Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[sivullinen.]

Mikä tuo halliksen mielipide oli ja miten sitä tuettiin? Minulle jäi sellainen kuva tuosta "tutkimuksesta", että aselainsäädännöllä ei juurikaan voi vaikuttaa murhiin ja tappoihin.

Halla-ahon kanta on selvä: Aselainsäädäntöä ei pidä kiristää. Se ettei aselainsäädännöllä voi vaikuttaa murhiin ja tappoihin, tukee tätä kantaa. Hän tiesi amerikassa olevan näin, ja siksi amerikka on hänelle sopiva esimerkki maa.

Jos olisi otettu kuvitteellinen maa Gunland, jossa on kaksi osavaltiota Lotofgun ja Nogun, joista ensimmäisessä on vapaa aselainsäädäntö ja lisäksi paljon henkirikoksi; jälkimmäisessä tiukka aselainsäädäntöä ja vähän henkirikoksia, se olisi taas tukenut aselainsäädännön kiristäjien kantaa. Asiaa tuntematta väittäisin, että maapallon maista löytyy myös sellainen. Sen valitsevat "otannaksi" vihervasemmiston asevihaajat.

Kumpikaan - Halla-aho eikä asevihaajat - ei onnistu vakuuttamaan toista. Kumpikaan ei tavoittele totuutta. Halutaan vain etsiä omaa kantaa tukevia todisteita.

Kattava vertailu eri osavaltioiden kesken on aina mahdotonta, koska on liian monta vertailtavaa tekijää. Halla-aho otti näistä osan mukaan, kuten uskonnon. Se oli teoriassa oikein ja tieteellisyyttä lisäävä tekijä - mutta ei riittävä. Kun oli alunperin tiedossa minkälaisia tuloksia etsittiin - tai oletettiin, ei mikään määrä vertailtavia tekijöitä riitä palauttamaan uskottavuutta. Vääristyneeneen otannan - amerikan valintaan alunperin - korjaamiseen ei riitä mikään määrä korjauskertoimia.

-- -- --

En silti sano kirjoituksen olleen täysin ansioton. Yritti se sentään käsitellä asiaa paljon laajemmin kuin Hesarin pelkkää paatosta sisältävät propagandavärssyt; paljon, paljon paremmin. Se oli hyvä. Tekemällä saman esityksen valikoimattomasta otannasta, olisi syntynyt vaan vielä paljon parempi.

[törö]

Mitä enemmän väkivaltaa ajatellaan, sitä enemmän sitä on.

Mitä enemmän aseita ajatellaan, sitä enemmän niitä käytetään.

Jos tuliaseet kielletään kokonaan pelottelemalla väkivallalla, saadaan paljon väkivaltaa, jossa käytetään teräaseita.

Jos veitsetkin kielletään niin tilalle etsitään vaikka nuijia, eikä kepeistä, putkista ja sen sellaisesta enää päästäkään kieltolaeilla eroon. Pitäisi tuhota sekä metsät että infrastruktuuri, ja väkivaltaa jatketaisiin kuitenkin nyrkeillä ja kivillä.

Kannattaisikin tarjota väkivallan tilalle muuta ajateltavaa, jotta äkkipikaisien ihmisien mielissä pyörisi väkivallattomia toimintamalleja.

Japanilaiset esimerkiksi ovat keksineet, että konfliktitilanteissa kannattaa hymyillä ja siksi heillä on huomattavan vähän väkivaltaa. Aselainsäädännön kanssa sillä ei ole hitonkaan tekemistä.

[Daemonic]

Paha olo purkautuu aina jotain kautta. Murhien lukumäärä ei ole suhteessa käytettävissä oleviin keinoihin, vaan siihen pahan olon määrään.

[DEVUSKA]

Paha olo purkautuu aina jotain kautta. Murhien lukumäärä ei ole suhteessa käytettävissä oleviin keinoihin, vaan siihen pahan olon määrään.

Ei se ole paha olo, vaan pahat ihmiset + muut tekijät, kuten huumeet ja alkoholi.

[Maastamuuttaja]

Ajatelkaa, että vain minun ansiostani suuri osa suomalaisista tietää nyt, paljonko New Yorkin ja Lontoon pormestarit tienaavat.

Niin, tämähän se traaginen pointti on. Pormestarien palkkojen globaalinen vertailu ei vain juolahtanut hutkivien djournalistien kapeaan katsantoon. Riitti todeta, että Helsingissä maksetaan liian vähän Tornioon verrattuna.

