2012-04-12 AL Pääkirjoitus: Analyysi: Poliittisen kvartaalitalouden aika

[skrabb]

Päivitetty 12.4.2012 09:05, julkaistu 12.4.2012 09:04.

Analyysi: Poliittisen kvartaalitalouden aika

1. Perussuomalaisten vuoden takainen rykäys on merkki poliittisen kulttuurin pysyvästä muutoksesta.
2. Äänestäjien mielistely saa puoluejohtajat panikoimaan. Ilmiö on poliittinen versio yritysten kvartaalitaloudesta.
3. Kehään astuvien nuorten puoluejohtajien elinkaari on edeltäjiä lyhyempi.

Poliittinen eliitti ei ole vieläkään toipunut siitä, että neljän prosentin perussuomalaiset pomppasi kertaheitolla maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi yli 19 prosentin kannatuksella.

Timo Soinin orkestroimaa jytkyä pidetään yksittäistapauksena eikä sen uskota ihan kohta toistuvan. Ainakin vanhat valtapuolueet osaavat nyt olla paremmin varuillaan kuin viime vaalikaudella, jotta kuokkavieraat eivät pääse niiden tontille mellastamaan.
Perussuomalaisten vaalivoiton seurauksena palikat menivät puoluekentällä uuteen asentoon. Puolueen vetovoima on hiipumassa, mutta siitä huolimatta vuoden takainen jytky on merkki pysyvämmästä muutoksesta.

Vaalitutkimukset osoittavat puolueuskollisuuden heikentyneen vaali vaalilta. Sisäministeriön Muutosvaalit 2011 -tutkimuksen mukaan liikkuvia äänestäjiä ei missään aiemmissa eduskuntavaaleissa ole ollut yhtä paljon kuin vuosi sitten.

Poliitikkopiireissä ilmiö on aiheuttanut paniikkireaktioita.
Puoluejohtajat vilkuilevat hermostuneina sivuilleen, haistelevat sieraimet väristen ilmaa ja kalastelevat helppoja ääniä. Perussuomalainen populismi on levinnyt pisaratartuntana koko puoluekenttään. Se on poliittinen versio yritysten kvartaalitaloudesta.

Liikkuvat äänestäjät vievät poliitikkoja kuin pässiä narussa. Fraasi on kieltämättä käytössä kulunut, mutta se kuvaa hyvin poliittista muutosta.

Keskustan puheenjohtajakisasta vetäytynyt Mari Kiviniemi perusteli päätöstään sillä, että puolueen kannatus oli kuukaudessa tippunut yhden prosenttiyksikön. Selitys oli epäuskottava ja jotenkin koominen.
"Kun ei tällä naamalla enempää irtoa, se on sitten tässä."

Tähänkö on tultu?

Mari Kiviniemeä on keskustassa kohdeltu armottoman tylysti. Vuosi ennen vaaleja hän pääministerinä istui katetun pöydän ääreen, sai myötäjäisinä velkakriisin lisäksi puolueen vaalirahasotkuissa ryvettyneen maineen, ja kun laskun aika tuli, syy oli hänen.
Kiviniemi ei suinkaan ole ensimmäinen – eikä viimeinen – nopeita ja helppoja voittoja tavoittelevan poliittisen kulttuurin uhri.

Saman tien kulki myös sdp:n puheenjohtajaksi vuonna 2005 valittu Eero Heinäluoma.
Hänen johdollaan puolue sai vuoden 2007 vaaleissa rajusti selkäänsä ja putosi oppositioon. Puolueväki käänsi Heinäluomalle selkänsä ja Erkki Tuomioja käytti tilaisuutta häikäilemättä hyväkseen haastamalla istuvan puheenjohtajan. Kiviniemen tapaan Heinäluoma veti lusikkansa puheenjohtajakisasta.

Jos Soini ei olisi pannut koko pakkaa sekaisin, sama kuvio olisi toistunut Jutta Urpilaisen kohdalla. Sdp:ssä katseltiin kasvavalla kauhulla Urpilaisen kompurointia ja laskevia kannatuslukuja, kun nuori puheenjohtaja ei saanut otetta sen paremmin puolueestaan kuin oppositiopolitiikastakaan.

