Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[Tavan]

MrFinland, tervetuloa takaisin! Rautaisen kovat analyysit tarjoilit jälleen, totta joka sana.

[guest8788]

Jos vaikkapa aasialaiset mamut alistuvat suomalaisten mentaliteetille ja käytännöille, en näe heidän etnisyydessään suurta ongelmaa. Jos ihminen puhuu sujuvaa Suomea, ja ajaa suomalaista, toimivaksi havaittua mentaliteettia ja kulttuuria, lopputulos on luultavasti etnosuomalaisten kannalta pitkällä jänteellä ihan siedettävä, ja jopa hyvä.

En näe tässä mitään nipottamista, enkä näe kenenkään yksilön etnisyydessä mitään ongelmaa sinänsä. Oletan kuitenkin että tuo kuvailemasi skenaario edellyttää määrällisiä rajoituksia maahanmuutossa. Omassa esimerkissänihän oli nimenomaan kyse ilmiön mahdollisesta koosta, eikä aasialaisväestön integroitumiskyvystä sinänsä (jota on täälläkin kyllästymiseen asti hehkutettu positiiviseksi asiaksi).

Ihminen on muutakin kuin taloudellinen yksikkö, joten esim. taloudellisiin argumentteihin ei voi loputtomiin vedota. Taloudelliset argumentit eivät muutenkaan merkitse mitään valtaosalle vasemmistoa.

Jotta voi rajoittaa maahanmuuttoa, täytyy sille olla perustavanlaatuisia syitä. Jos kaikki maailman ihmiset ovat (ideologian ja maailmankuvan pohjalta) keskenään vaihdettavissa, ei mitään perustavanlaatuista syytä maahanmuuton rajoittamiselle ole olemassa.

Kiintiöt maahanmuutossa voivat myös toimia toiseen suuntaan, eli maahanmuuttoa voi rajoittaa myös pitämällä yllä prosentuaalisesti tietyn kokoista kantaväestöä, kuten toimittiin "kansojen sulatusuunissa" Yhdysvalloissa valkoisen väestönosuuden suhteen aina vuoteen 1924 asti. Maahanmuuttajaryhmien yksittäisiä kiintiöitä sitten rukattiin tämän "kantaväestö-kiintiön" pohjalta. Kiinalaisia sai olla korkeintaan pari promillea jne. Yhdysvalloissa oli etnisiin kiintiöihin pohjaava maahanmuuttopolitiikka aina vuoteen 1965 asti.

Talouskasvu-esimerkkisi Yhdysvalloista taas liikkui ainoastaan talouden tasolla. Noilla muuttoliikkeillä Itä-Euroopasta ja Aasiasta on muitakin seurauksia kuin talouskasvu, mutta niihin en nyt mene sen tarkemmin.

Joka tapauksessa suunta maahanmuutossa ollut selkeän johdonmukainen jo vuosikymmenien ajan: tasaista kasvua kehitysmaista Länsi-Eurooppaan ja Pohjolaan, kansallisen itsemääräämisen asteittaista heikkenemistä sekä sen ideologisen perustan systemaattista nakertamista.

Kyllä se etnonationalismi siellä kaiken nationalismin taustalla kuitenkin siintää. Ei ole kansallismielisyyttä ilman kansaa. Tämän löydämme edestämme viimeistään siinä vaiheessa kun tämä velanotolle ja "halvalle" öljylle perustuva talousjärjestelmä romahtaa.

[Kulttuurirealisti]

Oletan kuitenkin että tuo kuvailemasi skenaario edellyttää määrällisiä rajoituksia maahanmuutossa. Omassa esimerkissänihän oli nimenomaan kyse ilmiön mahdollisesta koosta, ...

Muuton pitäisi olla määrältään rajoitettua, ilman muuta.

[Tavan]

Amerikassa puhutaan paljon "civic nationalism"ista tai liberaalinationalismista. Ajatuksena siis, että suojellaan jotain arvoja eikä niinkään mitään etnisyyttä. Yritetään rakentaa nationalismia ilman verenperintöä.

Amerikan kontekstissa tämän unelmoinnin voi jotenkin ymmärtää, mutta en tajua miksi se viehättää myös suomalaista oikeistoa? Meillä kun on täällä 90% etnisesti eheä kansa jonka päälle rakentaa. Hullua hyljeksiä moista voimavaraa.

[Faidros.]

Amerikassa puhutaan paljon "civic nationalism"ista tai liberaalinationalismista. Ajatuksena siis, että suojellaan jotain arvoja eikä niinkään mitään etnisyyttä. Yritetään rakentaa nationalismia ilman verenperintöä.

Amerikan kontekstissa tämän unelmoinnin voi jotenkin ymmärtää, mutta en tajua miksi se viehättää myös suomalaista oikeistoa? Meillä kun on täällä 90% etnisesti eheä kansa jonka päälle rakentaa. Hullua hyljeksiä moista voimavaraa.

Suomalaista oikeistoa? Määriitelistkö ensin suomalaisen oikeiston.

[IDA]

Maahanmuuttokriittiselle? Kansallismieliselle? Mitä nämä termit edes lopulta tarkoittavat?

Tervetuloa! Vuosi on 1999 ja internet on juuri vallanut maailman. Tämä on Suomen Sisun keskustelupalsta

[Tavan]

^^Täällä hommapiireissäkin on aika suosittu näkemys, että kansallismieliseen agendaan ei tarvita rotua, että suomalaisuudessa on kyse saunomisesta, Sibeliuksesta/manserokista, suomen kielen osaamisesta, kalsarikänneistä, mäntymetsissä samoilusta, demokratiasta, työnteosta, tasa-arvosta ja sisukkaasta asenteesta.

Ja jos mamu omaksuu nämä (ja muut vastaavat) elementit, tulee hänestä suomalainen. Tuo on juuri sitä liberaalinationalismia, nationalismia ilman verenperintöä.

