2012-05-07 IL: Putosiko peruskoulu kelkasta? "Valtava kuilu"

[Jack]

Erityisen selvästi tämä näkyy siinä tavassa, millä mokukiimainen monikulttuurisuuskasvatus törmää reaalimaailman todellisuuteen, jossa oppilaat henkilökohtaisessa elämässään selvästi näkevät, että koulu valehtelee ja sensuroi. Kun oppilaat tajuavat, että koulu näiltä osin suoltaa paksua paskaa, miten he muissakaan asioissa voivat enää ottaa koulun opetusta tai auktoriteettia todesta?

Mietiskelin tässä juuri pari päivää sitten, että yksi tämän foorumin eniten arvostamistani kirjoittajista on ehkä ammatiltaan jonkin oppilaitoksen rehtori tai vähintään opettaja. Tähän viittaisi erinomainen kirjoitustaito, terävä logiikka ja korkea yleissivistys.

Oli miten oli. Yhä useammat koululaiset joutuvat nykyisin tekemisiin siirtolaisten kanssa. Oman pienen paikkakuntani koulussa ulkomailta muuttaneita on toistaiseksi ollut vain muutamia, aikaisemmin lähinnä inkeriläisiä ja myöhemmin venäläisiä. En tiedä, onko koulussa tällä hetkellä ainoatakaan maan rajojen ulkopuolelta tullutta. Asuinpaikkakuntani on siinä mielessä viimeisiä suomalaisuuden museoita, että täällä ei toistaiseksi ole ainoatakaan muslimia tai mustaihoista. Valkoihoiset kristitytkin tuntuvat mieluummin muuttavan pois täältä kuin tänne. 

En tiedä, mikä on reaalimaailman todellisuus, koska siinä on monia puolia. Kauppakeskus Sellossa ja muuallakin olen nähnyt kouluikäisiä nuorisoporukoita, joissa on ollut sekaisin kantasuomalaisia ja somaleja. Tämä antaa viitteitä siitä, että etniset ryhmät ainakin jonkin verran sulautuvat toisiinsa. Yleensä nämä ihmiset ovat olleet poikia. Somalitytöt näyttävät liikkuvan enemmän keskenään varsinkin jos he ovat "pukukoodimuslimeja". Koska muslimipojilta ei vaadita islamilaista pukeutumista, heidän on helpompi liittyä suomalaisiin kaveripiireihin. Poikkeava pakollinen vaatetus on tehokas eristäjä. Tämä näkyy mustalaistenkin kohdalla. Jos jälkimmäiset siirtäisivät hynttyynsä komeroon vain sukujuhlilla käytettäviksi ja pukeutuisivat kuin muutkin ihmiset, ns. "mustalaisongelmasta" olisi puolet jo ratkaistu. Jos he lisäksi luopuisivat arkipäivän mustalaisuudestaan omituisine tapoineen ja normeineen, loppukin ongelma olisi ratkaistu. Eihän mustalaisiin asennoiduta "rasistisesti" siksi, mitä he ovat, vaan sen vuoksi, miten he elävät. Sama koskee muitakin vähemmistöjä.

Jos vielä palataan kouluun ja koulumaailmaan, niin olisi mielenkiintoista lukea esimerkkejä siitä, miten koulu valehtelee ja sensuroi. Jokaisella on varmaan oma näkemyksensä siitä, missä nimenomaisissa asioissa koulu esimerkiksi valehtelee. Tämä on toisaalta ongelma, koska koulu ja opettajat voivat väittää, että heidän näkemyksensä mukaan he eivät valehtele. Miten joku koulun ulkopuolella, jolla on erilainen näkemys koulun harjoittamasta valehtelusta, voi todistaa, että nimenomaan hänen käsityksensä on oikea, ja että koulu kyllä tietää, mikä on totuus, mutta opettaa siitä huolimatta tietoisesti valhetta. Näin voi olla, mutta esimerkkejä tarvittaisiin.

En halua ottaa kantaa tähän asiaan, koska en tiedä, mitä koulussa opetetaan. Jotenkin tuntuu, että yksittäisistä valheista koulua on vaikea saada kiinni. Mutta yksittäisistä totuuksista voi kuitenkin rakentua valheellinen kokonaisuus, jos totuudet on valittu puolueellisesti. Tästä lienee kyse. Koulun valehtelu ei siis ole sitä, mitä se opettaa ja kertoo oppilaille – vaan sitä, mitä se ei opeta eikä kerro.

