Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[Tarhankoirala]

Onko RKP rasistinen puolue? Mielestäni aiheellinen kysymys.

- Yli 90% kansakunnasta pakotetaan valitsemaan kieliopinnoissa ruotsi, jota 75% kansasta ei tule koskaan tarvitsemaan.
- Etniset kiintiöt suosivat ruotsinkielisten helpompaa pääsyä yliopistoon opiskelemaan.
- Yleisradion ohjelmatarjonnassa suositaan yhtä etnistä ryhmää toisen kustannuksella.
- Ahvenanmaalle saa kotiseutuoikeuden ja luvan elinkeinon harjoittamiseen etnisen syrjinnän perusteella.

Näitä linjauksia käsittääkseni RKP ajaa ja kannattaa. Eivätkö ne ole rasistisia? Miksiköhän RKP haluaa tahallaan hämärtää rasismin käsitettä sisällyttämällä siihen mm. maahanmuuttokritiikin? Siksi että oma takapiha ei kestä tarkempaa silmäilyä.

RKP:ta ei olisi olemassa muissa Euroopan maissa juuri rasistisuutensa takia. Se jakaa Freudenthal-mitaleita joka on jokseenkin sama asia kuin jos jaettaisiin Hitler-mitaleita, tosin Freudenthal oli jo ennen Hitleriä, samoin kuin heidän fasisminsa edelsi fasistista puoluetta.

Toimintatapoina ruotsalaisilla on kaikenlaista lahjonnasta murhalla uhkailuun (ja epäilemättä sen olisivat toteuttaneetkin, ks. linkki.)
http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.kielipolitiikka/browse_thread/thread/1a9f8db89474b7fa/b4ce0c0975bc3182?hl=fi&#b4ce0c0975bc3182

Uudemmasta Halla-ahon kirjoituksesta:
Muron Degauss kokosi jokin aika sitten hyvän quote-kokoelman asepolitiikasta eli siitä kuinka aseiden omistaminen kansan toimesta on hyvä asia. Kannattaa lukea:

http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/589320-metsanomistajalta-vietiin-aseet-tekaistuin-keinoin-seuraavaksi-sinulta-4.html#post1703385732
ja
http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/631787-espoon-sellon-prismassa-ammuttu-henkiloa-31-12-2009-a-71.html#post1704097204

[Miniluv]

Jussin kielipolitiikkaa koskevaan kirjoitukseen ei enää palata tässä ketjussa.

[Hob]

En usko, että rangaistusasteikoilla on oikeastaan mitään tekemistä rikollisuuden määrän kanssa, kumpaankaan suuntaan. Ei ole juurikaan näyttöä siitä, että ankarat rangaistukset vähentäisivät rikollisuutta, eikä varsinkaan siitä, että löysät rangaistukset vähentäisivät sitä.

Pyydän tarkentamaan kahdessa erikoistapauksessa.

Vähentääkö mielestäsi ankara rangaistuskäytäntö talousrikollisuutta, joka on yleensä ottaen etukäteen pitkälle suunniteltua toimintaa?

Vähentääkö lievä rangaistuskäytäntö mielestäsi nuorisorikollisuutta ensikertalaisten tekijöiden kanssa, eritoten sellaisten jotka ovat tuomittuja pian kiinnijäämisen ja syyttämisen jälkeen (esim. autovarkaudet)?

[Kuvitteellinen hahmo]

En oikein tiedä mihin puoliautomaattisia aseita ylipäätänsä tarvitaan rivikansalaisten keskuudessa tai mitä hyötyä ne tuottavat harrastajalle verrattuna pulttilukkovehkeisiin tai vaikkapa ilma-aseisiin.

Pidän metsästystä hienona harrastuksena, enkä ole kuullut mitään pahaa sitä harrastavista ihmisistä, nuoristakaan. Päin vastoin, he tuntuvat olevan erityisen särmää porukkaa. Urheiluammunta on myös jees, kyllähän sitä olympialaisissakin katsoo jos suomalaiset pärjäävät.

Olympiapistoolithan ovat puoliautomaattisia pienoispistooleja. Se lienee ainoa "järkevä" käyttötarkoitus. Kuitenkin käsittääkseni huipulla ammunnassa ollaan jopa väläytelty siirtymistä kokonaan elektronisiin aseisiin, jotka näyttävät "panoksen" taululla vanhojen videopelien tapaan. Tuskin kuitenkaan pohjatasolla aikoihin.