[IDA]

Kansoja, rotuja muovaavat voimat ovat: verenperintö; elinympäristö ( elinkeinot ); kieli; uskonto; tottumukset ja tavat ( kulttuuri).

Tämä on 5000 vuotta vanhaa kiinalaista viisautta eikä se siitä muutu.

[Parsifal]

Kysyisin nyt tässä kaiken keskellä, että mikä todellisuus se on miltä tässä suljetaan silmät? Miksi juuri Venäjä haluaisi Suomen katoavan, millainen poliittinen strategia tarvitsisi tällaista operaatiota?

Ei Venäjä Suomen halua katoavan. Mutta se haluaa liittää Suomen valtapiiriinsä tavalla tai toisella joko suomettuneiden pettureiden hallitsemana satelliittivaltiona, taloudellisen kiristyksen avulla, tai sitten perinteisen sotilaallisen painostuksen kautta. Ja Venäjän paskuus onkin yksi harvoista asioista, joissa media (vahingossa?) osuu oikeaan.

Suvakit ovat toki pelkkää paskaa ja saastetta, siitä ei pääse mihinkään. Mutta niin ovat myös Venäjä, Putin ja ennen kaikkea kotimaiset ryssänkätyrit, joita tulisi käsitellä halveksittavina pettureina siinä missä islamofiilejäkin. Molemmat haluavat myydä Suomen pahuudelle, ja molemmat joutaisivat vaikka kuolla pois.

[rölli2]

^^Täällä hommapiireissäkin on aika suosittu näkemys, että kansallismieliseen agendaan ei tarvita rotua, että suomalaisuudessa on kyse saunomisesta, Sibeliuksesta/manserokista, suomen kielen osaamisesta, kalsarikänneistä, mäntymetsissä samoilusta, demokratiasta, työnteosta, tasa-arvosta ja sisukkaasta asenteesta.

Ja jos mamu omaksuu nämä (ja muut vastaavat) elementit, tulee hänestä suomalainen. Tuo on juuri sitä liberaalinationalismia, nationalismia ilman verenperintöä.

tulipa tästä mieleen, kun katsoin ylen sarjaa suomi on suomalainen. siinä puitiin suomalaista saunomiskulttuuria ja kuinka ollakaan haastateltavaksi löytyi somalityttö musta huivi päässä joka kertoi että on mukava mennä saunaan kun on kylmä, että silleen. yle se jaksaa mokumokuttaa

[guest8788]

Amerikassa puhutaan paljon "civic nationalism"ista tai liberaalinationalismista. Ajatuksena siis, että suojellaan jotain arvoja eikä niinkään mitään etnisyyttä. Yritetään rakentaa nationalismia ilman verenperintöä.

Kuten sanoitkin, se on ihan ymmärrettävää Yhdysvaltain viitekehyksessä. Samona "natseja" he kuitenkin ovat sikäläiselle vasemmistolle kuin etnonationalistit.

Suomessa on vasemmistolla hyvin samantyyppinen suhtautuminen perussuomalaisiin. Antifa ja vastaavat kallonmurskaajat eivät kuitenkin ole täällä vielä niin räyhävaiheessa, että alkaisivat hyökätä liberaalinationalististen perussuomalaisten kimppuun, kuten heidän isoveljensä ovat tehneet Yhdysvalloissa vaikkapa Trumpin kannattajien kohdalla.

Vasemmistolla ei kuitenkaan ole mitään aikomusta luopua heidän "jokainen meistä oikealle on natsi ja rasisti"-diskurssistaan.

Tarkennan vielä sitä, ettei aiempi kritiikkini ollut varsinaisesti kohdistettu Halla-ahoon tai yksittäisiin perussuomalaisiin, vaan perussuomalaisiin puolueena; heidän ideologisen perustansa höttöisyyteen, mikä näkyy toiminnan tasolla perääntymisenä aina kun he joutuvat vastatusten maahanmuuttokritiikin ja kansallismielisyyden vaikeiden mutta perimmäisten kysymysten kanssa. Tiedättehän, nämä "tätä ei saa sanoa, mutta niinhän se on" -jutut, joita vältellään suosion menetyksen pelossa. Tätä leikkiä ei kuitenkaan voi leikkiä loputtomiin ja vastapuoli osaa käyttää sitä edukseen.

PS:n protestipuolueelle tyypillinen sisäinen ideologinen hajonta on muutenkin jo monella tapaa kostautunut, joten puolueen ideologia kaipaa terävöitystä, oli se sitten minulle mieluinen versio tai ei. Enkä edes vielä ole maininnut takinkääntöä...

Suomen Perustalle nostan hattua katseenkestävien raporttien laatimisesta maahanmuuton madonluvuista ja muista tärkeistä aiheista. Toivottavasti SP:n julkaisut ovat ns. pakkoluettavaa edes PS:n kansanedustajien parissa.

[IDA]

Tarkennan vielä sitä, ettei aiempi kritiikkini ollut varsinaisesti kohdistettu Halla-ahoon tai yksittäisiin perussuomalaisiin, vaan perussuomalaisiin puolueena; heidän ideologisen perustansa höttöisyyteen, mikä näkyy toiminnan tasolla perääntymisenä aina kun he joutuvat vastatusten maahanmuuttokritiikin ja kansallismielisyyden vaikeiden mutta perimmäisten kysymysten kanssa. Tiedättehän, nämä "tätä ei saa sanoa, mutta niinhän se on" -jutut, joita vältellään suosionmenetyksen pelossa. Tätä leikkiä ei kuitenkaan voi leikkiä loputtomiin ja vastapuoli osaa käyttää sitä edukseen. PS:n protestipuolueelle tyypillinen sisäinen ideologinen hajonta on muutenkin jo monella tapaa kostautunut, joten puolueen ideologia kaipaa terävöitystä,

Tuo on totta, että terävöitystä tarvitaan. Tai pitää ainakin muistaa se, että ideologinen perusta on kansallismieiisyydessä ja kristillissosiaalisuudessa. Molemmista on ihan klassiset ja pätevät määritelmät, joista pitäisi vain pitää kiinni ja joiden kautta kaikkia linjauksia olisi tarkasteltava jo ennenkuin niitä tehdään.

