Otavan opisto: Rehtorin kynästä: Ensimmäinen suomalainen

[Iloveallpeople]

Ensimmäinen suomalainen

"Ensimmäinen suomalainen oli ulkomaalainen" totesi kanslianeuvos ja ETNO:n hyväntahdonlähettiläs Risto Laakkonen tänään Otavan Opiston monikulttuurisuuspajassa.

Puheenvuorossaan hän toi hyvin esille sen, että erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen on sitä luonnollisempaa mitä enemmän tiedämme omasta historiastamme.

Esimerkkien ja oman pitkän kokemuksensa kautta hän lämmitti opiston monikulttuurisuuspajan osallistujat osallistumaan, kuulemaan ja keskustelemaan. Kuultiin useita puheenvuoroja niin yleisestä kuin Mäntyharjun ja Mikkelin perspektiivistä. Opetushallituksesta oli edustajia. Osallistujia oli myös muualta Euroopasta. Dialogia tarvitaan, samoin tällaisia koulutuspäiviä ja työpajoja. Mikkelistä oli osallistujia useista organisaatioista ja kansalaisjärjestöistä. Pajatoiminta jatkuu opistolla iltaan saakka paellan ja vapaan seurustelun merkeissä.

Risto Laakkosen puheenvuoro tuli itseäni kahta kautta lähelle. Laakkonen oli erittäin keskeinen vaikuttaja silloin kun vihreänä opettajana olin organisoimassa Mikkelin maalaiskunnan ottamien nuorten somalipoikien koulutusta 90-luvun alkupuolella. Silloin oli kova paikka löytää ne yhteistyötahot ja vaikuttajat, joiden avulla  ratkaisuja ja neuvoja oli mahdollisuus saada. Opiston kv-linja perustettiin 1978 rauhankasvatuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen lähtökohdista. Ulkomaalaiset opiskelijat, jotka linjalle hakeutuivat, olivat lähinnä eri organisaatioiden vaihto-oppilaita tai stipendiaatteja. 80-luvulla opistolla käynnistyi namibialaisten aikuiskasvattajien projekti. Mikkeliin tuli Afrikasta lähtöisin olevia stipendiaatteja. Monikulttuurisuusosaamisen vaatimukset nousivat huimasti, kun tajusi millaisia ovat pakolaisuuden vaikutukset ihmisen olemiseen ja sopeutumiseen. Edelleen nämä osaamisen vaatimukset kasvoivat nuorten somalialaisten kanssa. Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien nuorten koulutus vaatii herkkyyttä ja kulttuurista lukutaitoa. Sitähän ei juurikaan ollut tuolloin, vaan ymmärrys sen puuttumisesta  ja koulutuksen tarpeesta syntyi pian.

Siksi niitä henkilöitä, jotka kokemuksellaan ja osaamisellaan tukivat ja antoivat neuvoja, myös siitä, miten koulutusta oli järkevää järjestää kansanopistoissa, muistaa hyvällä edelleen. Risto Laakkonen oli tässä verkostossa tuttu ja tiedetty, vaikka henkilötasolla emme tuttuja tuolloin olleetkaan.

Palasin eilen Kankaanpään opistolta kansanopistopäiviltä. Kuuntelin siellä Katri Aaltosen (Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu) viisaita puheita kansainvälistymisen kulttuuristen muutosten vaikutuksista aikuiskoulutukseen. Hänen mukaansa kulttuurisen lukutaidon merkitys on aivan keskeinen; eli kyky lukea, ymmärtää ja löytää eri kulttuurien merkityksiä, kyky arvioida, vertailla ja "avata" erilaisia kulttuureja. Tärkeää on myös kulttuurinen pääoma, joka auttaa ihmisiä toimimaan herkästi ja tehokkaasti erilaisuuden maailmassa. Hänen mukaansa kulttuurienvälinen oppiminen ja osaaminen, samoin kuin kulttuurisensitiivinen ohjaaminen ovat opettajien avaintaitoja jatkossa. Silloinkin kun opetetaan jotakin ainetta, kieltä tai matematiikkaa, on tämä laajempi kulttuurinäkökulma tärkeä. Se on tärkeä kaikessa opetuksessa ja kaikessa oppimisessa.