Koska keskustelussa on joka tapauksessa mukana kouluampumistapaukset, niin kyllä niissä on tehty virheitä. Miksi henkilölle, joka ei ole harrastanut ampumista, tulisi suorilta käsin myöntää puoliautomaattipistooli 10 panoksen lippaalla? Eiköhän kaveri voisi aloittaa ensin vaikkapa ilmapistooleilla, niissäkin voi voittaa ihan vaikka olympiakullan. Tuskin haulikkojakaan aloittelijoille myönnettään, vaikka niitäkin lajeja harrastetaan paljon.

Onhan se puupölkkyjen ampuminen pellonlaidalla kivaa, itsekin tullut moista harrastettua muiden aseilla muutamaankin kertaan. En kuitenkaan pidä sitä erityisen hyvänä syynä aseluvan myöntämiseen. Metsästys ja urheiluammunta erikseen.

Siitä en pidä, että puoliautomaattisia pienoispistooleja myönnetään ihmisille, joille on juuri vasta juolahtanut mieleen "hei, mähän voisin alkaa ampumaan - pitääkin ostaa heti pistooli". Yleensä joko todellinen mielenkiinto laskee tai sitten ase halutaan johonkin muuhun tarkoitukseen, kiva vaikkapa pitää kotona pahan päivän varalta. Katsottaisiin sitten kun on seurasta kokemusta.

[Hob]

tarvitaan

Eihän ihminen tarvitse juuri mitään, vähän vettä ja kaurapuuroa ja lämpimän paikan nukkua. Ei kai tässä siitä ole kyse?

[Ernst]

Metsästys ja urheiluammunta erikseen.

Lakiin on yhdeksi lupaperusteeksi kirjoitettu ampumaurheilu ja -harrastus. Laki ei tavallasi erittele urheiluammuntaa erikseen, vaan harrastaakin saa muutakin kuin ns. disipliiinin mukaista käsi-taskussa -ampumista. Tähän pitäisi olla ihmisillä oikeus olettaen, että henkilön edellytykset turvalliseen aseen käsittelemiseen ovat olemassa.

Kysymykset puoliautomaateista, kaliibereista ja piippujen pituuksista ovat irrelevantteja sen rinnalla, piteleekö asetta vastuullinen vai vastuuton henkilö. Vastuulliselle voisi hyvin antaa aseajokortin ja vapaan harkintavallan, millaisia aseita haluaa hankkia ja käyttää.   

[Jussi Halla-aho]

Miksi henkilölle, joka ei ole harrastanut ampumista, tulisi suorilta käsin myöntää puoliautomaattipistooli 10 panoksen lippaalla?

Ei pitäisikään, eikä aiemmin myönnettykään. Nykykäytännössä viranomainen on kuitenkin kiinnostunut vain aseen ominaisuuksista, ei hakijasta. Pienoispistooleille on myönnetty lupia surutta, esim. Jokelassa ja Kauhajoella, koska pienoispistoolia ei ole pidetty erityisen vaarallisena. Vastaavasti järeämmille aseille ei ole haluttu myöntää lupia, vaikka hakijalla olisi pitkä historia vastuullisena aseenomistajana.

Eiköhän kaveri voisi aloittaa ensin vaikkapa ilmapistooleilla, niissäkin voi voittaa ihan vaikka olympiakullan.

Varmaan voisikin. Ikävä kyllä poliisi ei laske ilma-aseilla tapahtunutta harrastusta ampumaharrastukseksi, joka otettaisiin huomioon haettaessa lupaa ruutiaseeseen.

Tuskin haulikkojakaan aloittelijoille myönnettään, vaikka niitäkin lajeja harrastetaan paljon.

Haulikkoon saa luvan suorittamalla metsästäjätutkinnon. Ei ole tarvinnut koskaan edes koskea aseeseen.

On totta, että "ampumista" voi harrastaa ilma-aseilla ja sähköisillä laitteilla. Mutta miksi pitäisi? Jos ihminen haluaa ampua ruutiaseilla? Jos ei huvita ampua ilma-aseilla tai nintendolla?

[Kettu]

http://www.halla-aho.com/scripta/lammilla_asuva_mies.html

Palaan vielä tähän scriptaan.

Kysyn Halla-aholta, muuttaisitko kirjoitustasi, jos tilanne olisi seuraava: raiskausta ei tapahtunut, poliisi tiedotti ennenaikaisesti ja Hesari korjasi uutisen kun sai tietää, ettei ole mitään todisteita raiskauksesta vain uhrin ilmoitus?

Tämä täysin hypoteettinen olettama on mahdollinen, jopa todennäköisempi, kuin Halla-ahon esittämä, joka perustuu ilmeisesti jonkinlaiseen käsitykseen Hesarin "itsesensuurista".

