Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[Topi Junkkari]

Lisäksi uutisessa mainitaan, että rahoitusala painottaa ruotsia rekrytoinnissaan vielä edellä mainittuja aloja enemmän. Tarkka prosenttiluku ikävä kyllä puuttuu tuosta uutisesta.

Tämä on ilmiselvä seuraus siitä, että merkittävä osa Suomen rahoitusalasta on ruotsalais- ja tanskalaisomistuksessa. Maailmanlaajuisesti ruotsi ei rahoitusalalla ole sen merkittävämpi kieli kuin suomikaan.

[mikkoellila]

Minua ärsyttää savolaisten ym. itäsuomalaisten omituinen kuvitelma, että kaikkialla Länsi-Suomessa muka puhuttaisiin yleisesti ruotsia. Ettekö te savolaiset ole koskaan käyneet Turussa, Porissa, Raumalla, Tampereella tai Hämeenlinnassa? Ei täällä puhuta ruotsia. Yrittäkää mennä Turussa, Porissa, Raumalla, Tampereella tai Hämeenlinnassa kauppaan tai ravintolaan puhumaan ruotsia. Ette saa palvelua ruotsiksi. Mistä siis on peräisin tämä omituinen kuvitelma, että pakkoruotsi olisi jotenkin hyvä idea täällä Länsi-Suomessa?

Sua saa ärsyttää aivan vapaasti. Oletuksesi ovat omiasi.

Miksi sitten höpiset jostain Lappeenrannasta ja venäläisistä, jos et itsekään usko ruotsin tarpeellisuuteen Länsi-Suomessakaan?

[Punaniska]

Miksi sitten höpiset jostain Lappeenrannasta ja venäläisistä, jos et itsekään usko ruotsin tarpeellisuuteen Länsi-Suomessakaan?

höpise keskenäsi

[mikkoellila]

Miksi sitten höpiset jostain Lappeenrannasta ja venäläisistä, jos et itsekään usko ruotsin tarpeellisuuteen Länsi-Suomessakaan?

höpise keskenäsi

Sitaatti sinun typeristä löpinöistäsi, jossa esität nimenomaan tuollaisen turhan vastakkainasettelun Itä- ja Länsi-Suomen välillä:

Mitä peruskysymykseen tulee, niin esim. vierailu Lappeenrannassa antaa kuvaa ruotsin kielen tarpeellisuudesta maan eri osissa. Imatran Räikkölässa voit ajaa niin lähelle Vuoksea, että näet sen toisella puolella venäläisten talot! Mikä on tarpeellista Närpiössä ei ole tarpeellista idässä.

Oletko muumipeikon vaikutuksen alaisena, kun et enää sitä, tätä ja tota ja Ellila on nyt sitten taas kunnolla ettei tule baanaania

[Punaniska]

Oletko huumeiden vaikutuksen alaisena, kun et enää muista omia kirjoituksiasi?

sulla taitaa olla vähän vaikeaa

[am]

Pidin jonkin verran taukoa tästä ketjusta voidakseni kaikessa rauhassa seurata mihin suuntaan keskustelu kehittyy, mutta nyt on aika palata asiaan. Yllä kokonaisuudessaan lainaamani erään vastapuolen edustajan luonteenomainen kännipostaus tarjoaa hyvän lähtökohdan ryhtyä käsittelemään kysymystä siitä, millä edellytyksillä ruotsi voisi olisi vapaaehtoistettavissa peruskoulun oppiaineena siten että vapaaehtoisuuden hyvät puolet painaisivat enemmän kuin huonot.

Ylempänä lainaamani hengentuotteen tekijä ei nimittäin ole ymmärtänyt sitä, että jos ruotsin haluaa tehdä vapaaehtoiseksi peruskoulussa, sen voi tehdä aika monella tavalla. Muutama esimerkki:

a) ruotsi on vapaaehtoinen peruskoulussa, mutta pakollinen lukiossa ja yliopistossa.

b) ruotsi on vapaaehtoinen peruskoulussa ja lukiossa, mutta vapaaehtoinen yliopistossa.

c) ruotsi on vapaaehtoinen näissä kaikissa.

Lisäksi on ratkaistava se, että jos ruotsi on pakollinen peruskoulussa, millä luokalla/luokilla sen voi aloittaa ja asetetaanko opetusryhmien koolle alaraja vai ei.

Ja tämä kaikki koskee vain yhtä osakysymystä, siis ruotsin pakollisuutta oppiaineena. Jos haluaa vielä käsitellä eri vaihtoehtoja sen suhteen, missä määrin ruotsin pitäisi edelleen olla virallinen kieli, koko kuviosta tulee vielä paljon monimutkaisempi.

