ole varsinaisia väestötilastoja, vaan ne kuvaavat virastossa käsiteltyjen asioiden lukumääriä ja niissä tehtyjä ratkaisuja. Oleskelulupapäätöksiä koskevat tilastot ovat viitteellisiä toteutuneen maahanmuuton tarkastelun kannalta. Ne eivät kerro sitä, tuleeko luvan saaneesta henkilöstä maahanmuuttaja Suomeen. Ne kuvaavat kuitenkin sitä, mistä maista muuttopainetta Suomeen on ja millä perusteilla Suomeen pyritään eri lähtömaista.

Uuteen väestötietolakiin (Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 661/2009) sisältyy mahdollisuus tallettaa ulkomaan kansalaisen oleskeluluvan lajia ja luvan kestoa koskevat tai muut vastaavat tiedot. Tiedonsiirtoa ulkomaalaisrekisteristä väestötietojärjestelmään valmistellaan. Mainittuihin tietoihin sisältyvän lupaperusteen kytkeminen väestötietoon tuo niin haluttaessa mahdollisuuksia kehittää väestötilastoja.

Maahanmuuttovirastossa toimii EU-komission alaisen Euroopan muuttoliikeverkoston kansallinen yhteyspiste. Euroopan muuttoliikeverkosto (European Migration Network, EMN) on kaikissa EU-maissa toimivista kansallisista yhteyspisteistä sekä kansallisten verkostojen jäsenistä muodostuva tutkimus- ja tiedonvaihtoverkosto. EMN käyttää ja analysoi muuttoliiketilastoja tutkimusraporteissaan ja tuottaa vertailutietoa EU-jäsenmaista. Vuosittaiset raportit ja tutkimukset ovat julkisia ja saatavilla EMN-internetsivuilla.

Suomen EMN-yhteyspiste on aloittanut toukokuussa 2012 maahanmuuton osaamiskeskuksen perustamisen edellytyksiä koskevan selvityksen laatimisen. Selvitys perustuu hallitusohjelmassa todettuun tarpeeseen selkeyttää ja tehostaa maahanmuuton tilastointi- ja tutkimustoimintaa. Alustavien suunnitelmien mukaan maahanmuuton osaamiskeskuksen tehtävänä olisi nimenomaan kerätä, tuottaa ja analysoida tietoa maahanmuuttoasioita koskevan poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen viranomaistoiminnan tueksi.

Tilastokeskuksen tehtävänä on ensisijassa laatia yhteiskuntaoloja kuvaavia tilastoja. Tilastollisista tutkimuksista ja analyyseista vastaavat tutkimuslaitokset, yliopistot ja eri hallinnonalojen viranomaiset voimavarojensa mukaan. Tilastokeskuksen tilastoja käytetään erittäin laajasti tutkimustarkoituksiin. Tilastolaki (23.4.2004/280) mahdollistaa myös tilastotarkoituksiin kerättyjen yksikkötason tietojen luovuttamisen tutkimustarkoituksiin anonymisoituina aineistoina. Tällainen aineistojen tutkimuskäyttö on laajaa ja aineistot voivat sisältää taustamuuttujina tietoja myös äidinkielestä, kansalaisuudesta ja syntymävaltiosta.

Tilastokeskus tuottaa muuttoliiketilastoja Väestörekisterikeskuksen korkealaatuisen väestötietojärjestelmän pohjalta Suomessa vakinaisesti asuvasta väestöstä. Tilastokeskus on julkaissut kansainvälistä muuttoliikettä ja siirtolaisia koskevia tilastoja mm. vuodesta 1994 alkaen vuosittain julkaisussa "Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus". Julkaisu on sisältänyt keskeisimmät demografiset tiedot ja siinä on kuvattu mm. ulkomaalaisten työllisyyttä, alueellista jakautuneisuutta, koulutusta ja perhesuhteita sekä ulkomaalaisten avio- ja avoliittoja. Tilastokeskuksen verkkopalveluista on nykyisin saatavissa eri aihealueiden tietoja äidinkielen, kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan.

EU:n muuttoliiketilastoasetuksen mukaisia tilastoja tuottavat Tilastokeskus ja Maahanmuuttovirasto. Tilastokeskus tuottaa tilastotietoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä, väestörakenteesta ja kansalaisuuden saaneista väestötietojärjestelmään perustuen. Maahanmuuttovirasto tuottaa oleskelulupa-, turvapaikka-, pakolais-, vastaanotto-, kansalaisuus- ja karkotustilastoja. Maahanmuuttovirasto tuottaa tilastot ylläpitämiensä rekistereiden pohjalta.