[guest8788]

Tuo on totta, että terävöitystä tarvitaan. Tai pitää ainakin muistaa se, että ideologinen perusta on kansallismieiisyydessä ja kristillissosiaalisuudessa. Molemmista on ihan klassiset ja pätevät määritelmät, joista pitäisi vain pitää kiinni ja joiden kautta kaikkia linjauksia olisi tarkasteltava jo ennenkuin niitä tehdään.

Näiden ideologioiden yhteennaittamisessa on yksi perussuomalaisuuden ongelmakohta.

Tästä ongelmasta kertoo kertoo esim. maahanmuuttokritiikin kaltaisen "sosiaalisesti ruman" agendan hitaahko eteneminen yhdeksi puolueen kärkiteemoista, vaikka Halla-aho sai alusta lähtien hyvin ääniä puolueelle, eikä yksikään toinen puolue ollut samoilla apajilla. Ei tule myöskään unohtaa katolisen Soinin "harjauksia" ja Halla-ahon ja muiden "nuivien" julkista nöyryyttämistä, sekä täydellisen vastenmielistä suhtautumista koko aihepiiriin.

Kyllähän tuo kristillissosiaalisuuden pohjimmiltaan katolilainen ihmiskuva kannetaan takaoven kautta ulos, kun Soini on lähtenyt. Sinun, Soinin ja Terhon (?) lisäksi puolueesta tuskin löytyy viittäkään merkittävää toimijaa, jotka ovat siinä ajattelutavassa sen syvällisemmin sisällä.

Alati maallistuvassa Suomessa ei muutenkaan ole minkäänlaista tilausta yhteiskuntafilosofialle, joka on pohjimmiltaan laadittu uskonnon asettamissa raameissa, eli jonka näennäisen neutraalisti muodostetut periaatteet on johdettu uskonnollisesta traditiosta.

100% varmaa on etteivät perussuomalaisten kannattajat tiedä kristillissosiaalisuudesta mitään. Jos taas puolue tekee linjauksia sen pohjalta, on kuilu äänestäjien ja puoluejohdon välillä ongelmallinen.

En näkisi että puolueella ja äänestäjillä olisi samanlaista ongelmaa kansallismielisyyden suhteen.

[Tavan]

^Ymmärrän sen kiireen asettaman pragmatiikan, että ensimmäisenä fokuksen pitää olla nationalismissa, jotta sekularisoitunut väki saadaan äkkiä mobilisoitua. Mutta pidemmän päälle voiko kansallismielisyydellä olla tulevaisuutta ilman kristinuskoa? Onko länsimailla tulevaisuutta ilman kristinuskoa? Mitä länsimaat edes ovat, elleivät kristikunta?

Minusta kun vaikuttaa, että mitä enemmän kristinusko hiipuu ja Jumala unohdetaan, sitä heikommaksi käy länsimaisen sivilisaation elinvoima.

[guest8788]

^Ymmärrän sen kiireen asettaman pragmatiikan, että ensimmäisenä fokuksen pitää olla nationalismissa, jotta sekularisoitunut väki saadaan äkkiä mobilisoitua. Mutta pidemmän päälle voiko kansallismielisyydellä olla tulevaisuutta ilman kristinuskoa? Onko länsimailla tulevaisuutta ilman kristinuskoa? Mitä länsimaat edes ovat, elleivät kristikunta?

Minusta kun vaikuttaa, että mitä enemmän kristinusko hiipuu ja Jumala unohdetaan, sitä heikommaksi käy länsimaisen sivilisaation elinvoima.

Ajattelen asian niin, että kansa voidaan saada mobilisoitua pitämään huolta itsestään, siis ryhmäintresseistään, mutta heitä ei voida mitenkään mobilisoida uskomaan mihinkään uskontoon (sanan perinteisessä merkityksessä). Ei tässä maailmanajassa. Siitä huolimatta, että olisit oikeassa uskonnon suhteesta sivilisaation elinvoimaisuuteen.

[Tavan]

^Mikä tässä maailmanajassa on sellaista, että kristinusko kannattaa agendana poissulkea?

[IDA]

Kyllähän tuo kristillissosiaalisuuden pohjimmiltaan katolilainen ihmiskuva kannetaan takaoven kautta ulos, kun Soini on lähtenyt. Sinun, Soinin ja Terhon (?) lisäksi puolueesta tuskin löytyy viittäkään merkittävää toimijaa, jotka ovat siinä ajattelutavassa sen syvällisemmin sisällä.

Löytyy hyvinkin, koska se ajattelupa oli jo SMP:ssä vahvasti mukana.

Alati maallistuvassa Suomessa ei muutenkaan ole minkäänlaista tilausta yhteiskuntafilosofialle, joka on pohjimmiltaan laadittu uskonnon asettamissa raameissa, eli jonka näennäisen neutraalisti muodostetut periaatteet on johdettu uskonnollisesta traditiosta.

...

En näkisi että puolueella ja äänestäjillä olisi samanlaista ongelmaa kansallismielisyyden suhteen.

Hyvinkin voisi olla, koska ei Suomen kansan olemassaolon tarpeellisuutta oikein voi selittää puhtaasti materialististista ja maallisista lähtökohdista. Meillä voisi mennä taloudellisesti paljon paremmin jos ryhtyisimme kaikki puhumaan ruotsia ja liittyisimme Ruotsiin. Sotillaallisesti olisimme vahvempia, jos olisimme Venäjää. Tosi kovaa menisi varmasti jos kaikki puhuisivat vain englantia ja olisimme globalisteja. Puolessa vuosisadassa koko suomen kieli olisi unohdettu.