Vaaleissa tuli takapakkia, mutta sdp päätyi muiden häviäjien kanssa hallitukseen. Tavallaan Jutta Urpilainen saa kiittää siitä poliittisen pakan sekoittanutta Timo Soinia.

Liikkuvien äänestäjien lisäksi myös puolueväki juoksee yhä kovemmin nopeiden voittojen perässä. Sietokynnys on laskenut ja reaktioherkkyys lisääntynyt molemmin puolin kuten ajolähdön saaneen Stefan Wallinin tapaus osoittaa.

Politiikasta on tullut lyhytjänteistä ja tempoilevaa. Poliitikot ovat kahden tulen välissä: samaan aikaan ei voi mielistellä äänestäjiä ja tehdä ikärakenteen ja taloudellisten realiteettien edellyttämiä kipeitä viiltoja.

Tällä menolla kehään astuvien nuorten puoluejohtajien elinkaari tulee olemaan edeltäjiä ratkaisevasti lyhyempi.

Se ei vielä ole mikään ongelma. Ongelma on se, jos kukaan ei uskalla uida valtavirtaa vastaan.

Riitta Järventie
Kirjoittaja on Aamulehden artikkelitoimittaja

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194737669283/artikkeli/analyysi+poliittisen+kvartaalitalouden+aika.html

[Marko Parkkola]

Jotenkin sekava teksti. En saanut selvää mitä tällä haettiin. Puolittain annettiin ymmärtää, että perussuomalaiset ovat pyyhkäisseet pölyjä poliittisten valtarakenteiden päältä, mutta siihen AL ei sentään sorru, että tästä kummoista krediittiä antaisi. Sen sijaan kauhistellaan, että tämähän on kvartaalijohtamista ja äänten kalastelua!

Sen jälkeen siirrytään Kiviniemen puolusteluun. Wtf!

Se on positiivista, että äänestäjät ovat liikkuvia. Ei puolueen olemassaolon oikeutus ole puolue itsessään vaan äänestäjät. Äänestäjän taas pitäisi ymmärtää äänestää sen mukaan minkälaista politiikkaa haluaa eikä puolueen nimen.

Suomeksi: Jos haluaa lisää vastuun_kantoa ja  niskalenkkejä, äänestää kokoomusta, demareita, keskustaa, vihreitä, rkp:tä ja vasemmistoliittoa. Jos haluaa sen sijaan pitää rahat kotimaassa äänestää perussuomalaisia. Kristillisistä en muuten osaakaan sanoa mitään.

[Jouko]

Tuosta saa kyllä käsityksen että olisi jotenkin huono asia että poliitikot joutuvat olemaan varpaillaan äänestäjien takia. Ja että liikkuva äänestäjä on epäterve ilmiö. Haikaillaan vanhan konsensuspolitiikan perään joka tuottaa vain korruptiota ja pysähtyneisyyttä. Enää ei ole kivaa olla poliitikko kun ilkeät äänestäjät saattavat muuttaa kantaansa seuraavissa vaaleissa.

[skrabb]

Jotenkin sekava teksti. En saanut selvää mitä tällä haettiin. Puolittain annettiin ymmärtää, että perussuomalaiset ovat pyyhkäisseet pölyjä poliittisten valtarakenteiden päältä, mutta siihen AL ei sentään sorru, että tästä kummoista krediittiä antaisi. Sen sijaan kauhistellaan, että tämähän on kvartaalijohtamista ja äänten kalastelua!

Ei kai AL:n Riitta Järventie Perussuomalaisia ala kehua. Hänhän se oli, joka kirjoitti Eduskunta vaalien jälkeisen, äärest pöyristyneen ja törkyisen Ylänurkka-kirjoituksen Jussi Halla-ahon valinnasta hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi kehottaen muita puolueita boikotoimaan Halla-ahoa.
Aiheesta oli täälläkin ketju, mutta sitä en enää löytänyt. Olisiko jostain syystä poistettu?