2012-04-05 Taloussanomat : "Turha opettaa faktoja, kun lapsilla on älypuhelimet"

[Finka]

Tätähän on aina välillä väläytelty, luojan kiitos vielä ei ole Suomessa mennyt täysin läpi.

"Turha opettaa faktoja, kun lapsilla on älypuhelimet"

Opettajat Britanniassa kyseenalaistavat perinteisen kouluopetuksen. Osan mielestä tietojen pänttääminen on turhaa, koska faktat löytyvät niin nopeasti älypuhelimista.
...

TalouselämäTelegraph

Kun itse olin peruskouluikäinen, niin tämä ajatus tuntui järkevältä (ja houkuttelevalta). Sittemmin kokemus koulun ulkopuolelta on todistanut olettamuksen vääräksi.

Ehkä ihmisen ei tarvitsisi osata paljoakaan faktoja mutta tiedon päntääminen on yhä korostuneemmin välttämätön taito monissa töissä. Mitä tekee koodarilla tai insinöörillä joka joutuu tarkistamaan peruskaavoja yhä uudestaan? Entä lääkärillä?

[akez]

Mitäs sitten, kun älypuhelin hajoaa tai se varastetaan? Faktat meni sen siliän tie ja käyttäjästä tuli toimintakyvytön toope.

[Jaakko Sivonen]

Addressing the union's annual conference in Manchester, he gave the example of Mozart's birthday, saying phones took less than a second to find the answer

Ankarasti mennään metsään. Historian opetuksen päämääränä ei tule olla vuosilukujen ja päivämäärien ulkoaoppiminen, vaan tapahtumien ja yhteiskunnallisten liikkeiden syiden, seurausten ja vaikutusten ymmärtäminen. Esimerkiksi Mozartin syntymäpäivän sijaan oppilaille tulee pikemminkin opettaa, mikä teki Mozartin elämästä ja töistä merkittäviä länsimaiselle kulttuurille. Ja ne kysymykset eivät ole sellaisia, joihin olisi löydettävissä yksiselitteinen vastaus googlettamalla, sillä kyse on tulkinnasta.

[ukkometso]

Sama asenne alkaa olla osalla suomalaisiakin. Siitä todisteena on kokoomuksen kannatuiksen kasvu.  Joillekin riittää todisteeksi Stubbin tai Kataisen sanomiset.  Heitä ei hetkauta tosin sitten sekään,  vaikka sanomiset osoitteutuisivat  muuksi kuin "absoluuttiseksi faktaksi"

Vakavasti ottaen tuon  "älypuhelinuskovaisuuden" tien päässä tulisi se että kohta mm köyhemmät koululaiset  eivät osaisi kirjoittaa eikä lukea kun ei ole varaa älypuhelimiin. Se lisäisi siin rutkasti eriarvoisuutta.

Nyt sentään lähes kaikki osaavat perustaidot ja jotkut jopa koska solmittiin Pähkinäsaaren rauha

Ankarasti mennään metsään. Historian opetuksen päämääränä ei tule olla vuosilukujen ja päivämäärien ulkoaoppiminen, vaan tapahtumien ja yhteiskunnallisten liikkeiden syiden, seurausten ja vaikutusten ymmärtäminen. Esimerkiksi Mozartin syntymäpäivän sijaan oppilaille tulee pikemminkin opettaa, mikä teki Mozartin elämästä ja töistä merkittäviä länsimaiselle kulttuurille. Ja ne kysymykset eivät ole sellaisia, joihin olisi löydettävissä yksiselitteinen vastaus googlettamalla, sillä kyse on tulkinnasta.

Sama pätee vaikka matematiikassa. Ei se ole pääasia  että tietää/arvaa lopputuloksen vaan  se on tärkeämpää millä logiikalla ja laskukaavoilla siihen on päädytty.
Näin opetti  meikäläisellekin takavuosina lukion maikka.