[jormaKoo]

Kiinan henkirikosindeksin mainitaan olevan 1,0 eli alle kaikkien muiden. Maan asepolitiikkaa en tunne, mutta epäilisin sen olevan aika tiukka. Kiinaan vertaamalla voisi siten saada hyviä perusteita kieltää aseita. Amerikasta haettiin nyt vastakkaista todistetta. Joten tässäkin tiede osoittaa mielettömyytensä: faktatodisteet jäävät aina tutkijan valittavaksi, ja siten tutkimustulos on päätetty jo ennen tutkimusta. Tuskin kukaan kiistää etteikö Halla-aho olisi amerikan tilannetta tiennyt etukäteen.Ulkopuolinen

Sinulta jäi Halla-ahon kirjoituksen pointti ymmärtämättä. Siinä havaittiin, että aselakien avulla on mahdotonta puuttua väkivaltaongelmaan, joka kuitenkin on tunnistettavissa oleva ongelma ja johon on syytä poliittisesti puuttua. Kiinaan vertailu on taas yksi fakta, että löytyy maa jossa on vähän aseita ja vähän murhia. Mutta sitä ei voida todistaa, että se syy olisi aselait. Siinä se pontti siis.

Vähän sama kuin yritetään saada opiskelijat töihin opiskeluja nopeuttamalla opiskeluoikeuksia rajoittamalla. Tämäkin on tyhmää, koska enemmän opiskelleet tekevät jo nyt pidempää työuraa ja ongelman ratkaisemiseksi kannattaisi ennemmin miettiä miten kouluttamattomien ihmisten työuria voitaisiin pidentää.

Eli kirjoituksen pointti oli todistella se, että väkivaltaongelmiin puuttuessa, kannattaisi miettiä, mitkä asiat oikeasti johtaa väkivaltaongelmiin.

[Aeon]

Enpä usko, koska nämä ampujat kuitenkin ovat itsetuhoisia. EN näe miten pelotevaikutus voisi vaikuttaa heihin.

Asia ei ole noin yksinkertainen. Syystä tai toisesta nämä vässykät ovat lopettaneet paukuttelun aika lailla heti siihen paikkaan kun vastarintaan on ryhdytty. Mikä sellainen "luonnollinen valitsija" tahi muu "temppeliritari" olisikaan, jolla ei olisi ylivoimaa?

Nähdäkseni nämä koulu- ja lastentarha-ampujat tieten tahtoen hakevat tilannetta, jossa he ovat itse "kaikkivaltiaita", ja muut joutuvat vain pelkäämään heitä. Kuvioon ei oikein sovi se, että joku alkaa ampumaan takaisin.

Taitaa pitää paikkansa ja siitä on myös hyvänä esimerkkinä Pearlissa tapahtunut ammuskelu:

The incident began on the morning of October 1, 1997 when Luke Woodham fatally stabbed and bludgeoned his mother, Mary Woodham, as she prepared for a morning jog. At his trial, Woodham claimed that he could not remember killing his mother.

Woodham drove his mother's car to Pearl High School. Wearing a trench coat, to hide his rifle when he entered the school, Woodham fatally shot Lydia Kaye Dew and Christina Menefee, his former girlfriend. Pearl High School's assistant band director, Jeff Cannon, was standing five feet away from Dew when she was fatally shot. Woodham went on to wound seven others.

The school's assistant principal, Joel Myrick, retrieved a .45 caliber semi-automatic pistol from his truck and, spotting him near the parking lot, shouted for Woodham to stop. Woodham instead got into his mother's car and tried to escape. Myrick, a U.S. Army Reserve commander, detained Woodham until authorities arrived

Boldaus minun.

[kp]

Tuskin kukaan kiistää etteikö Halla-aho olisi amerikan tilannetta tiennyt etukäteen. Hän tiesi sen hyvin. Hän tiesi sen omaa mielipidettään tukevaksi. Siksi hän esitti sen. Kyseessä ei ollut tutkimus vaan valikoitu esimerkki. Halla-aho siten noudattaa Suomessa perinteeksi muodostunutta Tamperelaista humanismi koulukuntaa. Hän vetoaa järkeen ja esittää sitä tukevia todisteita - vastatodisteiden esittäminen jää muille.

Eiköhän Halla-aho käsitellyt Yhdysvaltain tilannetta sen vuoksi, että siellä tapettiin juuri vähän aikaa sitten 28 ihmistä, ja koska sen seurauksena Suomessakin vaaditaan aselakeja kiristettäväksi. Yhdysvallat on myös se maa, jota käytetään aina esimerkkinä kun halutaan puhua asehulluudesta. Yhdysvallat on myös se maa, jonka tilastot koko maata tarkastellessa ovat aika rumat länsimaaksi, joten se sopii hyvin vihrevasemmistolle esimerkiksi aseiden pahuudesta. Halla-aho teki osa-valtiokohtaisen tarkastelun,  joka osoitti, että tiukka tai löysä aselainsäädäntö ei korreloi kovinkaan hyvin aseilla tehnyjen tappojen kanssa. Tähän en ole törmännyt esimerkiksi Yhdysvaltain omien aseiden vapaata omistusta puolustavien toimesta. Taatusti kukaan Suomessa ei ole tätä esiin tuonut. Jos keskustelua haluttaisiin käydä faktapohjalta, ei omien intohimojen, ei valittaisi sitä lukua joka sattuu itseään miellyttämään, vaan tilastot pureskeltaisiin auki.