Jatkan nyt lainaamalla tätä Kauppalehden uutista: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/06/33983 Se on otsikoitu "Kiinnostaako iso raha? Et pärjää ilman ruotsia" ja siinä on kyse tutkimuksesta, jossa on selvitetty sitä, miten paljon yksityissektori nykyisin painottaa ruotsin kielen taitoa rekrytoinnissaan. Keskimäärin sitä painottaa puolet yrityksistä. Eri alojen välinen jakauma näyttää tältä:
Palvelualat  55%
Teollisuus   46%
Rakennusala  29%

Lisäksi uutisessa mainitaan, että rahoitusala painottaa ruotsia rekrytoinnissaan vielä edellä mainittuja aloja enemmän. Tarkka prosenttiluku ikävä kyllä puuttuu tuosta uutisesta.

Lainaan tuota uutista muistuttaakseni siitä, että vaikka Suomi muuttuisikin virallisesti yksikieliseksi valtioksi (mitä pidän hyvin epätodennäköisenä jo senkin vuoksi, että se olisi mahdollista vain perustuslain säätämisjärjestyksessä, joten se edellyttäisi laajaa konsensusta), ruotsi olisi edelleen yksityissektorilla varsin huomattava meriitti.

Itse en kannata valtiollisen kaksikielisyyden lakkauttamista. En kannata myöskään virkamiehiltä edellytettävän toisen kotimaisen kielen taitovaatimusten höllentämistä nykyisestä. Jo nykyisellään meillä on aika paljon virkamiehiä jotka osaavat ruotsia käytännössä aika huonosti.

Elävän kaksikielisyyden ylläpitämisen näkökulmasta on olemassa yksi validi argumentti sen puolesta, että ruotsista tehtäisiin vapaaehtoinen aine peruskoulussa, nimittäin se, että se osa luokkaa, jonka motivaatio oppia ruotsia on alhainen, hidastaa paremmin motivoituneiden oppimista.

Vapaaehtoistamista vastaan voidaan esittää se argumentti, että koska monissa viroissa edellytetään ruotsin taitoa (ja koska se on merkittävä meriitti myös yksityissektorilla), lapsi (tai vanhemmat hänen puolestaan) joutuisi tekemään alaikäisenä päätöksen jonka merkitystä myöhempien uramahdollisuuksiensa kannalta hän ei välttämättä tajua. Se että löytyy paljon työpaikkoja, joissa ruotsin taitoa ei tarvita, ei nimittäin tee tyhjäksi sitä tosiseikkaa, että löytyy aika paljon sellaisia joissa nimenomaan tarvitaan, ja nämä ovat yleensä keskimäärin niitä parempia työpaikkoja. Valitsemalla pois ruotsin lapsi (tai hänen vanhempansa) siis käytännössä rajoittaisi omaa uravalintaansa.

Tuon valintatilanteen voisi tehdä vähemmän radikaaliksi siten, että mahdollisuus aloittaa ruotsi porrastettaisiin mahdollisimman joustavasti. Ideaalista olisi, jos jokainen oppilas voisi aloittaa ruotsin peruskoulun kolmannella, viidennellä, seitsemännellä tai vasta lukion ensimmäisellä luokalla. Tällä tavalla harkintatilanne tulisi eteen peräti kolme kertaa peruskoulun aikana ja ruotsin ryhmät voitaisiin eriyttää oppilaiden motivaation mukaan. Kaikkein motivoitunemmat aloittaisivat ruotsin jo kolmannella luokalla (jolloin suomen opiskelu alkaa ruotsinkielisissä kouluissa), hieman vähemmän motivotuneet viidennellä, vielä vähemmän motivoituneet seitsemännellä, ja kaikkein vähiten motivoituneiden ei tarvitsisi lukea sitä peruskoulussa ollenkaan. Niille jotka eivät olisi lukeneet ruotsia ollenkaan peruskoulussa se tosin tulisi eteen lukiossa, jossa he joutuisivan suorittamaan lyhyen ruotsin. Ja lukioonhan ei kenenkään ole pakko mennä. Korkeakoulujen toisen kotimaisen vaatimukset säilyttäisin ennallaan.

Koska tuon suunnitelman mukaan ruotsin opiskelu peruskoulussa olisi vapaaehtoista ja koska huomattavaa hajontaa maan eri osien ja eri koulujen välillä varmasti esiintyisi, tulisi varmistaa se, että jokaiselle lapselle taattaisiin subjektiivinen oikeus aloittaa ruotsin opiskelu haluamallaan asteella (kolmannella, viidennellä tai seitsemännellä luokalla) opetusryhmän koosta riippumatta. Se että opetusryhmät olisi eriytetty kolmannella, viidennellä ja seitsemännellä alkaviin takaisi mahdollisimman hyvän opiskeluympäristön niille lapsille jotka haluaisivat lukea ruotsia. Koska huonon motivaation omaavat karsiutuisivat pois, paremmin motivoituneiden oppimistulokset paranisivat entisestään, kun opettaja voisi rauhassa keskittyä vain heihin.

