2012-02-29 Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijoiden määrä väheni vuonna 2011

[Saippuakupla]

Maahanmuuttovirasto

Lehdistötiedote 29.2.2012

Oleskeluluvan- ja turvapaikanhakijoiden määrä väheni vuonna 2011

Suomesta haki turvapaikkaa vuonna 2011 yhteensä 3 088 henkilöä. Määrä väheni vuoteen 2010 verrattuna lähes neljänneksen. Myös oleskelulupaa hakeneiden määrä laski edellisvuoteen verrattuna. Suomesta haki oleskelulupaa vuonna 2011 yhteensä 23 664 henkilöä EU-maiden ulkopuolelta, mikä on noin 4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2010: 24 547).

Nämä tiedot sekä vuoden 2011 luvut kansalaisuusasioista sekä vastaanottotoiminnasta löytyvät Maahanmuuttoviraston tänään julkaistuista tilastokatsauksista.
Oleskeluluvan sai neljä viidestä hakijasta

Vuonna 2011 oleskelulupa myönnettiin 17 683 henkilölle, eli 78 prosentille päätöksen saaneista hakijoista (2010: 80 %). Kielteisen päätöksen sai 5 064 henkilöä, eli 22 prosenttia päätöksen saaneista hakijoista. Oleskelulupia myönnettiin eniten perhesiteen (5 798) ja opiskelun (5 460) perusteella.

Suurimmat oleskelulupien hakijaryhmät olivat venäläiset (4 645), somalialaiset (1 918), kiinalaiset (1 501) ja intialaiset (1 498).

Eniten hakemuksia pantiin vireille perhesiteen perusteella, yhteensä 10 288, mikä on 43 prosenttia kaikista oleskelulupahakemuksista. Toiseksi eniten oleskelulupia haettiin erilaisin työperustein. Hakemuksen pani vireille 6 389 henkilöä.
Turvapaikanhakijoista vajaa kolmannes sai myönteisen päätöksen

Vuonna 2011 yhteensä 1 271 turvapaikanhakijaa sai hakemukseensa myönteisen päätöksen, eli turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella. Myönteisen päätöksen sai 36 prosenttia hakijoista (2010: 30 %). Kielteisen päätöksen sai 1 890 henkilöä, mikä on 53 prosenttia kaikista ratkaisuista.

Turvapaikkojen osuus kaikista päätöksistä oli 5 prosenttia. Vuosina 2010 ja 2009 osuus oli 3 prosenttia.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä laski vuonna 2011 selvästi edellisvuoteen verrattuna. Yksintulleita alaikäisiä hakijoita oli 150, mikä on 54 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010, jolloin yksintulleita alaikäisiä hakijoita oli 329.

Eniten turvapaikkaa hakivat edellisvuosien tapaan irakilaiset ja somalialaiset. Uutena kymmenen suurimman hakijaryhmän joukkoon nousivat syyrialaiset, joiden hakemusmäärät nousivat 62 prosenttia. Myös nigerialaiset ja valkovenäläiset nousivat kymmenen suurimman hakijaryhmän joukkoon; molempien hakemusmäärät nousivat viidenneksen edellisvuoteen verrattuna.
Turvapaikanhakijoiden väheneminen näkyy vastaanottokeskusten majoituspaikoissa

Turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen on näkynyt vuoden 2011 ja 2010 aikana vastaanottokeskusten majoituspaikkojen määrässä. Vuoden 2012 alussa paikkamäärä oli 3 169, kun vuoden 2011 alussa paikkoja oli 3 669 ja vuoden 2010 alussa 4 639.

Helmikuun lopulla vastaanottojärjestelmässä oli kirjoilla yhteensä 4 069 turvapaikanhakijaa, joista alaikäisiä ilman huoltajaa saapuneita oli 157. Yhteensä 2 771 hakijoista asui vastaanottokeskuksissa ja ilman huoltajaa saapuneille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa. Yksityismajoituksessa asui 1 133 henkilöä, mikä on yli 20 prosenttia turvapaikanhakijoista.