Halla-aho siis valitsi sen maan tarkastelun kohteeksi, josta aina puhutaan, ja jonka tilastot ovat länsimaiden joukossa aggregoituna erittäin rumat.  Ja sinä syytät, että Halla-aho valitsi tietoisesti itselleen edullisen tapauksen? Haluatko harkita vielä uudestaan tuota väitettä?

Jos johtopäätös (tarkateltaessa useita muitakin maita kuin Yhdysvaltoja tai sen eri osavaltioita) on, että aselait eivät juurikaan korreloi aseilla tehdyn väkivallan kanssa, niin ei siinä ole suotuisia tai epäsuotuisia maita. Niitä tulee löytyä kumpaankin suuntaan. Halla-aho olisi vääristellyt totuutta, jos hän olisi tietoisesti jättänyt huomiotta sellaiset maat, jossa löysä aselaki korreloi aseväkivallan kanssa. Yleensä esimerkki tästä on nimenomaan Yhdysvallat ja tätä Halla-aho käsitteli eniten.

Jos Halla-aho olisi halunnut valita helpon esimerkin, tai todistella, että löysät aselait korreloivat negatiivisesti aseväkivallan kanssa, hän olisi valinnut Sveitsin eikä puhunutkaan mistään muusta. Kukaan ei vaan halua puhua Sveitsistä, vaan Yhdysvalloista, jossa massa-ampumisia on toistuvasti. Halla-aho siis teki sen, mitä hän on tähänkin saakka tehnyt keskusteluissa. Perehtyi kuumana käyvän aiheen faktoihin, pureskeli ne ja muotoili niin että hitaampikin asekriitikko ymmärtää. Jos haluaa ymmärtää.

Monelle on näyttää olevan vaikea ymmärtää, että sen lisäksi että on olemassa heidän oma mielipiteensä "aseilla tapetaan, kielletään kaikki aseet" ja asehullujen mielipide "minä haluan omistaa tappavan rynnäkköaseen koska olen asehullu", on olemassa myös sellainen mielipide kuin "tilastot eivät osoita pitävää korrelaatiota aselainsäädännön löysyyden ja aseväkivallan välillä, joten valtion ei pitäisi puuttua yksityisen ihmisen oikeuteen omistaa aseita ainakaan enempää kuin se jo puuttuu".

[Lauri Karppi]

Soinin vastaehdokkaaksi tarjoutui eilisillan A-studiossa hommafoorumitaustainen, vasta pari vuotta sitten puolueeseen liittynyt kansanedustaja Jussi Halla-Aho.

Keskipohjanmaa

20.12.2012 KP24
Keskipohjanmaa Haastaja Soinille

Viisitoista vuotta perussuomalaisia itseoikeutetusti johtanut Timo Soini on saamassa ainakin yhden haastajan. Soinin vastaehdokkaaksi tarjoutui eilisillan A-studiossa hommafoorumitaustainen, vasta pari vuotta sitten puolueeseen liittynyt kansanedustaja Jussi Halla-Aho.
Tarjoutumisesta on vielä matkaa ehdokkuuteen saati puheenjohtajuuteen. Ei Halla-aho asetu ehdolle ilman tukijoita. Eikä puheenjohtajaksi voi tulla ilman puoluekokousedustajien enemmistön ääniä.

Niiden saanti vaikuttaa mahdottomalta. Se ei ole kuitenkaan este ehdokkuudelle. Jo Soinia vastaan asettuessaan Halla-aho saisi suuren julkisuuden ja pääsisi esittelemään aatemaailmaansa entistä laajemmille foorumeille.

Suurta osaa perussuomalaisten peruskannattajista tämä ei ilahduta. Halla-ahon imussa puolueen äänestäjiksi tulleita näky innostaa.

Timo Soinin valintaa perussuomalaisten johtoon Jussi Halla-aho kannattajineen ei pysty vielä estämään. Ainakin Halla-aho itse katsookin jo Soinin jälkeiseen aikaan. Hän aikoo olla paikalla, kun seuraajasta aikanaan päätetään.

Lassi Jaakkola

Minusta olisi oikeampi sanoa että hommafoorumi on Jussi Halla-ahostaustainen, koska hommafoorumi on syntynyt scriptan vieraskirjasta.

[iäti]

Amerikan yhdysvaltain ihmisten hengenriisto-, ase- ja aselupatilanteesta Jussi pläjäytti selvityksen, jollaisella heikkolahjaisemmat päästetään maistereiksi.

..sen jälkeen kun gradun ohjaaja on korrelaatioiden selvittämiseksi laskenut opiskelijan puolesta jonkun korrelaatiokertoimen. Sälekaihdin/hämähäkinseittikuvat eivät kerro korrelaatiosta sanan varsinaisessa merkityksessä mitään.

[sivullinen.]