Jos halutaan keskittyä laatuun määrän kustannuksella ja optimoida ruotsin oppimistulokset, tämä olisi periaatteessa paras tapa päästä tulokseen.    

Kiitos Aldaron hyvästä viestistä! Olen kanssasi ilmeisesti hyvin samanlaisilla linjoilla. Ehdotuksesi ruotsin kielen opetuksen ruukkaamisesta vaikuttaa ainakin näin ensilukemalla kieltenopettajan vinkkelistä katsottuna aika ok:lta. Hankaluuksia kuitenkin luultavasti - valitettavasti - syntyisi tuon subjektiivinen oikeus aloittaa ruotsin opiskelu haluamallaan asteella (kolmannella, viidennellä tai seitsemännellä luokalla) opetusryhmän koosta riippumatta suhteen, sekä taloudellisista että opetuksen järjestyksellisistä syistä.

[mikkoellila]

Oletko huumeiden vaikutuksen alaisena, kun et enää muista omia kirjoituksiasi?

sulla taitaa olla vähän vaikeaa

Sinunkaltaisesi trollit pitäisi bannata. Sinulla ei ole mitään sanottavaa mistään.

[Punaniska]

Oletko huumeiden vaikutuksen alaisena, kun et enää muista omia kirjoituksiasi?

sulla taitaa olla vähän vaikeaa

Sinunkaltaisesi trollit pitäisi bannata. Sinulla ei ole mitään sanottavaa mistään.

sinun sanomisesi ovat egopumppausta ja narsistin itseihailua.

[celine79]

kirjoitti pelkkää puutaheinää yllä

No niin Aldaron. Tässä pieni reality check sinulle.

Ensinnäimesenä teen sen selväksi, että jos yksityispuolella vaaditaan ruotsia, se ei todellakaan tarkoita, että sitä tarvitaan työpaikalla lainkaan. Kertaakaan. Ikinä.

En ensinnäkään niele hetkeksikään noita esittämiäsi lukuja, mutta vaikka ne olisivatkin totta, niin ainoa syy niille on rekrytoijien ja esimiesten epäpätevyys. Heidän epäpätevyytensä ei tulisi tässä tapauksessa ilmi, mikäli tuo naurettava kaksikielisyys olisi poistettu.

Ja sitten se suurin LOL. Kauppalehden mukaan rahoitusala painottaa ruotsia vielä enemmän. LOL! Näin lähes 10 vuotta Helsingin Pörssissä työskennelleenä (joka on muuten oli RUOTSALAISTEN OMISTAMA ja lähin esimies ja kolleegat ruotsalaisia), voin todeta, ettei keneltäkään vaadittu ruotsia. Konsernin kieli oli englanti. Niin kuin jokaisessa isossa yrityksessä. Se, että joku suuryritys haluaa tarjota ruotsinkielistä palvelua ikään kuin söpönä kirsikkana, tekee niin ja se maksaa ja se on turhaa ja ilomielin luopuisivat siitä. Se on vähän niinku imagokysymys. Eli 5000 ihmisen yrityksessä saatta olla joku kytynene asiakaspalvelupuhelinduuni, jossa tarvitaan ruotsia.

Mutta mutta. Sinä löysit pelkän hyötynäkökulman pakkoruotsille ja jokainen, SIIS JOKAINEN, odotas hetki... lihavoidaan tuo vielä... SIIS JOKAINEN tietää ettei ruotsista ole mitään hyötyä. Kun itse kaksikielisetkään eivät elämässään juuri ikinä tee ruotsilla mitään muuta kuin jututa mummoaan.

ps. Vielä YKSI LIHAVOINTI, koska samoin kuin sinä, minäkin epäilen suuresti lukijan älykkyyttä ja kirjoitan niin epäselvästi ja niin monella monella tuhannella sanalla ja lauseella ja virkkeellä ja pilkulla ja pisteellä, että PAKKO LIHAVOIDA, että se pöllö varmasti tajuaa.

[Kimmo Pirkkala]

Vaikka pidänkin itseäni ihan lukutaitoisena ja täysjärkisenä kaverina (saa olla eri mieltä), niin tunnustan etten jaksa kaikkia pitkiä sepustuksia lukea. Jos pakkoruotsille on järkeviä perusteluja edes yksi, niin sen pystyy sanomaan yhdessä lauseessa. Mut ei.

[Nanfung]

Korkeakoulujen toisen kotimaisen vaatimukset säilyttäisin ennallaan.

Samoin, mutta vain toisen.