Tänään oli iloinen uusi monikulttuurinen opiskelijajoukko kuuntelemassa tervetulopuhettani ja esittäytymisiä. Oppimisen ja jakamisen iloa koko opistojoukolle toivon minä ja facebookin tykkäämistavalla nostan peukalon pystyyn!

Otavan opisto

[antero]

Ensimmäinen suomalainen

"Ensimmäinen suomalainen oli ulkomaalainen" totesi kanslianeuvos ja ETNO:n hyväntahdonlähettiläs Risto Laakkonen tänään Otavan Opiston monikulttuurisuuspajassa.

Puheenvuorossaan hän toi hyvin esille sen, että erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen on sitä luonnollisempaa

Otavan opisto

Ei pystyny ton pidemmälle... Ei pysty... Ei pysty... Ei pys... Ei... ... 

[IDA]

Ensimmäinen suomalainen

"Ensimmäinen suomalainen oli ulkomaalainen" totesi kanslianeuvos ja ETNO:n hyväntahdonlähettiläs Risto Laakkonen tänään Otavan Opiston monikulttuurisuuspajassa.

Puheenvuorossaan hän toi hyvin esille sen, että erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen on sitä luonnollisempaa

Otavan opisto

Ei pystyny ton pidemmälle... Ei pysty... Ei pysty... Ei pys... Ei... ...  

Sama, joku raja huumorillakin.

[Veturinainen]

Ensimmäinen suomalainen

"Ensimmäinen suomalainen oli ulkomaalainen" totesi kanslianeuvos ja ETNO:n hyväntahdonlähettiläs Risto Laakkonen tänään Otavan Opiston monikulttuurisuuspajassa.

Minkämaalainen hän oli?

[Eino P. Keravalta]

Aivan huuhaata. Ei ensimmäinen suomalainen ollut ulkomaalainen, koska 10.000 vuotta sitten ei ollut ulkomaita. Eikä hän voinut muutenkaan olla ensimmäinen "suomalainen", koska mitään Suomeakaan ei voinut olla olemassa. Kyllä joillakin sitten on ihmeellinen perversio vääntää asiat niin, että kaikki tulee aina tänne ulkomailta emmekä itse ole yhtään mitään. Sairasta. Menisi hoidattamaan oman heikon itsetuntonsa eikä vaivaisi sillä muita ihmisiä - ainakaan kirjoitusten muodossa.

[OTU]

Kas kun ei rehtori totea, että ensimmäinen suomalainen oli Aatami. Ja toinen Eeva.

[Eino P. Keravalta]

Kas kun ei rehtori totea, että ensimmäinen suomalainen oli Aatami. Ja toinen Eeva.

Ei, vaan ensimmäisenä Herra Jumala loi maahanmuuttajan. Sen jälkeen hän loi suomalaisen maahanmuuttajan palvelijaksi. Sitten suomalainen loi Kelan. Sitten Herra Jumala päätti, että vain suomalainen haisee hieltä, maahanmuuttaja kulkee siistissä kauluspaidassa helteelläkin eikä lainkaan hikoile. Vielä lopuksi Herra Jumala väänsi suomalaisen nenän perunaksi ja antoi maahanmuuttajalle iloisen kyvyn heitellä vauvaa ilmaan nauraen. Ja seitsemäntenä päivänä Herra Jumala lepäsi päätettyään, ettei Suomessa bussitkaan kulje ilman maahanmuuttajaa.

[dothefake]

Ensimmäinen suomalainen

"Ensimmäinen suomalainen oli ulkomaalainen" totesi kanslianeuvos ja ETNO:n hyväntahdonlähettiläs Risto Laakkonen tänään Otavan Opiston monikulttuurisuuspajassa.

Minkämaalainen hän oli?

Tulivat n. 8000 vuotta sitten etelästä ja idästä, vaikea sanoa minkämaalainen, kun maita ei ollut,
joten siinä mielessä he eivät voineet myöskään olla ulkomaalaisia, Laakkoin panee nyt omiaan.

Ahaa, Eino jo kerkesi. Jääkausi loppui n. 10.000 v sitten ja kai tulijoita oli sitten sen mukaan,
kun maata paljastui. Todistettavasti olivat kyllä esi-isiämme, koska selkeästi seurasivat jään
reunaa turvatakseen grogijäiden saannin.