Halla-aho teki osa-valtiokohtaisen tarkastelun,  joka osoitti, että tiukka tai löysä aselainsäädäntö ei korreloi kovinkaan hyvin aseilla tehnyjen tappojen kanssa. Tähän en ole törmännyt esimerkiksi Yhdysvaltain omien aseiden vapaata omistusta puolustavien toimesta. Taatusti kukaan Suomessa ei ole tätä esiin tuonut.

[...]

Ja sinä syytät, että Halla-aho valitsi tietoisesti itselleen edullisen tapauksen? Haluatko harkita vielä uudestaan tuota väitettä?

Huomaan, etten pysty Halla-ahon esitysmuodosta ensimmäisellä kokemuskerralla aikaansaamaan tavoitteena ollutta kuvaa; niin myös tällä kertaa. Vika on minussa: En sisäistä lukemaani täydellisesti. Myönnän - ja jo edellisessä viestissäni aloin myöntämään - ettei kirjoitus ollut niin ansioton, kun aluksi esitin.

Silti väitän Halla-ahon - joko tietoisesti tai todennäköisemmin opitun käyttäytymisen takia - valinneen aineistonsa ja tutkimusmenetelmänsä omia mielipiteitään suosiviksi. En täysin selväksi tapaukseksi, mutta sinnepäin kuintekin. Tästä käytöksestä on Suomen Kuvalehden sivuilla ollut jonkinlaista asiaan osuvaa kritiikkiäkin.

Enkä tiedä Kalle sinunkaan rehellisyyden halustasi. En tunne amerikan asevapauden kannattajien argumentointia, enkä voi väitettäsi siitä kumota. Silti jo heti wikipedian aselaki sivulta löytyy tietoa tutkimuksista, jotka osin kumoavat ja osin tukevat Halla-ahon väitteitä. Hän tuskin oli täysin tiedoton näistä kirjoitusta tehdessään; sinä tuskin olit myöskään kun väitit "ettei näitä argumentteja käytetä". Niitä ei ehkä käytetä, koska ne on helppo kumota!

Several studies have examined the correlations between rates of gun ownership and gun-related, as well as overall, homicide and suicide rates within various jurisdictions around the world. Martin Killias, in a 1993 study covering 21 countries, found that there were significant correlations between gun ownership and gun-related suicide and homicide rates. There was also a significant though lesser correlation between gun ownership and total homicide rates. A later study published by Killias in 2001, based on a larger sample of countries, reported that, while there was a strong correlation between gun-related homicide of women and gun-related assaults against women, this was not the case for similar crimes against men and that "interestingly, no significant correlations with total suicide or homicide rates were found, leaving open the question of possible substitution effects." In short, there was no significant correlation between national gun ownership rates and the total number of people murdered or the total number who killed themselves. On the other hand, according to researchers at the Harvard Injury Control Research Center, "a broad array of evidence indicates that gun availability is a risk factor for homicide, both in the United States and across high-income countries".

http://en.wikipedia.org/wiki/Gun_control

Varsinaista tutkimusta - tilastojen syvällistä läpikäymistä kaikista maailman maista - emme kenties voi Halla-aholta odottaa. Asioiden - ja perustelujen - esiintuominen olkoon ennemmin hänen tehtävänsä. Silti siinä olisi hyvä pyrkiä rehellisyyteen - pyrkiä siihen vaikka vastassa olisi minkälainen pravda tahansa. Antaa muiden valehdella ja vääristellä asioita. Sen verran on varaa antaa 80-luvun todellisuudessa elävälle valtaeliitille tasoitusta. Tutkimuksia tässä maailmassa tehdään paljon, ja niistä on aina varaa valita omaa agendaa tukevia tuloksia. Siihen ei kuitenkaan pidä tyytyä; oman mielipiteen voitto ei pidä olla itsetarkoitus. Pitää olla valmis jopa vaihtamaan mielipidettä, jos se osoittautuu vääräksi; totuuden voitto pitää olla itsetarkoitus.

Onko Halla-ahon ajettava aseiden omistajien - kannatajaryhmänsä; eturyhmänsä - etua vai kaikkien suomalaisten, koko Suomen maan ja valtion - yhteistä - etua? Vastaus on helppo, jos katsotaan vain oman navan kautta, jossa kannattajaryhmän etu on aina sama kuin valtion etu. Tavoitteena ne ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa. Äärioikeisto - samoin kuin äärivasemmisto - on aina nähnyt yhteisen edun - volonté généralen - ensisijaisena. Vain se on auttanut kansan yli vaikeiden aikojen.

[Nikolas]

Silti väitän Halla-ahon - joko tietoisesti tai todennäköisemmin opitun käyttäytymisen takia - valinneen aineistonsa ja tutkimusmenetelmänsä omia mielipiteitään suosiviksi. En täysin selväksi tapaukseksi, mutta sinnepäin kuintekin.

Kun Connecticutin koulumurhat ovat olleet kaikkien lehtien etusivuilla, Barack Obama on vuodattanut kyyneleitä julkisesti, ja kaikki aselakien tiukentamista vaativat tahot niin Amerikassa kuin muuallakin ovat pitäneet kovaa meteliä, niin miksi juuri Jussi Halla-ahon täytyisi poimia asiaan liittyvät esimerkkinsä muualta, kun samaan aikaan kaikki muut osoittelevat USA:n aselakeja? Tätä minä en ymmärrä.