[hoxpox]

Aiheesta on ollut hommassa keskustelua aiemminkin: http://hommaforum.org/index.php/topic,60027.0.html

[keino8]

Sopii kokeilla tulla opettamaan melkein mitä ainetta tahansa älypuhelin kourassa.
Veikkaan että pennut haukottelee ensimmäisen vartin jälkeen ja vittuilu alkaa puolessa tunnissa.
Samoin sujuvaan keskusteluun ei älypuhelin ehdi, mutta sieltä on kiva tarkastaa faktoja kiistan syntyessä. Niin ja eihän sieltä puhelimelta mitään löydä tai ymmärrä lukemaansa jos ei ole päntätty perusteita. Hyvä renki, huono isäntä niinkuin moni muukin asia.

[Ruckafella]

Otsikko kuulostaa hieman raflaavammalta kuin itse artikkeli. Sinänsä ei mitenkään hullu ajatus opettaa oppilaita tulkitsemaan ja analysoimaan tietoa. Muistelen, että sitä olisi tehty jo silloin kuin itse kävin peruskoulua. Ei sitä Pähkinäsaaren rauhan vuosilukua oikeasti kysyttykään kokeessa, joten koskeekohan enemmän englantilaista systeemiä?

Mielestäni Suomessa ollaan itse asiassa toteutettu tämänkaltaista opetusta jo vuosia. Monet ulkkariopiskelijakaverit aikanaan olivat hieman enemmän ulkoaoppimiseen orientoituneita. Toisinaan jotain asiaa tulkittaessa saattoi saada reaktion:
-Who told you that?
-No one, I just thought about it myself.
-ehhh.. Okay, but we need facts.

Kovin usein haluttiin jonkun auktoriteetin sana asiasta, ennen kuin se hyväksyttiin.

Faktoja tietysti tarvitaan aika paljonkin hiusrajan alle talteen. Sitä kutsutaan yleissivistykseksi, ja se auttaa laittamaan asiat oikeaan kontekstiin.

Pieni pelko on siitä, että tämä tosiaan ymmärretään jossainpäin sillä tavalla, että faktatietoa ei enää pidetä minään ja lähdetään opettamaan oppilaita lähinnä fiilistensä tulkinnassa.

[elven archer]

Tuossa ehdotuksessa on puolet totta. Kyllähän sen yliopistotasollakin huomasi, että turhaa ulkoa opettelemista on aivan liian paljon. Se ei kuitenkaan tarkoita, että mitään ei pitäisi opetella ulkoa. Minä näen sen  enemmän filosofiana, jossa keskitytään olennaiseen (suuret linjat vs. yksityiskohdat) ja tekniikoihin (tekemisen edellytykset vs. valmis lopputulos). Kun puhe on kuitenkin nyky-Britanniasta, niin luultavasti tässä on kyse siitä, että potkitaan pennut ulos koulusta opettamatta heille yhtään mitään.

[Finka]

En ole itse ajamassa minkään tietyn asian ulkoaopettelua. Olen vain huomannut, että taito painaa mieleen asioita on nyky-yhteiskunnassa tarvittava kansalaistaito. Ja se on jotain mitä useimpien pitää opetella. Jos samalla muutama yleistiedon hiukkanen painuu pysyvästi kalloon niin sen parempi.

[linnun_löysä]

Mielestäni samasta asiasta kyse, kuin vaikkapa siinä, kuuluuko silmälasit ihmiskokonaisuuteen. Jos näkö on huono, pitääkö kärvistellä, vai parantaako suorituskykyään apuvälinein? Kännykkä tai tietokone voi olla ihan hyvin ulkoinen muisti ja osa ihmistä. Aivot olisi ihan hyvä vapauttaa luovalle ajattelulle, kun perimätietoakaan ei enää tarvitse siirtää ulkoa opeteltavin, runomuotoisin rallatuksin.