[OTU]

Kas kun ei rehtori totea, että ensimmäinen suomalainen oli Aatami. Ja toinen Eeva.

Ei, vaan ensimmäisenä Herra Jumala loi maahanmuuttajan. Sen jälkeen hän loi suomalaisen maahanmuuttajan palvelijaksi. Sitten suomalainen loi Kelan. Sitten Herra Jumala päätti, että vain suomalainen haisee hieltä, maahanmuuttaja kulkee siistissä kauluspaidassa helteelläkin eikä lainkaan hikoile. Vielä lopuksi Herra Jumala väänsi suomalaisen nenän perunaksi ja antoi maahanmuuttajalle iloisen kyvyn heitellä vauvaa ilmaan nauraen. Ja seitsemäntenä päivänä Herra Jumala lepäsi päätettyään, ettei Suomessa bussitkaan kulje ilman maahanmuuttajaa.

Mokugenesis. I luku, jakeet 1-7 .

[Jarkko-setä]

Tätä logiikkaa noudattaen ilmeisesti sitten ensimmäinen puusta laskeutunut apina oli maahamuuttaja?

Ja mitä helvettiä on kulttuurien välinen oppiminen? Tai sittenkin, antaa olla. Menen huuhtamaan tämänkin ripulin aivoistani jollain siihen sopivalla liuottimella.

[Veli Karimies]

Tämä menee samaan sarjaan kuin olemme kaikki afrikkalaisia blaablaa.

[Roope]

Hänen mukaansa kulttuurienvälinen oppiminen ja osaaminen, samoin kuin kulttuurisensitiivinen ohjaaminen ovat opettajien avaintaitoja jatkossa. Silloinkin kun opetetaan jotakin ainetta, kieltä tai matematiikkaa, on tämä laajempi kulttuurinäkökulma tärkeä.

Matematiikan kulttuurinäkökulma, niinpä niin. Ikävä kyllä jo pelkkä selviytyminen koulujen haastavammaksi muuttuvassa kultturien sekamelskassa on opettajille yhä tärkeämpi taito. Tämä tulee johtamaan yksityis- ja erikoiskouluihin, joissa oppinen ja opettaminen on tärkeämpää kuin loputon kulttuurisensitiivisyys.

[prestionat]

Matematiikan kulttuurinäkökulma, niinpä niin.

On muuten ihan persiistä, että meille opetetaan pakolla peruskoulussa arabialaisia numeroita!

Lisäys: Ja algebraa prkl!

[Jäniksenkäpälä]

On muuten ihan persiistä, että meille opetetaan pakolla peruskoulussa arabialaisia numeroita!

Mutta on se sentään todella hienoa ja ystävällistä arabeilta, että nimittävät niitä ystäviensä hindujen numeroiksi... 

[Micke]

Naiivisuus 1-0 Täysjärki

Jos ylistää monikulttuurisuutta niin saa ilmeisesti kirjoittaa ja sanoa aivan mitä tahansa. Ei ole väliä jos siinä ei ole minkäänlaista järkeä tai jos se edes on totta; se kuulostaa vaan niin mukavalta.

Monikulttuurinen kliseepankki alkaa olla melko täynnä jo.

[Anti-Utopisti]

Reksiblogi 12.8.2010

"Ensimmäinen suomalainen oli ulkomaalainen" totesi kanslianeuvos ja ETNO:n hyväntahdonlähettiläs Risto Laakkonen tänään Otavan Opiston monikulttuurisuuspajassa.

Kiinnostus revisionistiseen historiakirjoitukseen on vaarallisten hömppäaatteiden tyypillinen tunnusmerkki. Niinpä järki-ihmisillä täytyisi hälytyskellot soida heti tämän "Reksiblogi"-kirjoituksen ensimmäisiä kappaleita lukiessaan.

En tiedä Risto Laakkosen maailmankuvaa tarkemmin, mutta epäilen myös sen edustavan em. 1960-lukulaisen sortomytologian ajattelutapaa - vaikkakin ehkäpä pikemminkin Martin Luther Kingin kuin Angela Davisin linjalla:

"Risto Laakkonen siivoaa työhuonettaan lähteäkseen eläkkeelle. On kulunut pitkä aika siitä, kun karjaalainen teini kiinnostui ihmisoikeusasioista negrospirituaaleja kuunnellessaan ja soittaessaan.