[Jussi Halla-aho]

Aldaronille ja kumppaneille huomauttaisin, että työnantajat voivat edellyttää ruotsin osaamista vain, koska koululaitos tuottaa ruotsia osaavia työnhakijoita. Jos venäjä olisi pakollinen oppiaine, työnantajat edellyttäisivät venäjän osaamista.

Uskon markkinatalouden ohjaavaan vaikutukseen. Mikäli ruotsin osaaminen on edullista, sitä kyllä opiskellaan, vaikkei se olisi pakollistakaan. Luultavasti sitä myös opittaisiin paremmin. Vrt. englanti ja jopa saksa.

[AaJii]

Vaikka pidänkin itseäni ihan lukutaitoisena ja täysjärkisenä kaverina (saa olla eri mieltä), niin tunnustan etten jaksa kaikkia pitkiä sepustuksia lukea. Jos pakkoruotsille on järkeviä perusteluja edes yksi, niin sen pystyy sanomaan yhdessä lauseessa. Mut ei.

Mielestäni koko kiista voidaan tiivistää tähän:

Pakkoruotsin poistaminen vapauttaa opiskelijan henkiset resurssit jonkin oikeasti hyödyllisen kielen (joka voi toki olla myös ruotsi) opiskelemiseen.

Pakkoruotsin säilyttäminen varmistaa ruotsinkielisen vähemmistön erityisaseman. Heikentää suomenkielisen enemmistön menestymismahdollisuuksia.

Siinä se.

[Kimmo Pirkkala]

Mikäli ruotsin osaaminen on edullista, sitä kyllä opiskellaan, vaikkei se olisi pakollistakaan. Luultavasti sitä myös opittaisiin paremmin. Vrt. englanti ja jopa saksa.

Tähän voisin vielä lisätä sen, että koululaisen saadessa itse valita kielensä, olisi opiskelu myös huomattavasti paremmin motivoitua ja vältettäisiin se tilanne, että suurin osa ruotsin lukijoista on passiivisia ja vastentahtoisia pänttääjiä. Se ei varmasti ole kenenkään etu. Kaikkein vähiten niiden, jotka ruotsinkielen asemasta ovat huolissaan.

Pakkoruotsilla tehdään mittaamaton määrä vahinkoa kieliopinnoille ja koululaitokselle yleensäkin. (Jos haluaisin olla ilkeä, niin voisin sanoa, että tämä vahinko muuten kohdistuu vain suomenkieliseen väestönosaan)

[Roope]

Jatkan nyt lainaamalla tätä Kauppalehden uutista: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/06/33983 Se on otsikoitu "Kiinnostaako iso raha? Et pärjää ilman ruotsia" ja siinä on kyse tutkimuksesta, jossa on selvitetty sitä, miten paljon yksityissektori nykyisin painottaa ruotsin kielen taitoa rekrytoinnissaan. Keskimäärin sitä painottaa puolet yrityksistä.
[...]
Lainaan tuota uutista muistuttaakseni siitä, että vaikka Suomi muuttuisikin virallisesti yksikieliseksi valtioksi (mitä pidän hyvin epätodennäköisenä jo senkin vuoksi, että se olisi mahdollista vain perustuslain säätämisjärjestyksessä, joten se edellyttäisi laajaa konsensusta), ruotsi olisi edelleen yksityissektorilla varsin huomattava meriitti.

Tuon tutkimuksen perusteella "huomattava meriitti" sopii kuvaamaan nimenomaan muita kieliä kuin ruotsia tai englantia:

Mikäli yrityksellä on ollut vaikeuksia harvinaista kieltä hallitsevan, ammattitaitoisen osaajan rekrytoinnissa, hakija voi joskus tulla valituksi tehtävään myös puhtaasti kielitaidon perusteella. Tällöin työnantaja perehdyttää henkilön tehtävässä tarvittavaan substanssiosaamiseen.

Kyselyn mukaan ruotsia rekrytointikriteerinä painottavien yritysten määrä laski neljässä vuodessa 65 prosentista 50 prosenttiin. Mitähän se on 10-20 vuoden päästä, kun esimerkiksi venäjän kielen taito on noussut jo nyt rekrytointikriteerinä 29 prosenttiin?

Työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä - EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 (pdf)

edit:

Valinnanmahdollisuuksia tulee laajentaa myös luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta.

[Juha Päivärinta]

Vaikka pidänkin itseäni ihan lukutaitoisena ja täysjärkisenä kaverina (saa olla eri mieltä), niin tunnustan etten jaksa kaikkia pitkiä sepustuksia lukea. Jos pakkoruotsille on järkeviä perusteluja edes yksi, niin sen pystyy sanomaan yhdessä lauseessa. Mut ei.