[RP]

Kyllähän p-koulua pitäisi kehittää: (...) pakollisena vain yksi vieras kieli

Tästä olen aivan päinvastaista mieltä. Kielitaito on ja tulee olemaan todella tärkeää, ja englannin sujuva puhuminen ja kirjoittaminen on hyvin monessa työssä nyt jo täysin minimivaatimus. Kiinaa, espanjaa, saksaa ja venäjää pitäisi puhua paljon useamman kuin nyt. Enkä nyt tarkoita mitään monikulttuurisuuskoordinaattoria, vaan ihan teollisuuden ja kaupan alaa.

Mutta kun puhutaan kaikille pakollisesta oppiaineista, niin onko realistista olettaa että 100% (tai edes riittävän paljon yli 50%) oppii kahta vierasta kieltä koulussa niin, että niistä on oikeasti hyötyä? Se on hyvä, että sitten omien kouluaikojeni opetusohjelmiin on on tullut myös vapaaehtoinen a2-kieli.

Kiinat ja Espanjat varmaan suurimpia kaupunkeja lukuunottamatta tyssäävät siihen, ettei koulua ole varaa järjestää yksityisopetuksena.

[Haima]

Kontula ohittaa sujuvasti Suomen koululaitoksen polttavimmat ja ajankohtaisimmat ongelmat ja niiden syyt. Niista ei saa puhua, ei saa sanoa aaneen.

No mitähän ne ovat? Otetaan esimerkiksi jokin Kuhmon keskuskoulu: polttavimmat ongelmat ja niiden syyt? Maahanmuuttajat? 

Miksi ottaisin esimerkiksi Kuhmon keskuskoulun? Ita-Helsingin keskuskouluja on paljon enemman.

Koska puhuit "Suomen koululaitoksen" ongelmista ja syistä. Muutama hassu koulu Itiksessä ei edusta koko Suomen koululaitosta.

[Ernst]

Pitäisikö yksilöiden saada marssia sieltä tunneilta pois tauolle ihan just silloin kun huvittaa? Ei jeesus. Noh, saahan linnutkin lennellä vapaasti.

Ja anna kimmon kanssa valtion piikkiin...

[Alkuasukas]

Ei Kontulan esitys kokonaisuudessaan huono ole. Ulkoaopetteluun perustuva opetus josta ei muodostu koherwntteua kokonaisuuksia ei (enää) vastaa tarkoitustaan. Tiedon haku ja kokonaisuuksien hahmottaminen on entistä suuremmassa roolissa.

[Embo]

Peruskoulun tehtävä on olla yleissivistävä laitos, ei pelkkä ammattiin valmistaja ja huippuosaajien etsintälaitos.

Tekstisi oli täyttä asiaa, ja tämä oli erinomainen toteamus.

Koulua arvostelevat useimmiten ne, jotka sen nykytilasta vähiten tietävät, sekä ne, joilla on hihassa joku poliittinen agenda. Jos todella halutaan tietää, mikä koulussa on korjattava, on asiaa kysyttävä opettajilta. En itsekään ole opettaja, mutta monia tunnen, ja kommentit ovat aina samat: liikaa säästöjä, erityisoppilaiden integrointi opetusryhmiin ei toimi niin usein kuin toivottaisiin, kurinpitovaltuuksia lisää, rahoitusta opiskeluvälineisiin (esim. oppikirjat saattavat olla 80-luvulta), vanhempien asenne kohdalleen. Näiden korjaamisella päästää jo pitkälle.

Ne asiat, joihin opettajat voivat vaikuttaa, on jo tehty. Tiedän yhdenkin koulun, jossa säännöt tiukennettiin natsitasoisiksi, koska ihan tavisoppilaatkaan eivät osanneet käyttäytyä kunnolla sääntöjen ollessa löysät.

[törö]

Ei Kontulan esitys kokonaisuudessaan huono ole. Ulkoaopetteluun perustuva opetus josta ei muodostu koherwntteua kokonaisuuksia ei (enää) vastaa tarkoitustaan. Tiedon haku ja kokonaisuuksien hahmottaminen on entistä suuremmassa roolissa.

Sekin voidaan hoitaa täydellisesti ilman, että luokkatyöskentely muutetaan sellaiseksi kusiaispesäksi, jommoista Kontula ansiokkaasti kuvaa.

