Ajatuspaja Magma: Ruotsin kieli ja monikulttuuri Suomessa vuonna 2030

[Roope]

Ajatuspaja Magman 56-sivuisessa "skenaarioprojektissa" Det svenska i Finland år 2030 visioidaan suomenruotsalaisten ja ruotsin kielen tulevaisuutta Suomessa vuonna 2030. Tässä muutamia monikulttuurisuuteen liittyviä otteita tutkimuksesta.

http://www.magma.fi/magma/vision-foer-2030-kraever-framtidstro-och-innovationer
http://www.magma.fi/images/stories/reports/ms1001_vision2030_web.pdf

Astrid Thorsilla on nyt epäkiitollinen tehtävä huolehtia Suomen sitoumuksista ja maineesta pakolaispolitiikassa. Koska Suomen uskottavuus ja tulevaisuuden työvoimapula. Mutta miksi tutkimuksessa todetaan pakolaiskysymyksen koskettavan aivan erityisesti suomenruotsalaisia?

Ett annat spörsmål som berört Finland och finlandssvenskarna under den senaste tiden är invandrarfrågan. Migrations- och Europaminister Astrid Thors har fått ta sig an den medialt otacksamma uppgiften att sköta Finlands åtaganden beträffande invandrare i en tid då kommunernas ekonomi är ansträngd och de arbetslösa upplever att deras ekonomiska situation försämras när budgetmedel används för invandrare. Men eftersom Finlands trovärdighet är viktig både inom flyktingpolitiken och med tanke på vårt framtida arbetskraftsbehov måste landet satsa på framgångsrik integrering av invandrare. Att tiggare och musikanter från EU-landet Rumänien, som synts på gatorna i större städer, verkar vara offer för en traffickingliga som ägnat sig åt organiserad människohandel, och att China-Center i Kouvola misstänkts för delaktighet när kineser olagligt tagit sig till Schengenområdet, gör inte uppgiften lättare.

Tutkimuksessa on hahmoteltu neljä erilaista tulevaisuudenkuvaa. Kolmannessa ja neljännessä skenaariossa on paljon yhtäläisyyksiä valtioneuvoston kanslian äskettäiseen synkkään visiointiin.

Suomalaisten ja maahanmuuttajien jengit ottavat yhteen. Rikollisuus on kasvussa. EU on helisemässä islamin ja pakolaisten kanssa.

Scenario C: SMÖRGÅSBORDET – det multikulturella inflytandet ökar

Allmän inställning till svenska språket:
Finlandssvenska regioner får en specialstatus. Svenskan är ett minoritetsspråk då andra språkgrupper vuxit. Det har uppstått invandrarmotstånd och motkrafter mot det multikulturella.

En dag år 2030
Jag blir kall inombords då jag läser igenom dagens nyhetssamling. I natt har en grupp finländare igen tagit ihop med en grupp invandrare i Helsingfors. Jag får obehag eftersom man allt oftare läser liknande nyheter nuförtiden.

Invandrarfientligheten gör i alla fall inte mitt jobb lättare. Dessutom blir jag orolig för flera kolleger på kontoret och för deras familjer. Mina barn har vänner som inte är av finskt ursprung. Som förälder känner jag mig också orolig för mina egna barns säkerhet. Ifall vännerna råkar illa ut, finns det en stor chans att mina barn också gör det.
...
Nuförtiden kan man äta exempelvis pakistanskt, arabiskt eller asiatiskt i olika kombinationer. Just det här är en av orsakerna till att jag har svårt att förstå invandrarfientligheten. Utlänningarna tar med sig en ny kultur som man kan integrera med sin egen ifall man så vill.
...
Efter dokumentären följer de direktsända EU-nyheterna från Bryssel. Huvudnyheten berör invandringsfrågan, som har blivit en av EU:s mest svårlösta problem, eftersom de allt svårare förhållandena i Afrika med torka och svält radikalt har ökat flyktingströmmen från Afrika norrut. Det har också lett till allt större spänningar inom EU och bromsat större utvecklingsprogram inom viktiga ekonomiska och teknologiska områden.

Islamista johtuvat konfliktit EU:n arkipäivää. Helsingin kaduilla turvatonta. Ensimmäiset aidatut asuinalueet Espooseen.