Tilastokeskus ja Maahanmuuttovirasto osallistuvat säännöllisesti Euroopan tilastoviraston (Eurostat) muuttoliikettä koskevan työryhmän (Working Group on migration) työskentelyyn. Lakisääteisen tilastotuotannon ohella työryhmässä käsitellään myös siirtolaisten kotoutumiseen ja sosiaaliseen integraatioon liittyviä tietotarpeita ja niitä koskevien tilastotietojen harmonisointia yhteisön jäsenmaissa. Yhtenä työryhmän tavoitteena on edistää ns. migration mainstreaming -periaatteen soveltamista, jonka mukaan tilastoja tulisi laatia myös maahanmuuttajaryhmittäin. Euroopan tilastojärjestelmässä muuttoliiketilastointi on erittäin korkean prioriteetin tilastointialue ja muuttoliikkeestä julkaistut tilastot ovat eräs Eurostatin verkkosivujen seuratuimmista tilastojulkistuksista.

Eurostatin valmisteilla olevassa raportissa Euroopan parlamentille ja neuvostolle muuttoliikeasetuksen implementoinnista todetaan, että lainsäädännön myötä jäsenmaissa on saavutettu merkittäviä parannuksia kansainvälistä muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien tilastojen vertailukelpoisuudessa ja laadussa.

Kansainvälistä muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien tilastojen osalta voidaan todeta, että Suomen tilastot ovat luotettavia ja lainsäädännön mukaisia. Suomi osallistuu näiden tilastojen laadun ja sisällön kehittämiseen yhteistyössä Euroopan yhteisön jäsenmaiden kanssa. Suomessa käytettävän rekisteripohjaisen tilastointijärjestelmän ansiosta Suomen muuttoliiketilastot ovat kansainvälisesti vertaillen erittäin korkeatasoisia.

Varsinaisen kansainvälisen muuttoliikkeen tilastoinnin lisäksi erityisesti maahanmuuttajien elinoloja ja kotoutumista koskevien tietojen tarve kasvaa jatkuvasti. Koska Suomessa henkilötilastointi pohjautuu pääosin hallinnollisiin rekistereihin, maahanmuuttajista on pääsääntöisesti saatavilla samat tiedot kuin suomalaisistakin. Osa tilastoista laaditaan kysely- ja haastattelututkimusten pohjalta. Lisääntyneestä maahanmuutosta huolimatta otospohjaisissa kysely- ja haastattelututkimuksissa maahanmuuttajien määrät ovat vielä suhteellisen pieniä ja näin ollen luotettavien tietojen tuottaminen niiden pohjalta erityisesti koskien eri maahanmuuttajaryhmiä on vaikeaa.

Suomessa maahanmuuttajia koskevia tilastoja on saatavissa monipuolisesti ja ne ovat laadukkaita. Tilastotietojen analysoinnin kehittäminen, kansainvälisen muuttoliikkeen ja maahanmuuttajien elinolojen parempi kuvaaminen ei näyttäisi edellyttävän niinkään tilastoinnin parantamista, kuin jo olemassa olevien tietojen entistäkin parempaa hyödyntämistä, eri tahojen yhteistyön lisäämistä relevanttien tietotarpeiden tunnistamiseksi sekä sopimista tietojen tuottamisen ja päivittämisen vastuutahoista.

Esimerkiksi vuonna 2010 Tilastokeskus osallistui Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan kehittäminen -hankkeeseen ja tuotti sisäasiainministeriön toimeksiannosta kotouttamisindikaattoreita osana tätä hanketta. Tilastotietoja tuotettiin maahanmuuttajien työllisyysasteen, työttömyysasteen, käytettävissä olevien tulojen, pienituloisuuden sekä asumistiheyden kehityksestä, toisen asteen koulutukseen siirtyneistä, peruskoulun jälkeen ei välittömästi jatkaneista, tutkinnon johtaneen koulutuksen keskeyttäneistä ja lopettaneista, vieraskielisten esiopetukseen ja erityisopetukseen osallistumisesta. Tiedot koskivat vuosia 1981-2008 riippuen kunkin tilaston aikasarjojen mahdollisuuksista. Tiedot julkaistiin mm. sisäasiainministeriön verkkosivuilla.

