2012-04-02 YLE: Arhinmäeltä rahapostia nuorisojärjestöille

[Angelos]

Antiikin aikana voitetut eivät koskaan voineet odottaa armoa. Korintti hakattiin maan tasalle, Sulla poltti Ateenasta suuren osan ja lukuisia muita kaupunkeja hävitettiin. Voiton jälkeen tulivat publikaanit, Rooman yksityisillä sopimuksilla toimivat veronkantajat, jotka kuppasivat provinsseja säälittä.

Sun Tzu ei kirjoittanut juuri mitään vastustajien kohtelusta, satun omistamaan teoksen ja osaan sen sisällön melko hyvin. Ainoa maininta oli, että sota on kauheaa voitetuille. Kirja keskittyy lähinnä sodan strategiaan ja taktiikkaan.

Älä nyt hirtä itseäsi vielä enemmän väitteisiisi. Jos et tunne historiaa, älä esitä, että tunnet.

Paremmin useimpien alueiden peruskansalla meni Rooman aikana kuin ennen sitä. Valitusta ja epäkohtia on aina.

Länsi-Roomassa valloitetuilla meni lievästi paremmin keisariajalla, kun senaattorisäädyn harrastama provinssien imeminen kuiviin ja siirtokuntien lähettely loppui. Itä-Roomassa tuo on täyttä roskaa: Kreikka ja Joonia eivät koskaan toipunut vanhaan loistoonsa, Syyriaa verotettiin ankarasti ja Egypti joutui lähettämään suuren osan viljastaan Roomaan. Muutaman Palmyran tapaisen kauppakaupungin kukoistaminen ei tarkoita ''hyvin menemistä''.

Hyvä, että sulla on kirja; lue nyt sivut 142-143. Se koskee sitä kuinka kaikkea (myös liitettyä) kansaa tulee rakastaa. Keskustelu Wu-valtion kuninkaan kanssa.

Paitsi että ei kuulu ydinlukuihin se koskee talousjärjestelmää, ei valloituspolitiikkaa. Tässä tapauksessa kyseessä olisi vielä samaan kansaan kuuluvat voitetut, jolloin hallitsijan on helpompi oikeuttaa valtansa. Nyt jotain rotia näihin esimerkkeihin.

[Tuomas3]

Antiikin aikana voitetut eivät koskaan voineet odottaa armoa. Korintti hakattiin maan tasalle, Sulla poltti Ateenasta suuren osan ja lukuisia muita kaupunkeja hävitettiin. Voiton jälkeen tulivat publikaanit, Rooman yksityisillä sopimuksilla toimivat veronkantajat, jotka kuppasivat provinsseja säälittä.

Sun Tzu ei kirjoittanut juuri mitään vastustajien kohtelusta, satun omistamaan teoksen ja osaan sen sisällön melko hyvin. Ainoa maininta oli, että sota on kauheaa voitetuille. Kirja keskittyy lähinnä sodan strategiaan ja taktiikkaan.

Älä nyt hirtä itseäsi vielä enemmän väitteisiisi. Jos et tunne historiaa, älä esitä, että tunnet.

Paremmin useimpien alueiden peruskansalla meni Rooman aikana kuin ennen sitä. Valitusta ja epäkohtia on aina.

1. Länsi-Roomassa valloitetuilla meni lievästi paremmin keisariajalla, kun senaattorisäädyn harrastama provinssien imeminen kuiviin ja siirtokuntien lähettely loppui. Itä-Roomassa tuo on täyttä roskaa, Kreikka ja Joonia eivät koskaan toipunut vanhaan loistoonsa, Syyriaa verotettiin ankarasti ja Egypti joutui lähettämään suuren osan viljastaan Roomaan. Muutama Palmyran tapaisen kauppakaupungin kukoistaminen ei tarkoita ''hyvin menemistä''.

Hyvä, että sulla on kirja; lue nyt sivut 142-143. Se koskee sitä kuinka kaikkea (myös liitettyä) kansaa tulee rakastaa. Keskustelu Wu-valtion kuninkaan kanssa.

2. Paitsi että ei kuulu ydinlukuihin, se koskee talousjärjestelmää, ei valloituspolitiikkaa. Tässä tapauksessa kyseessä olisi vielä samaan kansaan kuuluvat voitetut, jolloin hallitsijan on helpompi oikeuttaa valtansa. Nyt jotain rotia näihin esimerkkeihin.

1. Verotettiin ankarasti!!! Hui kamala! Varsinkin kun kaupan päälle tuli roomalaista rakennustaitoa ja inventioita sekä mahdollisesti tarvittavat rakennusaineet. Rooman armeija nieli myös varoja joka piti yllä rauhaa valloitetuilla alueilla ja suojeli niitä ulkopuolisilta. Valloitetut eivät tarvitse omaa armeijaa, joten ne rahat voidaa verottaa. Rooma toi toimivan järjestelmän, lait, betonin, kaupunkien infrastruktuuri rakennettiin huomattavasti kreikkalaisia paremmin, vesijohdot, viemäröinti, tiet ja sillat.

2. Valloitusten jälkeen tulee muu politiikka. Kuinka vallan saa pidettyä. Liitetyt alueet mm. Kiinan sisällä ovat omaa kansaa.

[Jukka Wallin]

Rekisteröidyn yhdistyksen täytyy tehdä toimintakertomus, joka pääsääntöisesti on julkinen asiakirja.

Pääsäännön mukaan ei ole. Toimintakertomus saattaa tulla julkiseksi yhdistyksillä, jotka joutuvat tekemään selkoa julkisen rahan käytöstä, eli juurikin avustuksia nauttivat yhdistykset. Muiden kohdalla toimintakertomus ja jopa tilinpäätös ovat sisäistä tietoa jos niin halutaan.

Ja mihin vetoat kun kirjoittelet noin?

[IDA]

1. Verotettiin ankarasti!!! Hui kamala! Varsinkin kun kaupan päälle tuli roomalaista rakennustaitoa ja inventioita sekä mahdollisesti tarvittavat rakennusaineet. Rooman armeija nieli myös varoja joka piti yllä rauhaa valloitetuilla alueilla ja suojeli niitä ulkopuolisilta. Valloitetut eivät tarvitse omaa armeijaa, joten ne rahat voidaa verottaa. Rooma toi toimivan järjestelmän, lait, betonin, kaupunkien infrastruktuuri rakennettiin huomattavasti kreikkalaisia paremmin, vesijohdot, viemäröinti, tiet ja sillat.

15 sestertiusta aloittelevien gladiaattoreiden kerhotoimintaan.

[Angelos]

Paremmin useimpien alueiden peruskansalla meni Rooman aikana kuin ennen sitä. Valitusta ja epäkohtia on aina.

1. Länsi-Roomassa valloitetuilla meni lievästi paremmin keisariajalla, kun senaattorisäädyn harrastama provinssien imeminen kuiviin ja siirtokuntien lähettely loppui. Itä-Roomassa tuo on täyttä roskaa, Kreikka ja Joonia eivät koskaan toipunut vanhaan loistoonsa, Syyriaa verotettiin ankarasti ja Egypti joutui lähettämään suuren osan viljastaan Roomaan. Muutama Palmyran tapaisen kauppakaupungin kukoistaminen ei tarkoita ''hyvin menemistä''.

Hyvä, että sulla on kirja; lue nyt sivut 142-143. Se koskee sitä kuinka kaikkea (myös liitettyä) kansaa tulee rakastaa. Keskustelu Wu-valtion kuninkaan kanssa.

2. Paitsi että ei kuulu ydinlukuihin, se koskee talousjärjestelmää, ei valloituspolitiikkaa. Tässä tapauksessa kyseessä olisi vielä samaan kansaan kuuluvat voitetut, jolloin hallitsijan on helpompi oikeuttaa valtansa. Nyt jotain rotia näihin esimerkkeihin.

1. Verotettiin ankarasti!!! Hui kamala! Varsinkin kun kaupan päälle tuli roomalaista rakennustaitoa ja inventioita sekä mahdollisesti tarvittavat rakennusaineet. Rooman armeija nieli myös varoja joka piti yllä rauhaa valloitetuilla alueilla ja suojeli niitä ulkopuolisilta. Valloitetut eivät tarvitse omaa armeijaa, joten ne rahat voidaa verottaa. Rooma toi toimivan järjestelmän, lait, betonin, kaupunkien infrastruktuuri rakennettiin huomattavasti kreikkalaisia paremmin, vesijohdot, viemäröinti, tiet ja sillat.

Et ilmeisesti ihan ymmärrä mitä ''verotus'' tarkoitti antiikissa. Kun nyt kuulet sanan ''verottaja'', ajattelet ikävää byrokraattia, joka vie jonkin verran rahojasi valtiolle. Kun Rooman provinssissa kuuli sanan ''verottaja'', ajatteli publikaania, joka useimmiten vei vähäisistä ruokavaroista leijonanosan aseellisen joukkion kanssa. Mutta ei se mitään, koska hän ei ollut ainoa verottaja: paikallinen hallitsija halusi useimmiten omansa (ja piti muuten oman armeijansa), ja aina silloin tällöin lätkäistiin lisäveroja, kuten Sulla teki kreikkalaisille. No, oletetaan että kaikesta tästä selvittiin. Mutta paikallinen kuvernööri, joka on kunnianhimoinen ja velkaantunut senaattori, tarvitsee lisävaroja poliittiseen uraansa Roomassa; sen tähden hän on provinssiin alun perin pyrkinytkin. Hänen keinonsa hankkia lisävaroja on tuttu: verottaa provinssin asukkaita lisää ja ohi lain. Joten jälleen veronkantajat lähtevät liikkeelle, ja jälleen ruokaa on vähemmän. Kohtelusta ei voi valittaa, koska kuvernööri on myös ylin tuomari provinssissa. Jos hän on oikein ahneella tuulella tai oikein velkaantunut, hän saattaa myydä provinssilaisten maata toisille provinssilaisille hyvään hintaan - itselleen, eihän takavarikoidun maan omistajille mitään makseta. Kuvernöörit vaihtuvat jatkuvasti, ja jokainen heistä tarvitsee rahaa.
Jos lapsia ei lopulta kuollut nälkään tai myyty orjuuteen, oli onnekas. Miksi luulet Mithridateen (Roomaa vastaan hyökännyt kuningas, jota vastaan Sulla soti ja jonka Lucullus ja Pompeius kukistivat lopullisesti) saaneen niin paljon tukea kreikkalaisalueilla? Koska Rooman verotus oli niin kertakaikkisen näännyttävää. Rooma ei maksanut julkisia investointeja, vaan ne tekivät paikalliset ylimykset. Itä oli jo kehittynyt alue ennen Rooman saapumista, joten roomalaisvallan hyödyt alkoivat korvata sen kustannuksia muille kuin ylimyksille vasta vuosisatojen päästä. On hyvin syytä olettaa, että Kreikka olisi omillaan päässyt samanlaiseen kehitykseen paljon helpommalla.