Jotain henkisiä arvoja Suomi siis ilman muuta edustaa.

[Java]

^Ymmärrän sen kiireen asettaman pragmatiikan, että ensimmäisenä fokuksen pitää olla nationalismissa, jotta sekularisoitunut väki saadaan äkkiä mobilisoitua. Mutta pidemmän päälle voiko kansallismielisyydellä olla tulevaisuutta ilman kristinuskoa? Onko länsimailla tulevaisuutta ilman kristinuskoa? Mitä länsimaat edes ovat, elleivät kristikunta?

Minusta kun vaikuttaa, että mitä enemmän kristinusko hiipuu ja Jumala unohdetaan, sitä heikommaksi käy länsimaisen sivilisaation elinvoima.

Mutta mitä tehdä, ja mihin uskoa, kun kristinuskon " viralliset" edustajat ovat luokkaa Askola ja punapää pappi?

[Jochanan]

Ajattelen asian niin, että kansa voidaan saada mobilisoitua pitämään huolta itsestään, siis ryhmäintresseistään, mutta heitä ei voida mitenkään mobilisoida uskomaan mihinkään uskontoon (sanan perinteisessä merkityksessä). Ei tässä maailmanajassa. Siitä huolimatta, että olisit oikeassa uskonnon suhteesta sivilisaation elinvoimaisuuteen.

Ihminen ei muutu, vaikka ajat muuttuvat. Uskonto ei tule koskaan kuolemaan. Se voi muuttaa muotoaan, mutta se ei koskaan kuole. Uskonnollisen tyhjiön ja "sekulaarin yhteiskunnan" tilalle tulee toinen uskonto. Näin on käymässä: islam on ottamassa kristinuskon paikan länsimaissa, ellei kristinuskon uutta tulemista tapahdu.

"Sekulaari yhteiskunta" on utopia, mikä ei käytännössä ole koskaan toteutunut. Vaikka valtiomuoto ja lainsäädäntö olisivat täysin sekulaarit, ihmisten uskonnollisuus (ihmisen sisään rakennettu taipumus uskoa johonkin itseään suurempaan) ei sillä katoa. Hyvänä esimerkkinä Amerikan Yhdysvallat, joka perustettiin täysin sekulaariksi. Vain pieni vähemmistö (n. 10 %) kuului Amerikan itsenäisiin kirkkoihin 1800-luvun alussa. Sitten suuret herätykset pyyhkäisivät mantereen yli 1800-luvun kuluessa (The Second and Third Great Awakening) ja 1900-luvun alussa 60 % amerikkalaisista oli kristittyjä ja lukumäärä kasvoi 1900-luvun aikana niin, että alunperin sekulaarista USA:sta tuli maailnan kristillisin kansakunta.     

[Tavan]

Mutta mitä tehdä, ja mihin uskoa, kun kristinuskon " viralliset" edustajat ovat luokkaa Askola ja punapää pappi?

Tuhannen taalan kysymys. Kansallisen kokoomuksen pitäisi olla nuivan skenen paras jyrä ja luterilaisen kirkon sen tärkein liittolainen. Elämme nurinkurin maassa, jossa "konservatiivit" ovat liberaaleja ja "kristityt" satanisteja.

[guest8788]

^Mikä tässä maailmanajassa on sellaista, että kristinusko kannattaa agendana poissulkea?

Mieleeni tulee ainakin:

1. Sen läpikotainen universalismi, jonka suhteen kelloa on vaikea kääntää taaksepäin.

2. Sen epäsuosio kansan keskuudessa - suurimmalle osalle ihmisiä se on pelkkää tapakulttuuria, eikä vakavasti otettava maailmankatsomus. Ihmisten käyttäytymiseen ei voi vaikuttaa kristinuskoon vetoamalla, eikä kirkko voi vedota ihmisiin.

3. Sen epäsuosio vaikuttajien keskuudessa, eli nykypäivänä kristitty älykäs ihminen on kummallinen poikkeus.

4. Sen naurettavuus nykyisen länsimaiselle ihmiselle ominaisen tieteellis-rationaalisen maailmankuvan valossa, joka saa kaikki uskonnot näyttämään yrityksiltä rakentaa rationaalisia järjestelmiä muinaisten primitiivisten ihmisten sekoilujen selittämiseksi. Tässäkin kelloa on vaikea kääntää taaksepäin, eikä historiasta löydy pätevää vertailukohtaa nykytilanteelle.

5. Sen epärelevanttius niiden ongelmien ratkaisemisessa, jotka ovat akuutteja. Katso myös kohta 1.

6. Ev.lut. kirkon nykytila. Se on kuitenkin se "virallinen kristinusko", jonka kanssa omasta mielestään oikeaoppiset pikku lahkot kisaavat.

Jonkinlainen katastrofi voisi taas palauttaa uskonnollisuuden sille kuuluvalle paikalle, eli säätelemään ja kontrolloimaan ihmisten raadollisuutta. Nykyinen individualismin ja naminamin verkko kuitenkin antaa ihmisille mahdollisuuden valita, missä todellisuudessa he elävät. Harva valitsee kristinuskon, eikä propagointi siinä auta. Kaikki suomalaiset ovat kuulleet Jeesuksesta.

[IDA]

1. Sen läpikotainen universalismi, jonka suhteen kelloa on vaikea kääntää taaksepäin.

Ei se universalismi tarkoita mitään maallisia, kulttuurisia juttu. Karkeasti se sitä, että on vain yksi totuus. Ilman sitä ajatusta on aika vaikea taistella mitään postmodernismia tai kulttuurimarksismia vastaan. Jos on monia totuuksia tai totuus on vain suhteellinen, niin mitä väliä?

Kaikki suomalaiset ovat kuulleet Jeesuksesta.