Ps. 1323. Muuta en sitten Pähkinäsaaren rauhasta tiedäkään. Mutta ykskolmekakskolme tulee vaikka keskellä yötä herätettäisiin kysyen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

En ole itse ajamassa minkään tietyn asian ulkoaopettelua. Olen vain huomannut, että taito painaa mieleen asioita on nyky-yhteiskunnassa tarvittava kansalaistaito. Ja se on jotain mitä useimpien pitää opetella. Jos samalla muutama yleistiedon hiukkanen painuu pysyvästi kalloon niin sen parempi.

Ja miks vitussa jotain Tanskann pääkaupunkia tarttisi opetella ulkoa koska wikipediasta näkee sekunneissa että se on Oslo tai että puhutaanko Brasiliassa Englantia vaiko Espanjaa.

[junakohtaus]

Netti on kuten muutkin lähteet: se vastaa vain sellaisiin kysymyksiin, jotka sille älyää ja osaa esittää.

Jos mä olisin maikka, mulle ei tulisi mieleenkään vaatia ketään tietämään Mozartin syntymäpäivää, mutta jos tenavat eivät tiedä kuka se oli ja miksi sillä on väliä, ne eivät myöskään osaa tarkistaa sen synttäreitä mistään.

[P]

Addressing the union's annual conference in Manchester, he gave the example of Mozart's birthday, saying phones took less than a second to find the answer

Ankarasti mennään metsään. Historian opetuksen päämääränä ei tule olla vuosilukujen ja päivämäärien ulkoaoppiminen, vaan tapahtumien ja yhteiskunnallisten liikkeiden syiden, seurausten ja vaikutusten ymmärtäminen. Esimerkiksi Mozartin syntymäpäivän sijaan oppilaille tulee pikemminkin opettaa, mikä teki Mozartin elämästä ja töistä merkittäviä länsimaiselle kulttuurille. Ja ne kysymykset eivät ole sellaisia, joihin olisi löydettävissä yksiselitteinen vastaus googlettamalla, sillä kyse on tulkinnasta.

Aivan noin. Näillä puhujilla näyttää olevan insinööris-fakki-idioottimainen lähestymistapa tietoon.

Toinen historian ja yhteiskuntaopin opintojen perusasia on oltava lähdekriittisyyden kehittyminen ja hankittu taito arvioida tarjolla olevan "tiedon" luotettavuutta.

Tilanne, jossa ihmiset uskovat kaiken, minkä kännykästään lukevat olisi varmasti irvokas ja vaarallinen.

Vuosilukujen yms. pänttäämistä ei kyllä ole opetus ollut pariin vuosikymmeneen. Mutta silti jotku vuosiluvut on hyvä tietää, jotta osaa hahmottaa syy ja seuraussuhteita ja omaa jonkinlaisen historiallisen kronologian. Joku Mozartin syntymäpäivä on tuolaisessa täysin epärelevantti asia. Maailmansodat, suuret yhteiskuntia muuttaneet vallankumoukset yms. olisi hyvä tietää ihan vuosilukuina omassa muistissa, niin osaa muodostaa edes jonkinlaisen tietorakenteen lähdekritiikin pohjaksi.

[Mursu]

Ankarasti mennään metsään. Historian opetuksen päämääränä ei tule olla vuosilukujen ja päivämäärien ulkoaoppiminen, vaan tapahtumien ja yhteiskunnallisten liikkeiden syiden, seurausten ja vaikutusten ymmärtäminen. Esimerkiksi Mozartin syntymäpäivän sijaan oppilaille tulee pikemminkin opettaa, mikä teki Mozartin elämästä ja töistä merkittäviä länsimaiselle kulttuurille. Ja ne kysymykset eivät ole sellaisia, joihin olisi löydettävissä yksiselitteinen vastaus googlettamalla, sillä kyse on tulkinnasta.

On selvä ettei kaikkea nippelitietoa tarvitse muistaa. Kuitenkaan ei kaikkia vuosikuluja voi pitää tällaisena. Ne ovat tapa jäsentää historiaa. Ne ovat se kehys, johon se netistä haettu lisätieto asetetaan. Minä en tiedä Mozartin syntymäpäivää.Tiedän vain että hän eli 1700-luvun loppupuolella.