2. Valloitusten jälkeen tulee muu politiikka. Kuinka vallan saa pidettyä. Liitetyt alueet mm. Kiinan sisällä ovat omaa kansaa.

Mitä ''Sodankäynnin taito'' taas ei käsittele.

[Tuomas3]

Paremmin useimpien alueiden peruskansalla meni Rooman aikana kuin ennen sitä. Valitusta ja epäkohtia on aina.

1. Länsi-Roomassa valloitetuilla meni lievästi paremmin keisariajalla, kun senaattorisäädyn harrastama provinssien imeminen kuiviin ja siirtokuntien lähettely loppui. Itä-Roomassa tuo on täyttä roskaa, Kreikka ja Joonia eivät koskaan toipunut vanhaan loistoonsa, Syyriaa verotettiin ankarasti ja Egypti joutui lähettämään suuren osan viljastaan Roomaan. Muutama Palmyran tapaisen kauppakaupungin kukoistaminen ei tarkoita ''hyvin menemistä''.

Hyvä, että sulla on kirja; lue nyt sivut 142-143. Se koskee sitä kuinka kaikkea (myös liitettyä) kansaa tulee rakastaa. Keskustelu Wu-valtion kuninkaan kanssa.

2. Paitsi että ei kuulu ydinlukuihin, se koskee talousjärjestelmää, ei valloituspolitiikkaa. Tässä tapauksessa kyseessä olisi vielä samaan kansaan kuuluvat voitetut, jolloin hallitsijan on helpompi oikeuttaa valtansa. Nyt jotain rotia näihin esimerkkeihin.

1. Verotettiin ankarasti!!! Hui kamala! Varsinkin kun kaupan päälle tuli roomalaista rakennustaitoa ja inventioita sekä mahdollisesti tarvittavat rakennusaineet. Rooman armeija nieli myös varoja joka piti yllä rauhaa valloitetuilla alueilla ja suojeli niitä ulkopuolisilta. Valloitetut eivät tarvitse omaa armeijaa, joten ne rahat voidaa verottaa. Rooma toi toimivan järjestelmän, lait, betonin, kaupunkien infrastruktuuri rakennettiin huomattavasti kreikkalaisia paremmin, vesijohdot, viemäröinti, tiet ja sillat.

Et ilmeisesti ihan ymmärrä mitä ''verotus'' tarkoitti antiikissa. Kun nyt kuulet sanan ''verottaja'', ajattelet ikävää byrokraattia, joka vie jonkin verran rahojasi valtiolle. Kun Rooman provinssissa kuuli sanan ''verottaja'', ajatteli publikaania, joka useimmiten vei vähäisistä ruokavaroista leijonanosan aseellisen joukkion kanssa. Mutta ei se mitään, koska hän ei ollut ainoa verottaja: paikallinen hallitsija halusi useimmiten omansa (ja piti muuten oman armeijansa), ja aina silloin tällöin lätkäistiin lisäveroja, kuten Sulla teki kreikkalaisille. No, oletetaan että kaikesta tästä selvittiin. Mutta paikallinen kuvernööri, joka on kunnianhimoinen ja velkaantunut senaattori, tarvitsee lisävaroja poliittiseen uraansa Roomassa; sen tähden hän on provinssiin alun perin pyrkinytkin. Hänen keinonsa hankkia lisävaroja on tuttu: verottaa provinssin asukkaita lisää ja ohi lain. Joten jälleen veronkantajat lähtevät liikkeelle, ja jälleen ruokaa on vähemmän. Kohtelusta ei voi valittaa, koska kuvernööri on myös ylin tuomari provinssissa. Jos hän on oikein ahneella tuulella tai oikein velkaantunut, hän saattaa myydä provinssilaisten maata toisille provinssilaisille hyvään hintaan - itselleen, eihän takavarikoidun maan omistajille mitään makseta. Kuvernöörit vaihtuvat jatkuvasti, ja jokainen heistä tarvitsee rahaa.
Jos lapsia ei lopulta kuollut nälkään tai myyty orjuuteen, oli onnekas. Miksi luulet Mithridateen (Roomaa vastaan hyökännyt kuningas, jota vastaan Sulla soti ja jonka Lucullus ja Pompeius kukistivat lopullisesti) saaneen niin paljon tukea kreikkalaisalueilla? Koska Rooman verotus oli niin kertakaikkisen näännyttävää. Rooma ei maksanut julkisia investointeja, vaan ne tekivät paikalliset ylimykset. Itä oli jo kehittynyt alue ennen Rooman saapumista, joten roomalaisvallan hyödyt alkoivat korvata sen kustannuksia muille kuin ylimyksille vasta vuosisatojen päästä. On hyvin syytä olettaa, että Kreikka olisi omillaan päässyt samanlaiseen kehitykseen paljon helpommalla.

2. Valloitusten jälkeen tulee muu politiikka. Kuinka vallan saa pidettyä. Liitetyt alueet mm. Kiinan sisällä ovat omaa kansaa.

Mitä ''Sodankäynnin taito'' taas ei käsittele.

Pääasiallisesti jengi piti verotusta ilmeisen kohtalaisena saavutettuihin etuihin, koskapa Rooman alamaiset kapinoivat ani harvoin (lukuunottamatta lopunaikojen mellastuksia). Korruptiota ja riistoa toki esiintyi ja silloin oli myös orjuutta, joten mikään paratiisi Rooma ei hallitsijana ollut; aikakauteen nähden kuitenkin.

Lukuunottamatta sivun 143 huomiota. Pääpaino oli tietty jo otsikon mukaisesti sodankäynnissä. Valitsin opuksen siksi, koska se on nimenomaan sodankäyntiä eikä politisointia, ja jopa siinä ymmärrettiin pysyvyys. Poliittisia ja ideologisia tekstejä asiasta on vaikka kuinka, mutta ne voidaan aina värittää puolueellisiksi ja hämäykseksi, jolloin vastustajaa odottaisikin oikeasti (muka)karu kohtalo. Sunzin oppi taas perustui hämäämiseen paitsi hallitsemisosuus. Palataksemme Staliniin, ongelmaksi muodostui, että aurinkoinen perusti oppinsa ihan muihin ideologioihin. Varmastikin Machiavellin Ruhtinas oli jälleen kerran ymmärretty väärin.

Hienoa kuinka hyvin olet perehtynyt asioihin.  :)Historiassa voi tietty jossitella suuntaan ja toiseen ja luoda useita skenaarioita. Pakotit minut avaamaan muutaman niteen ja se on jotain jopa tällä forumilla.

[elukka]

Ironista on, että monella maanpuolustusintoilijalla ei ole mitään suurta omaisuutta tai maapinta-alaa puolustettavaksi. Tervetuloa kuitenkin puolustamaan minun maallista mammonaani; ei se välttämättä viisasta ole. Aina on nuoria teurastettu vanhemman polven vallan ja omaisuuden pitämisen vuoksi. Aatteet ja uskonnot ovat hyviä höynäytyskeinoja tähän.

Kummat olivat viisaampia 30-luvun lopulla: suomalaiset vai virolaiset?  Jos laskee yksinomaan ruumiita ja rampautuneita, niin varmasti Viro.  Meinaatko sen perusteella, että sotaan meneviä suomalaisnuorukaisia höynäytettiin?

Väestömäärässä mitattuna virolaiset melkein alkoivat kuolla sukupuuttoon verrattuna Suomeen. Neuvostoliitto yritti samaa monikultturismia kuin nyt eurostoliitto.

Virolaisia on jotain miljoonan verran. Kaikenkielisiä vissiin noin puolitoista. En viitsinyt googlettaa. Jos siellä ei olisi ollut kommareita vallassa, voisi siellä olla 2 miljoonaa virolaista vironkielistä nyt. Vertaan suoraan Suomen väestönkasvuun. Eli sodassa vammautuneet ja kuolleet ei ole noin tärkeä luku.  Muistuttaisin vielä NArvan ja sinimäen taisteluista Eestissä, jossa virolaisia kaatui kuin heinää, mutta panivat kunnolla turpiin puna-armeijaa, vaikkeivt koo sotaa voittaneetkaan.

[Tuomas3]

Ironista on, että monella maanpuolustusintoilijalla ei ole mitään suurta omaisuutta tai maapinta-alaa puolustettavaksi. Tervetuloa kuitenkin puolustamaan minun maallista mammonaani; ei se välttämättä viisasta ole. Aina on nuoria teurastettu vanhemman polven vallan ja omaisuuden pitämisen vuoksi. Aatteet ja uskonnot ovat hyviä höynäytyskeinoja tähän.