Nykyinen luokkatyöskentely tuottaa hikipinkoja, jotka luulevat aikuisina olevansa muita parempia, koska ovat opetelleet kysymyksiin oikeat eli poliittisesti korrektit vastaukset.

[Haima]

Ei Kontulan esitys kokonaisuudessaan huono ole. Ulkoaopetteluun perustuva opetus josta ei muodostu koherwntteua kokonaisuuksia ei (enää) vastaa tarkoitustaan. Tiedon haku ja kokonaisuuksien hahmottaminen on entistä suuremmassa roolissa.

Sekin voidaan hoitaa täydellisesti ilman, että luokkatyöskentely muutetaan sellaiseksi kusiaispesäksi, jommoista Kontula ansiokkaasti kuvaa.

Nykyinen luokkatyöskentely tuottaa hikipinkoja, jotka luulevat aikuisina olevansa muita parempia, koska ovat opetelleet kysymyksiin oikeat eli poliittisesti korrektit vastaukset.

Niinkö? Noin saattoi olla vielä 80-luvulla. Nyt(kin) ja erityisesti nyt kaikenlainen hikipinkous on poissa muodista ja kaikenlaiset EVVK-hemmot ja pimut ovat vallanneet nekin tilat, joista pysyivät pois aiemmin: lukiot, parempitasoiset peruskoulut jne. Se ei tietenkään poista silti sitä faktaa, että keskimääräinen opettaja opettaa juuri noita OPH:n indoktrinoimia "tärkeitä tietoja ja taitoja": suvaitsevaisuutta, kansainvälisyyttä (= eurooppalainen itseinho + toiseuden palvonta) jne.

[Koskela Suomesta]

Varsinaiset pullonpohjasilmälaseilla varustetut hikarit ovat nykyään sen verran harvinaisia, että heitä pitäisi käsitellä uhanalaisena ihmisen alalajina. Gangstaskeittaajia on heihin verrattuna suhteessa 1000/1.

Ja näistäkin "hikareista" on kympin tyttöjä kahdeksan kymmenestä. Eli juuri niitä joista yllä keskusteltiin, niitä jotka opettelevat ulkoa kaiken, uskovat kaiken mitä opetetaan, ja vastaavat poliittisesti korrektisti, haluavat olla poliittisesti korrekteja ja oikeaoppisia, eivätkä ole kiinnostuneita mistään jos sitä ei ole koulukirjoissa ja kysytä kokeessa. "Hikari" pojat ovat uhanalainen eläinlaji, liki kaikki potentiaaliset sellaiset leikkivät ganstaa ollakseen erottumasta joukosta, koska muuten elämä peruskouluksikin kutsutussa eläintarhassa muuttuu vieläkin ankeammaksi kuin se jo muuten on.

[Tuomas3]

Peruskoulu kaipaa vahvan peräruiskeen. Enemmän valinnaisia ja pakollisia ainekokonaisuuksia veks, vaikka monet opettajat kiljuvatkin tuntiensa puolesta. Koulu on kuitenkin oppilaita varten, eikä opettajia. Vähemmän ulkoa opettelemista ja enemmän päättelyä ja soveltamista.

Koulu ei enää kasvata nykymaailmaa varten ja ne (lähinnä pinkotytöt) jotka uskovat kaikessa koulussa syötettyyn, ovat oikeassa elämässä heikoilla jäillä. Suurimmat palkinnot eivät tulekkaan kiltteydestä ja opettelusta vaan soveltamisesta, uuden keksimisestä ja taidosta tehdä ja nähdä vain olennainen ja jättää epäolennainen pois. Peruskoulun palkitsemisjärjestelmä huijaa monia.

[Fiftari]

Mitä itse mietin niin jonkinlainen pelastustieto ja ensiapukurssi olisi kyllä suotavaa. Käytäisiin läpi sammuttimet ja peitteet. Kuinka tehdä ilmoitus häkeen

[Embo]

Siinä suhteessa pinkotytöt ovat vahvoilla, että he ovat jo nuorina oppineet pitkäjänteisen työskentelyn taidon. Se on nykymaailmassa mielestäni hyvin harvinainen ominaisuus.