Mielestäni koko kiista voidaan tiivistää tähän:

Pakkoruotsin poistaminen vapauttaa opiskelijan henkiset resurssit jonkin oikeasti hyödyllisen kielen (joka voi toki olla myös ruotsi) opiskelemiseen.

Pakkoruotsin säilyttäminen varmistaa ruotsinkielisen vähemmistön erityisaseman. Heikentää suomenkielisen enemmistön menestymismahdollisuuksia.

Siinä se.

Oho. Voiko tuota paremmin sanoa?

[kaivanto]

Pakko on huono motivaatio. Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että täysin yleissivistävän lukion käymisen jälkeen pitäisi osata kaksi kieltä. Pelkkä englanti ei ole lukion käyneelle suomalaiselle riittävä kielitaito.

Jos sinä pitäydyt tuossa kannassa, niin toivon, että otat kantaa myös minun kantaani (joka näin sivumennen sanoen ei välttämättä ole ihan oikeasti minun kantani): "Täysin yleissivistävän lukion jälkeen pitää osata paria matemaattista ainetta. Pelkkä matikka (ilman fysiikkaa ja/tai kemiaa) ei ole lukion käyneelle suomalaiselle riittävä sivistystaso." Eikö tämä olisi ihan yhtä järkevä vaatimus?

Olisi. Itse olen kirjoittanut vain lyhyen matikan laudaturin (ja A-ruotsin), mutta en usko, että lakki olisi jäänyt saamatta, mikäli minulta olisikin vaadittu pitkä matikka ja vähän fysiikkaa ja kemiaa. Mutta Sibelius-lukion opetussuunnitelma edellytti minulta vain lyhyttä matikkaa.

Sen sijaan kannatan kyllä lukioiden erikoistumista nykyistä enemmän, ehkäpä Italian malli on ihan hyvä eli pääasiallisena jakona kielilukiot ja matemaattis-luonnontieteelliset lukiot. Lukioiden liika erikoistuminen on kuitenkin pahasta, sillä meillä on jo nyt kaiken maailman taide- ja mediakoulutusta eri opistoissa ja ammattioppilaitoksissa jne. noin 20 kertaa yli työelämän tarpeen, tähän ovat mm. Muusikkojen liitto ja Journalistiliitto aika ajoin puuttuneet.

Eli täytyy löytää järkevä balanssi yhteisten vaatimusten ja erikoistumisen välillä. YO-tutkinnon pitää tietenkin olla jotenkin yhteismitallinen, mielellään myös eurooppalaisella tasolla. Minusta kaksi vierasta kieltä on erittäin kohtuullinen vaatimus. Ongelmahan on myös, että monet kokeilevat liian montaa lyhyttä kieltä, eivätkä opi mistään kuin aivan alkeet.

Jos toisen kotimaisen kielen voisi korvata kielellä, johon on vahvempi motivaatio, uskoisin että tulokset olisivat paljon parempia ja nekin, joille kielten oppiminen on keskimääräistä vaikeampaa saisivat kyllä ylioppilastutkinnon läpi, vaikka kahta vierasta kieltä vaadittaisiinkin. En usko pakkoruotsin poistamisen vähentävän ruotsin osaamista, mutta nykyinen tilanne, jossa ylioppilaaksi pääsee vain yhden kielen kirjoittamalla on kyllä kohtalokas virhe, joka on korjattava.

Olen ehdottomasti valmis poistamaan Suomen valtakunnallisen kaksikielisyyden. Se pitäisi rajata vain todelliseen "Svenskfinlandiin". À pricos, nykyiset kaksikielisyysprosenttivaatimukset ovat oikein hyvä malli, joka pitäisi viedä myös Israel-Palestiinaan.

[Aldaron]

Näin lähes 10 vuotta Helsingin Pörssissä työskennelleenä

Ottaen huomioon se vaikutelma joka viestihistoriastasi välittyy, tuo ei vaikuta uskottavalta. Ihan ensimmäisiä perussääntöjä netissä on se, että jos väittelyssä joku yhtäkkiä vetoaa omaan asiantuntemukseensa kyseisellä alalla (usein juuri tuontyyppisin väittein), ei pidä ikinä uskoa, etenkin jos kirjoitustyylistä välittyy vaikutelma henkisestä tasapainottomuudesta tai runsaasta alkoholin tai tajuntaa laajentavien aineiden käytöstä.

Lyhyesti: se että joku anonyymi vetoaa omaan fiktiiviseen asiantuntijuuteensa tai kokemukseensa siltä alalta jota juuri käsitellään  (kykenemättä esittämään mitään valideja argumentteja) on yksi yleisimpiä netissä esiintyviä argumentaatiovirheitä. Tuollainen bluffi uppoaa aina vain kaikkein yksinkertaisimpiin.
Tuo Kauppalehden siteeraama tutkimus on sentään uskottavuudeltaan hieman eri tasoa.