[Jaska Pankkaaja]

tarvitaan

Eihän ihminen tarvitse juuri mitään, vähän vettä ja kaurapuuroa ja lämpimän paikan nukkua. Ei kai tässä siitä ole kyse?

eikä muuten tällä politiikalla tule saamaankaan. Ydinvoiman ansiosta se paikka on ehkä tosiaan sentään lämmin punavihreän vaihtoehdon ollessa kylmä..

[Kettu]

En usko, että rangaistusasteikoilla on oikeastaan mitään tekemistä rikollisuuden määrän kanssa, kumpaankaan suuntaan. Ei ole juurikaan näyttöä siitä, että ankarat rangaistukset vähentäisivät rikollisuutta, eikä varsinkaan siitä, että löysät rangaistukset vähentäisivät sitä.

Rangaistuksissa on nähdäkseni ensisijaisesti kyse a) yhteiskunnan suojelemisesta mätäpaiseelta X (joka vankilassa ollessaan ei voi tehdä rikoksia viattomia sivullisia vastaan) ja b) hintalapusta, jonka yhteiskunta asettaa loukatulle oikeushyvälle.

Jos esim. raiskauksesta saa 3kk vankeutta, naisen fyysinen koskemattomuus on yhteiskunnan mielestä 90 vankeudessa vietetyn päivän arvoinen. Jos samainen 3kk määrätään ehdollisena, naisen fyysisellä koskemattomuudella ei ole arvoa lainkaan.

Yhdysvalloissa on ankarampi rangaistuskäytäntö kuin suurimmassa osassa Eurooppaa, koska Yhdysvallat on demokraattisempi kuin suurin osa Euroopasta, eikä marksilainen oikeusfilosofia tämän vuoksi ole päässyt romuttamaan ihmisten oikeudenmukaiseksi kokemaa järjestelmää.

Kyllähän meilläkin kansan syvät rivit ovat sopivasta rangaistustasosta ihan samaa mieltä kuin amerikkalaiset serkkunsa.

Rangaistusasteikon vaikutuksista on tehty väitöstasoisia tutkimuksia. Näissä oli kyllä johtopäätös, että lievempi rangaistusasteikko vähentää rikollisuutta. Tämä perustuu kait siihen, että vankilat laitostavat nopeasti vangit, näiden elämänhallinta heikkenee entisestään, vankiloissa liitytään entistä tiukemmin rikollispiireihin.

Rangaistusasteikossa pitää olla balanssi kansalaisten oikeustajun ja vankien yhteiskuntaan sopeuttamisen välillä. Liian löysä rangaistusasteikko ei saa olla, mutta liian kovat rangaistukset lisäävät rikollisuutta ja yhteiskunnan kustannuksia.

[Lemmy]

Tämä täysin hypoteettinen olettama on mahdollinen, jopa todennäköisempi, kuin Halla-ahon esittämä, joka perustuu ilmeisesti jonkinlaiseen käsitykseen Hesarin "itsesensuurista".

Jonkinlainen käsitys Hyysärin "itsesensuurista":

Perättömissä väitteissä nimetään tekijäksi usein ulkomaalaistaustainen mies tai miehet. Rikoskomisario Ville Hahlin mukaan tähän on kaksi syytä.

Ulkomaalaistaustaiset ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla noin joka toisessa raiskaustapauksessa epäiltyinä.

– Toiseksi, jos ilmoituksen tekijä nimeää tekijäksi tummaihoisen, häneltä ei odoteta niin tarkkoja tuntomerkkejä kuin jos tekijä olisi kantasuomalainen, Hahl selvittää.

Lehden mukaan perättömissä väitteissä nimetään tekijäksi usein ulkomaalaistaustainen mies tai miehet. Rikoskomisario Ville Hahl kertoi Turun Sanomille tämän johtuvan muun muassa siitä, että "jos ilmoituksen tekijä nimeää tekijäksi tummaihoisen, häneltä ei odoteta niin tarkkoja tuntomerkkejä kuin jos tekijä olisi kantasuomalainen".

Aika läpinäkyvää hyysäystä, eikö?

[Sami Aario]

Rangaistusasteikon vaikutuksista on tehty väitöstasoisia tutkimuksia. Näissä oli kyllä johtopäätös, että lievempi rangaistusasteikko vähentää rikollisuutta.

Lievempi kuin mikä?

Rangaistusasteikossa pitää olla balanssi kansalaisten oikeustajun ja vankien yhteiskuntaan sopeuttamisen välillä. Liian löysä rangaistusasteikko ei saa olla, mutta liian kovat rangaistukset lisäävät rikollisuutta ja yhteiskunnan kustannuksia.

Voi toki olla, että kohtuuttoman ankarat rangaistukset lisäävät rikollisuutta, mutta eiköhän sopivan ankarilla rangaistuksilla kuitenkin ole sinänsä rikollisuutta ehkäisevä vaikutus. Ongelmana lienee löytää se paras rangaistustaso, jos tavoitteena on rangaistuskäytännön maksimaalinen rikollisuutta ehkäisevä vaikutus.