Wikipediassa sanottiin useiden tutkimusten osoittavan sitä ja tätä, ja sitten lähteeksi mainitaan vain Martin Kilias. Miksi vain hänet, jos kunnollisia lähteitä on useita? Toisaalta päinvastaiseen johtopäätökseen tullut John R. Lottin tutkimus mainitaan myöhemmin, mutta heti perään on lisätty lähteettömäksi jätetty väite, jonka mukaan muut tutkijat ovat kyseenalaistaneet Lottin johtopäätökset. En viitsi erikseen mainostaa, millä suunnalla tuollaiset kyseenalaistukset ja nimeltämainitsemattomat useat tutkimukset ovat argumentoinnin normaalia kauraa. Sitäkään ei Wikipedian artikkelissa mainittu, että Lott ei ole jäänyt ripottelemaan tuhkaa kyseenalaistusten jälkeen, vaan hänellä on myös vastauksia esitettyyn kritiikkiin.

[nuiseva]

Tuli Jussin kirjoitus Pajusen ja kumppaneiden palkankorotuksista mieleen, kun katsoin uutisista Niinistön avausta palkkioiden alentamisesta.Halla-aho oli loistavasti ajan hermolla julkista alijäämää käsittelemässä.

[tosipaha]

Several studies have examined the correlations between rates of gun ownership and gun-related, as well as overall, homicide and suicide rates within various jurisdictions around the world. Martin Killias, in a 1993 study covering 21 countries, found that there were significant correlations between gun ownership and gun-related suicide and homicide rates. There was also a significant though lesser correlation between gun ownership and total homicide rates. A later study published by Killias in 2001, based on a larger sample of countries, reported that, while there was a strong correlation between gun-related homicide of women and gun-related assaults against women, this was not the case for similar crimes against men and that "interestingly, no significant correlations with total suicide or homicide rates were found, leaving open the question of possible substitution effects." In short, there was no significant correlation between national gun ownership rates and the total number of people murdered or the total number who killed themselves. On the other hand, according to researchers at the Harvard Injury Control Research Center, "a broad array of evidence indicates that gun availability is a risk factor for homicide, both in the United States and across high-income countries".

http://en.wikipedia.org/wiki/Gun_control

Luitko tuota boldaamaasi lausetta pitemmälle?

A later study published by Killias in 2001, based on a larger sample of countries, reported that, while there was a strong correlation between gun-related homicide of women and gun-related assaults against women, this was not the case for similar crimes against men and that "interestingly, no significant correlations with total suicide or homicide rates were found, leaving open the question of possible substitution effects." In short, there was no significant correlation between national gun ownership rates and the total number of people murdered or the total number who killed themselves.

Wikipediassa sanottiin useiden tutkimusten osoittavan sitä ja tätä, ja sitten lähteeksi mainitaan vain Martin Kilias. Miksi vain hänet, jos kunnollisia lähteitä on useita?

Ei siinä sanota että tutkimukset osoittavat korrelaatiota, vaan että ollaan tutkittu onko korrelaatiota. Vähän myöhemmin todetaan ettei korrelaatiota ole. Ja lähteet löytyy kun niitä numeroita klikkailee.

[risto]

Silti väitän Halla-ahon - joko tietoisesti tai todennäköisemmin opitun käyttäytymisen takia - valinneen aineistonsa ja tutkimusmenetelmänsä omia mielipiteitään suosiviksi. En täysin selväksi tapaukseksi, mutta sinnepäin kuintekin. Tästä käytöksestä on Suomen Kuvalehden sivuilla ollut jonkinlaista asiaan osuvaa kritiikkiäkin.

Totuuspuntariksi tuo SK:n juttu on osittain erikoinen, koska siinä jälkiviisastellaan tuoreemmalla tiedolla kuin mitä Halla-aholla on ollut alkuperäistä juttua kirjoittaessaan (4.3.2010) käytettävissä. Totuuspuntari on siis viimeisen kuvansa osalta epätotuus- tai valhepuntari, mikä nähdäkseni osoittaa lähinnä sen, että SK:n Jukka Ukkola ei ole kyennyt käsittelemään Halla-ahoa neutraalisti.

Aineistosta ikään kuin näkyy pidemmän aikavälin laskeva trendi esim. 2002-2007, joka "dramaattisesti" kääntyykin huimaan nousuun 2007-2009, kunnes vuoden 2010 tilastot jälleen ovat paluu arkeen.

Myös koko pitkän aikavälin aineiston päälle heitetty punainen trendiviiva on vähintäänkin erikoinen, eikä nähdäkseni ota ollenkaan kantaa Halla-ahon väitteeseen, joka oli turvapaikanhakijoiden määrän nelinkertaistuminen vuoden 2007- hallituksen aikana (tilanne vuonna 2009).