Edelleen olisi kiinnostava nähdä julkistettuna, mikä opettajien mielestä koulussa on vikana. Jokaisellahan on koulusta mielipide, pohjautui se todellisuuteen tai ei, tai vuosikymmeniä vanhoihin kokemuksiin.

Oma mielipiteeni on se, että peruskoulun opetus kärsii säästöistä, ja virheellisestä ihmiskuvasta, jonka perusteella opettajilta on viety liiaksi auktoriteettia. Tasapäistämistä ei niinkään tapahdu, ei ainakaan siten, että lahjakkaat jäisivät heitteillle (siis haloo, vapaa-aika ja harrastukset on keksitty), vaan korkeintaan siten, että heikkolahjaiset tai muuten vain ongelmaiset eivät saa tarvitsemaansa pienryhmäopetusta, ja sitten raahaavat itseään normaalioppilaiden mukana, huonosti suoriutuen ja joskus muiden oppilaiden koulunkäyntiä haitaten. Joskus jopa heikkolahjaisen oppilaan vanhemmat saattavat kieltää lapsensa erityisopetuksen, koska eivät itsekään ole kovin välkkyjä, eivätkä täysin ymmärrä mistä erityisopetuksessa on kysymys, ja suhtautuvat siihen siksi epäluuloisesti.

Sitten on vielä tuo hum. maahanmuutto, joka tuottaa etnistä alaluokkaa.

[Ramazotti]

Pakko myöntää, että mulle on ollut tavattomasti haittaa siitä että ei opetettu, miten toimeentulotukea haetaan. Jos tarve siihen joku päivä tulee niin voin onneksi kysyä niiltä kavereilta, jotka kaukonäköisesti jättivät koulut kesken opiskellakseen itsenäisesti toimeentulotuen hakemista.

Niinikään en tajunnut että välitunnin/oppitunnin alun ilmoittanut kello olikin itse asiassa syypää myöhempään henkiseen rampautumiseeni, alkoholi- ja huumeongelmiin sekä psyykepillerikierteeseen. Olisin ollut huomattavasti eheämpi ihminen, välitunnin/oppitunnin alkamisesta olisi aina äänestetty.

Vai olisikohan sittenkin niin että Anna Kontula itse on pudonnut kelkasta. Lopullisesti.

[Koskela Suomesta]

Peruskoulu kaipaa vahvan peräruiskeen. Enemmän valinnaisia ja pakollisia ainekokonaisuuksia veks, vaikka monet opettajat kiljuvatkin tuntiensa puolesta. Koulu on kuitenkin oppilaita varten, eikä opettajia. Vähemmän ulkoa opettelemista ja enemmän päättelyä ja soveltamista.

Koulu ei enää kasvata nykymaailmaa varten ja ne (lähinnä pinkotytöt) jotka uskovat kaikessa koulussa syötettyyn, ovat oikeassa elämässä heikoilla jäillä. Suurimmat palkinnot eivät tulekkaan kiltteydestä ja opettelusta vaan soveltamisesta, uuden keksimisestä ja taidosta tehdä ja nähdä vain olennainen ja jättää epäolennainen pois. Peruskoulun palkitsemisjärjestelmä huijaa monia.

Kerrankin voin sanoa olevani Tuomaksen kanssa aivan varauksetta samaa mieltä. Tarjoan tuopin jos kohdikkain osutaan.

[Koskela Suomesta]

Koulu ei enää kasvata nykymaailmaa varten ja ne (lähinnä pinkotytöt) jotka uskovat kaikessa koulussa syötettyyn, ovat oikeassa elämässä heikoilla jäillä.

Siinä suhteessa pinkotytöt ovat vahvoilla, että he ovat jo nuorina oppineet pitkäjänteisen työskentelyn taidon. Se on nykymaailmassa mielestäni hyvin harvinainen ominaisuus.

Sinällään se on ok, kohtuudella. Nämä vain väärinkäyttävät tuota pitkäjänteistä työskentelyn osaamistaan opettelemalla sen avulla opintokokonaisuudet ulkoa ja luulleen että se olis se mitä piti tehdä.

[ElenaDaylights]

No veikkaampa sitäkin että moni vanhempi on pudonnut vanhemmuuden kelkasta. Kasvatusta on ulkoistettu vanhemmilta liikaa koulun harteille samalla kun koulumaailma ei ole ehtinyt vastaamaan mm. tietoyhteiskunnan tuomaan haastevelvoitteeseen.