Turvapaikanhakijan tulisi päästä asumaan omaan asuntoonsa kuntiin mahdollisimman pian oleskeluluvan saatuaan. Riittävää määrää kuntapaikkoja ei ole löytynyt ja vuoden 2011 aikana vastaanottokeskuksissa asui keskimäärin 200 oleskeluluvan saanutta henkilöä joka kuukausi. 1 000 oleskeluluvan saanutta muutti omaehtoisesti kuntiin oleskeluluvan saatuaan.
Kansalaisuutta haettiin aikaisempia vuosia enemmän

Kansalaisuushakemusten määrä lisääntyi vuonna 2011 yli 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2011 pantiin vireille 5 632 henkilön kansalaisuushakemus (2010; 4 812). Hakijamäärän kasvu selittyy etenkin 1.9.2011 voimaan tulleella kansalaisuuslain muutoksella. Kansalaisuuden saamiseksi vaadittava asumisaika lyheni tuolloin kuudesta vuodesta viiteen vuoteen.

Vuonna 2011 ilmoituksella Suomen kansalaisuutta haki 706 henkilöä, mikä on 23 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Ilmoitusmäärät ovat kasvaneet 1.9.2011 voimaan tulleen kansalaisuuslain muutoksen myötä. Tämän jälkeen kaikki entiset Suomen kansalaiset ovat voineet saada kansalaisuuden takaisin ilmoituksella asuinpaikasta riippumatta.

Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 4 794 henkilölle (2010: 5 907). Hakemuksesta kansalaisuuden sai 4 153 ja ilmoituksen perusteella 641 henkilöä. Vuoden 2010 suurempi ratkaisumäärä johtuu siitä, että vuoden 2010 alkupuoliskolla ratkaistiin vielä entisten Suomen kansalaisten ja heidän jälkeläistensä jättämiä ilmoituksia. Kesäkuussa 2003 voimaan tullut, monikansalaisuuden salliva kansalaisuuslaki tarjosi heille tilaisuuden hakea Suomen kansalaisuutta 1.6.2003–31.5.2008 ilmoitusmenettelyllä ilman, että heidän täytyi muuttaa Suomeen.

Eniten kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli venäläisiä (1 609, 2010: 1 833), virolaisia (271, 2010: 206) ja turkkilaisia (159, 2010: 122). Entisistä Suomen kansalaisista ilmoituksella kansalaisuuden saaneista suurimmat ryhmät olivat ruotsalaiset (98), yhdysvaltalaiset (19) ja saksalaiset (11).

Vuonna 2011 tehdyistä kansalaisuushakemuspäätöksistä 92 prosenttia oli myönteisiä (2010; 94 %). Kansalaisuusilmoituspäätöksissä myönteisten osuus oli 93 prosenttia (2010: 89 %).

http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=4545

------------------------

Tilastokatsaukset turvapaikanhakijoiden vastaanotosta

Tilastokatsauksia vastaanottojärjestelmän tunnusluvuista on tehty vuoden 2012 alusta lähtien.

Vastaanottoyksikön tilastokatsaus 2011

[Roope]

Turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen on näkynyt vuoden 2011 ja 2010 aikana vastaanottokeskusten majoituspaikkojen määrässä. Vuoden 2012 alussa paikkamäärä oli 3 169, kun vuoden 2011 alussa paikkoja oli 3 669 ja vuoden 2010 alussa 4 639 [luvussa ei alaikäisyksiköiden paikkoja, noin 700].

Aikuisten majoituspaikkoja on siis vähennetty jo nyt noin 1 500 eli 8-10 vastaanottokeskuksen verran, mutta ainoa lakkautettu vastaanottokeskus on toistaiseksi Paimio, jossa oli parhaimmillaan noin 200 paikkaa. Ensi kesänä lakkautetaan Punavuoren ja Kontiolahden yksiköt. Sisäministeriön varovainen juustohöylämenetelmä ja lakkauttamisten välttely voi tulla maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Ilmeisesti tällaisiin ylimääräisiin aluetukiin on varaa.