Kummat olivat viisaampia 30-luvun lopulla: suomalaiset vai virolaiset?  Jos laskee yksinomaan ruumiita ja rampautuneita, niin varmasti Viro.  Meinaatko sen perusteella, että sotaan meneviä suomalaisnuorukaisia höynäytettiin?

Väestömäärässä mitattuna virolaiset melkein alkoivat kuolla sukupuuttoon verrattuna Suomeen. Neuvostoliitto yritti samaa monikultturismia kuin nyt eurostoliitto.

Virolaisia on jotain miljoonan verran. Kaikenkielisiä vissiin noin puolitoista. En viitsinyt googlettaa. Jos siellä ei olisi ollut kommareita vallassa, voisi siellä olla 2 miljoonaa virolaista vironkielistä nyt. Vertaan suoraan Suomen väestönkasvuun. Eli sodassa vammautuneet ja kuolleet ei ole noin tärkeä luku.  Muistuttaisin vielä NArvan ja sinimäen taisteluista Eestissä, jossa virolaisia kaatui kuin heinää, mutta panivat kunnolla turpiin puna-armeijaa, vaikkeivt koo sotaa voittaneetkaan.

Virolaisten kohtalo oli tuona aikana sinetöity, tekivätpä mitä hyvänsä. Stalinin väestönsiirrot ja muut sortotoimet olivat epäinhimillisiä. Jos joskus kannattaa paeta, niin tuo oli se aika. Kaukonäköisimmät lähtivät ajoissa Ruotsiin.

[elukka]

joo mutta halusin sanoa, että suomenkielisten väestömäärä itsenäisessä Suomessa on taatusti isompi kuin olisi nyt jos Suomi olisi liitetty NL:ään.

[Angelos]

Et ilmeisesti ihan ymmärrä mitä ''verotus'' tarkoitti antiikissa. Kun nyt kuulet sanan ''verottaja'', ajattelet ikävää byrokraattia, joka vie jonkin verran rahojasi valtiolle. Kun Rooman provinssissa kuuli sanan ''verottaja'', ajatteli publikaania, joka useimmiten vei vähäisistä ruokavaroista leijonanosan aseellisen joukkion kanssa. Mutta ei se mitään, koska hän ei ollut ainoa verottaja: paikallinen hallitsija halusi useimmiten omansa (ja piti muuten oman armeijansa), ja aina silloin tällöin lätkäistiin lisäveroja, kuten Sulla teki kreikkalaisille. No, oletetaan että kaikesta tästä selvittiin. Mutta paikallinen kuvernööri, joka on kunnianhimoinen ja velkaantunut senaattori, tarvitsee lisävaroja poliittiseen uraansa Roomassa; sen tähden hän on provinssiin alun perin pyrkinytkin. Hänen keinonsa hankkia lisävaroja on tuttu: verottaa provinssin asukkaita lisää ja ohi lain. Joten jälleen veronkantajat lähtevät liikkeelle, ja jälleen ruokaa on vähemmän. Kohtelusta ei voi valittaa, koska kuvernööri on myös ylin tuomari provinssissa. Jos hän on oikein ahneella tuulella tai oikein velkaantunut, hän saattaa myydä provinssilaisten maata toisille provinssilaisille hyvään hintaan - itselleen, eihän takavarikoidun maan omistajille mitään makseta. Kuvernöörit vaihtuvat jatkuvasti, ja jokainen heistä tarvitsee rahaa.
Jos lapsia ei lopulta kuollut nälkään tai myyty orjuuteen, oli onnekas. Miksi luulet Mithridateen (Roomaa vastaan hyökännyt kuningas, jota vastaan Sulla soti ja jonka Lucullus ja Pompeius kukistivat lopullisesti) saaneen niin paljon tukea kreikkalaisalueilla? Koska Rooman verotus oli niin kertakaikkisen näännyttävää. Rooma ei maksanut julkisia investointeja, vaan ne tekivät paikalliset ylimykset. Itä oli jo kehittynyt alue ennen Rooman saapumista, joten roomalaisvallan hyödyt alkoivat korvata sen kustannuksia muille kuin ylimyksille vasta vuosisatojen päästä. On hyvin syytä olettaa, että Kreikka olisi omillaan päässyt samanlaiseen kehitykseen paljon helpommalla.

2. Valloitusten jälkeen tulee muu politiikka. Kuinka vallan saa pidettyä. Liitetyt alueet mm. Kiinan sisällä ovat omaa kansaa.

Mitä ''Sodankäynnin taito'' taas ei käsittele.

Pääasiallisesti jengi piti verotusta ilmeisen kohtalaisena saavutettuihin etuihin, koskapa Rooman alamaiset kapinoivat ani harvoin (lukuunottamatta lopunaikojen mellastuksia). Korruptiota ja riistoa toki esiintyi ja silloin oli myös orjuutta, joten mikään paratiisi Rooma ei hallitsijana ollut; aikakauteen nähden kuitenkin.

Paitsi että kapinoivat. Kuten kaikkien pitkäaikaisten valloitusten yhteydessä, kapinat loppuivat lopulta sukupolvien päästä, tottumuksen ja väsymyksen jälkeen. Hispanian rauhoittaminen vei kuitenkin vuosisadan, Kreikassa sattui kapinoita vielä noin vuosisata valloituksen jälkeen, Galliassa oli kapinoita vielä Vespasianuksen aikana, kuten myös Britanniassa ja Juudeassa Neron aikana ja niin edelleen ja niin edelleen. Kapinat loppuivat Rooman murskaavan sotilaallisen ylivoiman ja pelotteen ansiosta: kukaan ei yksinkertaisesti selviytynyt legioonista. Yrityksen puutteesta se ei johtunut.

Lukuunottamatta sivun 143 huomiota. Pääpaino oli tietty jo otsikon mukaisesti sodankäynnissä. Valitsin opuksen siksi, koska se on nimenomaan sodankäyntiä eikä politisointia, ja jopa siinä ymmärrettiin pysyvyys. Poliittisia ja ideologisia tekstejä asiasta on vaikka kuinka, mutta ne voidaan aina värittää puolueellisiksi ja hämäykseksi, jolloin vastustajaa odottaisikin oikeasti (muka)karu kohtalo. Sunzin oppi taas perustui hämäämiseen paitsi hallitsemisosuus. Palataksemme Staliniin, ongelmaksi muodostui, että aurinkoinen perusti oppinsa ihan muihin ideologioihin. Varmastikin Machiavellin Ruhtinas oli jälleen kerran ymmärretty väärin.

Hienoa kuinka hyvin olet perehtynyt asioihin.  :)Historiassa voi tietty jossitella suuntaan ja toiseen ja luoda useita skenaarioita. Pakotit minut avaamaan muutaman niteen ja se on jotain jopa tällä forumilla.

Machiavelli suosittelee valloitusten turvaamista siirtokuntien avulla tai maan hävittämällä. Karu kohtalo, eikö?

[Cicero]

Machiavelli suosittelee valloitettujen kukistamista siirtokuntien avulla tai maan hävittämällä. Karu kohtalo, eikö?

Mainitsee myös tehokkaaksi keinoksi Stalininkin harrastamat pakkosiirrot. Aika perusteeton tuo Tuomaksen väite, että Stalin ei olisi ymmärtänyt Machiavellia. Ruhtinas tulkitaan väärin kun se kuvitellaan joksikin muuksi kuin valtiotieteelliseksi tutkielmaksi kuinka valta toimii ja kuinka yksinvaltias hankkii vallan, kasvattaa valtaansa tai pysyy vallassa. Siinä mielessä Stalin ymmärsi sangen mainiosti Ruhtinasta, tai ainakin näin voi olettaa, koska hänhän pysyi vankkumatta Neuvostoliiton johdossa vuosikymmeniä.

[tavallinen jantteri]

Tuomakselle sen verran, että minäkin haluaisin lakia oikeudenmukaisemmaksi. Kun en  voi oppi- tai asevelvollisuudesta kieltäytyä, niin nyt haluaisin kieltäytyä verovelvollisuudesta. Ja on ihan epäoikeudenmukaista saada siitä mitään sanktiota. Varsinkin alv ja kaikki energiaverot rassaavat ja ovat vakaumusteni vastaisia joten tottakai  saan jättää ne maksamatta?

Se on helppoa. Voit lopettaa verollisen työn tekemisen ja elää luonnonvaraista elämää korvessa ostamatta mitään. Sinua ei pidätetä. Jos taas intti on suorittamatta ja olet hatkoilla niin pidätys tapahtuu.

Tuo vastaisi paremminkin asepalvelus/siviilipalvelus jakoa kuin totaalikieltäytymistä. Tuossa esimerkissäsi, aivan kuten siviilipalveluksessa tehdään kuitenkin JOTAIN välttääkseen "pahemman vaihtoehdon". Eli mennään siviilipalvelukseen/korpeen ettei tarvitse mennä armeijaan/maksaa veroja.

Totaalikieltäytymistä (velvollisuuden laiminlyöntiä) josta ei saisi sanktioita tulla voi verrata vain siihen että vaatisin nykyisen elämäni muuttamista taxfreeksi, ilman sanktioita tietysti.

Jos käytät julkisia teitä ja palveluita, niin toki maksat niistä veroa. Työtä Suomessa ei voisi monikaan tehdä ilman valtion luomaa yleistä järjestystä, joten tulovero on hyvin perusteltu. Vaikka jättäisit verot maksamatta ja syyllistyisit petokseen saat siltikin pienemmän tuomion kuin totaalikieltäytyjä, joka olisi elämässään tehnyt vain hyvää ja auttanut muita jne.

