Kaksi lasta kaatoi ja ryösti ihmisiä Helsingissä

[Emo]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kaksi-lasta-kaatoi-ja-ryosti-ihmisia-helsingissa/art-1288459620287.html

Poliisi nappasi alaikäisen "kaatajakaksikon" tiistaina aamuyöllä Helsingissä.

Kaksi alaikäistä poikaa ryösti itseään vanhempia ihmisiä sunnuntaina Helsingissä.

Noin 50-vuotias mies joutui ryöstön uhriksi kello 22.40 Mellunkylässä Aarteenetsijänsillalla.

Ryöstäjäkaksikko kaatoi miehen ensin maahan. Sitten uhrilta vietiin tämän mukana oleva kassi puukolla uhaten.

Reilun tunnin päästä ryöstäjät olivat siirtyneet Kontulaan, jossa uhriksi joutui noin 70-vuotias nainen. Nainen kaadettiin Lampipolulla ja häneltä revittiin laukku.

Poliisi tavoitti tiistaina aamuyöllä kello kahden aikaan kadulta ryöstäjiksi epäillyt, joista toinen oli vasta 12-vuotias ja toinen 15-vuotias.

Vain vanhempi pojista on rikosoikeudellisesti vastuussa teostaan. Nuorempi joutunee aikanaan sosiaaliviranomaisten hoteisiin.

Poliisi kertoi IS:lle, että parivaljakon ryöstötaktiikka oli kaataa vanhempia ihmisiä, joilla oli mukanaan jokin laukku.

Tämän jälkeen kantamus anastettiin ja sisältö joutui ryöstäjien saaliiksi.

Jutun varsinainen rikostutkinta käynnistyy myöhemmin tiistaina.

Eipä ole merkittävä uutinen ja en oikein osannut päättää kuuluuko tämä Kylänraitille vaiko mihin, mutta on kai sitä turhemmastakin ketju joskus aloitettu. Haluan siis kiinnittää huomionne siihen, että pääkaupunkiseudun lapset oireilevat. Mitään syvällistä kommenttia en osaa lausua tai analyysiä antaa. Sitä samaa kuin aina, vanhemmuuden hukkumista ja monikulttuurin maihinnousua. Kummasta tässä lie kyse vaiko molemmista?

[Sanglier]

En epäile enkä syytä yhtään ketään, mutta nyrkkisääntö on että suomalainen pystyy kännissä/pirissä/liimoissa/pameissa/mielenhäiriössä ihan samaan kuin rikastaja selvin päin. Lapsikin.

[nuiseva]

Tästä tapauksesta tulee ikävällä tavalla mieleen nykyinen politiikka (kriminaali-, mielisairaanhoito, päihdehoito ja sosiaalinen asutus) ja sen johdosta tapahtunut yhteisöllisyyden väheneminen. Selvimmin tämä näkyy juurikin verrattaessa helsinkiläistä lähiötä ja pohjoisen homogeenistä pikkukuntaan. Pienessä kunnassa kaikki tuntevat kaikki. 15-vuotiaalle tenavalle ei tulekaan ihan noin vaan mieleen mennä kaatamaan ja ryöstämään tuntemaansa ihmistä. Rikos selviää todennäköisesti ja jos poliisi on voimaton antamaan rangaistusta, kylän miehet hoitavat kyllä asian.

Helsinkiläiseen lähiöön taas on asutettu ainesta joka puolelta. Kukaan ei puhu toiselle, harva tuntee edes naapureitaan. Löytyy paljon narkkareita, avohoitopotilaita, avovankilahoidokkeja sun muuta tavallisten ihmisten keskuudesta, joten tuntemattomille ei juuri houkutakaan puhua. Nuoret voivat helpostikin ryöstää tuntemattomia ja jos he jäävät kiinni, rangaistuksena on sosiaalitädin kanssa käyty keskustelu.

[Ari-Lee]

Arvojohtajan pehmeiden arvojen perintöä. Tämä laji lisääntyy ellei oteta kovia arvoja käyttöön. Nuo 2 ovat jo menneen talven heinää. Vain ihme voi heidät pelastaa.

[Sanglier]

(http://www.tule-tietopankki.fi/@Bin/159303/turvahousut_kaadu_oikein.jpeg)

Kaatuminen on taitolaji - opetelkaa kaatumaan!

[Madri]

Kumma juttu että juuri eilen illalla täällä Itä-Helsingin synkässä ghetossa juoksi parvekkeeni ohi kaksi kappaletta rikastuksen kultamunia, jotka sopivat noihin kuvauksiin. Syy, miksi juoksivat oli aika selvä: 2 minuuttia myöhemmin paikalla oli poliisiauto selvästi Search&Capture -moodissa. Ja mitä noihin kahteen rikoksentekijään tulee, niin käytän lainausta suurelta ajattelijalta Yrjöperskeleeltä: "He ovat ottaneet ensimmäisen askeleen ammattivangin uralla."

Br,
--Madri

[Phantasticum]

Saako tässä kertoa oman kokemuksensa muutaman viikon takaa?

Tämä ei ollut monikulttuurinen kohtaaminen kuin ehkä yhden lapsen osalta. Kyllä, ihan lapsia he olivat, eivät edes murrosikäisiä vielä. Olin sunnuntai-illalla matkalla apteekkiin, kun kävelin keskustassa työmaan kohdalla sellaista jalankulkijoita varten tehtyä pimeää käytävää pitkin. Vastaan tuli pyörällä yksi poika, joka teki kohdallani äkkinäisen koukkauksen eli meinasi ajaa päin, muttei kuitenkaan ajanut. Vähän matkan päässä loput neljää poikaa tukkivat tien, kun yritin päästä heidän ohitseen.

Topakkana ja tomerana täti-ihmisenä kysyin pojilta, aikovatko he tehdä minulle kiusaa. Kukaan ei vastannut minulle mitään. No edelleen topakkana ja tomerana täti-ihmisenä totesin, että kierrän sitten toista kautta ja lähdin kävelemään poispäin. Kukaan ei lähtenyt seuraamaan minua eikä mitään muutakaan.

Täytyy myöntää, että ensimmäisenä mieleen tuli, että pojat aikovat varastaa minulta jotain. Lompakko kortteineen oli takin taskussa, mutta rahaa siinä ei olisi ollut kuin noin kahdeksan euroa. Kun tulin apteekin ovesta ulos, samat viisi poikaa tulivat juuri sattumalta samaan aikaan jalkakäytävällä vastaan. Yksi heistä sanoi minulle moi ja vieläkin niin topakkana ja tomerana täti-ihmisenä vastasin hänelle takaisin moi. Sitten poika toivotti minulle hyvää uutta vuotta, johon vastasin kiitos samoin.

Mitäkö ajattelin tästä kohtaamisesta? Ainakin sitä, että näistäkin lapsista tulee joskus aikuisia. Jotenkin tuntui siltä, että lapset häkeltyivät, kun en aloittanutkaan riitelemään heidän kanssaan ja käskenyt pois tieltä ja painumaan helvettiin. Kaiken lisäksi toivotin vielä kohteliaasti takaisin hyvää uutta vuotta. Olin aikuinen, joka välitti edes hiukan. Sitä he varmaan kaipasivat.

[elukka]

Mikä sitä Pekka ja Mattia vaivasi???

[Cicero]

Pääkaupunkiseudun lapset tarvitsevat kuria, kuria ja kuria. Eivät mitään halauksia.