Ei ole pakko uskoa, mutta ei ole pakko analysoidakaan. Pysytään asiassa, eikä toisten oletetuissa taustoissa. Koskee siis kaikkia, laitoin vain huomautuksen tähän kohtaan.

[Kimmo Pirkkala]

Ihan ensimmäisiä perussääntöjä netissä on se, että

... viemällä keskustelun jatkuvasti sivuun aiheesta ja epäolennaisuuksiin haaskaa sekä omaa että muiden keskustelijoiden aikaa.

[Totuusko?]

a) ruotsi on vapaaehtoinen peruskoulussa, mutta pakollinen lukiossa ja yliopistossa.

Tämä ei ole mikään vaihtoehto

b) ruotsi on vapaaehtoinen peruskoulussa ja lukiossa, mutta vapaaehtoinen yliopistossa.

Tämäkin kelpaisi hyvin (olisiko tullut A:lle pieni ajatus-/kirjoitusvirhe?)

c) ruotsi on vapaaehtoinen näissä kaikissa.

Juuri näin ! 

[Aldaron]

Ihan ensimmäisiä perussääntöjä netissä on se, että

... viemällä keskustelun jatkuvasti sivuun aiheesta ja epäolennaisuuksiin haaskaa sekä omaa että muiden keskustelijoiden aikaa.

Et ilmeisesti lukenut edellistä viestiäni ollenkaan (Vastaus #2163). Sehän oli hyvin täsmällinen kiteytys siitä, millä tavalla ruotsi olisi vapaaehtoistettavissa peruskoulussa siten että vapaaehtoistamisen plussat olisi maksimoitu ja miinukset taas minimoitu. Koski täsmälleen aihetta.

[Aldaron]

kirjoitusvirhe?

No shit, Sherlock. Jos kirjoittaa suhteellisen pitkän tekstin, sellaisia tulee helposti. En ole käsittääkseni ensimmäinen kirjoituksen sanamuotoon liittyvään huolimattomuusvirheeseen syyllistynyt henkilö netissä.

Korjattu on. Kiitos huomautuksesta.

[Roope]

Tuo Kauppalehden siteeraama tutkimus on sentään uskottavuudeltaan hieman eri tasoa.

Kannattaa muutenkin lukea se itse tutkimus ja verrata vuoden 2005 ja 2009 kyselyiden tuloksia ja EK:n johtopäätöksiä Kauppalehden uutisen muotoiluun ("rahoitusalalla ei pärjää ilman ruotsia"). Kyseessähän ei ollut rahoitusalallakaan mikään rekrytointivaatimus, kuten Kauppalehden provosoiva otsikko antaa ymmärtää.

50 prosenttia yrityksistä painotti viime vuonna ruotsin kieltä rekrytointikriteerinä. Tällaisia yrityksiä on yli 80 prosenttia rahoitusalalla, mutta vain kolmannes rakennusalalla, jossa venäjän taitoa painottavia yrityksiä on jo enemmän eli 38 prosenttia. Puolelle yrityksistä ruotsin kieli siis ei ole mitenkään merkittävä rekrytointikriteeri ja merkittävyys vähenee nopeasti.

Tutkimuksen sivulla 13 on graafi, joka kuvaa suomalaisten yritysten tulevaisuuden kielitaitotarpeita.

Tulevaisuuden kasvavat kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009
Venäjä 50 %
Portugali 36 %
Kiina 28 %
Espanja 23 %
Englanti 18 %
Ranska 16 %
Viro 13 %
Saksa 13 %
Italia 10 %
Ruotsi 8 %

[Aldaron]

Kiitos Aldaron hyvästä viestistä! Olen kanssasi ilmeisesti hyvin samanlaisilla linjoilla. Ehdotuksesi ruotsin kielen opetuksen ruukkaamisesta vaikuttaa ainakin näin ensilukemalla kieltenopettajan vinkkelistä katsottuna aika ok:lta. Hankaluuksia kuitenkin luultavasti - valitettavasti - syntyisi tuon subjektiivinen oikeus aloittaa ruotsin opiskelu haluamallaan asteella (kolmannella, viidennellä tai seitsemännellä luokalla) opetusryhmän koosta riippumatta suhteen, sekä taloudellisista että opetuksen järjestyksellisistä syistä.

Pointtini olikin siinä, että esitin tuossa ideaalimallin, jonka puitteissa ruotsi olisi peruskoulun oppiaineena vapaaehtoistettavissa siten, että vapaaehtoistamisen tarjoamat hyvät puolet maksimoitaisiin ja huonot puolet taas minimoitaisiin.