No eivät kyllä todellakaan ole 

[Tavan]

^^Nostat esille merkittäviä kompastuskiviä, mutta ajattelen että suurin osa niistä ei ole ominaisia vain nykypäivälle vaan kristinusko on kamppaillut vastaavien ongelmien kanssa vuosisatoja. Muoto ja mittakaava on toki voinut olla toinen.

Ajattelen myös, että kristinusko on selvinnyt pahemmastakin. Esimerkiksi hyytävä neuvostoterrori vs. nykyvenäjän ortodoksinen renessanssi. Tai Mestarin häpäisy ja teloitus, jonka piti aukottomasti todistaa liikkeen valheellisuus ja tuomita se tuhoon.

Muutoinkin aistin jotain tautologista ajatuksessa, että kristinusko ei ole uskottava agenda tässä ajassa, koska tämän ajan ihmiset eivät pidä kristinuskoa uskottavana. Pahoittelen jos karrikoin liikaa.

[Veturinainen]

Löytyisikö tälle jotain muuta ketjua.

[AJIH]

Mieleeni tulee ainakin:

1. Sen läpikotainen universalismi, jonka suhteen kelloa on vaikea kääntää taaksepäin.

2. Sen epäsuosio kansan keskuudessa - suurimmalle osalle ihmisiä se on pelkkää tapakulttuuria, eikä vakavasti otettava maailmankatsomus. Ihmisten käyttäytymiseen ei voi vaikuttaa kristinuskoon vetoamalla, eikä kirkko voi vedota ihmisiin.

3. Sen epäsuosio vaikuttajien keskuudessa, eli nykypäivänä kristitty älykäs ihminen on kummallinen poikkeus.

4. Sen naurettavuus nykyisen länsimaiselle ihmiselle ominaisen tieteellis-rationaalisen maailmankuvan valossa, joka saa kaikki uskonnot näyttämään yrityksiltä rakentaa rationaalisia järjestelmiä muinaisten primitiivisten ihmisten sekoilujen selittämiseksi. Tässäkin kelloa on vaikea kääntää taaksepäin, eikä historiasta löydy pätevää vertailukohtaa nykytilanteelle.

5. Sen epärelevanttius niiden ongelmien ratkaisemisessa, jotka ovat akuutteja. Katso myös kohta 1.

6. Ev.lut. kirkon nykytila. Se on kuitenkin se "virallinen kristinusko", jonka kanssa omasta mielestään oikeaoppiset pikku lahkot kisaavat.

Jonkinlainen katastrofi voisi taas palauttaa uskonnollisuuden sille kuuluvalle paikalle, eli säätelemään ja kontrolloimaan ihmisten raadollisuutta. Nykyinen individualismin ja naminamin verkko kuitenkin antaa ihmisille mahdollisuuden valita, missä todellisuudessa he elävät. Harva valitsee kristinuskon, eikä propagointi siinä auta. Kaikki suomalaiset ovat kuulleet Jeesuksesta.

Nähdäkseni kohta kuusi on oikeastaan ainut relevantti. Sekin voi muuttua nopeasti onneksi.
1. En ihan ymmärrä, mitä tarkoitat universalismilla. Kun Eurooppa oli kristikunta, se taisteli muslimeja vastaan. Sekulaari Eurooppa taas antaa kaikkien vyöryä tänne.
2. Oikeastaan muuttujat muuttaen tuon voi sanoa suomalaisuudestakin. Historian saatossa aatteiden suosiot ovat muuttuneet.
3. Ei ole.
4. Suurin osa suomalaisista ei tiedä näistä asioista mitään ja sen vähänkin minkä tietävät, ovat he kuulleet joskus teini-ikäisinä. Ei tässä tarvita muuta kuin valistusta. Se on tulossa.
5. ?
Kohta kuusi on kuitenkin todellinen ongelma, siltä vaikuttaa, ja se on tarkkanäköisesti huomattu.

Mitä tulee kristinuskon tuntemisiin, tosiasia on, että suurimmalla osalla suomalaista käsitys kristinuskosta on erittäin heikko. Tämän huomaa jokainen tälläkin palstalla. Jos miettii kristinuskoa yhteiskuntafilosofian näkökulmasta, niin sehän on osapuilleen paranneltu versio antiikinpakanafilosofioista. Kristinusko säätelee hallitsijoita. Kristinusko toteaa, että hallitsijallakin on hallitsija. Kristinusko sanoo, ettei hallitsijan tahto ole korkein laki.

[guest8788]

Veturihenkilö on aivan oikeassa, joten pidättäydyn jatkamasta näistä sivujuonteista tässä ketjussa Täytyisi keksi jatkot jonnekin.

Sanon vielä tähän, että Jussi Halla-aho on hyvä kirjoittaja. Noin. Pysyin aiheessa.

[Jochanan]

1. Sen läpikotainen universalismi, jonka suhteen kelloa on vaikea kääntää taaksepäin.

Mitähän mahdat tarkoittaa? Kristinusko on melko partikularistinen uskonto (muut uskonnot poissulkeva), mutta alusta saakka se on toki ollut kansainvälinen ja siinä mielessä sopii nykyiseen globaaliin maailmanaikaan hyvin. Jos globalisaatio ja kansainvälistyminen jatkuvat, sillä on edessään historiansa parhaat päivät ja se itse asiassa elääkin tänä päivänä historiansa parasta aikaa, jos ei oteta huomioon viime vuosina länsimaissa tapahtunutta kristillisten kirkkojen degeneroitumiskehitystä.   

Kansainvälisyydestään huolimatta kristinuskoon ei kuulu muiden uskontojen hyysääminen, vaikkakin avun tarpeessa olevia ja hädänalaisia tulee aina auttaa. Heitä ei kuitenkaan tule tukea heidän epäjumalanpalveluksessaan, vaan heitä tulee aktiivisesti evankelioida ja heille tulee tehdä selväksi, että vain Jeesus on tie. Evankeliumin julistus on kristityn tärkein tehtävä ja velvollisuus.