[Emo]

Aivot tarvitsevat "jumppaa" pysyäkseen terveenä, tämän todistavat tutkimukset. Jos faktoja ei laiteta päähän, aivot surkastuvat tarpeettomina, ja meillä on kohta lauma Alzheimerpotilaita älypuhelimet kourassa.

[Jaakko Sivonen]

Reilu vuosi sitten huomasin englanninkielistä Wikipediaa selaillessani, että kokoomuslaisen presidentin J. K. Paasikiven puoluekanta oli virheellisesti merkitty Maalaisliitoksi/keskustaksi. Katsoin sivun historiasta, miten kauan tuo virhe oli ollut sivulla: yli seitsemän kuukautta ilman, että kukaan olisi korjannut väitettä. Wikipedia on yhtä roskan kanssa.

Jos satun keskustelemaan henkilön kanssa, ja ilmenee, ettei tämä tiedä ilman Wikipediaa, mikä on Tanskan pääkaupunki, joudun arvioimaan kyseisen henkilön sivistyksen hyvin puutteelliseksi. Ei kaikkien maiden pääkaupunkeja tarvitse tuntea, mutta Pohjoismaiden pääkaupunkien tunteminen ei ole paljon vaadittu. Sama pätee oikeinkirjoitukseen: tuleehan henkilö usein ymmärretyksi, vaikka jättäisikin tekstiinsä runsaasti kirjoitusvirheitä, mutta hän antaa itsestään huolimattoman kuvan.

[PaulR]

Reilu vuosi sitten huomasin englanninkielistä Wikipediaa selaillessani, että kokoomuslaisen presidentin J. K. Paasikiven puoluekanta oli virheellisesti merkitty Maalaisliitoksi/keskustaksi. Katsoin sivun historiasta, miten kauan tuo virhe oli ollut sivulla: yli seitsemän kuukautta ilman, että kukaan olisi korjannut väitettä. Wikipedia on yhtä roskan kanssa.

Jos satun keskustelemaan henkilön kanssa, ja ilmenee, ettei tämä tiedä ilman Wikipediaa, mikä on Tanskan pääkaupunki, joudun arvioimaan kyseisen henkilön sivistyksen hyvin puutteelliseksi. Ei kaikkien maiden pääkaupunkeja tarvitse tuntea, mutta Pohjoismaiden pääkaupunkien tunteminen ei ole paljon vaadittu. Sama pätee oikeinkirjoitukseen: tuleehan henkilö usein ymmärretyksi, vaikka jättäisikin tekstiinsä runsaasti kirjoitusvirheitä, mutta hän antaa itsestään huolimattoman kuvan.

En mä ainakaan ole parhaimmillani näppiksen kanssa. Joskus tekisi mieli sanoa kiistakysymyksessä, että tuu kylään ja jutellaan.

[Finka]

Aivot tarvitsevat "jumppaa" pysyäkseen terveenä, tämän todistavat tutkimukset. Jos faktoja ei laiteta päähän, aivot surkastuvat tarpeettomina, ja meillä on kohta lauma Alzheimerpotilaita älypuhelimet kourassa.

Tämän suuntaista juttua minä ajoin takaa. (Pitää harjoitella itseimaisua.)

Ei ne tietyt faktat vaan taito painaa mieleen asioita ja kyky palauttaa niitä tarvittaessa. Joka pitää näitä asioita itsestäänselvinä on joko erittäin onnekas tai ei ole koskaan tehnyt aivoillaan mitään merkittävämpää.

[törö]

Esimerkiksi Mozartin syntymäpäivän sijaan oppilaille tulee pikemminkin opettaa, mikä teki Mozartin elämästä ja töistä merkittäviä länsimaiselle kulttuurille.

Tuo ei ole totta. En muista yhtään mitä Mozartista koulussa opetettiin, jos mitään, enkä muista hänestä paljon muuta kuin että kuoli turhan nuorena ja salaliittoteorioita on olemassa.