Helpottaisi jos sinulla olisi linkki näihin viittaamiisi tutkimuksiin. Etsin Googlella, mutta en ainakaan heti löytänyt yhtäkään jonka abstraktiosuudessa olisi esitetty mitään yksiselitteisiin johtopäätöksiin viittaavaa.

[Roope]

Kysyn Halla-aholta, muuttaisitko kirjoitustasi, jos tilanne olisi seuraava: raiskausta ei tapahtunut, poliisi tiedotti ennenaikaisesti ja Hesari korjasi uutisen kun sai tietää, ettei ole mitään todisteita raiskauksesta vain uhrin ilmoitus?

Mitä kohtaa siitä pitäisi muuttaa vai olisiko ensimmäiseen lauseeseen pitänyt mielestäsi lisätä "poliisitiedotteen mukaan"? HS poisti kaikki viittaukset poliisin tiedotteeseen, epäillyn taustaan ja myös siihen, että HS oli poistanut nämä viittaukset. Miksi viimeiseksi kommentiksi jätettiin kuitenkin viittaus kantasuomalaisen syyllisyyteen, vaikka tämä ainakin oli täysin vastoin poliisin antamia tietoja?

Poliisi lienee toiminut tiedottamisessaan oman ohjeistuksensa mukaan, sillä raiskauksesta epäillyn tausta on kerrottu ennenkin (Kajaani, Oulu), vaikka epäilty on jo otettu kiinni. Tämän valossa kyseessä ei siis ollut mikään poliisin hutilointi, vaan johdonmukainen ja järkevä päätös, joka vaimensi ulkomaalaisten raiskauksia väistämättä seuraavaa huhumyllyä.

Tämä täysin hypoteettinen olettama on mahdollinen, jopa todennäköisempi, kuin Halla-ahon esittämä, joka perustuu ilmeisesti jonkinlaiseen käsitykseen Hesarin "itsesensuurista".

Luepa se kirjoitus uudelleen. Siinä alussa kuvataan kuinka HS tapauksessa toimi. Jos kyseessä oli normaali toimituksellinen ratkaisu, niin miksei toimittaja vain kommentoinut, että tämä on käytäntömme kaikissa epäselvissä tapauksissa?

Poliisi ei ole lähettänyt oikaisua tiedotteeseensa, eikä lähettänyt muutakaan uutta tietoa. Sen sijaan olen törmännyt parilla keskustelupalstalla kommentoijaan (kaikesta päätellen sama henkilö), joka väittää, että mitään raiskausta ei ole tapahtunut, vaan kyseessä on huijaus.

[Pekkaa kahvassa]

Rangaistusasteikon vaikutuksista on tehty väitöstasoisia tutkimuksia. Näissä oli kyllä johtopäätös, että lievempi rangaistusasteikko vähentää rikollisuutta. Tämä perustuu kait siihen, että vankilat laitostavat nopeasti vangit, näiden elämänhallinta heikkenee entisestään, vankiloissa liitytään entistä tiukemmin rikollispiireihin.

Rangaistusasteikossa pitää olla balanssi kansalaisten oikeustajun ja vankien yhteiskuntaan sopeuttamisen välillä. Liian löysä rangaistusasteikko ei saa olla, mutta liian kovat rangaistukset lisäävät rikollisuutta ja yhteiskunnan kustannuksia.

Tämä johtopäätelmä lohduttaa varsinkin henkilöitä, jotka ovat joutuneet vankilasta lomalla olleen tai ennenaikaisesti vapautuneen roiston uhriksi. Mainitsemasi balanssi on kyllä pahasti pielessä tänä päivänä. Kyllä rangaistusten tulee toimia riittävinä pelotteina, jotta ainakin osa rikoksista tulee ehkäistyksi sitä kautta. Sitä se ei nyt ole.

[Kettu]

Rangaistusasteikon vaikutuksista on tehty väitöstasoisia tutkimuksia. Näissä oli kyllä johtopäätös, että lievempi rangaistusasteikko vähentää rikollisuutta.

Lievempi kuin mikä?

Rangaistusasteikossa pitää olla balanssi kansalaisten oikeustajun ja vankien yhteiskuntaan sopeuttamisen välillä. Liian löysä rangaistusasteikko ei saa olla, mutta liian kovat rangaistukset lisäävät rikollisuutta ja yhteiskunnan kustannuksia.