2. Sen epäsuosio kansan keskuudessa - suurimmalle osalle ihmisiä se on pelkkää tapakulttuuria, eikä vakavasti otettava maailmankatsomus. Ihmisten käyttäytymiseen ei voi vaikuttaa kristinuskoon vetoamalla, eikä kirkko voi vedota ihmisiin.

Kirkko on aika kyennyt vetoamaan ihmisiin, jopa silloin, kun se on ollut "vähemmistökirkko". Syy, miksi Suomen ev.-lut. kko ei enää vetoa massoihin, johtuu siitä, että kirkko on luopunut perustastaan Raamatusta ja ydintehtävästään evankeliumin julistuksesta ja ruvennut tekemään jotain ihan muuta, mutta esim. katolinen kirkko vetoaa yhä tänä päivänä massoihin. Paavi on edelleen ainakin Forbesin mukaan yksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Epäsuosiosta ei ole puhettakaan. 

3. Sen epäsuosio vaikuttajien keskuudessa, eli nykypäivänä kristitty älykäs ihminen on kummallinen poikkeus.

No minä varmaan olen sitten tällainen kummallinen poikkeus, mutta salli minun kertoa sinulle, että kyllä meitä on enemmänkin. Ei kannata uskoa propagandistisia pseudotutkimuksia, vaan kannattaa ihan oikeasti tutustua uskovaisiin niin ei tarvitse elää luulojen ja harhakuvitelmien varassa. Uskovissa on älykkäitä ihan siinä missä muissakin, toisin sanoin: älykkäät ihmiset ovat aika kummallisia poikkeuksia uskovaisissaKIN.

Älykkyydestä puheenollen, ei älykkyydellä ole loppupeleissä suurtakaan merkitystä enkä usko, että kukaan fiksu vaikuttaja on sitä mieltä, että älykkyys olisi kaikki kaikessa. Viisaus on paljon tärkeämpää ja tavoiteltavampaa. Ja viisaus löytyy siitä eräästä Kirjasta, tiedät kyllä mistä. 

4. Sen naurettavuus nykyisen länsimaiselle ihmiselle ominaisen tieteellis-rationaalisen maailmankuvan valossa, joka saa kaikki uskonnot näyttämään yrityksiltä rakentaa rationaalisia järjestelmiä muinaisten primitiivisten ihmisten sekoilujen selittämiseksi. Tässäkin kelloa on vaikea kääntää taaksepäin, eikä historiasta löydy pätevää vertailukohtaa nykytilanteelle.

Nykytilanteessa sanotaan "tieteellis-rationaalisiksi" asioita (kuten evoluutio), jotka eivät oikeasti ole tieteellisiä saati rationaalisia, mutta joista yritetään antaa sellainen vaikutelma ja aivopesu on kaikesta päätellen aika hyvin onnistunut. Kristinusko ei ole kuitenkaan koskaan ollut epätieteellinen tai epärationaalinen, päinvastoin, juuri sen ansiosta länsimaihin kehittyi yliopistolaitos, tieteet ja rationaalinen ajattelu. Kirkko on kaiken takana. Sitten tuli satujen aika ja tänä päivänä tieteen nimissä kulkee jos jonkinlaista satua, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen ja rationaalisen ajattelun kanssa.   

5. Sen epärelevanttius niiden ongelmien ratkaisemisessa, jotka ovat akuutteja. Katso myös kohta 1.

Kristinusko on osoittanut ongelmanratkaisukykynsä kerta toisensa jälkeen. Se on voittajien uskonto. Tähän on vaikea sanoa muuta, kun et tarkemmin määrittele, mitä tarkoitat "akuuteilla ongelmilla", mutta kristinuskosta löytyy ratkaisu ja vastaus kaikkeen.

6. Ev.lut. kirkon nykytila. Se on kuitenkin se "virallinen kristinusko", jonka kanssa omasta mielestään oikeaoppiset pikku lahkot kisaavat.

Suomi on maailman luterilaisin maa, mutta maailman mittakaavassa luterilaisuus (80 milj.) on hyvin pieni vähemmistö katolisten (yli mrd) ja muiden protestanttien (mm. 600 miljoonaa hellari-karismaatikkoa) rinnalla ja Suomessakin se menettää "virallisuuttaan" koko ajan sitä mukaa kun uudet kristilliset yhteisöt kasvavat ja alkavat yhä "virallisemmin" edustamaan sitä, mikä on oikeaa ja todellista kristinuskoa, kirkon muuttuessa "sosiaalitoimistoksi". Kirkkokin voi toki vielä uudistua ja todennäköisesti uudistuukin, koska sen on melkeinpä pakko niin tehdä, mutta jos sattuisikin käymään niin, että kansankirkkomme ei enää tuosta tokene, vaan kaatuu lopullisesti jäsenkadon myötä, peli ei suinkaan ole menetetty. Kristinusko/herätys löytää aina uomansa. Tätä on ollut koko kirkkohistoria täynnä.     

Jonkinlainen katastrofi voisi taas palauttaa uskonnollisuuden sille kuuluvalle paikalle, eli säätelemään ja kontrolloimaan ihmisten raadollisuutta.

Ei, vaan kyse on siitä, että hätätilanteessa ihmiset kääntyvät Jumalan puoleen ihan omasta aloitteesta.

Nykyinen individualismin ja naminamin verkko kuitenkin antaa ihmisille mahdollisuuden valita, missä todellisuudessa he elävät. Harva valitsee kristinuskon, eikä propagointi siinä auta. Kaikki suomalaiset ovat kuulleet Jeesuksesta.