Mozartin musiikkia sen sijaan olen kuunnellut paljon. Se on taitavasti sävellettyä ja siittä puuttuu tekotaiteellinen paska kokonaan. Ei ihme, ettei klassisessa musiikissa ole tapahtunut mainittavampaa kehitystä sen jälkeen kun Beethoven keksi venyttää sinfoniat ylipitkiksi. Mozart vain oli ylivoimaisesti parempi säveltäjä kuin kukaan tähän saakka.

Beethovenin parilliset sinfoniat muuten ovat musiikillisesti parempia kuin narsisteihin kolahtavat parittomat sinfoniat. Lempparini on kuutonen.

[Jaakko Sivonen]

Esimerkiksi Mozartin syntymäpäivän sijaan oppilaille tulee pikemminkin opettaa, mikä teki Mozartin elämästä ja töistä merkittäviä länsimaiselle kulttuurille.

Tuo ei ole totta. En muista yhtään mitä Mozartista koulussa opetettiin, jos mitään, enkä muista hänestä paljon muuta kuin että kuoli turhan nuorena ja salaliittoteorioita on olemassa.

Sanoin vain, mitä Mozartista pitäisi historiantunnilla oppia, jos hänet halutaan sisällyttää opinto-ohjelmaan. Avauksen linkissä kun esimerkki koski Mozartia.

[PaulR]

Esimerkiksi Mozartin syntymäpäivän sijaan oppilaille tulee pikemminkin opettaa, mikä teki Mozartin elämästä ja töistä merkittäviä länsimaiselle kulttuurille.

Tuo ei ole totta. En muista yhtään mitä Mozartista koulussa opetettiin, jos mitään, enkä muista hänestä paljon muuta kuin että kuoli turhan nuorena ja salaliittoteorioita on olemassa.

Sanoin vain, mitä Mozartista pitäisi historiantunnilla oppia, jos hänet halutaan sisällyttää opinto-ohjelmaan. Avauksen linkissä kun esimerkki koski Mozartia.

Sanonut, että mun olisi tarvinnut ryhtyä alkuperäisen aikomukseni mukaan historianopettajaksi.

Ehkä ei. Saanut fudut päivän jälkeen.

[Emo]

http://ehdokas8blogituusisuomifi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62509-kaksikielisyys-antaa-suojan-alzheimerin-taudilta

Eilisessä Die Welt-lehdessä oli artikkeli, jonka otsikko oli "Kaksikielisillä parempi suoja Alzheimerin tautia vastaan". Artikkelin mukaan Toronton yliopiston tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että kaksikielisillä henkilöillä, jotka käyttävät molempia kieliä, on selvästi parempi suoja muistihäiriöitä ja Alzheimerin tautia vastaan. Tutkijat sanovat, että heidän oli vaikea uskoa, että kaksikielisyyden vaikutus olisi niin vahva kuin mitä tutkimus osoitti. Vaikutus korreloi sen kanssa, miten aktiivisesti henkilöt käyttivät kahta tai useampaa kieltä.

Uuden kielen opettelemisella vielä 40-60 vuoden iässä oli positiivinen vaikutus. Jonkin uuden asian opettelu on kuin öljyä aivomoottorille, tutkijat sanoivat. On myös muita tehokkaita tapoja aktivoida aivoja, ja niiden joukossa on mm. aerobic. Näiden joukkoon eivät kuitenkaan mahdu liikunta tai jooga, toisin kuin monet luulevat.

Tämän Bjarne Kalliksen kirjoituksen myötä saamme tähänkin keskustelunaiheeseen lisää kiihoittavuutta kielikysymyksen muodossa.

Kannattaa opiskella ja painaa pää täyteen kaikenlaista turhaakin nippeliä. Itse esimerkiksi opettelen edelleen puhelinnumerot ulkoa, tai oikeastaan vaan opin ne ulkoa opettelemattakin. Nimien kanssa on vaikeampaa. Mielenkiintoista, mutta ihmisten muistit ovat rakenteeltaan erilaisia, joillekin jää päähän nimet ja kasvot, toiselle taas päivämäärät ja puhelin- ym. numerot. Silti esimerkiksi  itseäni en pidä millään lailla matemaattisesti erityisen lahjakkaana jos en nyt täysin onnettomanakaan.