Turvapaikanhakijan tulisi päästä asumaan omaan asuntoonsa kuntiin mahdollisimman pian oleskeluluvan saatuaan. Riittävää määrää kuntapaikkoja ei ole löytynyt ja vuoden 2011 aikana vastaanottokeskuksissa asui keskimäärin 200 oleskeluluvan saanutta henkilöä joka kuukausi. 1 000 oleskeluluvan saanutta muutti omaehtoisesti kuntiin oleskeluluvan saatuaan.

Asuntoa odottavien määrä oli samalla (tai jopa korkeammalla, en muista tarkkoja lukuja) tasolla jo viitisen vuotta sitten, kun turvapaikanhakijamäärä oli alimmillaan ja vastaanottokeskukset puolityhjiä. Siinä mielessä nykyisin ei ole ongelmaa. Ongelma on kuitenkin Thorsin aikana käyttöön otettu systeemi, jossa tuetaan "omaehtoista kuntiin muuttoa", joka tarkoittaa suoraa siirtymistä kuntapaikkajärjestelmän ohi etelän kaupunkien rasitukseksi.

[Roope]

Lueskelin tuosta vastaanottoyksikön tilastokatsauksesta tunnuslukuja. En ymmärrä, miten vuosina 2009-2011 muuttuvat kustannukset ovat pysyneet asiakasmäärän vähenemisestä huolimatta muuttumattomina, kun taas kiinteät kustannukset olivat samalla tasolla vuosina 2009 ja 2010, mutta pienenivät viime vuonna 15 miljoonalla eurolla. Mystistä, etenkin kun vastaanottokeskusten määrä on pysynyt samana.

Maahanmuuttovirasto on pyrkinyt lisäämään hajasijoitusperiaatteella toimivia vas-
taanottokeskuksia, joissa turvapaikanhakijat majoitetaan normaaleihin vuokra-
asuntoihin. Tämä menettely on vastaanottojärjestelmän kannalta joustavampi ja ta-
loudellisempi vaihtoehto. Majoitettavien kannalta se lisää parhaimmillaan asukkaan
itsenäisyyttä, oma-aloitteellisuutta ja mahdollisuutta normaaliin oman elämän hallin-
taan.

Vastaanottokeskuksiin majoitettaessa laki vaatii tietyn määrän henkilökuntaa valvomaan. Vuokra-asuntoihin sijoitettaessa naapurit valvovat.

Riittävää määrää kuntapaikkoja ei ole löytynyt, minkä vuoksi Maahanmuuttovirasto
on kehottanut vastaanottokeskuksia aktivoimaan oleskeluluvan saaneita muutta-
maan omaehtoisesti kuntiin asumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vas-
taanottokeskukset ovat yhdessä oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa tehneet
suunnitelman asunnon etsimisestä ja muutosta johonkin kuntaan.

Vuoden 2011 aikana noin 1 000 henkilöä muutti omaehtoisesti kuntiin vastaanotto-
keskuksista saatuaan oleskeluluvan. Vuonna 2010 kuntiin muutti yhteensä 1 500
oleskeluluvan saanutta henkilöä.

[Roope]

Sisäministeriöltä Maahanmuuton tilastokatsaus 2011 (pdf)

SISÄLLYSLUETTELO
3    Muuttoliike vuonna 2011
4    Väestö ja ulkomaan kansalaiset
5    Väestö äidinkielen mukaan
6    Väestö syntymävaltion mukaan
7    Ulkomaalaisten määrä alueittain Suomessa
8    Oleskelulupapäätökset ja -hakemukset
9    Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä
10    Turvapaikanhakijat ja pakolaiset
12    Työllisyys ja työttömyys
13    Työnhakijoiden koulutus ja maahanmuuttajien yrittäjyys
14   Kotoutuminen
15    Kuka on kukin – maahanmuuttohallinnon toimijoita
16    Tilasto- ja tietolähteet internetissä