Voi toki olla, että kohtuuttoman ankarat rangaistukset lisäävät rikollisuutta, mutta eiköhän sopivan ankarilla rangaistuksilla kuitenkin ole sinänsä rikollisuutta ehkäisevä vaikutus. Ongelmana lienee löytää se paras rangaistustaso, jos tavoitteena on rangaistuskäytännön maksimaalinen rikollisuutta ehkäisevä vaikutus.

Helpottaisi jos sinulla olisi linkki näihin viittaamiisi tutkimuksiin. Etsin Googlella, mutta en ainakaan heti löytänyt yhtäkään jonka abstraktiosuudessa olisi esitetty mitään yksiselitteisiin johtopäätöksiin viittaavaa.

Tässä on yksi kanadalainen tutkimus

http://www.publicsafety.gc.ca/res/cor/sum/cprs199911-eng.aspx

Vankilaan uudestaan:

http://www.haaste.om.fi/16654.htm

[Castor]

On se kummallista että Jääkärimarssin sanoja ei edes osata! Ei sanota "kun painui" vaan kun painuvi

Ohessa Koskenniemen lyriikka:


    Jääkärimarssi

    Syvä iskumme on, viha voittamaton,
    meil' armoa ei, kotimaata.
    Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
    ei rintamme heltyä saata.
    Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
    mi katkovi kahleitansa.
    ei ennen uhmamme uupua voi,
    kuin vapaa on Suomen kansa.

    Kun painuvi päät muun kansan, maan,
    me jääkärit uskoimme yhä.
    Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
    vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:
    Me nousemme kostona Kullervon,
    soma on sodan kohtalot koittaa.
    Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
    se kasvaa, se ryntää, se voittaa

    Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
    yks' suuri on Suomen valta.
    Sen aatetta ei väkivoimat saa
    pois Pohjolan taivaan alta.
    Sen leijonalippua jääkärien
    käsivarret jäntevät kantaa,
    yli pauhun kenttien hurmeisten
    päin nousevan Suomen rantaa.

Castor

ruotsinkielinen nuoriso näytti maalle tietä 95 vuotta sitten kun Suomi ja suomalaisuus oli uhattuna.

Jääkäriliike ei ollut erityisesti ruotsinkielisten liike, vaan koko kansan asia.

Alkuvaiheessa valtaosa jääkäriliikkeestä koostui ruotsinkielisistä. Suomenkielisistä tuli vähitellen enemmistö, mutta ruotsinkielisten prosenttiosuus jääkäreistä oli koko ajan selvästi korkeampi kuin kyseisen väestönosan prosenttiosuus koko kansasta.

Samoin myös Bobrikovin venäläistämispolitiikan vastustus oli suhteessa kovempaa ja aktiivisempaa ruotsinkielisellä kuin suomenkielisellä puolella. Ruotsinkielisten "yliedustus" jääkäriliikkeessä oli jatkoa tälle samalle vastarintapolitiikalle.

[M.E]

http://www.halla-aho.com/scripta/lammilla_asuva_mies.html

Palaan vielä tähän scriptaan.

Kysyn Halla-aholta, muuttaisitko kirjoitustasi, jos tilanne olisi seuraava: raiskausta ei tapahtunut, poliisi tiedotti ennenaikaisesti ja Hesari korjasi uutisen kun sai tietää, ettei ole mitään todisteita raiskauksesta vain uhrin ilmoitus?

Tämä täysin hypoteettinen olettama on mahdollinen, jopa todennäköisempi, kuin Halla-ahon esittämä, joka perustuu ilmeisesti jonkinlaiseen käsitykseen Hesarin "itsesensuurista".

Et muuten palaa. Pidetään nämä sinun raiskausilmoitus-on-lähtökohtaisesti-naisen-keksimää-puppua- obsessiosi tuolla Turun Sanomien keksittyjen raiskausten uutisten ketjussa. Jos jätä varoituksen huomiotta ja jatkat täällä mekastamista, bannaan sinut kirjoittamattoman käytännön 12B nojalla.

[ikki]

En usko, että rangaistusasteikoilla on oikeastaan mitään tekemistä rikollisuuden määrän kanssa, kumpaankaan suuntaan. Ei ole juurikaan näyttöä siitä, että ankarat rangaistukset vähentäisivät rikollisuutta, eikä varsinkaan siitä, että löysät rangaistukset vähentäisivät sitä.

Rangaistuksissa on nähdäkseni ensisijaisesti kyse a) yhteiskunnan suojelemisesta mätäpaiseelta X (joka vankilassa ollessaan ei voi tehdä rikoksia viattomia sivullisia vastaan) ja b) hintalapusta, jonka yhteiskunta asettaa loukatulle oikeushyvälle.