Vaikka koko kansa olisi kuulunut kirkkoon (ja "kuullut Jeesuksesta"), ainoastaan "jäännös" on aina uskonut Jeesukseen. Muut ovat vain nimellisesti kristittyjä eli käytännössä eivät ole kristittyjä. Todellisten kristittyjen määrä eri aikoina ja eri kulttuureissa on vaihdellut suuresti. Suomessa tänä päivänä n. 30-40 % (tutkimuksesta riippuen) uskoo "kirkon opetukseen" (vaikka kirkkoon kuuluu edelleen 70 % suomalaisista). Tosiuskoviksi tunnustautuu vielä harvempi, ehkä n. 10-15 %.

Ei tässä ole mitään uutta taivaan alla! Koko kansa ei ole koskaan uskonut. Pääasia, että prosentit ovat mahdollisimman suuret, jotta kristinuskon vaikutus olisi mahdollisimman merkittävä ja kansa saisi siunauksen ja menestyksen. Herätyksen aikakaisina prosentit nousevat ja tällaisina aikoina, joita nyt elämme, kun aineellinen hyvinvointi ja vieraat ideologiat valtaavat alaa, prosentit painuvat, mutta eivät koskaan ihan alas. Ja pian ne sieltäkin nousevat taas.

Kristinusko kun on voittajien uskonto. 

[Totti]

Mutta pidemmän päälle voiko kansallismielisyydellä olla tulevaisuutta ilman kristinuskoa?

Tottakai voi olla. Eihän kristillisyys tuo pöytään yhtään mitään lisää kansallismielisyyden kohentamiseksi. Päinvastoin, se on luonteeltaan inklusiivinen uskomusjärjestelmä, joka siis tarkoittaa "avoimia rajoja" eli myös ulkomaalaisten toivottaminen tervetulleiksi "seurakuntaan" muodossa tai toisessa.

Onko länsimailla tulevaisuutta ilman kristinuskoa?

On toki.

Länsimainen edistyksellisyys - taloudellinen, humanistinen ja tieteellinen - on oikeastaan tapahtunut kristinuskon kustannuksella. Kun 1700-luvulla alkoi liikehdintä kristinuskon kyseenalaistamiseksi, länsimaat alkoivat tekemään nopeita harppauksia eteenpäin monella saralla. Kristinusko ei siis miltään osin ole länsimaiden (elämäntyylin) olemassaolon tae vaan pikemminkin este niiden kehitykselle.

Mutta, luen rivien välistä mitä tarkoitat: Pystyykö kristinusko tarjoamaan arvomaailman, jolla voisi vastustaa islamia? Vastaus tähän riippuu siitä, millaista kristinuskoa tulisi soveltaa.

Jos kristinusko olisi puhtaasti uskomuspohjaista se ei pysty vastustamaan islamina pasifistisena liikkeenä. Riittää, että katsomme Lähi-idän kristittyjen vainoja, niin on ilmiselvää, ettei kristinusko kykene suojaamaan kristittyjä eikä siten länsimaitakaan islamin tuhovoimalta.

Jos taas kristinusko pitäisi ymmärtää poliittisena tekijänä keskiajan kirkon vallankäytön tapaan, silloin kristillisyys pystyy vastustamaan islamia. Torjuihan kristillinen maailma islamin valloituksia useaan otteeseen, mutta ei kuitenkaan estänyt niitä kokoaan.

Mitä länsimaat edes ovat, elleivät kristikunta?

Nykymuodossa harva länsimaa on oikeasti kristitty. Lännestä suurin osa on tapauskovaisuutta tai ateismia. Nekin, jotka sanovat olevansa uskovaisia ovat sitä varsin valiokoivasti.

Minusta kun vaikuttaa, että mitä enemmän kristinusko hiipuu ja Jumala unohdetaan, sitä heikommaksi käy länsimaisen sivilisaation elinvoima.

Syy länsimaiden rappeutumiseen ei ole kristinuskon puute vaan kulttuurimarxistinen agenda.

Vahva kansakuntahan edellyttää yhtenäistä kansaa. Rikkomalla yhtenäisyyden heikennetään kansakunta, jolloin se altis sosialismiin siirtymiselle ilman veristä vallankumousta.

Ainakin tämä on kulttuurimarxismin taktiikka. Todennäköisesti siirtymistä sosialismiin ei koskaan tapahdu tätä tietä, mutta jo yritys tulee aiheuttamaan paljon ongelmia.

Käytännön tasolla kansakunta hajotetaan esimerkiksi luomalla luokkia ja pelaamalla nämä toisiaan vastaan. Eli ihminen kollektivisoidaan ryhmänsä edustajaksi. Jos olet ryhmäsi edustaja, olet myös ryhmäsi tapainen, jolloin ihmisiä voi leimaa ryhmän kautta ja siten joko nostaa tai alentaa arvohierarkiassa sen mukaan mikä kulloinkin sopii politiikkaan.

Muut hajoitustekijät ovat poliittinen korrektius (sanojen tabumäärittely), juurettomuuden aiheuttaminen (perheiden rikkominen), historiarevisionismi (kansan perinteen hävittäminen), perisyntimäinen syyllistäminen ("valkoisen miehen taakka"), hedonismin ihannointi, yliseksualisoituminen (perversioiden normalisointi), globalismi (EU) jne.

Kaikki nämä toimenpiteet tulevat tietenkin rikkomaan länsimaat pahemman kerran aiheuttaen levottomuutta, sekasortoa, kaaosta ja väkivaltaa.

[IDA]

Vahva kansakuntahan edellyttää yhtenäistä kansaa. Rikkomalla yhtenäisyyden heikennetään kansakunta, jolloin se altis sosialismiin siirtymiselle ilman veristä vallankumousta

Mistä se yhtenäinen kansakunta tulee? Kaiken minkä teet tieteen, tekniikan ja valistuksen alalla tekee saksalainen paremmin, joten miksei siis oltaisi saksalaisia kuluttajia.

[sivullinen.]