Olen vahvasti eri mieltä totuuspuntarin johtopäätöksestä "No jaa". Ukkola olisi varmaan mielellään päätynyt tulokseen "Tarua", mutta ei sentään tätä kehdannut tehdä. Ainoa rehellinen tulos olisi ollut "Totta".

[Roope]

Totuuspuntariksi tuo SK:n juttu on osittain erikoinen, koska siinä jälkiviisastellaan tuoreemmalla tiedolla kuin mitä Halla-aholla on ollut alkuperäistä juttua kirjoittaessaan (4.3.2010) käytettävissä. Totuuspuntari on siis viimeisen kuvansa osalta epätotuus- tai valhepuntari, mikä nähdäkseni osoittaa lähinnä sen, että SK:n Jukka Ukkola ei ole kyennyt käsittelemään Halla-ahoa neutraalisti.

Juttu on sikälikin hölmö, että Halla-ahon kirjoituksessa ei käsitelty tuota nelinkertaistumista kuin ohimennen, kun kirjoituksen pääpointti oli se, miten hallitus kieltäytyi puuttumasta turvapaikanhakijoiden määrän rajuun kasvuun (kuukausitasolla kasvuvauhti oli nelinkertaista paljon hurjempaakin), vaikka tulijamäärän muutoksen perimmäinen syy oli Suomen höveli turvapaikkapolitiikka. Vanhasen hallituksen aikana Suomi oli Ruotsiakin edellä eli meillä oli jonkin aikaa koko maailman liberaalein turvapaikkapolitiikka.

Totuuspuntarin olisikin pitänyt pureutua siihen, oliko Suomella poikkeuksellisen antelias turvapaikkapolitiikka - kuten Halla-aho väitti - vai ei. Hallitus pyrki kiistämään tämän ja kaikki muutosmahdollisuudet ulkomaalaislain käsittelyn alla, mutta kiistaton fakta on, että oli ja on edelleen.

[TH]

Luin Halla-ahon amerikkalaisen henkirikosepistolan. Hyvää juttua, vaikka toki tuttua. Pilkkua viilatakseni huomautan kuitenkin parista yksityiskohdasta.

Halla-aho väittää, että Yhdysvalloissa murhataan vuosittain 13.000 ihmistä. Näin ei ole, koska suomalainen termi 'murha' ei ole sama asia kuin amerikkalainen 'murder'. Suomen laissa 'tappo' on yleistermi tahallisille henkirikoksille, joita ovat tappo, murha, surma ja lapsensurma. Lisäksi on tahattomat henkirikokset eli törkeä ja "tavallinen" kuolemantuottamus. Suomen lain 'murha' vastaa amerikkalaista termiä 'first degree murder', amerikkalainen termi 'murder' on suunnilleen sama kuin suomalainen 'tappo'. Amerikassa siis tapetaan vuosittain 13.000 ihmistä, murhattuja on paljon vähemmän. (Henkirikos, englanniksi homicide, on tappoa laajempi käsite, koska se sisältää tuottamukselliset rikokset. En tiedä, onko näitä huomioitu FBI:n tilastoissa.)

Halla-aho väittää, että vuonna 2011 valkoiset (ml. latinot) tappoivat 448 mustaa ja mustat 193 valkoista (ml. latinot). Nämä luvut ovat menneet väärin päin; mustat tappoivat enemmän "valkoisia" kuin päinvastoin.

Halla-ahon kannattaisi opetella laskemaan ihan oikeat korrelaatiokertoimet kirjoituksessa esitetyille riippuvuuksille tai niiden puutteelle. Tähän ei tarvita erityistä tilasto-ohjelmaa vaan se onnistuu esim. Excelissä. Laskin korrelaatiokertoimet Halla-ahon taulukolle, jossa on lueteltu henkirikosaste ja aselakien liberaalius osavaltioittain. Korrelaatio on -0,32 (p=0,025), joten vapaammat aselait ovat jossain määrin yhteydessä pienempään henkirikollisuuteen. Tämä korrelaatio johtuu kuitenkin siitä, että DC:ssä on sekä erittäin tiukat aselait että ylivoimaisesti korkein henkirikosaste. Jos DC jätetään pois laskuista, aselakien liberaaliuden ja henkirikosasteen välillä ei ole mitään yhteyttä (r=-0,087, p=0,55). (Jos Pearson-korrelaation sijaan käytetään Kendallin tai Spearmanin järjestyskorrelaatiota, mikä on ehkä sopivampaa, ei aselakien ja henkirikosten välillä ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä edes kun DC on mukana.)

[jmm]

TH, hyvää analyysiä.

Minusta sinun kannattaisi kirjoittaa kunnon vastine Halla-ahon kirjoitukselle koska sinulla näyttää olevan tarvittava tietotaito siihen.

[TH]

TH, hyvää analyysiä.

Minusta sinun kannattaisi kirjoittaa kunnon vastine Halla-ahon kirjoitukselle koska sinulla näyttää olevan tarvittava tietotaito siihen.