– Ryhdyin murrosiässä miettimään, miksi toiset tuomitaan pienestä varkaudesta, mutta toiset saavat ottaa omakseen koko maan. Kolonialismin ajatus selvisi, selittää työministeriön politiikkaosaston maahanmuuttotiimin neuvotteleva virkamies Risto Laakkonen."

Lähde: Ihmisyydestä ei jäädä eläkkeelle

http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_monitori/05_vanhat/MONITORI2004_3/MON2004_3_2.jsp

Itse taas esittäisin tähän vastakysymyksen, miksi monikultturistit saavat ottaa omakseen koko Suomen maan - ja vieläpä Suomen historian vääristelyn ja nykytilanteen hegemonian lisäksi kaapata itselleen maan tulevaisuudenkin väestönvaihdon keinoin.

Puheenvuorossaan hän toi hyvin esille sen, että erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen on sitä luonnollisempaa mitä enemmän tiedämme omasta historiastamme.

Mikäli Risto Laakkonen on vilpittömällä mielellä sanoessaan, että meidän olisi hyvä tietää enemmän omasta historiastamme, niin miksi hän ei näytä meille esimerkkiä ja vaikkapa laadi luettavaksemme aikajanaa monikultturismin historiasta Suomessa - erityisesti 1970- ja 1980-lukujen osalta. Näin saisimme tietää, kuinka monikultturismi saapui Suomeen ja keiden huippupoliitikoiden käskystä/siunauksella.

Rauhankasvatuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen

"Rauhankasvatus" ja "kansainvälisyyskasvatus" olivat tietenkin kylmän sodan aikana radikaalivasemmiston suosikkiteemoja. Sananmukainen "monikulttuurisuus" sen sijaan alkoi kai 1960- tai 1970-luvulla etnisten vähemmistöjen omien edustajien lobbauksella mm. koulutuspolitiikassa. Jossain vaiheessa joku tuntematon toimija sitten ilmeisesti nimesi aikaisemman "kansainvälisyyskasvatuksen" trendikkäämmäksi "monikulttuurisuuskasvatukseksi", vaikka kyseessä ovatkin eri asiat.

Joka tapauksessa tämän Reksiblogi-kirjoituksen paljastama aikajana, jossa "monikulttuurisuus" mainitaan ikään kuin "rauhankasvatuksen" ja "kansainvälisyyskasvatuksen" jatkeena, viittaa vahvasti siihen, että monikultturismi-yhteiskuntaihanne sai ilmeisesti alkunsa jossain vaiheessa 1970- tai 1980-lukua nimen omaan radikaalivasemmiston sisällä.

Monikulttuurisuusosaamisen vaatimukset nousivat huimasti, kun tajusi millaisia ovat pakolaisuuden vaikutukset ihmisen olemiseen ja sopeutumiseen.

Miksikö pakolaisten tukeminen kerää niin paljon hengellisistä asioista kiinnostuneita vapaaehtoisia sekä kirkollisista piireistä että hengellisesti painottuneesta ("humaanista") vasemmistolaisuudesta? Luulisin tämän johtuvan siitä, että pakolaisuuteen liittyy poikkeuksellisen monia hengellisiä perusteemoja: vaara -> uhkan tunne ja kärsimys -> pako -> vapautuminen -> paratiisimainen parempi elämä. Tämä arkkityyppien ketju sopii sekä kristilliseen että vasemmistolaiseen tematiikkaan (esim. "ETNO:n hyväntahdonlähettiläs") ja erityisesti eskatologiaan.

kansainvälistymisen kulttuuristen muutosten vaikutuksista

Erinomainen esimerkki revisionistisesta historiakirjoituksesta on juuri tämä mystinen "kansainvälistyminen". Mitä hiivattia se muka pitää sisällään? Ainakaan minä en onnistu keksimään, mitä erityisen kansainvälistä 2000-luvun alussa muka on. Maailman maat sijaitsevat edelleen samoilla paikoilla kuin edellisilläkin vuosisadoilla, eivätkä useimmat maailman ihmiset edelleenkään voi matkustella kovin kauas kotimaistaan. Sitä paitsi käsittääkseni viime vuosikymmeninä ei edes olla keksitty mitään uusia innovaatioita liikkumista helpottamaan: laivat ja lentokoneet keksittiin jo kauan ennen "kansainvälistymistä" ja "globalisaatiota".