No, oikeasti minulla ei ole niin paljon veroja vastaan kuin ensin annoin ymmärtää. Montaakaan asiaa ei voisi tehdä ilman valtion luomaa yleistä järjestystä ja tuo asevelvollisuus on osa sitä yleistä järjestystä jonka valtio on luonut. Jos velvollisuuden voi noin vain jättää täyttämättä, niin yleinen järjestys on pian mennyttä.

Henkilö X ei tarvitse asevoimia mihinkään. Sille on sama missä maassa on ja kuka maata hallitsee. Hän ei omista maata eikä aio sitä puolustaa. Hänellä on perusteet jäädä asepalveluksen ulkopuolelle.

Henkilön olisi sitten syytä hankkiutua sellaisen maan kansalaiseksi jossa ei ole yleistä asevelvollisuutta.

Velvollisuus on velvollisuus, oli se sitten vero-, oppi- tai asevelvollisuus. Jos tarpeeksi usea haluaa noihin poliittista muutosta ja se saadaan demokraattisesti aikaan, niin mikäs siinä. Ei minulla ole hinkua vaatia rangaistusta siksi ettei halua ase- tai siviilipalvelukseen. Vaan siksi ettei ole valmis täyttämään velvollisuuksiaan. Edes siis ns. helpotetulla tavalla.

[Tuomas3]

Et ilmeisesti ihan ymmärrä mitä ''verotus'' tarkoitti antiikissa. Kun nyt kuulet sanan ''verottaja'', ajattelet ikävää byrokraattia, joka vie jonkin verran rahojasi valtiolle. Kun Rooman provinssissa kuuli sanan ''verottaja'', ajatteli publikaania, joka useimmiten vei vähäisistä ruokavaroista leijonanosan aseellisen joukkion kanssa. Mutta ei se mitään, koska hän ei ollut ainoa verottaja: paikallinen hallitsija halusi useimmiten omansa (ja piti muuten oman armeijansa), ja aina silloin tällöin lätkäistiin lisäveroja, kuten Sulla teki kreikkalaisille. No, oletetaan että kaikesta tästä selvittiin. Mutta paikallinen kuvernööri, joka on kunnianhimoinen ja velkaantunut senaattori, tarvitsee lisävaroja poliittiseen uraansa Roomassa; sen tähden hän on provinssiin alun perin pyrkinytkin. Hänen keinonsa hankkia lisävaroja on tuttu: verottaa provinssin asukkaita lisää ja ohi lain. Joten jälleen veronkantajat lähtevät liikkeelle, ja jälleen ruokaa on vähemmän. Kohtelusta ei voi valittaa, koska kuvernööri on myös ylin tuomari provinssissa. Jos hän on oikein ahneella tuulella tai oikein velkaantunut, hän saattaa myydä provinssilaisten maata toisille provinssilaisille hyvään hintaan - itselleen, eihän takavarikoidun maan omistajille mitään makseta. Kuvernöörit vaihtuvat jatkuvasti, ja jokainen heistä tarvitsee rahaa.
Jos lapsia ei lopulta kuollut nälkään tai myyty orjuuteen, oli onnekas. Miksi luulet Mithridateen (Roomaa vastaan hyökännyt kuningas, jota vastaan Sulla soti ja jonka Lucullus ja Pompeius kukistivat lopullisesti) saaneen niin paljon tukea kreikkalaisalueilla? Koska Rooman verotus oli niin kertakaikkisen näännyttävää. Rooma ei maksanut julkisia investointeja, vaan ne tekivät paikalliset ylimykset. Itä oli jo kehittynyt alue ennen Rooman saapumista, joten roomalaisvallan hyödyt alkoivat korvata sen kustannuksia muille kuin ylimyksille vasta vuosisatojen päästä. On hyvin syytä olettaa, että Kreikka olisi omillaan päässyt samanlaiseen kehitykseen paljon helpommalla.

2. Valloitusten jälkeen tulee muu politiikka. Kuinka vallan saa pidettyä. Liitetyt alueet mm. Kiinan sisällä ovat omaa kansaa.

Mitä ''Sodankäynnin taito'' taas ei käsittele.

Pääasiallisesti jengi piti verotusta ilmeisen kohtalaisena saavutettuihin etuihin, koskapa Rooman alamaiset kapinoivat ani harvoin (lukuunottamatta lopunaikojen mellastuksia). Korruptiota ja riistoa toki esiintyi ja silloin oli myös orjuutta, joten mikään paratiisi Rooma ei hallitsijana ollut; aikakauteen nähden kuitenkin.

Paitsi että kapinoivat. Kuten kaikkien pitkäaikaisten valloitusten yhteydessä, kapinat loppuivat lopulta sukupolvien päästä, tottumuksen ja väsymyksen jälkeen. Hispanian rauhoittaminen vei kuitenkin vuosisadan, Kreikassa sattui kapinoita vielä noin vuosisata valloituksen jälkeen, Galliassa oli kapinoita vielä Vespasianuksen aikana, kuten myös Britanniassa ja Juudeassa Neron aikana ja niin edelleen ja niin edelleen. Kapinat loppuivat Rooman murskaavan sotilaallisen ylivoiman ja pelotteen ansiosta: kukaan ei yksinkertaisesti selviytynyt legioonista. Yrityksen puutteesta se ei johtunut.

Lukuunottamatta sivun 143 huomiota. Pääpaino oli tietty jo otsikon mukaisesti sodankäynnissä. Valitsin opuksen siksi, koska se on nimenomaan sodankäyntiä eikä politisointia, ja jopa siinä ymmärrettiin pysyvyys. Poliittisia ja ideologisia tekstejä asiasta on vaikka kuinka, mutta ne voidaan aina värittää puolueellisiksi ja hämäykseksi, jolloin vastustajaa odottaisikin oikeasti (muka)karu kohtalo. Sunzin oppi taas perustui hämäämiseen paitsi hallitsemisosuus. Palataksemme Staliniin, ongelmaksi muodostui, että aurinkoinen perusti oppinsa ihan muihin ideologioihin. Varmastikin Machiavellin Ruhtinas oli jälleen kerran ymmärretty väärin.

Hienoa kuinka hyvin olet perehtynyt asioihin.  :)Historiassa voi tietty jossitella suuntaan ja toiseen ja luoda useita skenaarioita. Pakotit minut avaamaan muutaman niteen ja se on jotain jopa tällä forumilla.

Machiavelli suosittelee valloitusten turvaamista siirtokuntien avulla tai maan hävittämällä. Karu kohtalo, eikö?

Monissa kapinoitsevissa provinsseissa oli määrällisesti esiintynyt sisällissotiakin saman verran per vuosikymmen. Aina riittää vastustajia. Aikakauteen nähden kapinointi oli vähäistä. Pelotteella ja hallitsemistavalla oli suuri voima. Monet "kapinoista" olivat sitä paitsi Rooman sisäistä välien selvittelyä. Augustuksen aikana, jolloin oli selvästi yksi keskusjohto, väkivaltaisuuksien määrä oli varsin pieni.

Ruhtinas on kirjoitettu julmia hallitsijoita vastaan. Kirja oli kansalle, joka teoksen avulla pystyisi tunnistamaan epäkelvon hallitsijan eli kansa on ruhtinas. Machiavelli ei klassisena humanistina olisi ollut oikea henkilö jakamaan sotilaallisia neuvoja ja taktiikoita. Häntä kiinnosti enemmän kansan kohtalo. Hän kuvasi hallitsijan toimintaa ja erilaisia akteja, mitkä taas johtavat mm. kapinaan, jolloin hallitsijan ainoa keino pysyä vallassa on se ja se... Näitä kuvauksia tuli juuri sen vuoksi, että lukijat osaavat varoa tukemasta väärää hallitsijaa. Kun aikanaan luin Ruhtinaan, ihmettellin kyllä kuinka joku voi saada siitä niin väärän kuvan. Mielestäni opus puhui selvästi kansalaisten puolesta.

[Tuomas3]

Tuomakselle sen verran, että minäkin haluaisin lakia oikeudenmukaisemmaksi. Kun en  voi oppi- tai asevelvollisuudesta kieltäytyä, niin nyt haluaisin kieltäytyä verovelvollisuudesta. Ja on ihan epäoikeudenmukaista saada siitä mitään sanktiota. Varsinkin alv ja kaikki energiaverot rassaavat ja ovat vakaumusteni vastaisia joten tottakai  saan jättää ne maksamatta?

Se on helppoa. Voit lopettaa verollisen työn tekemisen ja elää luonnonvaraista elämää korvessa ostamatta mitään. Sinua ei pidätetä. Jos taas intti on suorittamatta ja olet hatkoilla niin pidätys tapahtuu.

Tuo vastaisi paremminkin asepalvelus/siviilipalvelus jakoa kuin totaalikieltäytymistä. Tuossa esimerkissäsi, aivan kuten siviilipalveluksessa tehdään kuitenkin JOTAIN välttääkseen "pahemman vaihtoehdon". Eli mennään siviilipalvelukseen/korpeen ettei tarvitse mennä armeijaan/maksaa veroja.

Totaalikieltäytymistä (velvollisuuden laiminlyöntiä) josta ei saisi sanktioita tulla voi verrata vain siihen että vaatisin nykyisen elämäni muuttamista taxfreeksi, ilman sanktioita tietysti.

Jos käytät julkisia teitä ja palveluita, niin toki maksat niistä veroa. Työtä Suomessa ei voisi monikaan tehdä ilman valtion luomaa yleistä järjestystä, joten tulovero on hyvin perusteltu. Vaikka jättäisit verot maksamatta ja syyllistyisit petokseen saat siltikin pienemmän tuomion kuin totaalikieltäytyjä, joka olisi elämässään tehnyt vain hyvää ja auttanut muita jne.