Scenario D: RESERVATET – skyddsinstinkten härskar

En dag år 2030
EU har dragits in i religionsbaserade konflikter, och man vet inte hur man skall förhålla sig till den allt aktivare islamska politiska rörelsen. Det här medför att olika länder har divergerande åsikter om hur man borde samarbeta.
...
I städerna har svenskan blivit en privat angelägenhet för svenskspråkiga. Föräldrarna koncentrerar sig på att ge barnen förutsättningar att leva i harmoni med den finska majoriteten, för att inte associeras med invandrare som ofta konfronteras med lokala rasistiska grupperingar. Invandrarfientlighet och rasism har också medfört att kriminaliteten stigit. Ingen vill mera gå ensam på gatan i Helsingfors på kvällen. De första inhägnade bostadsområdena har byggts i Esbo, och de har blivit speciellt populära bland mera välbärgade finlandssvenskar. Det här bekräftar människans önskan att stänga ut den obehagliga omvärlden, att ta sin tillflykt till ett reservat där hon åtminstone stundvis kan känna sig trygg och glömma den osäkerhet som omger henne.

Kun maahanmuutto lisääntyy väestön vanhenemisen vuoksi, opetetaan osalle maahanmuuttajista ruotsia, koska se on "portti pohjoismaisille työmarkkinoille"(?!). Suomi ja ruotsi ovat vain osa kielistä, joihin lapset päiväkodeissa ja kouluissa "saavat tutustua". Näin panostetaan kansainväliseen kilpailuun. Ruotsinkielisille lapsille (kuin myös suomenkielisille ja "monikielisille") taataan aina halutessa ruotsinkieliset ympäristöt.

Vision 2030

Svenska en tillgång i ett mångkulturellt Finland
Svenskan uppfattas som nyttig i samhället och för individen, inte minst tack vare ett stärkt nordiskt samarbete inom ekonomi, kultur och politik. Finland har gått in för en nationell satsning på goda språkkunskaper för att stärka den internationella konkurrenskraften. Många barn får bekanta sig med främmande språk redan i dagvården, svenska och finska tillhör dem. Tack vare satsningar på språkstöd och språkstimulans kan finskspråkiga och flerspråkiga familjer välja, och väljer ofta, svenskt språkbadsdaghem och därefter språkbadsskola eller helt svensk skola.

Den arbetsrelaterade invandringen har ökat kännbart p.g.a. den åldrande befolkningen. En del invandrare specialiserar sig på svenska, eftersom svenskan är en inkörsport till den nordiska arbetsmarknaden. Det svenska i Finland utgör en styrka och en modell för integrering av andra språkgrupper i vårt samhälle.

Jotenkin pitäisi perustella vielä vuonna 2030:kin ruotsin kielen erityisasema muiden kieliryhmien puristuksessa monikulttuurisessa Suomessa. Koska perustuslaki, historialliset tosiasiat, voimavara ja malli muille kieliryhmille.

Stegen på vägen mot 2030

9. Svenskan är ett nationalspråk med ett mervärde i det mångkulturella Finland
Finland står inför en betydande arbetskraftsinvandring när de stora ålderskategorierna uppnår pensionsåldern. Starka inslag av andra språk, som engelska, ryska, kinesiska och arabiska börjar prägla gatubilden. Det här är en utmaning när man med hänvisning till andra språkminoriteter ifrågasätter svenskans ställning. Vi måste kunna artikulera våra grundlagsenliga rättigheter och betona de historiska fakta som ligger bakom landets officiella tvåspråkighet. Svenskan är ett nationalspråk i det mångkulturella flerspråkiga Finland. Det svenska i Finland utgör en styrka och modell för andra språkgrupper.

I ett mångkulturellt Finland har finlandssvenskarna å andra sidan en viktig uppgift i att hjälpa invandrare att finna sig till rätta i sitt nya hemland. Vi bör också verka för att invandrare ska kunna lära sig svenska och inkluderas i en svenskspråkig gemenskap.

Suomenkielinen yhteenveto

Ruotsin kieli voimavara monikulttuurisessa Suomessa

Ruotsin kieli mielletään hyödylliseksi sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta, etenkin vahvistuneen pohjoismaisen yhteistyön ansiosta talouden, kulttuurin ja politiikan alueilla. Suomi panostaa valtakunnallisesti hyvään kielitaitoon vahvistaakseen maan kansainvälistä kilpailukykyä. Monet lapset saavat tutustua vieraisiin kieliin, muun muassa ruotsiin ja suomeen, jo päivähoidossa. Kielitukeen ja kielellisiin virikkeisiin panostamisen ansiosta suomen- ja monikieliset perheet voivat valita ja valitsevatkin usein ruotsinkielisen kielikylpypäiväkodin ja sen jälkeen kielikylpykoulun tai ruotsinkielisen koulun.

Työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt tuntuvasti väestön ikääntymisen vuoksi. Osa maahanmuuttajista erikoistuu ruotsin kieleen, sillä se on portti pohjoismaisille työmarkkinoille. Ruotsinkielisyyden elinvoimaisuus Suomessa on vahvuus ja malli eri kieliryhmien integroimiselle yhteiskuntaamme.

[Brett]

Työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt tuntuvasti väestön ikääntymisen vuoksi.

Hieno visio, mutta en tajua syy-seuraus -suhdetta. Työperäinen maahanmuuttaja siis tulee Suomeen siitä syystä, että Suomessa väestö ikääntyy? Ymmärtäisin, jos syyksi ehdotettaisiin turvallista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, selkeää ja reilua verotusta, (englannin-)kielitaitoista väestöä, kansainvälisiä yrityksiä jne?

Tottakai täytyy toivoa peukut pystyssä että työperäinen maahanmuutto Suomeen alkaa joskus tässä lähivuosina. Suomellahan olisi hieno mahdollisuus napata lukuisista Euroopan vanhoista sivistysmaista white flightin kermat päältä, ja saada Suomeen valmiiksi korkeasti koulutettua porukkaa. Miettikääpä jos Suomeen muuttaisi vakaamman yhteiskunnan perässä merkittäviä määriä rapiat kolmikymppisiä young-urban-professional -tyyppisiä kielitaitoisia pariskuntia briteistä, tanskasta, ranskasta, saksasta jne.

Osa maahanmuuttajista erikoistuu ruotsin kieleen, sillä se on portti pohjoismaisille työmarkkinoille.
Ruotsinkielisyyden elinvoimaisuus Suomessa on vahvuus ja malli eri kieliryhmien integroimiselle yhteiskuntaamme.

On se vahvuus. Ihan varmasti. Koska... koska... katsokaa, näkkileipä!

Ehkä noihin ajatuspajoihin pitäisi saada mukaan ihmisiä jotka:

a) ovat joskus tehneet töitä
b) joilla ei ole vahvaa ideologista painolastia

[Antti Mielonen]

Monet lapset saavat tutustua vieraisiin kieliin, muun muassa ruotsiin ja suomeen, jo päivähoidossa.

Kaikki lapset eivät siis tule tutustumaan kotimaisiin ts. vieraisiin kieliin? Vai tarkoitetaanko tällä sitä etteivät kaikki käy päivähoidossa, eivätkä täten törmää "vieraisiin" kieliin kuin vasta ala-asteella.

Niille joille Magma on vielä vieraampi tuttavuus:

Magma, Suomen ruotsinkielinen ajatushautomo

Magma on kreikkaa ja tarkoittaa maan sisäistä sulaa kivimassaa, joka tulivuorenpurkauksen yhteydessä purkautuu ulos tai räjähtää. Ajatushautomon nimenä Magma symbolisoi sisäistä voimaa, uutta ajattelua kaksikielisyyden merkityksestä ja sen synnyttämästä identiteetistä Suomessa, Euroopassa ja maailmalla.

Organisaatio

Magman ylläpitäjä on Finlandssvenska institutet-niminen yhdistys. Sen toimintaa rahoittavat seuraavat säätiöt: Svenska Kulturfonden, Svenska folkskolans vänner, Föreningen Konstsamfundet,Stiftelsen för Åbo Akademi ja Sparbanksstiftelsen i Helsingfors. ...

http://www.magma.fi/suomi

[tusujusuu]

"Ruotsinkielisyyden elinvoimaisuus Suomessa on vahvuus ja malli eri kieliryhmien integroimiselle yhteiskuntaamme."

Myönnän, että repesin.

Tarkoittanee käytännössä omia kouluja ja yliopistoja maahanmuuttajille. Sekä tietysti erinäisiä pakkokieliä suomalaisille.

Maahanmuuttajissa piilee suomenruotsalaisten tulevaisuus. Luultavasti ainoa keino, jolla tämä käsittämättömän opportunistinen kieliryhmä saa erikoisoikeutensa pidettyä näpeissään.

[Emo]

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kulttuuri/8155-suomenruotsalaiset-pitavat-itseaan-suomenkielisia-liberaalimpina

Suomenruotsalaisuuden asemaan keskittynyt ajatushautomo Magman "Värderingar i förändring" -kyselytutkimuksesta selviää, että yleensä liberaalisuus liittyy poliittiseen asenoitumiseen, mutta kun ihmiset saavat itse määritellä käsitteen sisällön, siitä tulee yksilöllinen näkemystapa. Tutkimuksessa puhutaankin "privaattiliberalismista".