Siksi veikkaan, että "kansainvälistyminen" on tosiasiallisesti nimen omaan eskatologinen käsite, jonka on tarkoitus kuvata reaalisten yhteiskunnallisten prosessien sijasta nykyistä maailmanaikaa, jossa "hyvä monietnistyminen" muka luo Eurooppaan paratiisimaisen maailmankylän.

Hänen mukaansa kulttuurienvälinen oppiminen ja osaaminen, samoin kuin kulttuurisensitiivinen ohjaaminen ovat opettajien avaintaitoja jatkossa. Silloinkin kun opetetaan jotakin ainetta, kieltä tai matematiikkaa, on tämä laajempi kulttuurinäkökulma tärkeä. Se on tärkeä kaikessa opetuksessa ja kaikessa oppimisessa.

Luulisi koulujärjestelmän ja erityisesti akateemisen maailman taistelevan tällaista hömppää vastaan eikä toimivan sen ylimpänä edistäjänä.

Siksi olisi kiinnostavaa tietää, kuinka "monikulttuurisuuden" ja "kansainvälistymisen" mytologia saavutti nykyisen hegemonia-asemansa länsimaiden koulujärjestelmässä sekä erityisesti historiakirjoituksessa ja pystyi siten korvaamaan aikaisemman kristillisen opetuksen ja historiakirjoituksen. Tosiasiallisestihan kumpikaan ei anna kovinkaan todellisuuspohjaista käsitystä reaalimaailmaa muokanneista yhteiskunnallisista prosesseista ja niitä vahvimmin ohjanneista voimamomenteista.


[email protected]

[Perttu Ahonen]

Eikö tuolla Risto Laakkosella ole sukunsa kautta kytkös kokoomukseen ja autotalo Laakkoseen.  Tiedän ainakin, mistä en seuraavaa autoani hanki.

Kuinkahan muuten voi olla maahanmuuttaja 11000-vuotta sitten, kun Suomi alkoi jääkauden jälkeen paljastua merestä?   Sanoisin, että kyse on  suomalaisista alkuasukkaista ja maan asumiskelpoiseksi rakentaneista uudisraivaajista, eikä mistään ns. "maahanmuuttajista".  Mikähän ero mahtaa olla kivikauden suomalaisilla uudisraivaajalla ja 2010 maahanmuuttajalla?   Ilmeisesti Laakkosela ei ole käsitystä siitä, mikä mahtaisi olla erona ja se kertoo älyllisestä järkeilystä kaiken oleelisen.

[Kukko]

Kas kun ei rehtori totea, että ensimmäinen suomalainen oli Aatami. Ja toinen Eeva.

Ei, vaan ensimmäisenä Herra Jumala loi maahanmuuttajan. Sen jälkeen hän loi suomalaisen maahanmuuttajan palvelijaksi. Sitten suomalainen loi Kelan. Sitten Herra Jumala päätti, että vain suomalainen haisee hieltä, maahanmuuttaja kulkee siistissä kauluspaidassa helteelläkin eikä lainkaan hikoile. Vielä lopuksi Herra Jumala väänsi suomalaisen nenän perunaksi ja antoi maahanmuuttajalle iloisen kyvyn heitellä vauvaa ilmaan nauraen. Ja seitsemäntenä päivänä Herra Jumala lepäsi päätettyään, ettei Suomessa bussitkaan kulje ilman maahanmuuttajaa.

AAMEN!

[Roope]

Työelämäs-
sä on edelleen yleisinä syrjinnän muotoina pidettä-
vä ennen Suomeen tuloa hankitun koulutuksen ja
työkokemuksen nollaaminen, mitätöiminen. Hyvää
politiikkaa on täydennys- ja jatkokoulutuksen sekä
kielen opetuksen räätälöinti aikaisempaan osaami-
seen. Syrjinnän muotona voidaan myös pitää vaati-
musta hyvästä suomen kielen suullisesta ja kirjalli-
sesta osaamisesta. Todella harvalla suomalaisella-
kaan on tätä taitoa. Suomen kielen taidon ja hallin-
nan omaksumisessa on työyhteisöillä ja vuorovai-
kutuksella suomalaisen yhteiskunnan kanssa kes-
keinen merkitys.