Maahanmuuttajan, ulkomaalaisen tai ulkomaalaistaustaisen henkilön yksikäsitteinen määrittely on monimutkaista. Samoin syntyperäisen suomalaisen ja ei-suomalaisen syntyperän määrittely on erittäin vaikeaa ja kaikkiin tarkoitukseen sopivaa määritelmää on tuskin löydettävissä. Oleellisempaa onkin, että eri tarkoituksiin on Suomessa käytettävissä joustavasti erilaisia tietoja ja määritelmiä. Väestötietojärjestelmään sisältyvät tiedot äidinkielestä, kansalaisuudesta ja syntymävaltiosta antavat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden laatia tarkoituksenmukaisia ja korkealaatuisia tilastoja maahan muuttaneista ja maassa asuvista henkilöistä. Esim. joissakin tapauksissa on tarpeen käyttää äidinkielen mukaista tilastointia (mm. koulutuksen järjestäjät tarvitsevat näitä tietoja).

Syntymävaltio ja äidinkieli ovat edelleen erinomaisia indikaattoreita haluttaessa määritellä "ensimmäisen polven siirtolaisia". Kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita varten ja mm. "toisen polven siirtolaisuuden" kuvaamiseen Tilastokeskus on kehittänyt maahanmuuttajien taustaa kuvaavan luokituksen, joka perustuu henkilön omaan ja henkilön vanhempien syntymävaltiotietoon. Toisin kuin esim. tieto kansalaisuudesta, tieto syntymävaltiosta on luonteeltaan pysyvä.

Edellä kuvatun pohjalta voidaan todeta, että Suomessa on saatavilla ja tarpeiden mukaan tuotettavissa kansainvälistä muuttoliikettä ja maahanmuuttajia koskevia laadukkaita ja monipuolisia tilastoja. Nämä tilastot ja mahdollisuus anonymisoitujen yksikkötason tutkimusaineistojen käyttöön antavat hyvät edellytykset kansainvälisen muuttoliikkeen ja maahanmuuttajien monipuoliseen tarkasteluun.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

[ike60]

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen vastaus kirjalliseen kysymykseeni:

[Asiallinen ja informatiivinen vastaus, jonka voi tiivistää seuraavasti:]
Suomessa maahanmuuttajia koskevia tilastoja on saatavissa monipuolisesti ja ne ovat laadukkaita.
Henna Virkkunen

Erilaista tietoa on saatavilla, mutta silti tällainen tavallinen kansalainen miettimään. Mistä saa esimerkiksi tilaston väkivaltarikoksista epäiltyjen tai tuomittujen entisten kansalaisuuksien mukaan; siis esimerkiksi että kuinka monta entistä Somalian kansalaista on tuomittu väkivaltarikoksista vuonna 2011. Tai että kuinka suuri osa väkivaltarikoksista on sellaisten ihmisten tekemiä, jotka ovat itse, ovat olleet tai joiden vanhemmat ovat olleet Somalian, Irakin tai Afganistanin kansalaisia. Tai ylipäätään, kuinka suurella osalla väkivaltarikoksista tuomituista on ulkomaalaistausta ainakin siten, että heidän vanhempansa ovat joskus olleet jonkin muun maan kansalaisia. Entä kuinka suuri osa väkivaltarikoksista tuomituista on sellaisia, että he tai heidän vanhempansa  ovat aikanaan tulleet tänne turvapaikanhakijoina? Kuinka suuri osuus väestöstä ylipäätään on sellaisia, jotka itse tai vanhempansa ovat tulleet turvapaikanhakijoina?

Samantyyppisiä kysymyksiä voi esittää koulutuksesta, työttömyydestä, tulotasosta, tukiriippuvuudesta ym.

Tilastotiedon löytäminen tällaisista asioista on vaikeaa, vaikka esimerkiksi rikostilastot kansalaisuuden mukaan löytyvät helposti. Esimerkiksi tanskalaisia sivustoja selatessani minulle on jäänyt vaikutelma, että siellä näistä asioista löytyy tietoa monipuolisemmin.

Kiitos Immonen siitä, että teit tämän kysymyksen eduskunnassa ja kirjasit vastauksen tänne. Tämä vahvistaa vaikutelmaa, että olet asemasi ja palkkasi arvoinen mies eduskunnassa. Harmi ettei Uudenmaan vaalipiiristä voi lähettää etä-ääntä Oulun vaalipiiriin 

[Pyöräilijä]

Suomen järkyttävin numerovaje liittyy maahanmuuttomenoihin, joita ministeri Thors ei halunnut selvittää.