[elven archer]

Tämän Bjarne Kalliksen kirjoituksen myötä saamme tähänkin keskustelunaiheeseen lisää kiihoittavuutta kielikysymyksen muodossa.

Ei ole aihetta, koska suomi + englanti = 2.

[Emo]

Jos satun keskustelemaan henkilön kanssa, ja ilmenee, ettei tämä tiedä ilman Wikipediaa, mikä on Tanskan pääkaupunki, joudun arvioimaan kyseisen henkilön sivistyksen hyvin puutteelliseksi

Höh... Kyllähän jokainen tietää että Tanskan pääkaupunki on Tuborg. Siellä on se kuuluisa merenneitopatsaskin Tivolissa ja sitten siellä on se vapaakaupunki Hans Christianstan ihan Andersenin kaupunginosan vieressä.

Ja kaikki pääkaupunki Tuborgin rakennukset kuninkaanlinnaa myöten ovat rakennetut Lego-palikoista ja ihmiset Tanskassa syövät  pääasiassa kerrosvoileipiä.

[Nestori K Kunnari]

Beethovenin parilliset sinfoniat muuten ovat musiikillisesti parempia kuin narsisteihin kolahtavat parittomat sinfoniat. Lempparini on kuutonen.

Ja irrationaalissävytteisesti molempia vaihtoehtoja kuunnellessa useammalla soittimella yht'aikaa voi katsella nenäänsä pitkin allahia vasemmalla ja Jumalaa oikealla puolellaan.

[seuraa_tilannetta]

Kun itse olin peruskouluikäinen, niin tämä ajatus tuntui järkevältä (ja houkuttelevalta). Sittemmin kokemus koulun ulkopuolelta on todistanut olettamuksen vääräksi.

Nuorena näkee ja käsittää monet asiat kovin kapeasti.
Silloin ei aina ymärrä mikä opetuksen tarkoitus on. Sen tarkoitus ei ole oppia asioita vaan ymmärtää asioita. Tuo oppimisen tavoite vaan jää monelta ymmärtämättä, kun sitä ei aina osata opettaa niin hyvin.

Mielestäni pitäisi enemmän korostaa oppimisen tärkeyttä, ei yksittäisten faktojen muistamista. Toisaalta fiksu oppilas löytää keinot hakea tietoa ja se on myös hyvä asia, vaikka se sitten olis älypuhelin. Tyhmempi ei löydä tietoa sillä älypuhelimellakaan mutta se voi silti antaa motivaatiota opimaan edes jotain..

[Emo]

Beethovenin parilliset sinfoniat muuten ovat musiikillisesti parempia kuin narsisteihin kolahtavat parittomat sinfoniat. Lempparini on kuutonen.

Ja irrationaalissävytteisesti molempia vaihtoehtoja kuunnellessa useammalla soittimella yht'aikaa voi katsella nenäänsä pitkin allahia vasemmalla ja Jumalaa oikealla puolellaan.

^ Länsimainen ihminen osaa sijoittaa allahin vasemmalle aivan luonnostaan.

sin·is·ter

adjective
1.
threatening or portending evil, harm, or trouble; ominous: a sinister remark.

2.
bad, evil, base, or wicked; fell: his sinister purposes.

3.
unfortunate; disastrous; unfavorable: a sinister accident.

4.
of or on the left side; left.

5.
Heraldry . noting the side of an escutcheon or achievement of arms that is to the left of the bearer ( opposed to dexter).

http://dictionary.reference.com/browse/sinister

[yks vaan]

Se mitä pitää opettaa on logiikka ja oma ajattelu. Kaikki päätelmät, riippuvuudet, syy-seuraussuhteet, tiedon etsinnän, soveltamisen ja arvioinnin keinot jne perustuu logiikkaan ja usein todella yksinkertaisten johtopäätösten tekemiseen. 