Jos esim. raiskauksesta saa 3kk vankeutta, naisen fyysinen koskemattomuus on yhteiskunnan mielestä 90 vankeudessa vietetyn päivän arvoinen. Jos samainen 3kk määrätään ehdollisena, naisen fyysisellä koskemattomuudella ei ole arvoa lainkaan.

Yhdysvalloissa on ankarampi rangaistuskäytäntö kuin suurimmassa osassa Eurooppaa, koska Yhdysvallat on demokraattisempi kuin suurin osa Euroopasta, eikä marksilainen oikeusfilosofia tämän vuoksi ole päässyt romuttamaan ihmisten oikeudenmukaiseksi kokemaa järjestelmää.

Kyllähän meilläkin kansan syvät rivit ovat sopivasta rangaistustasosta ihan samaa mieltä kuin amerikkalaiset serkkunsa.

on sillä yksi kiistaton vaikutus. Mitä pidempänä kaltereiden takana, niin ainakaan sen ajan ei pääse tekemään rikoksia vankilan ulkopuolella.

[Ur-ho-man]

Suomessakin on kerätty ihan riittävä data esimerkiksi henkirikosten uusimisriskin suhteen. Jos vaikkapa yhden henkirikoksen (tappo, murha) nuorena tehnyt persoonaltaan häiriintynyt päästetään alta keskimääräisen elinkautisen vapaalle, odotusarvo uudelle hengenmenolle vapausaikana on alta viisi vuotta. Riippuu päihdeongelmasta ja kieroon kasvamisen tyypistä jonkin verran, mutta ero taviksen (=koko väestö) odotusarvoon saa kertoimen 100. Suomalaisen elinikäodote ensimmäiseen hengenmenorikokseen kun on melko jämpti 500 vuotta. Jos mietitte vaikkapa kolmekymppisinä, tuleeko koskaan tapettua ihminen, niin oletus on, että pitkää ikää se ainakin vaatii...    

Pitkä vankeusaika säästää joissakin tapauksissa ihmishenkiä. Olisi tietysti järkevää hyödyntää tutkimustietoa, mutta...

Kumpi ompi tärkeämpi - rikollinen vai sivullinen...

Tämä on niin totta.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2010/06/1148354

Tuore esimerkki linkin päässä, eli Ylistaron ampumavälikohtaus jossa 21-vuotias nainen kuoli. Asialla oli Poliisin "vanha tuttu", aiemmin kahdesta taposta istunut kaveri. Vapautunut aivan hiljattain. Tekijä kertakaikkiaan valuvikainen tapaus - sivullisten suojelemiseksi kyseinen rikoksen tekijä ja nyt uusija olisi pitänyt laittaa kiven sisään pitkäksi aikaa. Nyt hän on suomalaisen rangaistuskäytännön mukaan vapautunut etuajassa annettuun rangaistukseen nähden. Jenkkityylisellä rangaistusasteikolla 21-vuotias olisi hengissä.

Rikoksen tekijän mahdollinen uudelleen sopeutuminen yhteiskuntaan vs. sivullisten suojaaminen vialliselta yksilöltä. Hiton kallista hintaa maksetaan vasemmistolaisen rangaistusäytännön soveltamisesta ainakin tässä tapauksessa.

Nyt kun kaveri saa rikoksen uusijana tuomion joutunee hän istumaan täyden ajan, eli luokkaa 12-14 vuotta, mutta esim. istunnon puolitus ei mahdollista hyvälläkään käytöksellä, kuka tietää? Sen jälkeen omstart ja seuraava uhri kehiin, vai miten elinkautisesta vapautuminen määritellään uusijoiden kohdalla?

Murhainfossa kootusti tapauksesta: http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=20&t=9213&start=0&sid=2c26c1717fb97f0f40b5a6cafbaf1b21

[Maxwell Smart]

Tämä on vain minun vaatimaton ehdotukseni: jos joku tuomitaan elinkautiseen vankeusrangaistukseen, miksi helevatassa se pääsee sieltä pois, ikinä?!
Elinkautisen pitäisi OLLA elinkautinen.
Eli siihen asti kunnes jantteri vetää viimeisen hengähdyksensä.

[kaivanto]

Väkivallasta annettavat tuomiot ovat Suomessa niin lieviä, että ne eivät toimi ennaltaehkäisevänä pelotteena. Kansa on tätä mieltä, ja siksi asia on Muutos2011:n tavoiteohjelmassa.

http://www.muutos2011.fi/cms/index.php?option=com_content&view=article&id=60&Itemid=73

Omana mielipiteenä: henkirikoksen uusijan ei ainakaan pitäisi päästä vapaaksi koskaan, ettei sitä kolmatta kertaa tulisi. Tietysti aina jostain löytyy kukkahattuasiantuntija, joka haluaa uskoa mahdottomaan eli moninkertaisen tappajan parantumiseen. Vastustan kuitenkin kuolemantuomiota, mutta tällaisella todellisella elinkautisvangilla pitäisi olla oikeus eutanasiaan.