Tanskassa tilastojen käyttö on helpompaa, koska ajatuspaja Cepos julkaisi viime vuonna tutkimuksen Tanskan maahanmuuton kustannuksista. Tutkimuksen mukaan maahanmuutto rasittaa tanskalaisten kukkaroa joka vuosi 2.500 miljoonalla eurolla (18.500 miljoonaa DKR).

Tämä tarkoittaa noin 1.000 euron lisäveroa jokaiselle työssäkäyvälle tanskalaiselle joka vuosi.

Suomessa asuu noin puolet ( 4,6 %) siitä maahanmuuttajien joukosta, joka on muuttanut asumaan Tanskaan ( 9,5 %). Karkeasti voi arvioida, että suomalaiset maksavat puolet niistä maahanmuuton kustannuksista, joita tanskalaiset maksavat. Noin 500 euroa on jokaiselle suomalaiselle palkansaajalle aika kova lisävero maahanmuuttajien takia, joiden piti helpottaa työvoimapulaa eikä muodostua taloudelliseksi taakaksi muille.

Tanskassa maahanmuuton kiristämisestä on ollut selvää taloudellista etua.

Vuodesta 2001 lähtien säädetyt maahanmuuton rajoitteet ovat tuottaneet tanskalaisille keskimäärin 5.100 miljoonaan kruunun ( 710 miljoonan euron ) säästöt joka vuosi. Tässä mielessä Tanskan maahanmuuttokriitikot kuten Tanskan kansanpuolue ovat ajaneet veronmaksajien asiaa.

Maahanmuuton  kustannukset jakautuvat Tanskassa hyvin epätasaisesti.

Länsimaiset muuttajat hyödyttävät Tanskaa 300 miljoonalla eurolla joka vuosi. Ei-länsimaiset maahanmuuttajat tarvitsevat tukiaisia ja sosiaaliapua 2.500 miljoonaa euroa joka vuosi.

On kiinnostavaa, että sosiaalidemokraatit, jotka voittivat viime vaalit eivät ole tehneet Tanskan maahanmuuttopolitiikkaan kuin kosmeettisia muutoksia. Tanskan maahanmuuttopolitiikka on edelleen Euroopan tiukin.

Tanskan Cepos on liberaali ajatuspaja, joka on hyvin tunnettu Tanskassa. Sen palveluksessa on kolmetoista tohtoritason tutkimusjohtajaa ja kymmeniä osa-aikaisia tutkijoita. Cepoksen neuvonantajien joukossa on Harvardin professorikuntaa, Nobel-ehdokkaita ja maailman huippuluokan tiedeväkeä Sklandinaviasta ja Keski-Euroopasta. 

[Pyöräilijä]

Rikosten ja rikollisuuden tilastointi kaipaa myös korjausta.

Rikollisuus ei ole Suomessa kattavasti tilastoitu, koska kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat putoavat ryhmän "maahanmuuttajat" ulkopuolelle. Tämän virheen korjaus on välttämätöntä, jotta rikosten ennaltaehkäisy voidaan kohdistaa oikeisiin ryhmiin eikä kaikkiin kansalaisiin.

Esimerkiksi Norjassa ulkomaalaisten osuus vangeista on jo 70 prosenttia.

Ulkomaisten valtava vankimäärä Norjassa johtuu paljolti siitä, että kansallisuuden saaminen kestää Norjassa pitkään, joten ulkomaalaiset eivät pysty "kätkeytymään" Norjan kansalaisuuden suojiin kuten Ruotsissa ja Suomessa.

Kansalaisuuden saaminen kestää Norjassa 7-10 vuotta. Yli 55-vuotiaat hakijat joutuvat suorittamaan Norjan kielen kokeen, jotta he eivät tule suoraan sosiaali- ja eläkeluukulle mitään ponnistelematta.Tanskassa ulkomaalaisten osuus on 67 prosenttia kaikista vankeustuomion saaneista.

Tanskassa ulkomaisten vankien osuus on 67 prosenttia eli lähes sama kuin Norjassa.