Paluumuuton 20 vuotta: Näkökulmia venäjänkielisten kotoutumiseen -seminaari

On työnantajalta syrjintää kyseenalaistaa ennen Suomeen tuloa hankittu koulutus ja työkokemus, mutta vain hyvää politiikkaa tarjota maahanmuuttajalle aikaisempaan osaamiseen räätälöityä koulutusta. On syrjintää vaatia hyvää suomen kielen osaamista, mutta työyhteisön pitäisi tukea kielitaidon omaksumisessa. Mitäpä työtehtävässä tarvittavan ammatti- ja kielitaidon osoittamisesta etukäteen, sillä Laukkosen jälleen kerran toistamin sanoin kyseessä on "rikkaus ja voimavara", tällä kertaa tosin puhe on ainakin näennäisesti venäläisistä.

Kanslianeuvos Risto Laakkonen on aikanaan teh-
nyt pitkän uran työministeriössä siirtolaisuusasioi-
den parissa. Ministeriössä hän oli neuvottelevana
virkamiehenä, ja hän jäi eläkkeelle vuonna 2004.
Työuransa Risto Laakkonen teki SAK:n toimitsijana,
mutta siirtyi sitten virkamiesuralle. Aalkuvaiheessa
Risto oli työvoima-attaseana Ruotsissa, ja hän nä-
ki läheltä suomalaisen siirtolaisyhteisön muodostu-
misen 1970-luvulla. Samalla Risto loi yhteydet ruot-
salaisiin päättäjiin ja virkamiehiin. Näistä henkilö-
kohtaisista kontakteista on ollut hyötyä Suomelle
ja suomalaisille nykypäivään asti. Tukholman vai-
heen jälkeen Risto Laakkonen siirtyi Pohjoismai-
den ministerineuvoston palvelukseen Osloon, jossa
hän toimi vuosina 1981–85 työ-, ympäristö, sosiaa-
li- ja tasa-arvoasioista vastaavana johtavana virka-
miehenä.

Siirtyessään Helsinkiin työministeriöön Risto jat-
koi siirtolaisuuskysymysten parissa. Suomesta oli
vähitellen muodostumassa siirtolaisia vastaanot-
tava maa. Työministeriössä oli selkeä jakolinja. Toi-
saalta oli tiukkaa lupakäytäntöä soveltaneet viran-
omaiset, toisaalta taas maahanmuuton inhimillisen
puolen painottajat Risto Laakkosen tapaan. Suomi-
han oli tuolloin (20–25-vuotta sitten) sopinut usei-
takin sopimuksia (mm. pakolaissopimuksen), joi-
den painoarvo yhteiskunnallisessa ja poliittisessa
päätöksenteossa oli sangen vähäinen. Toki tämä oli
ymmärrettävää, sillä maamme oli elänyt melkoises-
sa umpiossa pitkään, ja ovien avautuminen tuottaa
aina haasteita hallinnolle ja päätöksenteolle.

Siirtolaisuus-Migration 2/2012

[Maisterinna]

[bHänen mukaansa kulttuurisen lukutaidon merkitys on aivan keskeinen; eli kyky lukea, ymmärtää ja löytää eri kulttuurien merkityksiä, kyky arvioida, vertailla ja "avata" erilaisia kulttuureja. Tärkeää on myös kulttuurinen pääoma, joka auttaa ihmisiä toimimaan herkästi ja tehokkaasti erilaisuuden maailmassa. Hänen mukaansa kulttuurienvälinen oppiminen ja osaaminen, samoin kuin kulttuurisensitiivinen ohjaaminen ovat opettajien avaintaitoja jatkossa. Silloinkin kun opetetaan jotakin ainetta, kieltä tai matematiikkaa, on tämä laajempi kulttuurinäkökulma tärkeä.

Jaa. Olisiko tärkeää vielä kumartua kontilleen ja sitäkin kautta kunnioittaa kulttuureja?