Minusta on todella surullista sekin että kansanedustaja on huolissaan enemmän toimeentulotukiformaatin hakuongelmista kuin siitä, kuinka voisimme välttyäkoko toimeentuloluukulta. Pakkohan tässä on jälleen kerran naamapalmuttaa 

[Sunt Lacrimae]

Mitä itse mietin niin jonkinlainen pelastustieto ja ensiapukurssi olisi kyllä suotavaa. Käytäisiin läpi sammuttimet ja peitteet. Kuinka tehdä ilmoitus häkeen

Jep, nämä kuuluvat mielestäni kansalaistaitoihin joiden soisi olevan jokaisella hallussa aikuisikään mennessä. Samoin perusymmärrys väestönsuojelutoiminnasta kuuluu kansalaistaitoihin siltä varalta, että luonnon tai ihmisen sattumuksien vuoksi asioita perkelöityy kovemmalla kädellä. Tällaiseen perusymmärrykseen kuuluu vaikkapa tieto siitä, mitä kotona kannattaa tehdä kun yleisvaara iskee, lähimpiin väestönsuojiin hakeutuminen, yms.

Meillä oli lukiossa yhteistyössä paikallisen VPK:n ja MPK-yhdistyksen kanssa järjestetty turvakurssi, jossa varmaan tunnetuimman "viikonloppu varuskunnassa"- osion ohella tutustuttiin juuri pelastusviranomaisten toimintaan. Tuolle rungolle perustuva laajennettu pakollinen "arjen ja yhteiskunnan turvallisuuden kurssi" saisi mielestäni olla pakollisena lukiossa ja amiksessa, peruskoulussa luonnollisesti tulisi olla vastaavia kokonaisuuksia kehitystason mukaan suhteutettuna.

Estäisi monia typeriä sattumuksia kuten vaikka sen, että joulupöydässä menee koko suvulta sormi suuhun kun vaari unohti nitronsa ja saa sydärin tai jossain sattuu vesivahinko ja häken pojat ja tytöt saavat tuskailla tällaisten soittojen kanssa. Oikean toiminnan opettaminen hätätilanteeseen on kuitenkin kuin laittaisi rahaa pankkiin.

[John]

Minusta kansalaistaidon palauttamista peruskoulun opetussuunnitelmaan pitäisi harkita. Toisaalta mielestäni paras vaihtoehto koko kansan kansalaistaitojen parantamiseen olisi se, että myös naisille tulisi jonkinlainen oma kansalaispalvelus, kun miehille kerta on varusmiespalvelus. Olen käyttänyt tästä naisten kansalaispalveluksesta koodinimeä "lottakoulu" ja mielestäni sellainen tulisi ehdottomasti järjestää. Vaikka vain vapaaehtoiseksi näin aluksi, mutta luulisin sen olevan hyvin suosittu siltikin.

[Lemmy]

Kotitalous on kanssa sellainen aine, jonka toivoisi olevan pakollinen. Siis OK, että osaa keittää munan, mutta ruokabudjetin teko ym. tuntuu olevan kun lueskelee nuorison pikavippejä täysin ylivoimaista. Toinen sitten ihan perusasioita kuten pyykinpesu ja napin ompelu... sen mä melkein ymmärrän et jos on asunut jossain peräkammarinpoikana, niin on vielä miesten ja naisten hommat erikseen jossakin, mutta kun naiset ei osaa ommella nappia tai pestä pyykkiä...  uusavuttomuuden poistokurssi - kymppiluokka pakolliseksi kaikille.

Jotain ideaa ennenmuinoinkin oli koulussa. Joitain vanhoja kansalaiskoulun matikankirjoja lukiessa, niin niissä opetetaan juurikin päättelykykyä ja hahmottamista, budjetin tekoa, kauppamatematiikkaa (jos ostaa 3 kappa perunia 5 pennillä kappa ja myy 7 pennillä montako % on voitto?) pinta-aloja ja materiaalin kulutusta niin tuvan rakentamiseen mummolle kun sitten laskemaan kuinka riittää motti halkoja vai pakastuuko mummo tupaansa...  Ei mitään "liian vaikeaa" mutta jotenkin tuntuu, että jo omassa ikäluokassa aikoinaan tämänkaltainen "hahmottaminen" oli ylitsepääsemättoman vaikeata.