No, oikeasti minulla ei ole niin paljon veroja vastaan kuin ensin annoin ymmärtää. Montaakaan asiaa ei voisi tehdä ilman valtion luomaa yleistä järjestystä ja tuo asevelvollisuus on osa sitä yleistä järjestystä jonka valtio on luonut. Jos velvollisuuden voi noin vain jättää täyttämättä, niin yleinen järjestys on pian mennyttä.

Henkilö X ei tarvitse asevoimia mihinkään. Sille on sama missä maassa on ja kuka maata hallitsee. Hän ei omista maata eikä aio sitä puolustaa. Hänellä on perusteet jäädä asepalveluksen ulkopuolelle.

Henkilön olisi sitten syytä hankkiutua sellaisen maan kansalaiseksi jossa ei ole yleistä asevelvollisuutta.

Velvollisuus on velvollisuus, oli se sitten vero-, oppi- tai asevelvollisuus. Jos tarpeeksi usea haluaa noihin poliittista muutosta ja se saadaan demokraattisesti aikaan, niin mikäs siinä. Ei minulla ole hinkua vaatia rangaistusta siksi ettei halua ase- tai siviilipalvelukseen. Vaan siksi ettei ole valmis täyttämään velvollisuuksiaan. Edes siis ns. helpotetulla tavalla.

Pakollinen armeija ei pidä yllä yleistä järjestysta vaan nykyistä systeemiä. Velvollisuus on velvollisuus niin kauan kuin laissa niin säädetään. Kaikissa valtioissa maksetaan veroa, mutta vain harvassa on pakollinen siviili/asepalvelusaika. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä siitä, kannattaako lakia, joka helposti kierretään eikä tuo lisäarvoa, pitää yllä. Nyt sitten nähdään kuinka armeijasta tehdään ihan pelletouhua (4kk varusmiesaika, olennaisten varuskuntien lakkautukset), koska halutaan pitää kiinni parista ideologisesta asiasta.

[Tuomas3]

Machiavelli suosittelee valloitettujen kukistamista siirtokuntien avulla tai maan hävittämällä. Karu kohtalo, eikö?

Mainitsee myös tehokkaaksi keinoksi Stalininkin harrastamat pakkosiirrot. Aika perusteeton tuo Tuomaksen väite, että Stalin ei olisi ymmärtänyt Machiavellia. Ruhtinas tulkitaan väärin kun se kuvitellaan joksikin muuksi kuin valtiotieteelliseksi tutkielmaksi kuinka valta toimii ja kuinka yksinvaltias hankkii vallan, kasvattaa valtaansa tai pysyy vallassa. Siinä mielessä Stalin ymmärsi sangen mainiosti Ruhtinasta, tai ainakin näin voi olettaa, koska hänhän pysyi vankkumatta Neuvostoliiton johdossa vuosikymmeniä.

Tuosta näkee, ettet ole kirjasta lukenut kuin yksittäisiä pätkiä. Machiavelli kuvasi hallitsijan toimia ylläpitää valtaa varoituksesti kansalle sekä sille eliitille, joka vaikuttaa hallitsijan valintaan. Jos Stalin ymmärsi mitä M tarkoitti, ruhtinas olisi kuulunut kiellettyjen kirjojen joukkoon. En tiedä kuuluiko. Ruhtinas onkin yksi väärinymmärretyimistä teoksista ja sama perinne näemmä jatkuu. Kannattaa tosiaan lukea koko läpyskä ja päätellä sitten, mitä kirjoittaja sanoi.

[Angelos]

Machiavelli suosittelee valloitettujen kukistamista siirtokuntien avulla tai maan hävittämällä. Karu kohtalo, eikö?

Mainitsee myös tehokkaaksi keinoksi Stalininkin harrastamat pakkosiirrot. Aika perusteeton tuo Tuomaksen väite, että Stalin ei olisi ymmärtänyt Machiavellia. Ruhtinas tulkitaan väärin kun se kuvitellaan joksikin muuksi kuin valtiotieteelliseksi tutkielmaksi kuinka valta toimii ja kuinka yksinvaltias hankkii vallan, kasvattaa valtaansa tai pysyy vallassa. Siinä mielessä Stalin ymmärsi sangen mainiosti Ruhtinasta, tai ainakin näin voi olettaa, koska hänhän pysyi vankkumatta Neuvostoliiton johdossa vuosikymmeniä.

Tuosta näkee, ettet ole kirjasta lukenut kuin yksittäisiä pätkiä. Machiavelli kuvasi hallitsijan toimia ylläpitää valtaa varoituksesti kansalle sekä sille eliitille, joka vaikuttaa hallitsijan valintaan. Jos Stalin ymmärsi mitä M tarkoitti, ruhtinas olisi kuulunut kiellettyjen kirjojen joukkoon. En tiedä kuuluiko. Ruhtinas onkin yksi väärinymmärretyimistä teoksista ja sama perinne näemmä jatkuu. Kannattaa tosiaan lukea koko läpyskä ja päätellä sitten, mitä kirjoittaja sanoi.

Oletko lukenut ''Valtiollisia mietelmiä''? Machiavelli oli tasavaltalainen, ja se näkyy kirjassa. ''Valtiollisten mietelmien'' linja on myös täsmälleen sama kuin ''Ruhtinaassa'', neuvot ovat yhtä kyynisiä. Teos valaisee paljon Machiavellin ajattelua, ja vie pohjaa rousseaulaisilta, jotka arvelevat ''Ruhtinasta'' satiiriksi. Toki se on mahdollista, mutta ottaen teoksen suoraviivaisesti ymmärtäneiden oppilaiden menestyksen (mm. Espanjan Filip II ja Napoleon) tämä on erittäin epätodennäköistä. Ruhtinas on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kirjoitettu juuri sitä tarkoitusta varten kuin Machiavelli sanoo: ohjeiksi hallitsijoille, samoin kuin ''Valtiollisia mietelmiä'' on kirjoitettu ohjeeksi tasavaltojen järjestämiseen. Huomaa, että hän painottaa kaikessa kansan ja valtion etua, ja että toisinaan hallitsijan on seurattava omaa moraaliaan nämä saavuttaakseen. Teos on johdonmukainen sanomansa kanssa, joten satiiriksi sen ymmärtävät voidaan kuitata ihmisinä, jotka näkevät siinä mitä haluavat, eivät sitä, mitä siinä oikeasti kirjoitetaan. Akateeminen maailma on myös useimmiten samalla kannalla. Vaatii melkoista mielikuvitusta ja järjen taipumista, jotta voi pitää renessanssiajan humanistia nykyaikaisena ihmisoikeustaistelijana.

Jatkaakseni vielä offtopiccia Roomasta: kapinat tosiaan vähenivät keisariajalla kiitos parantuneen hallinnon, mutta sisällissotia ei todellakaan esiintynyt ''saman verran per vuosikymmen'' ennen roomalaisvaltaa. Paikallista nahistelua oli erityisesti Galliassa ja Hispaniassa, mutta senkin hinta ja mittakaava olivat paljon pienempiä kuin roomalaisvalloitusten. Itä oli suhteellisen rauhallinen.

[juge]

Perussuomalaiset Nuoret on raivostunut nuorisojärjestöjen saamista tuista. Nuorisojärjestö haki Opetus- ja kulttuuriministeriöltä nuorisotyön avustusta 230 000 euroa, mutta sai vain 15 000 euroa eli saman verran kuin viime vuonna.

- Perussuomalaiset kasvatti viime eduskuntavaaleissa valtavasti kannatustaan. Eikö sillä ole ajankohtaista yhteiskunnallista merkitystä? Jäsenmäärämme tuplaantui ja puolueella on eduskunnan nuorin kansanedustaja. Eikö se ole nuorten sosiaalista vahvistamista, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Simon Elo kysyy tiedotteessa.

Perussuomalaiset nuoret toteaa, että tuista lopullisesti päättänyt kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki jakoi Vasemmistonuorille 318 500 euroa, Pioneerien Liitolle 347 000 euroa ja Vasemmisto-opiskelijoille 1500 euroa.

Ministeri Arhinmäen mukaan yksi selkeä avustuksen peruste on nuorisolaista löytyvä monikulttuurisuuden edistäminen, eikä tukea pidä antaa järjestölle, joka ei ilmaise kantaansa tähän kysymykseen selkeästi.

- Virallinen valvoja Paavo Arhinmäki pyörittää hävytöntä tukirulettia, jonka pääviesti on selvä - toisinajattelijat, teille ei valtiontukea tipu eikä lirise, Simon Elo kritisoi.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/121471-nuoret-perussuomalaiset-raivostuivat-%E2%80%9Dhavytonta-paavo-arhinmaki%E2%80%9D

[skrabb]

Yle TV1:n uutiset
http://areena.yle.fi/video/1333513649882 (ihan alussa)
Haastatellaan mm. Simon Eloa ja kepuloisten Kurvista, jonka mukaan heidän nuorisojärjestönsä on yleissivistävä - ei poliittinen ilmeisesti siis ollenkaan. Siinä onkin sopiva edustaja kepuleista: pystyy silmää räpäyttämättä valehtelemaan kameroiden edessä. Kyllä hälle poliittinen ura takuulla urkenee.

[Tuomas3]

Machiavelli suosittelee valloitettujen kukistamista siirtokuntien avulla tai maan hävittämällä. Karu kohtalo, eikö?

Mainitsee myös tehokkaaksi keinoksi Stalininkin harrastamat pakkosiirrot. Aika perusteeton tuo Tuomaksen väite, että Stalin ei olisi ymmärtänyt Machiavellia. Ruhtinas tulkitaan väärin kun se kuvitellaan joksikin muuksi kuin valtiotieteelliseksi tutkielmaksi kuinka valta toimii ja kuinka yksinvaltias hankkii vallan, kasvattaa valtaansa tai pysyy vallassa. Siinä mielessä Stalin ymmärsi sangen mainiosti Ruhtinasta, tai ainakin näin voi olettaa, koska hänhän pysyi vankkumatta Neuvostoliiton johdossa vuosikymmeniä.