Niille suomenruotsalaisille, jotka eivät pidä itseään liberaaleina kyse on arvokäsitteestä, jolla on myös uskonnollinen merkitys akselilla "arvoliberaali–arvokonservatiivi".

Suomenruotsalaiset suhtautuvat suomenkielisiä myönteisemmin aborttiin, mutta epäilevämmin eutanasiaan, kuolemanrangaistukseen ja terroristien tappamiseen.

Kyselyn mukaan moni suomenruotsalainen koki yhteiskunnan ilmapiirin kovana ja kylmänä, mikä näkyy erityisesti ruotsinkielen asemaa koskevassa keskustelussa.

Lue tarkemmin "Värderingar i förändring" –tutkimuksen tuloksia

http://www.magma.fi/magma/vaerderingar-i-foeraendring

Laitan uutisen tämän vanhan ketjuntyngän perään, samaa Magmaa kun on... ei tälle omaa ketjua vaikuta aloittaa.

[elven archer]

Suomenruotsalaiset suhtautuvat suomenkielisiä myönteisemmin aborttiin, mutta epäilevämmin eutanasiaan, kuolemanrangaistukseen ja terroristien tappamiseen.

No on kyllä mielenkiintoinen tulkinta liberaalisuudesta. Eutanasia on oma valinta. Kuolemanrangaistuksessa rangaistaan niitä, jotka vievät toisilta elämän ja kuoleman valitsemisen oikeuden tavalla, joka on kaikista pahin puuttuminen toisen asioihin, mitä ikinä voi tehdä. Sama pätee aika lailla terroristeihinkin, jotka murhaavat ihmisiä, ja en nyt näe mitään liberaalia sen ymmärtämisessä.

Kyselyn mukaan moni suomenruotsalainen koki yhteiskunnan ilmapiirin kovana ja kylmänä, mikä näkyy erityisesti ruotsinkielen asemaa koskevassa keskustelussa.

Ruotsin kielen asemasta keskustelussa puhutaan kyllä ihan toisten ihmisten elämästä, nimittäin suomenkielisten, jotka sitä ruotsia joutuvat tankkaamaan. Sen minä koen hyvin kovana ja kylmänä, että pakotetaan toiset vastoin tahtoaan lukemaan kieliä, joita he eivät halua lukea.

Pitäisikö toimittajan muuten opetella suomen kieltä sen verran, että ymmärtäisi, että ruotsin kieli kirjoitetaan erikseen.

[IDA]

Mielestäni Leo Meller ja kumppanit, jotka odottavat seurakunnan tempausta ovat realistisempia kuin nämä ajatuspajat. Toisaalta ehkä se on paratiisi maan päällä, kun kaikki pistävät silmät kiinni ja kädet korvilleen kuvitellen kaiken olevan hyvin.

Viitaten siis tuohon suomenkieliseen yhteenvetoon.

[törö]

Tämä ajatushautomo on samojen säätiöiden hallinnassa kuin RKP:kin, joten siltä on turha odottaa muuta kuin todellisuusvapaata höttöä, joka miellyttää säätiöitä johtavia hyypiöitä. Ankkalammikkoa on mahdotonta risteyttää monikulttuurin kanssa, mutta se ei estä yrittämästä jos sitä ei kykene tajuamaan ja käytössä oleva varallisuus lasketaan miljardeissa.

[Nanfung]

Katkeroituneet ja Neuvostoliiton romahduksen myötä haaveet sosialistisesta Suomesta haudattuaan, Ylen stalinistisiipeen kuuluvat maailmanparantajat tarttuivat "sulavalla jäälautalla" (Yrjö Niiniluoto: Mitä on olla suomalainen, 1957) ajelehtivan suomenruotsalaisuuden auttavaan käteen. Suomen ja suomalaisten ruotsalaistaminen ei kuitenkaan näytä tuottavan toivutunlaista tulosta eläkeläisten Martti Ahtisaaren ja Paavo Lipposen hyvää tarkoittavasta avusta huolimatta?

Suomi ja suomalaisuus ovat viime vuosina häirinneet niin pahasti ankkalammikon pesintää, että on ollut pakko tarttua viimeiseen oljenkorteen, eli monikulttuurisuuden autuaaksi tekevään voimaan?

Suomen ja suomalaisuuden häivyttäminen monikulttuurisuuden hunnun alle näyttää olevan RKP:n ja sitä lähellä olevien järjestöjen päämäärä vuoteen 2030 mennessä? Kysymys kuuluukin, että alistuvatko suomalaiset tähän ja riittävätkö säätiörahat hankkeen toteuttamiseen?