En näe tarpeelliseksi tuon enempää kirjoitusta kritisoida, koska olen sen pääpointeista samaa mieltä.

[Iloveallpeople]

Professori Ylikangas kiistää Halla-ahon korrelaatio-arvelut

Suomen historian emeritusprofessori Heikki Ylikangas (kuvassa) ei usko kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps) blogissaan tapaninpäivänä esittämää arvelua siitä, että voimakas uskonnollisuus Yhdysvaltojen eräissä osissa korreloisi samojen alueiden keskimääräistä suuremman väkivaltaisuuden kanssa.

– Suomen historian perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää, Ylikangas sanoo.
...

Kotimaa24

[foobar]

Professori Ylikangas kiistää Halla-ahon korrelaatio-arvelut

Suomen historian emeritusprofessori Heikki Ylikangas (kuvassa) ei usko kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps) blogissaan tapaninpäivänä esittämää arvelua siitä, että voimakas uskonnollisuus Yhdysvaltojen eräissä osissa korreloisi samojen alueiden keskimääräistä suuremman väkivaltaisuuden kanssa.

– Suomen historian perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää, Ylikangas sanoo.
...

Kotimaa24

Professori kiistää yhdessä tilastossa ilmenevän korrelaation olemassaolon koska katsoo ettei korrelaatiota ole toisessa tilastossa? Millä tapaa Suomen tilastot kumoavat Yhdysvaltojen tilastoissa (henkirikokset vs. uskonnollisuus osavaltioittain) näkyvän korrelaation? Miksi tämä on ylipäänsä relevanttia?

No, ilmeinen selitys lienee Halla-aho == paha mutta mukava paheksuttava, Kotimaa == valtionkirkon vallankäyttäjien propagandakone. Mitään järkiselityksiä ei siis tarvita.

[Siili]

Professori Ylikangas kiistää Halla-ahon korrelaatio-arvelut

Suomen historian emeritusprofessori Heikki Ylikangas (kuvassa) ei usko kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps) blogissaan tapaninpäivänä esittämää arvelua siitä, että voimakas uskonnollisuus Yhdysvaltojen eräissä osissa korreloisi samojen alueiden keskimääräistä suuremman väkivaltaisuuden kanssa.

– Suomen historian perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää, Ylikangas sanoo.
...

Kotimaa24

Eikö korrelaatio ole laskennallinen suure, eikä päätelmä?  Onko professori kenties sotkenut keskenään korrelaation ja kausaalisuuden?

[Kimmo Pirkkala]

On sekoittanut. Korrelaatio joko on tai ei ja jos matemaattisesti on korrelaatiota, niin sitä on. Ei se ole arvailua vaan fakta. Mutta ei se todista kausaliteetista.

[Daemonic]

Joku voisi valistaa emeritusprofessoria klassisella jäätelönmyynti-hukkumiset-korrelaatiolla.

[Siili]

Joku voisi valistaa emeritusprofessoria klassisella jäätelönmyynti-hukkumiset-korrelaatiolla.

Saattaapa olla, että historian tutkimuksessa ei korrelaatiokertoimilla ole kummoista merkitystä, minkä vuoksi professori ei ole käsitteen sisältöä koskaan omaksunut.

[ämpee]

Mielenkiintoinen pläjäys, joka antaa aihetta pohdintoihin.

"Professori Ylikangas kiistää Halla-ahon korrelaatio-arvelut"

Väittää toimittaja, mutta antaa onneksi professorin itsensä jatkaa:

"Suomen historian emeritusprofessori Heikki Ylikangas (kuvassa) ei usko kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps) blogissaan tapaninpäivänä esittämää arvelua siitä, että voimakas uskonnollisuus Yhdysvaltojen eräissä osissa korreloisi samojen alueiden keskimääräistä suuremman väkivaltaisuuden kanssa."

Siis kyse ei sittenkään ollut kiistämisestä, vaan uskomisesta.

" Suomen historian perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää, Ylikangas sanoo."

Väittää hän, ja (toimittaja?) jatkaa:

"Hän ei ole tutkinut Yhdysvaltojen tilannetta ja pitää suomalaista ja amerikkalaista yhteiskuntaa hyvinkin erilaisina."

Elikkä mitä jäi käteen ?

-Professori ei usko Mestarin tilastojen pohjalta tekemiin päätelmiin, koska Suomen historia ei tue tuollaista tilastollista päätelmää, sillä Suomen historiassa tuollaista tilastollista ilmiötä ei ole ollut.
-Suomalainen ja amerikkalainen yhteiskunta ovat hyvinkin erilaisia.

Aika vähän, jos katsotaan sisältöä, mutta samaan aikaan toisaalta:

-Mestarin kirjoituksia luetaan laajemmin kuin kehdataan tunnustaa.
-Päähuomio tiukan ja väljän aselain vaikuttamattomuudesta väkivaltarikollisuuden yleisyyteen ohitettiin, ja huomio kiinnitettiin sivuhavaintoon.