Tuosta näkee, ettet ole kirjasta lukenut kuin yksittäisiä pätkiä. Machiavelli kuvasi hallitsijan toimia ylläpitää valtaa varoituksesti kansalle sekä sille eliitille, joka vaikuttaa hallitsijan valintaan. Jos Stalin ymmärsi mitä M tarkoitti, ruhtinas olisi kuulunut kiellettyjen kirjojen joukkoon. En tiedä kuuluiko. Ruhtinas onkin yksi väärinymmärretyimistä teoksista ja sama perinne näemmä jatkuu. Kannattaa tosiaan lukea koko läpyskä ja päätellä sitten, mitä kirjoittaja sanoi.

Oletko lukenut ''Valtiollisia mietelmiä''? Machiavelli oli tasavaltalainen, ja se näkyy kirjassa. ''Valtiollisten mietelmien'' linja on myös täsmälleen sama kuin ''Ruhtinaassa'', neuvot ovat yhtä kyynisiä. Teos valaisee paljon Machiavellin ajattelua, ja vie pohjaa rousseaulaisilta, jotka arvelevat ''Ruhtinasta'' satiiriksi. Toki se on mahdollista, mutta ottaen teoksen suoraviivaisesti ymmärtäneiden oppilaiden menestyksen (mm. Espanjan Filip II ja Napoleon) tämä on erittäin epätodennäköistä. Ruhtinas on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kirjoitettu juuri sitä tarkoitusta varten kuin Machiavelli sanoo: ohjeiksi hallitsijoille, samoin kuin ''Valtiollisia mietelmiä'' on kirjoitettu ohjeeksi tasavaltojen järjestämiseen. Huomaa, että hän painottaa kaikessa kansan ja valtion etua, ja että toisinaan hallitsijan on seurattava omaa moraaliaan nämä saavuttaakseen. Teos on johdonmukainen sanomansa kanssa, joten satiiriksi sen ymmärtävät voidaan kuitata ihmisinä, jotka näkevät siinä mitä haluavat, eivät sitä, mitä siinä oikeasti kirjoitetaan. Akateeminen maailma on myös useimmiten samalla kannalla. Vaatii melkoista mielikuvitusta ja järjen taipumista, jotta voi pitää renessanssiajan humanistia nykyaikaisena ihmisoikeustaistelijana.

Edelleenkään ne eivät olleet neuvoja diktaattorille vaan valistuneille ihmisille, jotka vaikuttivat johtajan valintaan. Mukana oli omaa politiikkaa ja unelmia Firenzesta ja Italiasta. Kummatkin kirjat on lukaistu. Valtiollisia mietelmiä ei ole kuulunut tentittäviin, joten sitä en ole käynyt samalla tavalla läpi ajatuksen kanssa. Neuvoisin käymään kirjastossa; teokset ovat hyvin helppolukuisia. Jos ne lukee kokonaan, esittämäsi käsityksen saaminen on hyvin vaikeaa.

Erilaisia akateemisia tulkintoja:

1. Mikko Lahtisen valtio-opin väitöskirjasta Niccolo Machiavelli ja aleatorinen materialismi: Louis Althusser ja Machiavellin konjunktuurit: "Machiavelli oli demokraattinen kirjoittaja, joka ei tyytynyt antamaan kyynisiä machiavellistisia neuvoja ruhtinaille, vaan taitavasti suostutteli ruhtinas-lukijoitaan asettamaan hallitsijan taitonsa monien palvelukseen. Näin ruhtinaan ja monien välisestä liitosta muodostui Machiavellin keskeinen poliittinen päämäärä. Tämä liitto on suunnattu harvoja mahtavia, kuten joutilaana elävää aristokratiaa vastaan."

2. Antonio Gramscin tulkinnan mukaan Ruhtinas, johon Machiavelli viittaa, onkin kansa. Machiavelli ei kirjoittanut Ruhtinas -teosta suinkaan oppikirjaksi ruhtinaille – he eivät tarvinneet opasta vallankäyttöön koska he jo tiesivät kuinka valtaa käytetään – vaan paljastaakseen kansalle pikkuruhtinaiden metkut.

[Kiintopiste]

Miten emäpuolueen saama kannatus liittyy nuorisojärjestöille myönnettävään tukeen? Entä oma kansanedustaja?

Tuen oikeutusta on ylipäänsä hyvin vaikea arvioida pelkästään jäsenmäärän ja valtakunnallisen tuen mukaan. Ensinnäkin toiminnassa on suuria laadullisia eroja. Toisiin järjestöihin liitytään pääasiassa notkumaan, kun taas toisten järjestöjen jäsenille järjestetään aktiivisesti viikkotoimintaa.

Toisekseen kyseessä on nimenomaan valtakunnalliselle "kattojärjestölle" myönnetty tuki. Paikallisyhdistykset saavat tukensa kunnilta. Edelleen yhdistyksittäin on iso ero siinä, miten iso rooli tällä kattojärjestöllä on toiminnassa. Useissa tapauksissa kaikki käytännön toiminta tapahtuu paikallisyhdistyksissä ja kattojärjestön rooli on vain yhdistää paikallisyhdistykset saman nimikkeen alle. Rahaa tällainen toiminta ei kuitenkaan vaadi.

[Fetissimies]

Osaako kukaan perustella, minkä vuoksi tällaisia tukia pitää jakaa yhtään kenellekään?

Koska sosialismi. 

[Emo]

http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102226-paavo-arhinmäki-jakaa-valtiontukea-epäoikeudenmukaisesti-ja-jopa-laittomasti

Perussuomalaiset Nuoret haki Opetus- ja kulttuuriministeriöltä nuorisotyön avustusta 230 000 euroa, joka on noin kolmasosa esimerkiksi Kokoomusnuorten saamasta tuesta. Järjestöllemme myönnettiin 15 000 euroa, joka sama summa kuin viime vuonna.

Perussuomalaisten Nuorten jäsenmäärä kasvoi vuodessa yli tuhannella. Vaikutus saamaamme tukeen?
Nolla, vaikka jäsenmäärä on tuen yksi merkittävä jakoperuste. Perusteiden mukaan jaossa on muun muassa arvioitu järjestöjen toiminnan ajankohtaista yhteiskunnallista merkitystä ja aktiivisuutta nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa.

"Perussuomalaiset kasvatti viime eduskuntavaaleissa valtavasti kannatustaan. Eikö sillä ole ajankohtaista yhteiskunnallista merkitystä? Jäsenmäärämme tuplaantui ja puolueella on eduskunnan nuorin kansanedustaja. Eikö se ole nuorten sosiaalista vahvistamista," Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Simon Elo ihmettelee.

Tuista päättävän arviointi- ja avustustoimikunnan puheenjohtaja on Tuomas Nurmela, joka on aiemmin toiminut Kokoomusnuorten puheenjohtajana ja varapuheenjohtaja Heta Välimäki on entinen Demarinuorten puheenjohtaja. Opposition edustajia ei tässä "riippumattomassa ja puolueettomassa" toimikunnassa ole lainkaan, mutta silti oppositiopuolue keskustaa lähellä olevat nuorisojärjestöt saivat reilusti yli miljoona euroa.

Lopullisen tukipäätöksen teki kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, joka jakoi itseään lähellä oleville tahoille avokätisesti: Vasemmistonuorille 318 500, Pioneerien Liitolle 347 000 ja Vasemmisto-opiskelijoille 1500 euroa. Arhinmäki ja hänen erityisavustajansa Jussi Saramo ovat Vasemmistonuorten entisiä puheenjohtajia.

Joidenkin poliittisten nuorisojärjestöjen tuesta leikattiin joitakin tuhansia euroja. Nämä tehtiin vain siksi, että julkisuudessa voidaan sanoa, että tukia on leikattu. Teko on täysin kosmeettinen.

Ministeri Arhinmäen mukaan nuorisolaista löytyvä monikulttuurisuuden edistäminen on "selkeä avustuksen peruste" eikä tukea pidä antaa järjestölle, joka ei ilmaise kantaansa tähän kysymykseen selkeästi.

"Perussuomalaiset Nuoret ei kannata ylhäältä alaspäin johdettua monikulttuurisuuspolitiikkaa, vaan haluaa edistää tervettä suomalaisuutta monimuotoisessa maailmassa. Se on selvää suomea, ministeri Arhinmäki," puheenjohtaja Simon Elo sivaltaa.

"Virallinen valvoja Paavo Arhinmäki pyörittää hävytöntä tukirulettia, jonka pääviesti on selvä - toisinajattelijat, teille ei valtiontukea tipu eikä lirise."

Politiikan tutkija Tomi Venhon mukaan avustukset jaetaan eduskunnan valtasuhteiden mukaan. Hänen mukaansa avustusten suuret linjat lasketaan laskukoneella ja sen jälkeen käytetään ulospäin ilmoitettuja kriteerejä, kuten toiminnan aktiivisuutta ja jäsenmäärää. Tällainen menettely olisi laiton. Perussuomalaiset Nuoret vaatii viranomaisia ja tutkivia journalisteja selvittämään, että pitääkö tutkija Venhon väitteet paikkansa.

Perussuomalaiset Nuoret esittää poliittisten nuorisojärjestöjen saaman valtiontuen puolittamista ja sen jakamista oikeudenmukaisesti parlamentaarisella mallilla eli kansanedustajien määrän mukaan. Kansanedustaja Olli Immonen (ps) valmistelee lakialoitetta, jossa poistettaisiin monikulttuurisuuden edistämisen vaatimus nuorisolaista.