Pidin kuvion tahallani sellaisena, että siinä oli mahdollisimman vähän erilaisia muuttujia. Halusin nimittäin kirjoittaa mahdollisimman lyhyen ja tiiviin esityksen eräästä ratkaisumallista eräillä premisseillä. Ja tuossa pidin ne premissit sellaisina, että rajataan kysymys ruotsin vapaaehtoistamiseen peruskoulussa ja pidetään muut muuttujat ennallaan.

Kysymys subjektiivisesta oikeudesta ruotsin opiskeluun riippumatta opetusrymän pienuudesta on oleellinen kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta, sillä koska ruotsin taitoa edellytetään moniin virkoihin ja koska se myös on merkittävä meriitti yksityissektorilla, syntyisi yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta kestämätön tilanne, jos esimerkiksi joissakin pienissä syrjäseutukouluissa jotkut oppilaat eivät pääsisi aloittamaan ruotsia, koska halukkaiden määrä luokalla olisi niin vähäinen ettei opetusryhmää annettaisi perustaa. Jo se seikka että tällainen tilanne olisi teoriassa mahdollinen tekisi tuon subjektiivisen oikeuden yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla välttämättömäksi.

Mitä opetuksen alun porrastamiseen kolmannelle, viidennelle tai seitsemännelle luokalle tulee, olen lähtenyt nimenomaan siitä ajatuksesta, mikä oppilaiden eri asteisen motivaation kannalta olisi periaatteessa paras malli. Jos tuontyyppistä mallia lähdettäisiin käytännössä toteuttamaan, se voisi hyvinkin mennä niin että mahdollisuus aloittaa ruotsi supistuisi kahteen tilaisuuteen: ensimmäinen tilaisuus olisi kolmannelta luokalta alkaen (jolloin suomen opiskelu alkaa ruotsinkielisissä kouluissa), ja toinen tilaisuus tulisi koulusta riippuen joko viidennellä tai seitsemännellä. Tai sitten lyhyemmän ruotsin kurssin aloitusajankohdaksi valittaisiin valtakunnallisesti joko viides tai seitsemäs luokka.

Kuten totesin: näillä premisseillä tämä olisi periaatteessa paras malli oppimistulosten optimoinnin kannalta.

[Aldaron]

Tulevaisuuden kasvavat kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009
Venäjä 50 %
Portugali 36 %
Kiina 28 %
Espanja 23 %
Englanti 18 %
Ranska 16 %
Viro 13 %
Saksa 13 %
Italia 10 %
Ruotsi 8 %

Avainsana on kasvavat. Ruotsihan on tuossa ihan vieressä jo valmiiksi, samoin muut pohjoismaat. Globalisaatio ei sen vuoksi vaikuta ruotsin kielen kysyntään yhtä paljon kuin kaukaisempien kielien. Mitä sellaisiin lähikieliin kuin venäjä ja viro taas tulee, ne ovat sellaisten maiden kieliä, joiden talous on edelleenkin huonommassa kunnossa kuin mitä se olisi ilman neuvostoajan vaikutusta, joten näiden maiden taloudellinen kasvupotentiaali on vieläkin varsin huomattava.

[Aldaron]

Olen ehdottomasti valmis poistamaan Suomen valtakunnallisen kaksikielisyyden. Se pitäisi rajata vain todelliseen "Svenskfinlandiin".

Ihan vain uteliaisuudesta, rajaisitko sen niihin kuntiin jotka nyt ovat virallisesti joko ruotsin- tai kaksikielisiä vai laittaisitko tiukemman seulan? Ja jos laittaisit, niin mihin prosenttilukuun vetäisit rajan?

[kaivanto]

Nykyinen kielilain muotoilu on ihan hyvä "Kunta on kaksikielinen, jos suomen- tai ruotsinkielinen vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia tai vähintään 3 000 asukasta.".

Samoja rajoja voitaisiin soveltaa myös Venäjän miehittämillä alueilla venäjän, karjalan ja suomen kielen asemaan (mutta ei muualla ellei sitten läänirajoja muuteta ja koko miehitettyä Karjalaa liitetä nykyiseen Itä-Suomen lääniin). Samoin perustuslakiin pitää kirjata, että muita virallisia ja tunnustettavia vähemmistökieliä ei sitten tule, vaikka demografisesti tapahtuisi mitä. (Tuolla 3000:lla nimittäin olisi Helsingin katukyltteihin pitänyt lisätä jo ajat sitten mm. venäjä ja somali...) Mitään uusia vähemmistökieliä ei myöskään tule hyväksyä eikä palveluita rakentaa. Myös oman kielen opettamisen hulluudelle on pantava stoppi. Maahanmuuttajien lähtömaan kielen ja kulttuurien vaalimisen tulee tapahtua täysin näiden omin voimin, verorahoja siihen ei saa käyttää.