[Topi Junkkari]

Nyt kun kaveri saa rikoksen uusijana tuomion joutunee hän istumaan täyden ajan, eli luokkaa 12-14 vuotta, mutta esim. istunnon puolitus ei mahdollista hyvälläkään käytöksellä, kuka tietää? Sen jälkeen omstart ja seuraava uhri kehiin, vai miten elinkautisesta vapautuminen määritellään uusijoiden kohdalla?

Uusija istuu määräaikaisesta vankeustuomiosta (ns. vuosituomiosta) kaksi kolmasosaa. Enimmäisrangaistus taposta on 12 vuotta, joten siitä jäisi istuttavaa 9 vuotta. Jos tuomio tulee murhasta ja tekijä on syyntakeinen, tuomio on aina elinkautinen, jota kaiketi istutaan tilastojen mukaan yleensä tuo 12-14 vuotta.

Jos hemmo todettaisiin erityisen vaaralliseksi, hänet voitaisiin määrätä istumaan määräaikainen rangaistuksensa täysimittaisena "päivästä päivään" - tätä kutsuttiin ennen "pyttytuomioksi". Se on kuitenkin harvinaista.

Hyvällä käytöksellä ei Suomessa - toisin kuin ulkomaalaisissa telkkarisarjoissa - saa kakkua lyhennettyä, mutta sillä on merkitystä esimerkiksi harkittaessa avolaitokseen pääsyä, valvottua koevapautta ja lopulta ehdonalaiseen vapauteen päästämistä.

Uusijoita ei lähtökohtaisesti käsitellä mitenkään eri tavalla harkittaessa ehdonalaista vapauttamista elinkautisesta vankeudesta, mutta kunkin yksittäistapauksen kokonaisharkintaan vaikuttaa rikoslain 2c luvun 10 §:n mukaan mm. elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtaneen rikoksen tai rikosten laatu ja tuomitun mahdollinen myöhempi rikollisuus. (Huom. ei aiempi rikollisuus - sehän on jo sovitettu ja synnit anteeksi annettu  .)

[mikkoellila]

On se kummallista että Jääkärimarssin sanoja ei edes osata! Ei sanota "kun painui" vaan kun painuvi

...

    Kun painuvi päät muun kansan, maan,
    me jääkärit uskoimme yhä.

Painui on imperfekti ja painuvi on preesens. Tuossa ei voi olla preesensiä, koska uskoimme on imperfekti.

[john555]

Wikipedian mukaan rikollisuus Yhdysvalloissa lähti laskuun 90-luvulla ja samaan aikaan vankilapopulaatio kasvoi merkittävästi:

http://en.wikipedia.org/wiki/Incarceration_in_the_United_States

In recent decades the U.S. has experienced a surge in its prison population, quadrupling since 1980, partially as a result of mandated sentences that came about during the "war on drugs." Violent crime and property crime have declined since the early 1990s.

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/6/6b/Ncsucr2.gif)

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/99/US_correctional_population_timeline.gif)

[john555]

Henkirikollisuus Yhdysvalloissa viime vuosikymmeninä:

http://bjs.ojp.usdoj.gov/content/homicide/homtrnd.cfm

Tuore tilasto Yhdysvaltojen vankilapopulaatiosta (sivuilla 19-22 vertailussa valkoiset, mustat ja hispaanot):

http://bjs.ojp.usdoj.gov/content/pub/pdf/pim09st.pdf

[P. Henrik]

Turha sitaatti pois

Taloustieteen näkökulmasta rikosten suhteellisen määrän vähentyminen selittyy muuten Roe vs. Wade- päätöksellä eikä sillä että suurin piirtein puolet mustista istuvat marihuanan polttelun takia elinkautista "three strikes"- lakien takia.

Tottakai absoluuttisen rikollisuuden määrä, ja sitä kautta vankien määrä kasvaa koko ajan kun väkeä tulee lisää, Roe vs. Wade- keissi pitää huolen siitä, ettei ei-toivottuja lapsia synny ei-toivottuihin oloihin ei-toivotuissa elämäntilanteissa.

Näin niinkuin muistutuksena.

[Miniluv]

Näin niinkuin muistutuksena.

But the acid test of Levitt's theory is this: did the first New, Improved Generation culled by legalized abortion actually grow up to be more lawful teenagers than the last generation born before legalization? Hardly. Instead, the first cohort to survive legalized abortion went on the worst youth murder spree in American history.