Se että lyödään googleen jotain ja otetaan eka tulos on täydellinen epäonnistuminen "kato netistä" -hössötyksestä. Näin kuitenkin aivan liian suuri osa ihmisistä toimii.

[foliohattu]Toki eliitin kannalta on paras kun valtaosa väestöstä ei osaa niin kriittisesti ajatella. [/foliohattu] 

[Mursu]

Reilu vuosi sitten huomasin englanninkielistä Wikipediaa selaillessani, että kokoomuslaisen presidentin J. K. Paasikiven puoluekanta oli virheellisesti merkitty Maalaisliitoksi/keskustaksi. Katsoin sivun historiasta, miten kauan tuo virhe oli ollut sivulla: yli seitsemän kuukautta ilman, että kukaan olisi korjannut väitettä. Wikipedia on yhtä roskan kanssa.

Siis tuollaisen yhden virheen takia tyrmäät tietokannan, jossa on miljoonia artikkeleita. Uskomatonta. Tuo virhe korjattiin yli vuosi sitten. Toisin kuin painetussa kirjassa Wikipediassa virheet korjataan. Kaikkeen kannattaa suhtautua kriittisesti, myös Wikipediaan. En käyttäisit englanninkielistä Wikipediaa ensisijaisena lähteenä suoman asioille.

[Jaakko Sivonen]

On minulla muitakin negatiivisia kokemuksia Wikipediasta. Niin englannin kuin suomenkin kielellä, usean vuoden ajalta. Muokkausriitoja syntyy helposti ja ne noudattavat ideologisia jakolinjoja, etenkin politiikan artikkeleissa mutta myös muualla. Totuus ei suinkaan voita, vaan se osapuoli voittaa, joka jaksaa aktiivisimmin kumota toisten muutoksia.

[Mursu]

Ps. 1323. Muuta en sitten Pähkinäsaaren rauhasta tiedäkään. Mutta ykskolmekakskolme tulee vaikka keskellä yötä herätettäisiin kysyen.

Etkö edes muista rajalinjaa: Rajajoki-Pattijoki? Rauhahan  solmittiin Ruotsin ja Novgorodin välille. Sen sijaan mitään ei mainittu tuon hetkisestä maailmanpoliittisesta tilanteesta. Novgorodhan oli suunnilleen Mongolien vasallivaltio, ainoa osa Venäjää, joka ei ollut Suoran mongolivallan alla. Jotenkin yleisesti mongoleista puhuttiin aika vähän historiantunneilla. He lähinnä olivat alaviite Venäjän historiassa. Kuka tietää, että ristiretkien aikaan muslimit Palestiinassa taistelivat myös mongoleja vastaan?

Toinen mielenkiintoinen esimerkki oli Kreikan historiasta. Puhuttiin siitä, miten Socrates tuomittiin kuolemaan 399 eaa. Mitään asian historiallisesta kontekstista ei puhuttu, mm. että Atena oli juuri hävinnyt Peloponnesolaissodan ja ollut Spartan määräämien tyrannien alaisuudessa.

Peloponnesolaissodasta tuli mieleen että ylä-asteella ei sitä ei edes mainittu nimeltä ja se kuitattiin yhdellä virkkeellä. Persialaissodista oli pitkät jutut. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä tajutakseen miksi juuri Suomessa painotettiin menestyksellistä puolustussotaa idästä hyökkäävää suurvaltaa vastaan ja vähäteltiin sisällissodalta vaikuttavaa peloponnesolaissotaa. Historianopetus on kaikkea muuta kuin objektiivinen kertomus menneestä. Asiat voivat olla tosia, mutta tarina on painotuksessa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ps. 1323. Muuta en sitten Pähkinäsaaren rauhasta tiedäkään. Mutta ykskolmekakskolme tulee vaikka keskellä yötä herätettäisiin kysyen.