Nykyisen tukijärjestelmän tärkein tehtävä on ollut sementoida vanhat rakenteet ja estää mahdollisimman tehokkaasti kilpailevien voimien nousu. Kuten arviointi- ja avustustoimikunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela on todennut, "äkillisiä suuria muutoksia ei ole luvassa, sillä laki vaatii huolehtimaan hallinnon jatkuvuudesta".

Nykylainsäädäntö mahdollistaa sen, että kansan eduskuntavaaleissa antamasta äänestä ei tarvitse välittää, vaan poliittisille nuorisojärjestöille voi antaa piilopuoluetukea"nuorisotyön" sumuverhon suojissa.

(Perussuomalaisten Nuorten hallituksen kannanotto)

[IDA]

No eipä voisi virkamiehen vastaus juuri ylimielisempi olla, varsinkin kun ottaa huomioon kysymysten asiallisuuden.

http://vino.fi/kannanotot-ja-tiedotteet/552-avoin-kirje-kulttuuri-ja-urheiluministeri-paavo-arhinmaelle

[Angelos]

Machiavelli suosittelee valloitettujen kukistamista siirtokuntien avulla tai maan hävittämällä. Karu kohtalo, eikö?

Mainitsee myös tehokkaaksi keinoksi Stalininkin harrastamat pakkosiirrot. Aika perusteeton tuo Tuomaksen väite, että Stalin ei olisi ymmärtänyt Machiavellia. Ruhtinas tulkitaan väärin kun se kuvitellaan joksikin muuksi kuin valtiotieteelliseksi tutkielmaksi kuinka valta toimii ja kuinka yksinvaltias hankkii vallan, kasvattaa valtaansa tai pysyy vallassa. Siinä mielessä Stalin ymmärsi sangen mainiosti Ruhtinasta, tai ainakin näin voi olettaa, koska hänhän pysyi vankkumatta Neuvostoliiton johdossa vuosikymmeniä.

Tuosta näkee, ettet ole kirjasta lukenut kuin yksittäisiä pätkiä. Machiavelli kuvasi hallitsijan toimia ylläpitää valtaa varoituksesti kansalle sekä sille eliitille, joka vaikuttaa hallitsijan valintaan. Jos Stalin ymmärsi mitä M tarkoitti, ruhtinas olisi kuulunut kiellettyjen kirjojen joukkoon. En tiedä kuuluiko. Ruhtinas onkin yksi väärinymmärretyimistä teoksista ja sama perinne näemmä jatkuu. Kannattaa tosiaan lukea koko läpyskä ja päätellä sitten, mitä kirjoittaja sanoi.

Oletko lukenut ''Valtiollisia mietelmiä''? Machiavelli oli tasavaltalainen, ja se näkyy kirjassa. ''Valtiollisten mietelmien'' linja on myös täsmälleen sama kuin ''Ruhtinaassa'', neuvot ovat yhtä kyynisiä. Teos valaisee paljon Machiavellin ajattelua, ja vie pohjaa rousseaulaisilta, jotka arvelevat ''Ruhtinasta'' satiiriksi. Toki se on mahdollista, mutta ottaen teoksen suoraviivaisesti ymmärtäneiden oppilaiden menestyksen (mm. Espanjan Filip II ja Napoleon) tämä on erittäin epätodennäköistä. Ruhtinas on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kirjoitettu juuri sitä tarkoitusta varten kuin Machiavelli sanoo: ohjeiksi hallitsijoille, samoin kuin ''Valtiollisia mietelmiä'' on kirjoitettu ohjeeksi tasavaltojen järjestämiseen. Huomaa, että hän painottaa kaikessa kansan ja valtion etua, ja että toisinaan hallitsijan on seurattava omaa moraaliaan nämä saavuttaakseen. Teos on johdonmukainen sanomansa kanssa, joten satiiriksi sen ymmärtävät voidaan kuitata ihmisinä, jotka näkevät siinä mitä haluavat, eivät sitä, mitä siinä oikeasti kirjoitetaan. Akateeminen maailma on myös useimmiten samalla kannalla. Vaatii melkoista mielikuvitusta ja järjen taipumista, jotta voi pitää renessanssiajan humanistia nykyaikaisena ihmisoikeustaistelijana.

Edelleenkään ne eivät olleet neuvoja diktaattorille vaan valistuneille ihmisille, jotka vaikuttivat johtajan valintaan. Mukana oli omaa politiikkaa ja unelmia Firenzesta ja Italiasta. Kummatkin kirjat on lukaistu. Valtiollisia mietelmiä ei ole kuulunut tentittäviin, joten sitä en ole käynyt samalla tavalla läpi ajatuksen kanssa. Neuvoisin käymään kirjastossa; teokset ovat hyvin helppolukuisia. Jos ne lukee kokonaan, esittämäsi käsityksen saaminen on hyvin vaikeaa.

Erilaisia akateemisia tulkintoja:

1. Mikko Lahtisen valtio-opin väitöskirjasta Niccolo Machiavelli ja aleatorinen materialismi: Louis Althusser ja Machiavellin konjunktuurit: "Machiavelli oli demokraattinen kirjoittaja, joka ei tyytynyt antamaan kyynisiä machiavellistisia neuvoja ruhtinaille, vaan taitavasti suostutteli ruhtinas-lukijoitaan asettamaan hallitsijan taitonsa monien palvelukseen. Näin ruhtinaan ja monien välisestä liitosta muodostui Machiavellin keskeinen poliittinen päämäärä. Tämä liitto on suunnattu harvoja mahtavia, kuten joutilaana elävää aristokratiaa vastaan."

2. Antonio Gramscin tulkinnan mukaan Ruhtinas, johon Machiavelli viittaa, onkin kansa. Machiavelli ei kirjoittanut Ruhtinas -teosta suinkaan oppikirjaksi ruhtinaille – he eivät tarvinneet opasta vallankäyttöön koska he jo tiesivät kuinka valtaa käytetään – vaan paljastaakseen kansalle pikkuruhtinaiden metkut.

Olen lukenut teokset kokonaan ja nähdäkseni käsitys Machiavellista humanistisena reaalipoliitikkona on järkevin ja perusteltavin. Machiavellin ylimysvastaisuus taas ei sulje itsevaltaisuutta pois: hän perustelee joka tapauksessa hyvin kansan aseman ruhtinaalle voimakkaampana liittolaisena kuin ylimysten.

Tunnetun kommunistin ja suomalaisen nobodyn lainaaminen esimerkkinä ''akateemisestä maailmasta'' eivät varsinaisesti nosta uskottavuuttasi. Olet jo tehnyt päätöksesi aiheesta, joten on hyödytöntä jatkaa väittelyä tästä.

[IDA]

Totta. Tässä tapauksessä käyttäisin virkamiehen sijaan nimitystä poliittinen broileri.

Jaa, niinpäs onkin. Tämä hämäsi:

"Johtamani arviointi- ja avustustoimikunnan näkökulmasta tilanne on selkeä"

Totuus siis onkin se, että poliittiset nuorisojärjestöt ovat arvioimassa itseään ja esittämässä arvioimillaan perusteilla rahaa itselleen.

[LyijyS]

Mielenkiintoista offtopikkia Roomassa ja Machiavellista. Roomasta on minusta hauskaa se kuinka valloitettu "kreikkalaisuus" levisi kuitenkin pienin muutoksin myös Rooman henkiseksi ilmapiiriksi sekä se miten juuri valtakunnan valloitetut itäosat vanhojen idän kauppayhteyksien varrella olivatkin lopulta niitä kaikkein elinvoimaisimpia.

Olet jo tehnyt päätöksesi aiheesta, joten on hyödytöntä jatkaa väittelyä tästä.

Tämä on minusta eräänlainen paradoksi ja virheargumentti, johon huomaan itsekin välillä sortuvan kun esim. väännän peistä uskovien kanssa. Kirjoittaja asettaa itsensä keskustelukumppanin yläpuolelle opettajan asemaan ja näkee nimenomaiseksi tehtäväksi tämän mielipiteen muuttamisen. Samalla tulee kuitenkin rivien välistä lausuttua oman ajattelun lähtökohdaksi sama seikka, josta toista syyttää: Sen, että ei myöskään ole itse valmis muuttamaan näkemystään ja päätöstään asiasta.

[Angelos]

Mielenkiintoista offtopikkia Roomassa ja Machiavellista. Roomasta on minusta hauskaa se kuinka valloitettu "kreikkalaisuus" levisi kuitenkin pienin muutoksin myös Rooman henkiseksi ilmapiiriksi sekä se miten juuri valtakunnan valloitetut itäosat vanhojen idän kauppayhteyksien varrella olivatkin lopulta niitä kaikkein elinvoimaisimpia.

Olet jo tehnyt päätöksesi aiheesta, joten on hyödytöntä jatkaa väittelyä tästä.

Tämä on minusta eräänlainen paradoksi ja virheargumentti, johon huomaan itsekin välillä sortuvan kun esim. väännän peistä uskovien kanssa. Kirjoittaja asettaa itsensä keskustelukumppanin yläpuolelle opettajan asemaan ja näkee nimenomaiseksi tehtäväksi tämän mielipiteen muuttamisen. Samalla tulee kuitenkin rivien välistä lausuttua oman ajattelun lähtökohdaksi sama seikka, josta toista syyttää: Sen, että ei myöskään ole itse valmis muuttamaan näkemystään ja päätöstään asiasta.

Päinvastoin. En millään muotoa kiistä, että oma näkemykseni on subjektiivinen: pidän kuitenkin sitä oikeutettuna, koska perustan sen järkeen. En voi kuitenkaan todistaa sitä tyydyttävästi lyhyessä ajassa internetin välityksellä, sillä kaikkihan ajattelevat ja sanovat toimivansa järkevästi ja puolueettomasti; ei pelkkä vakuutus todista mitään. En myöskään koe tarpeelliseksi väitellä asiasta sen pidemmälle muun kuin mielenkiinnon vuoksi, joten tyydyn toteamaan, että Tuomaalla on mielipiteensä ja minulla omani, sillä kokemukseni mukaan väittelyllä ei ratkaista mitään ja vielä vähemmän vakuutetaan ketään.