[Nanfung]

Ottaen huomioon se vaikutelma joka viestihistoriastasi välittyy, tuo ei vaikuta uskottavalta. Ihan ensimmäisiä perussääntöjä netissä on se, että jos väittelyssä joku yhtäkkiä vetoaa omaan asiantuntemukseensa kyseisellä alalla (usein juuri tuontyyppisin väittein), ei pidä ikinä uskoa, etenkin jos kirjoitustyylistä välittyy vaikutelma henkisestä tasapainottomuudesta tai runsaasta alkoholin tai tajuntaa laajentavien aineiden käytöstä.

Sivistyneenä kouluja käyneenä ihmisenä ymmärrän hyvin kultturellin kotikasvatuksen merkityksen. Ennen kuin aloitin Steiner-koulussa, niin kotona jo opetettiin sivistyneet käytöstavat ja erityisesti korostettiin velvollisuudentuntoa. Steiner-koulun opettajat painottivat samoja asioita ja muistuttivat, että opintojen jälkeen työelämään siirryttäessä meidän velvollisuutemme on ohjata ja opastaa vähemmän kouluja käyneitä, korkeampaa sivistystä vaille jääneitä kanssasisariamme ja- veljiämme.

Me, jotka olemme kasvaneet kansainvälisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden täyttämässä ilmapiirissä tiedämme, että meillä on paljon annettavaa toimivan yhteiskunnan parhaaksi.

[P]

Sivistyneenä kouluja käyneenä ihmisenä ymmärrän hyvin kultturellin kotikasvatuksen merkityksen. Ennen kuin aloitin Steiner-koulussa, niin kotona jo opetettiin sivistyneet käytöstavat ja erityisesti korostettiin velvollisuudentuntoa. Steiner-koulun opettajat painottivat samoja asioita ja muistuttivat, että opintojen jälkeen työelämään siirryttäessä meidän velvollisuutemme on ohjata ja opastaa vähemmän kouluja käyneitä, korkeampaa sivistystä vaille jääneitä kanssasisariamme ja- veljiämme.

Me, jotka olemme kasvaneet kansainvälisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden täyttämässä ilmapiirissä tiedämme, että meillä on paljon annettavaa toimivan yhteiskunnan parhaaksi.

Repesin. Saako tuota lainata?

[Aldaron]

Ottaen huomioon se vaikutelma joka viestihistoriastasi välittyy, tuo ei vaikuta uskottavalta. Ihan ensimmäisiä perussääntöjä netissä on se, että jos väittelyssä joku yhtäkkiä vetoaa omaan asiantuntemukseensa kyseisellä alalla (usein juuri tuontyyppisin väittein), ei pidä ikinä uskoa, etenkin jos kirjoitustyylistä välittyy vaikutelma henkisestä tasapainottomuudesta tai runsaasta alkoholin tai tajuntaa laajentavien aineiden käytöstä.

Sivistyneenä kouluja käyneenä ihmisenä ymmärrän hyvin kultturellin kotikasvatuksen merkityksen. Ennen kuin aloitin Steiner-koulussa, niin kotona jo opetettiin sivistyneet käytöstavat ja erityisesti korostettiin velvollisuudentuntoa. Steiner-koulun opettajat painottivat samoja asioita ja muistuttivat, että opintojen jälkeen työelämään siirryttäessä meidän velvollisuutemme on ohjata ja opastaa vähemmän kouluja käyneitä, korkeampaa sivistystä vaille jääneitä kanssasisariamme ja- veljiämme.

Me, jotka olemme kasvaneet kansainvälisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden täyttämässä ilmapiirissä tiedämme, että meillä on paljon annettavaa toimivan yhteiskunnan parhaaksi.

Aivan. Sinänsä aihe on off topic enkä siihen mielelläni palaisi, mutta kun kerran välttämättä halusit ottaa sen esille, kehotan myös tutustamaan sen keskustelijan viestihistoriaan, johon tuo viestini viittaa. Kyseinen viestihistoria ei nimittäin ole henkisesti tasapainoisen ihmisen tuottama.

Joskus asiat on pakko sanoa täsmälleen niin kuin ne ovat. Ikävä kyllä.
 
Mitä omaan koulutaustaasi taas tulee, luonnehdit sitä 24.2.2010 seuraavasti:

"Kansakoulusivistyksen omaavana ja teologiaa opiskelleena (rippikoulu)..."

Olisin taipuvainen uskomaan enemmän tähän aikaisempaan lausuntoosi kuin tuohon uuteen tarinaan Steiner-koulusta (OK, myönnän tajuavani että se oli tarkoitettu vain sinun versioksesi jostain mitä minä voisin mielestäsi sanoa, mutta silti...) .

Ei silti että sillä juuri olisi merkitystä asian kannalta.

Pysytään aiheessa, OK?