[yks vaan]

Jos joku nyt ehdottaa että opetetaan pyykinpesua ja perunoidenkuorintaa niin se on kyllä jälkien paikkausta eikä itse ongelman. Jos omat tulevat lapset ei 15-vuotiaana osaa arjen tavallisia asioita tai edes itse päätellä/etsiä tietoa miten jokin asia tehdään, koen kyllä epäonnistuneeni kasvattajana. Ihan riippumatta siitä mitä koulussa opetetaan. Eikä arkielämän jutut edes kuulu koululle, miten helvetissä voi elää aikuiseksi asti oppimatta normaaliin elämään kuuluvia asioita?


Sanokaa vaan vanhanaikaiseksi (olen 24..) mutta minusta kouluissa pitäis vetää enemmän old school -tyylillä opetusta ja oikeasti vaatia että oikeasti osataan kanssa. Ja ihan ilman googlea. Ja matikkaa paljon ja kovaa, ihan sama vaikka laskutikuilla kunhan ihmiset vähän edes sais laskupäätä ja jotain tolkkua. Monen ihmisen  talous on kuralla sen takia ettei numerot pysy päässä edes kertotaulun vertaa. Ja enpä menis vannomaan että eduskunnassakaan kaikki tietää montako nollaa on miljardissa.

Laiskuus on kans yks, hyvin huomaa varsinkin netissä kun kysellään asioita joiden selvittämiseen menee 5sek. Tai sit ollaan vaan niin helkutin tyhmiä. 3. asteen koulutuksiin hakevatkin kyselee netissä asioita jotka lukee suoraan hakusivuilla/oppaassa.

[Hob]

Jos ei osaa, on vika muualla kuin koulussa.

Itseasiassa vika on minusta suoraan sanoen koulussa. Kyseinen laitos on niin pahasti ajastaan jälkeen jäänyt, että en tiedä voiko sitä ylipäätänsä laastarilla enää paikata. Oppimisen peruslähtökohta on oppilaan motivaatio: jos sitä ei ole, ei oppimistakaan tapahdu. Jotkut asiat voidaan toistolla kouluttaa (vrt. armeija) mutta oppiminen ei ole kovin pysyvää koska motivaatiota ei ole, ja opitut asiat unohdetaan varsin nopeasti. Tietyt asiat tulee kouluttaa jokaiselle (Jukka Korpelalla on hyvä essee asiasta) mutta pääsääntöisesti on ajan hukkaa istuttaa ihmisiä vuosikymmeniä koulutuslaitoksissa.

[Jaakko P.]

Hyvä että joku uskaltaa sohaista tuota kusiaispesää. Annan Kontulalle kymmenen pistettä suorasanaisuudesta.

Olen nähnyt sen haastatteluja ja muita avautumisia, minulta se ei saa mitään pisteitä enää. Jos uutinen onkin positiivinen niin se on varmaan tarkoitushakuisesti tehty.

Tuo voi kuulostaa hyvältä mutta veikkaan että jos Kontula pääsisi tekemään muutoksia koulusysteemiin niin vanhaa tulisi äkkiä ikävä.

[Lemmy]

Eikä arkielämän jutut edes kuulu koululle, miten helvetissä voi elää aikuiseksi asti oppimatta normaaliin elämään kuuluvia asioita?

Siel on nuorisovankilassa esimerkkejä ja loput hengaa steissillä.

[Tuomas3]

Peruskoulu kaipaa vahvan peräruiskeen. Enemmän valinnaisia ja pakollisia ainekokonaisuuksia veks, vaikka monet opettajat kiljuvatkin tuntiensa puolesta. Koulu on kuitenkin oppilaita varten, eikä opettajia. Vähemmän ulkoa opettelemista ja enemmän päättelyä ja soveltamista.

Koulu ei enää kasvata nykymaailmaa varten ja ne (lähinnä pinkotytöt) jotka uskovat kaikessa koulussa syötettyyn, ovat oikeassa elämässä heikoilla jäillä. Suurimmat palkinnot eivät tulekkaan kiltteydestä ja opettelusta vaan soveltamisesta, uuden keksimisestä ja taidosta tehdä ja nähdä vain olennainen ja jättää epäolennainen pois. Peruskoulun palkitsemisjärjestelmä huijaa monia.

Kerrankin voin sanoa olevani Tuomaksen kanssa aivan varauksetta samaa mieltä. Tarjoan tuopin jos kohdikkain osutaan.