Kristinuskon sisällöstä puhuminen tässä tilanteessa on täyttä pötyä. Kristinusko on vanha ja mitään merkitsemätön käsite, jota käytetään niin monesta asiasta ja niin monessa mielessä, ettei se tarkoita enää mitään. Kristinuskosta uskontona puhuminen sen sijaan on ajankohtaista. Vietetäänhän nyt reformaationjuhlavuotta. Itse en tiedä, mitä se reformaatio on, mutta uskonpuhdistukseen se liittyy. Uskonpuhdistus taas liittyy voimallisesti Kalmarin Unionin hajoamiseen ja modernin Ruotsin perustamiseen. Siitä on hyvin helppo vetää yhtäläisyyksiä Eurostoliiton -- "Euroopan Unionin" -- hajoamiseen Suomen uuteen perustamiseen. Uskonpuhdistus oli totuuden tuomista jälleen kansan käsiin ja kansan päätettäväksi pois Rooman byrokraateilta. Se tapahtui kirjanpainojen avulla; some on meidän aikamme kirjapainot. Historia toistaa itseään.

Myöhemminkin on tietenkin samanlaista toimintaa tapahtunut. Teosofi ja viisasmies Pekka Ervast kirjoitteli uudesta uskonpuhdistuksesta 1900-luvun alussa. Tavallaan se tapahtuikin keisarillisen Saksan ja keisarillisen Venäjän hajottua -- ja kasan pienempiä monarkioita --. Silloin meni moni uskon asia uusiksi. Silloin myös kirkko menetti valtansa virallisen totuuden julistajana sanomalehdille. Uskon asioista puhuminen liittyy aina merkittävästi suurten mullisten aikoihin. Kun ihmiset siirtyvät "totuuden jälkeiseen aikaan" vallanpitäjien jäädessä "omaan kuplaansa", eivät vallanpitäjät enää kykene ihmisiä hallitsemaan ja silloin vanha valta sortuu. Uusi valta taas rakentuu uuden uskonnon tai uuden uskonnon tulkinnan varaan. Siitä halla-aholaisuus on meille loistava esimerkki. Otan vielä tarkemman esimerkin halla-aholaisuuden uskonnollisesta luonteesta Scriptaa -- eli uskonnon pyhiä kirjoituksia -- tulkitsemalla.

Halla-aholaisuudessa arvioidaan Mestarin kirjoituksia suhteessa siihen toivoon, mikä Mestarin toimintaan kullakin hetkellä kohdistuu. Näin kirjoituksia ei itsessään nähdä hyvinä tai huonoina, vaan ainoastaan enteinä Mestarin tulevista ihmeteoista. Scriptassa olevien kirjoitusten kautta pystyykin muodostamaan täydellisen kuvan Mestarin poliittisesta vaikutuksesta; kaikki muu vaikutus on vain heijastusta näistä kirjoituksista eli niitä tulevia ihmetekoja. Ensimmäiset kirjoitukset ovat hyvinkin kömpelöitä ja hapuilevia; ne ovat Mestarin nuoruus. Sitten tulee Mestarin kultakausi, ja Yhteiskunta X:n kaltaiset kirjoitukset. Sitä jatkuu kauan. Kunnes tulee kirjoituksista suurin eli Seppo Lehdon ja täkyjen nimissä valtakunnan pimeiden voimien haastaminen kaksintaisteluun. Sitä seuraa pitkähkö poliittisen taistelun kausi. Lopulta taistelun tuoksinassa häviää sisältö ja yhteys tavallisiin kaduntallaajiin -- eli se, mistä taistellaan -- ja jäljelle jää vain eliitin sisäisten vääntöjen ruodintaa -- eli taistelu taistelun vuoksi --.[1] Siinä vaiheessa Mestari oli jo tehtävänsä tehnyt. Hän itsekin sen ymmärsi ja vaikeni. Brysselistä tuli ainoastaan muutama direktiivin tulkinta. Se kertoi kuivasta kaudesta. Nyt hän on tulossa takaisin Suomeen. Mutta hän ei enää ole tulossa takaisin mielipidevaikuttajana tai poliittisena haastajana, vaan puolueen puheenjohtajaksi pyrkivänä laskelmoivana organisaattorina; tämän voi hyvin hänen viimeisistä kirjoituksistaan lukea: Molemmat käsittelevät ainoastaan kuntavaaleja Puolueen kannalta eivätkä maahanmuuton ongelmia, hänen omaa toimintaansa tai toimi haasteena mihinkään suuntaan.

Onko halla-aholaisuus tarpeeksi vahva uskontokunta haastamaan vallassa olevan lestadiolaisuuden? Jos ei, niin mitkä ovat sen heikkoudet? Aaterakennelma sillä on vahva ja kannattaja joukko suuri. Mutta organisaatio on huono, koska Mestari rakentaa sitä Timo Soinin -puolueen varaan, ja se puolue on kuoleva vielä kesällä. Myöskin rahoituksessa ja toimeenpanokyvyssä on halla-aholaisilla isoja ongelmia. Miljoona ja kyky käyttää miljoona tehokkaasti riittäisi; miljoonaa ei kuitenkaan ole -- eikä tule, koska Timo Soinin säätiö -- eikä liion kykyä tehokkaaseen rahan käyttöön. Mitä Mestari tekisi miljoonan vaalibudjetilla; nythän hänellä oli jälleen budjetti nolla? Hankkisiko satatuhatta hommapinssiä vai mainoksen hesarista? Kun kesällä Halla-aho valitaan puheenjohtajaksi, ja kun se hajottaa hallituksen ja johtaa uusiin eduskuntavaaleihin, niin vastaus olisi hyvä olla pohdittuna kolme kuukautta aiemmin eli viime kuussa.

[1]Mestari itse kuvaa tätä hyvin toista taistelua käsittelevässä kirjoituksessaan.