[VikaTikki]

Uskonnollisille ja poliittisille järjestöille ei pitäisi jakaa senttiäkään rahaa.
Puolueilla on jo puoluetukensa, tukekoot  niistä nuorten kommarien ja liimatukkakikkareiden puuhastelun.
Tämä on se linja mikä pitäisi ottaa, Simon Elon linja oli enemmänki "ei oo reiluu, meille kans fygyy".
Kaikki valtion tuhlailu aiheuttaa minussa vihantunteita, kun tankkaan firmani pakuun 1.50 maksavaa dieseliä.
Joku vitun roti tähän saatanan meininkiin!

[K.K.]

Perussuomalaisten Nuorten Simon Elo väittää ministerin toimineen laittomasti.


[...Vihreät ja KD nuoret mukaan


Iltapäivällä Perussuomalaiset Nuoret yhdessä KD Nuorten (Kristillisdemokraattinen nuorisojärjestö) ja Vihreät nuoret ja opiskelijat -järjestö lähettivät Arhinmäelle yhteisesti avoimen kirjeen, jossa toivovat tasapuolisuutta

Eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöistä pienimmän avustuksen sai Perussuomalaiset Nuoret, 15 000 euroa, toiseksi pienimmän Kristillisdemokraattiset Nuoret, 47 000 euroa, ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO, 83 000 euroa.

– Ero on räikeä, kun rahoituksen tasoa verrataan eniten avustuksia saaviin keskustan nuorisojärjestöihin, pienemmät toteavat.

Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto saavat avustuksia yhteensä 731 000 euroa.

– Suurimpia tukia saavat keskustalaiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt nettoavat pienintä tukea saavien Perussuomalaisten Nuorten tuen lähes 49-kertaisesti, kirjeessä huomautetaan.

Sen mukaan avustustoimikunta ei ole kyennyt antamaan erolle hyväksyttäviä perusteluita.

– Uskomme, ettei sellaisia ole olemassakaan, kirjeessä todetaan. Sen ovat allekirjoittaneet järjestöjen puheenjohtajat.

Järjestöt vaativat selvitystä siitä, miksi miksi tukien jakoa valmistelleen työryhmän perusteluita ei esitetä julkisuuteen.


Omien suosimista

Perussuomalaiset Nuoret syytti Arhinmäkeä myös omien suosimisesta.

– Vasemmistonuorille 318 500, Pioneerien Liitolle 347 000 ja Vasemmisto-opiskelijoille 1 500 euroa. Arhinmäki ja hänen erityisavustajansa Jussi Saramo ovat Vasemmistonuorten entisiä puheenjohtajia, järjestö luettelee.

Joidenkin poliittisten nuorisojärjestöjen tukia leikattiin.

– Nämä tehtiin vain siksi, että julkisuudessa voidaan sanoa, että tukia on leikattu. Teko on täysin kosmeettinen, Perussuomalaiset Nuoret arvioi...]

Koko juttu:http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2769092/iso-poru-nuorisorahoista-jatkuu-perusnuoret-haluaa-yli-kymmenkertaisen-summan

[Tuomas3]

Machiavelli suosittelee valloitettujen kukistamista siirtokuntien avulla tai maan hävittämällä. Karu kohtalo, eikö?

Mainitsee myös tehokkaaksi keinoksi Stalininkin harrastamat pakkosiirrot. Aika perusteeton tuo Tuomaksen väite, että Stalin ei olisi ymmärtänyt Machiavellia. Ruhtinas tulkitaan väärin kun se kuvitellaan joksikin muuksi kuin valtiotieteelliseksi tutkielmaksi kuinka valta toimii ja kuinka yksinvaltias hankkii vallan, kasvattaa valtaansa tai pysyy vallassa. Siinä mielessä Stalin ymmärsi sangen mainiosti Ruhtinasta, tai ainakin näin voi olettaa, koska hänhän pysyi vankkumatta Neuvostoliiton johdossa vuosikymmeniä.

Tuosta näkee, ettet ole kirjasta lukenut kuin yksittäisiä pätkiä. Machiavelli kuvasi hallitsijan toimia ylläpitää valtaa varoituksesti kansalle sekä sille eliitille, joka vaikuttaa hallitsijan valintaan. Jos Stalin ymmärsi mitä M tarkoitti, ruhtinas olisi kuulunut kiellettyjen kirjojen joukkoon. En tiedä kuuluiko. Ruhtinas onkin yksi väärinymmärretyimistä teoksista ja sama perinne näemmä jatkuu. Kannattaa tosiaan lukea koko läpyskä ja päätellä sitten, mitä kirjoittaja sanoi.

Oletko lukenut ''Valtiollisia mietelmiä''? Machiavelli oli tasavaltalainen, ja se näkyy kirjassa. ''Valtiollisten mietelmien'' linja on myös täsmälleen sama kuin ''Ruhtinaassa'', neuvot ovat yhtä kyynisiä. Teos valaisee paljon Machiavellin ajattelua, ja vie pohjaa rousseaulaisilta, jotka arvelevat ''Ruhtinasta'' satiiriksi. Toki se on mahdollista, mutta ottaen teoksen suoraviivaisesti ymmärtäneiden oppilaiden menestyksen (mm. Espanjan Filip II ja Napoleon) tämä on erittäin epätodennäköistä. Ruhtinas on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kirjoitettu juuri sitä tarkoitusta varten kuin Machiavelli sanoo: ohjeiksi hallitsijoille, samoin kuin ''Valtiollisia mietelmiä'' on kirjoitettu ohjeeksi tasavaltojen järjestämiseen. Huomaa, että hän painottaa kaikessa kansan ja valtion etua, ja että toisinaan hallitsijan on seurattava omaa moraaliaan nämä saavuttaakseen. Teos on johdonmukainen sanomansa kanssa, joten satiiriksi sen ymmärtävät voidaan kuitata ihmisinä, jotka näkevät siinä mitä haluavat, eivät sitä, mitä siinä oikeasti kirjoitetaan. Akateeminen maailma on myös useimmiten samalla kannalla. Vaatii melkoista mielikuvitusta ja järjen taipumista, jotta voi pitää renessanssiajan humanistia nykyaikaisena ihmisoikeustaistelijana.

Edelleenkään ne eivät olleet neuvoja diktaattorille vaan valistuneille ihmisille, jotka vaikuttivat johtajan valintaan. Mukana oli omaa politiikkaa ja unelmia Firenzesta ja Italiasta. Kummatkin kirjat on lukaistu. Valtiollisia mietelmiä ei ole kuulunut tentittäviin, joten sitä en ole käynyt samalla tavalla läpi ajatuksen kanssa. Neuvoisin käymään kirjastossa; teokset ovat hyvin helppolukuisia. Jos ne lukee kokonaan, esittämäsi käsityksen saaminen on hyvin vaikeaa.

Erilaisia akateemisia tulkintoja:

1. Mikko Lahtisen valtio-opin väitöskirjasta Niccolo Machiavelli ja aleatorinen materialismi: Louis Althusser ja Machiavellin konjunktuurit: "Machiavelli oli demokraattinen kirjoittaja, joka ei tyytynyt antamaan kyynisiä machiavellistisia neuvoja ruhtinaille, vaan taitavasti suostutteli ruhtinas-lukijoitaan asettamaan hallitsijan taitonsa monien palvelukseen. Näin ruhtinaan ja monien välisestä liitosta muodostui Machiavellin keskeinen poliittinen päämäärä. Tämä liitto on suunnattu harvoja mahtavia, kuten joutilaana elävää aristokratiaa vastaan."

2. Antonio Gramscin tulkinnan mukaan Ruhtinas, johon Machiavelli viittaa, onkin kansa. Machiavelli ei kirjoittanut Ruhtinas -teosta suinkaan oppikirjaksi ruhtinaille – he eivät tarvinneet opasta vallankäyttöön koska he jo tiesivät kuinka valtaa käytetään – vaan paljastaakseen kansalle pikkuruhtinaiden metkut.

Olen lukenut teokset kokonaan ja nähdäkseni käsitys Machiavellista humanistisena reaalipoliitikkona on järkevin ja perusteltavin. Machiavellin ylimysvastaisuus taas ei sulje itsevaltaisuutta pois: hän perustelee joka tapauksessa hyvin kansan aseman ruhtinaalle voimakkaampana liittolaisena kuin ylimysten.

Tunnetun kommunistin ja suomalaisen nobodyn lainaaminen esimerkkinä ''akateemisestä maailmasta'' eivät varsinaisesti nosta uskottavuuttasi. Olet jo tehnyt päätöksesi aiheesta, joten on hyödytöntä jatkaa väittelyä tästä.

Annetaan lähteidemme väitellä keskenään. Esitä sinä vuorostasi pari lähdettä ja minä taas sitten... Minun mielipiteeni eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat; edellyttää tietty vahvaa evidenssiä.

Useimmilla valtiotieteilijöillä on jokin poliittinen vaikuttava suunta tai sitten he ovat eklektisiä. Suuntauksen tunnustaminen ei tee tieteilijästä toista huonompaa; arvostelijoiden on itse asiassa vain helpompi päätellä tällöin, mitkä kannanotot ovat objektiivisia ja mitkä eivät. Väitellyt ei mielestäni ole nobody vaan alan asiantuntijoita, korkein mahdollinen tutkinto ja väitöskirja kyseisestä aiheesta; uskomatonta tieteen halveksuntaa. Tuskin löydät Suomesta monia muita Machiavellista väitelleitä ja ulkomaisestakin datasta saat jonkin aikaa kaivaa.