No sen kunniaksi paljastan jotain opettajaksioton piilo-opettajaksiottosuunnitelmasta: http://www.helsinki.fi/vakava/aineisto.html eli minkä tentin perusteella alkuvalinta tehdään, josta päästään valintakokeen seuraavaan kohtaan.

Jyrki Hilpelän osuudessa yritetään varmistaa, ettei opetuksen piiriin pääse leikkauspolitiikkaa kannattavia liberalisteja: Järjen epäilyä ja suunnittelemattomuuden ylistystä? – ekskursio uusliberalistiseen koulutuspolitiikkaan Siinä saa mm. Hayek seuraajineen jyrkän tuomion.

[Missra]

Kyllähän p-koulua pitäisi kehittää: pois pakkoruotsi, pakollisena vain yksi vieras kieli, tasokurssit takaisin ja mahdollisuus valita enemmän käsitöitä ja toisaalta samoin vaikkapa matematiikkaa. Uskonnon voisi yhdistää historiaan jonain kurssina. Häiriköt koulukoteihin ja apukouluihin. Vuotta aikaisempi siirtyminen ammattikouluun mahdolliseksi?

Trollasitko vai olitko tosissasi yhdestä vieraasta kielestä? Suomen kokoisessa maassa mielestäni kielet nimenomaan ovat se, joissa on pakko pärjätä. En katsoisi pahalla vaikka olisi jopa kolme pakollista vierasta. Ja lisäksi voisi valinnaisiksi laittaa tietty niin monta kuin oppilas vain haluaa valita.
Suomenkielellä ei tee mitään muualla, mutta mitä useampaa kieltä osaat, sitä halutumpaa työvoimaa olet. Ja jos Suomessa kaikki puhuisivat 4-5 kieltä, siirtyisi moni konttori tänne kun pystyisivät palvelemaan asiakkaitaan useilla kielillä.

[Jaska Pankkaaja]

Kyllähän p-koulua pitäisi kehittää: pois pakkoruotsi, pakollisena vain yksi vieras kieli, tasokurssit takaisin ja mahdollisuus valita enemmän käsitöitä ja toisaalta samoin vaikkapa matematiikkaa. Uskonnon voisi yhdistää historiaan jonain kurssina. Häiriköt koulukoteihin ja apukouluihin. Vuotta aikaisempi siirtyminen ammattikouluun mahdolliseksi?

Trollasitko vai olitko tosissasi yhdestä vieraasta kielestä? Suomen kokoisessa maassa mielestäni kielet nimenomaan ovat se, joissa on pakko pärjätä. En katsoisi pahalla vaikka olisi jopa kolme pakollista vierasta. Ja lisäksi voisi valinnaisiksi laittaa tietty niin monta kuin oppilas vain haluaa valita.
Suomenkielellä ei tee mitään muualla, mutta mitä useampaa kieltä osaat, sitä halutumpaa työvoimaa olet. Ja jos Suomessa kaikki puhuisivat 4-5 kieltä, siirtyisi moni konttori tänne kun pystyisivät palvelemaan asiakkaitaan useilla kielillä.

En trollannut. Et ole ilmeisesti huomannut että huomattava osa väestöstä puhuu tönkköä Suomea, muutaman sanan englantia ja se olikin sitten siinä. Kohtuullisesti menestyneet Japani, E-Korea tai vaikka Saksa eivät pidä pakkoruotsia merkittävänä kilpailutekijänä tai sivistyksen mittana.

Ja jos Suomessa kaikki puhuisivat 4-5 kieltä

Jospa täällä opeteltaisiin ensin sanomaan jotain mikä kiinnostaisi jossain muualla.

[Tuomas3]

No sen kunniaksi paljastan jotain opettajaksioton piilo-opettajaksiottosuunnitelmasta: http://www.helsinki.fi/vakava/aineisto.html eli minkä tentin perusteella alkuvalinta tehdään, josta päästään valintakokeen seuraavaan kohtaan.

Jyrki Hilpelän osuudessa yritetään varmistaa, ettei opetuksen piiriin pääse leikkauspolitiikkaa kannattavia liberalisteja: Järjen epäilyä ja suunnittelemattomuuden ylistystä? – ekskursio uusliberalistiseen koulutuspolitiikkaan Siinä saa mm. Hayek seuraajineen jyrkän tuomion.