Abortion became legal in 1970 in California, New York, and three smaller states. Let's compare the murder rate of 14- to 17-year-olds in 1983 (who were born in the last pre-legalization years of 1965-1969) with that of 14- to 17-year-olds a decade later in 1993 (who were born in the high-abortion years of 1975-1979). Was this post-Roe cohort better behaved than their pre-legalization elders? Not exactly. Their murder rate was 3.1 times worse.

Ihan vain huomautuksena, että tuo Roe-väite ei ole mikään kiistämätön totuus.

http://www.amconmag.com/article/2005/may/09/00021/

Vähän laajemmin:

http://www.isteve.com/abortion.htm

...ja lisää löytyy, kun etsii.

[P. Henrik]

Näin niinkuin muistutuksena.

But the acid test of Levitt's theory is this: did the first New, Improved Generation culled by legalized abortion actually grow up to be more lawful teenagers than the last generation born before legalization? Hardly. Instead, the first cohort to survive legalized abortion went on the worst youth murder spree in American history.

Abortion became legal in 1970 in California, New York, and three smaller states. Let's compare the murder rate of 14- to 17-year-olds in 1983 (who were born in the last pre-legalization years of 1965-1969) with that of 14- to 17-year-olds a decade later in 1993 (who were born in the high-abortion years of 1975-1979). Was this post-Roe cohort better behaved than their pre-legalization elders? Not exactly. Their murder rate was 3.1 times worse.

Ihan vain huomautuksena, että tuo Roe-väite ei ole mikään kiistämätön totuus.

http://www.amconmag.com/article/2005/may/09/00021/

Vähän laajemmin:

http://www.isteve.com/abortion.htm

...ja lisää löytyy, kun etsii.

Levitt käsitteli asiaa taloustieteen näkökulmasta. Tärkeätä mainita konteksti sinänsä, koska lähdekritiikki tässä asiassa on tärkeää.Esimerkiksi funkuilla kun ei ole vain tapana vaan dogmana vääristellä mitä tahansa lukua omia tarkoituksiaan palvellakseen, näin noin niinkuin esimerkkinä. Ei sillä, jokaisella kolikolla ON kaksi puolta, mutta muistuttaisin että Obamahan on todistettavsti homo, muslimi, sosialisti, kommunisti, terroristi ja mitä vielä. Ainakin joidenkin mukaan

Tästä tulee todella mieleen joku kaveri joka todisteli jotain illuminaattaa ja anti-obama statementteja David Icken houreilla. Tehtyäni taustatutkimukset hra. Ickestä, meinasi ns. kusi valahtaa housuun; älykkäät ihmisetkö tätä skeidaa nielevät. Toki tarkastelin hra. Icken kritiikkiä astronomian vinkkelistä jota suosittelen kyllä kenelle tahansa muullekin.

Itseasiassa, asian vierestä, mutta menköön: KVG David Icke ja heti perään KVG Alpha Draconis. Sen jälkeen sopii hetken aikaa tutustua jättiläistähtien elinkaareen ja planeetanmuodostutpotentiaaliin.

/offtopik.

Ei sillä että lähtisin samalla asenteella lukematta vinoilemaan, mutta fiilis on pahasti sama

[Miniluv]

Ei sillä että lähtisin samalla asenteella lukematta vinoilemaan, mutta fiilis on pahasti sama

Lähdit sitten lukematta vinoilemaan.

Tästä tulee todella mieleen joku kaveri

Minua ei kiinnosta kärpäsen pierun vertaa, mitä sinulle tuli tuosta mieleen. En yritä asiapohjalta kanssasi enää toiste, jos haistatat minulle Icket ja illuminaatit. Ajalle on parempaakin käyttöä.

[P. Henrik]

Ei sillä että lähtisin samalla asenteella lukematta vinoilemaan, mutta fiilis on pahasti sama

Lähdit sitten lukematta vinoilemaan.

Tästä tulee todella mieleen joku kaveri

Minua ei kiinnosta kärpäsen pierun vertaa, mitä sinulle tuli tuosta mieleen. En yritä asiapohjalta kanssasi enää toiste, jos haistatat minulle Icket ja illuminaatit. Ajalle on parempaakin käyttöä.

En lähtenyt vinoilemaan. Ilmoitin vain tutuista fiiliksistä johtuen juuri siitä ettei lähteistä mainittu tekstissäsi sanaakaan. Anteeksi, tässä tapahtui lost in translation-tekninen kömmähdys kyllä nyt, josta olen pahoillani.

Lyhyesti, koitin selittää miksei fiilikset penkoa noita linkkejä olleet kovin korkealla aikaisempien tapahtumien aiheuttaman ennakkoluulon kanssa.

Mitä tulee Ickeen, suosittelen oikeasti penkomaan. Siitä saa hulvattomat naurut!