Etkö edes muista rajalinjaa: Rajajoki-Pattijoki? Rauhahan  solmittiin Ruotsin ja Novgorodin välille. Sen sijaan mitään ei mainittu tuon hetkisestä maailmanpoliittisesta tilanteesta. Novgorodhan oli suunnilleen Mongolien vasallivaltio, ainoa osa Venäjää, joka ei ollut Suoran mongolivallan alla. Jotenkin yleisesti mongoleista puhuttiin aika vähän historiantunneilla. He lähinnä olivat alaviite Venäjän historiassa. Kuka tietää, että ristiretkien aikaan muslimit Palestiinassa taistelivat myös mongoleja vastaan?

Toinen mielenkiintoinen esimerkki oli Kreikan historiasta. Puhuttiin siitä, miten Socrates tuomittiin kuolemaan 399 eaa. Mitään asian historiallisesta kontekstista ei puhuttu, mm. että Atena oli juuri hävinnyt Peloponnesolaissodan ja ollut Spartan määräämien tyrannien alaisuudessa.

Peloponnesolaissodasta tuli mieleen että ylä-asteella ei sitä ei edes mainittu nimeltä ja se kuitattiin yhdellä virkkeellä. Persialaissodista oli pitkät jutut. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä tajutakseen miksi juuri Suomessa painotettiin menestyksellistä puolustussotaa idästä hyökkäävää suurvaltaa vastaan ja vähäteltiin sisällissodalta vaikuttavaa peloponnesolaissotaa. Historianopetus on kaikkea muuta kuin objektiivinen kertomus menneestä. Asiat voivat olla tosia, mutta tarina on painotuksessa.

Niin ja jenkkien viholliset elikkä
Carlie ja kamikatzet anto kanssa mongoloideille turpiin. Mongoloidit eivät pärjänneet kovin hyvin muualla kuin aroilla.

[Terhon puolesta]

Yleensähän asia on niin, että ihmiset, jotka hallitsevat kokonaisuudet, hallitsevat myös suuren joukon yksityiskohtia, koska kokonaisuuden hallinta sitoo yksityiskohdat yhteen helposti muistettaviksi.

Ihmettelen ihmisiä, jotka väittävät pystyvänsä oppimaan esimerkiksi kieliä vain niitä käyttämällä. Jotain perusteita voikin oppia, mutta en minä ole oppinut romaaneita tai vaativampia lehtiartikkeleita lukemaan kuin sanastoa ja kielioppia pänttäämällä. Osan merkityksistä voi hahmottaa kontekstista, mutta nekin saattaa arvata väärin ja aina jää suuri joukko sanoja, jotka on yksinkertaisesti katsottava sanakirjasta.

Ja onhan noita faktoja ollut ennenkin kirjastot täynnä. Miksi niitä on pitänyt aikaisemmin opettaa?

[Alceste]

Ehkä ihmisen ei tarvitsisi osata paljoakaan faktoja mutta tiedon päntääminen on yhä korostuneemmin välttämätön taito monissa töissä. Mitä tekee koodarilla tai insinöörillä joka joutuu tarkistamaan peruskaavoja yhä uudestaan? Entä lääkärillä?

Mainittakoon offtopikkina että tämä koodari ainakin käyttää suht ahkerasti googlea ja tarkistaa tutumpienkin funkkareiden syntaksit. Kun softassa on 7500 luokkaa ei kaikkea voi muistaa. Olen luopunut ulkoa opettelusta juuri tämän takia.

[ekto]

Kyllä minä pyrin tarkastamaan faktat ennen kuin avaan suuni, jos se on vain mahdollista ja nykyäänhän niitä voi ihan keskustelun lomassakin tarkistaa. Kouluajoista alkaa olemaan jo aikaa joten ihan perus-"faktatkin" ja muut mielellään tarkistaa ennen kuin antaa niitä eteenpäin sillä faktatkin näyttävät muuttuvan, ellei kyse ole esim. säveltäjän syntymäpäivästä.

Mielestäni täällä hommassa on ilahduttavan usein lähteet ja vitteet osana väitteitä. Eipähän mene keskustelut niin nopeasti toisten asiantuntevuuden vertailuun...