Onko tässä syy siihen, ettet ole kouluttautunut opettajaksi, vaan olet koulussa töissä joidenkin sosiologisten tms. opintojen pohjalta?

Ihan pätevä (KTM&pedag) ja virassaoleva olen. Se että lisäksi olen YTM tuskin haittaa. Aikanani ei tuota Vakavaa tarvinnut tehdä vaan alkupisteiden perusteella pääsi pääsykokeisiin. Nykyään kaiketi vähän joka paikkaan pitää ennen pääsykoetta tenttiä tuo Vakava.

Uusliberalistista talouspolitiikkaa vastustavana tavallaan pidin artikkelista, mutta ajattelen sen olevan kaukana itse opettamisesta ja on vahva poliittinen veto vetää sen tunteminen pääsyn kriteeriksi.

[Tuomas3]

Keskustelijoiden täällä tulisi vakavasti miettiä, miksi kovimmat kommunistit ja kovimmat oikeistolaiset soittavat samaa kelloa, on aiheena sitten maahanmuutto tai perussivistyksen alasajo. Iso joukko pseudointellektuelleja lähtee samaan kyytiin ollakseen mukana "uusien" ajatusten kelkassa, vaikka näissä tuhoisissa aatteissa ei mitään uutta olekaan.

Vielä nopeasti Tuomas3:lle, että valinnaisuuden lisääminen kaventaa sitä. Johtuu harvaanasutun maan pienistä kouluista. Tarkemman selvityksen löydät varmasti netistä liittyen ops-uudistukseen, tai voin iltapäivällä avata asiaa enemmän.

Jos valinnaisuutta lisätään, se lisää eikä kavenna sitä; eihän sitä muuten todellisuudessa lisätä. En tarkoita valinnanvaran lisäämisellä mitään opetusministeriön tiukkaa ohjelmaa vaan koulukohtaista mahdollisuutta tehdä valintoja mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi Lappeenrannan seudun kouluilla tulisi olla mahdollisuus ottaa ruotsin tilalta venäjä, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Suurissa kaupungeissa valinnanvaraa ruotsin sijalta voisi tietty olla enemmän. Jotkut parkuvat, että oppilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan, mutten oikein hyväksy sitäkään, että kaikkien asemaa pitäisi vetää sen kurjimman tasolle.

[Siili]

Suomen kokoisessa maassa mielestäni kielet nimenomaan ovat se, joissa on pakko pärjätä. En katsoisi pahalla vaikka olisi jopa kolme pakollista vierasta. Ja lisäksi voisi valinnaisiksi laittaa tietty niin monta kuin oppilas vain haluaa valita.

Niin, sehän on selvää, että jos suomen peruskouluissa olisi kolme pakollista vierasta kieltä (kotimaisten lisäksi, tietty), niin kaikki suomalaiset aikanaan hallitsisivat sujuvasti vähintään kolmea vierasta kieltä.

Mistä näitä totalitaristeja oikein sikiää?

[Koskela Suomesta]

Suomen kokoisessa maassa mielestäni kielet nimenomaan ovat se, joissa on pakko pärjätä. En katsoisi pahalla vaikka olisi jopa kolme pakollista vierasta. Ja lisäksi voisi valinnaisiksi laittaa tietty niin monta kuin oppilas vain haluaa valita.

Niin, sehän on selvää, että jos suomen peruskouluissa olisi kolme pakollista vierasta kieltä (kotimaisten lisäksi, tietty), niin kaikki suomalaiset aikanaan hallitsisivat sujuvasti vähintään kolmea vierasta kieltä.

Mistä näitä totalitaristeja oikein sikiää?

Minusta tuo että ennenkuin on hyötyä osata monta kieltä, pitää olla jotain sanottavaa oli aika hyvä. Olen monta kertaa melkein purrut kieleeni kun joku on taas valittanut että se ja se osaa neljää kieltä ja niistä venäjän osaajistakin on pulaa, mutta ei vain saa työtä. Pelkällä kielitaidolla kun ei tee todellisuudessa yhtään mitään.

Ja totta, niille pakollisille kielille käy kuten meikäläisen ruotsille, virkamiestutkintokin suoritetuna, mutta god dag taitaa olla ainoa mitä osaa. Sama pojalla. Jos ei ole motivaatiota oppijoilla, niin se on aivan typerää laittaa niitä pakollisiksi.