Kansalaisuuden saaminen on Tanskassa vielä vaikeampaa kuin Norjassa. Tiukasta ulkomaalaislaista huolimatta ulkomaalaisten osuus rikollisuudesta on kasvanut tasaisesti. Tanskassa jo joka neljäs ei-länsimaalainen mies syyllistyi yhteen tai usempaan rikokseen vuonna 2010. Tanskalaista syntyperää olevista vain kahdeksan prosenttia pääsi samaan rikostilastoon.

Nuorista 15-17 -vuotiaista rikoksentekijöistä peräti jo 76 prosenttia on Tanskassa ulkomaalaisia.

Ruotsissa ulkomaalaisten osuus vangeista on "vain" 30 prosenttia. Tämä on selvä tilastoharha.

Ruotsissa kansalaisuuden saa jo kolmessa vuodessa. On luultavaa, että etniseltä alkuperältään ulkomaalaisia tai Ruotsissa syntyneitä maahanmuuttajien lapsia on todellisuudessa jo 55-75 prosenttia vangeista. Ruotsissa ei saa tilastoida rikollisia etnisen alkuperän mukaan, joten tarkaa tietoa on mahdotonta saada.

Suomessa on vältettävä Ruotsin tekemät virheet.

Suomessa ulkomaisten vankien osuus on vasta reilut 13 prosenttia, mutta "etnisiä ulkomaalaisia" on vankiloissamme todennäköisesti 25-35 prosenttia. Osa vangeista on jo saanut Suomen kansalaisuuden, vaikka olisi syntynyt ulkomailla tai olisi kotoiosin maahanmuuttajaperheestä. 

Tämän selvittämiseksi tilastotoimemme vaatii seuraavat korjaukset. Näihin tiedostoihin on tietenkin liitettävä yksityisyyden suoja ja leimaus "vain tilastokäyttöön."

Rikostilasto:

1a) rikoksesta epäillyt 1b) rikoksesta tuomitut 1c ) rikosnimike 1d) tuomio

2a) suomen kansalaiset 2b) muu kansalaisuus, nimettävä erikseen

3a) Suomessa syntyneet ja Suomessa pysyvästi asuvat 3b) ulkomailla syntyneet ja Suomessa pysyvästi asuvat 3c) Suomessa syntyneet ja ulkomailla pysyvästi asuvat 3d)vanhempien synnyinmaa ja kansalaisuus.

[Pyöräilijä]

"Esimerkiksi henkilön kuuluminen romanivähemmistöön ei ole kysymys tämän henkilön kansalaisuudesta vaan kuulumisesta vähemmistöön, jolla on yhdistäviä tekijöitä joiden nojalla heidän katsotaan omaavan jotain luokittelun pohjaksi sopivaa."

Juuri tästä syystä muun muassa Yhdysvalloissa kansalaiset erotellaan tarkasti rodun, kulttuurin, syntyperän, kansalaisuuden ja uskonnollisuuden nojalla eri ryhmiin.

Esimerkiksi valkoiset euroopanamerikkalaiset jaetaan englantilaisamerikkalaisiin, saksalaisamerikkalaisiin, italialaisamerikkalaisiin, puolalaismerikkalaisiin jokainen kansakunta kerrallaan. Muut valkoiset jaetaan esimerkiksi ei-latinotaustaisiin valkoisiin, hispanic- ja latinoperäisiin valkoisiin, arabiamerikkalaisiin tai juutalaisamerikkalaisiin.

Mustien kansalaisten ryhmäjako on ainakin yhtä laaja.

Afrikanamerikkalaiset ovat eri asia kuin mustat afrikkalaiset ja mustat latinot eri asia kuin Karibian mustat. Mustat afrikanamerikkalaiset jaetaan vielä alkuperänsä mukaan esimerkiksi kenialaisiksi afrikanamerikkalaisiksi tai haitilaisiksi karibianamerikkalaisiksi mustiksi.

Kyllä tällä tavalla jokainen etninen, kulttuurinen ja kansallinen ryhmä tulee selväksi.

Vuonna 2010 tilastointia muutettiin Yhdysvalloissa siten, että hispano- ja latinoperäinen kysymys esitetään ennen rotukysymyksiä, koska hispano- ja latinotausta ei ole rotuominaisuus. Tämän jälkeen kansalaiset jaetaan karkeasti viiteen luokkaan; valkoiset,, mustat, intiaanit (ml. eskimot),  aasialaiset sekä Tyynen meren saarten ja Havaijin rotutaustaiset kansalaiset.

Jos Suomessa ei keksitä parempaa jaottelua, tämä malli kelpaa aika pitkälle.