Tuo viimeisinkö oli se varsinainen tarkoitus, ja samalla antaa ymmärtää mitä Mestari ajattelee, joten älkää nyt ihmeessä enää menkö itse lukemaan.
http://www.halla-aho.com/scripta/connecticut_yhdysvallat_aseet.html

[kp]

Turha tuosta on vetää hernettä nenään. Ensinnäkin aihetta käsitellään uskonnollisesta näkökulmasta, koska kotimaa24 on jonkinnäköinen uskonnollinen (verkko)lehti. Toisenakin, asiantuntija esittää arvion, jonka mukaan uskonnollisuus ei Suomessa ole korreloinut väkivallan kanssa ja sillä perusteella kumoaa Halla-ahon (oletetusti) esittämän väitteen uskonnollisuudesta globaalina selittävänä tekijänä väkivaltaisuudelle. Olen ihan valmis uskomaan ko. henkilöä sen suhteen, että uskonnollisuus ei globaalisti korreloi väkivaltaisuuden kanssa. Ei se silti Halla-ahon tilastollista tarkastelua kumoa. Ei voikaan, koska artikkeli käsittelee Suomea.

[EL SID]

Professori Ylikangas kiistää Halla-ahon korrelaatio-arvelut

Suomen historian emeritusprofessori Heikki Ylikangas (kuvassa) ei usko kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps) blogissaan tapaninpäivänä esittämää arvelua siitä, että voimakas uskonnollisuus Yhdysvaltojen eräissä osissa korreloisi samojen alueiden keskimääräistä suuremman väkivaltaisuuden kanssa.

– Suomen historian perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää, Ylikangas sanoo.
...

Kotimaa24

tässä tapauksessa on parempi "kyseenalaistaa kyseenalaistaja", eli itse Ylikangas

Heikki Ylikangas kuuluu "tutkijoihin", jotka löytävät arkistosta yhden väitteen ja luovat teorioita sen pohjalta. Kaikki hänen teoriansa on ammuttu uskottavasti alas, ja mies saa julkisuutta vain siksi, että vasemmistoon kallellaan oleva media on tykästynyt hänen ja hänen salaliittoa lähenteleviin kertomuksiinsa.
Ylikankaan kertomuksissa menevät usein fiktiot ja todellisuus sekaisin. Yhtenä esimerkkinä on hänen kirjoittamansa näytelmä, joka kertoo hänen isoisästään, joka piti valkoisen armeijan tarjoamaa palkkiota siitä, että se ottaa käyttöön tämän hevosen, liian pienenä, eikä siksi antanut hevostaan valkoisille. Heikki teki isoisästään pasifistin, joka kieltäytyi tukemasta sotivaa joukkoa. Jopa näytelmän ensi-illassa huhuttiin kuinka tästäkin jutusta piti tulla "tutkimus", mutta koska pohja ei ollut tarpeeksi uskottava, niin Heikkipä muutti sen näytelmäksi.

Kun heikki Ylikangas saa mullat päälleen, hänen teoriansa unohtunevat saman tien.


jos hakemalla pitää hakea jotain positiivista, niin eikö tätä kannanottoa voi pitää merkkinä siitä, että Halla-ahoa luetaan ja häneen suhtaudutaan vakavasti jo kaikissa mahdollisissa piireissä. Eli nyt on kunnon suvaitsevaisilla vasta-iskun paikka: odotan otsikoita "rasisti hiipii olohuoneeseesi tutkijoiden keskustelun kautta" 

[Nikopol]

Joku voisi valistaa emeritusprofessoria klassisella jäätelönmyynti-hukkumiset-korrelaatiolla.

Saattaapa olla, että historian tutkimuksessa ei korrelaatiokertoimilla ole kummoista merkitystä, minkä vuoksi professori ei ole käsitteen sisältöä koskaan omaksunut.

Aika tärkeä havainto. Yhteiskuntatieteilijöiden, etenkin marxilaisten, suurin virhe on olettaa että historia noudattaa lainalaisuuksia ja että kehityskulku on toistettavissa tai manipuloitavissa. Totta kai historiaa tutkittaessa pitäisi ymmärtää sekä kausaliteetti että korrelaatio, mutta korrelaatioista pitäisi esittää johtopäätöksiä erittäin varovasti.

[ämpee]

Olen ihan valmis uskomaan ko. henkilöä sen suhteen, että uskonnollisuus ei globaalisti korreloi väkivaltaisuuden kanssa.

Mistä tuon "globaalin" kiskaisit ?
Mestarin kirjoitus käsittelee vain ja ainoastaan Yhdysvaltojen tilastoja, ja vertailee osavaltioita keskenään, eikä suinkaan pohdiskele globaalin islamin merkitystä väkivaltaa harjoitettaessa, mikä toki on sekin merkittävän suuri asia, mutta ei ole tuon kirjoituksen käsiteltävänä.