Olen eri mieltä. Mielestäni tulokkaille pitää sanoa, että tässä maassa puhutaan suomea, ruotsia ja englantia (ensimmäinen etusijalla), briiffata lait, kertoa naisten maailmanmittakaavassa poikkeuksellisesta asemasta Suomessa, sekä kertoa että suomalaiset arvostavat rehellisyyttä, kovaa työntekoa, nöyryyttä (eli esim. bling-blingiä ei katsota hyvällä) ja valitettavasti ryyppäämistä. Eli "avata" suomalaista kulttuuria. Ja sanoa, että jos mahdut näihin puitteisiin niin edessä on lupaava tulevaisuus uussuomalaisena, mutta jos et pysty sopeutumaan niin raja-asema Ruotsiin on Haapalahden tienoilla.

[Oami]

Ei tähä ketjuun viitsi oikein mitään pistää, Eino ns. tyhjensi pajatson.

[Ernst]

[bHänen mukaansa kulttuurisen lukutaidon merkitys on aivan keskeinen; eli kyky lukea, ymmärtää ja löytää eri kulttuurien merkityksiä, kyky arvioida, vertailla ja "avata" erilaisia kulttuureja. Tärkeää on myös kulttuurinen pääoma, joka auttaa ihmisiä toimimaan herkästi ja tehokkaasti erilaisuuden maailmassa. Hänen mukaansa kulttuurienvälinen oppiminen ja osaaminen, samoin kuin kulttuurisensitiivinen ohjaaminen ovat opettajien avaintaitoja jatkossa. Silloinkin kun opetetaan jotakin ainetta, kieltä tai matematiikkaa, on tämä laajempi kulttuurinäkökulma tärkeä.

Jaa. Olisiko tärkeää vielä kumartua kontilleen ja sitäkin kautta kunnioittaa kulttuureja?

Olen eri mieltä. Mielestäni tulokkaille pitää sanoa, että tässä maassa puhutaan suomea, ruotsia ja englantia (ensimmäinen etusijalla), briiffata lait, kertoa naisten maailmanmittakaavassa poikkeuksellisesta asemasta Suomessa, sekä kertoa että suomalaiset arvostavat rehellisyyttä, kovaa työntekoa, nöyryyttä (eli esim. bling-blingiä ei katsota hyvällä) ja valitettavasti ryyppäämistä. Eli "avata" suomalaista kulttuuria. Ja sanoa, että jos mahdut näihin puitteisiin niin edessä on lupaava tulevaisuus uussuomalaisena, mutta jos et pysty sopeutumaan niin raja-asema Ruotsiin on Haapalahden tienoilla.

Reino on koonnut Sinun ohjeistustasi hieman laajemman maahanmuuttajaoppaan, joka löytyy täältä.

[Blanc73]

"Ensimmäinen suomalainen oli ulkomaalainen" totesi kanslianeuvos ja ETNO:n hyväntahdonlähettiläs Risto Laakkonen

Joo, niin oli per***le! Mutta ainakaan se ei ollut somali tai kurdi. Voi jesus noita idiootteja. Miksi nämä argumentit maahanmuuton puolesta ovat aina noin naiiveja ja falskeja?

[Lemmy]

Opiston kv-linja perustettiin 1978 rauhankasvatuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen lähtökohdista.

Tuo nyt selittääkin kaiken.

[Ernst]

Opiston kv-linja perustettiin 1978 rauhankasvatuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen lähtökohdista.

Tuo nyt selittääkin kaiken.

Niin, Neuvostoliitto oli 1978 vielä "voimissaan"...

+

Itse en ole kaivannut suuremmin rauhankasvatusta enkä kansainvälisyyskasvatustakaan. Rauha on parempi kuin sota, näin olen aina ajatellut, ja ulkomaalaisten kanssa on mukava touhuta ja kommunikoida niin ulkomailla kuin Suomessakin. 1978 meillä maalaiskoulussa oli kovasti kansainvälistä meininkiä: vaihto-oppilaita oli Yhdysvalloista, puhutun kielen opettajia oli Saksasta ja Englannista, luokallamme opiskeli syntybritti ja interreilattiin lomilla. Velipojan puolalainen kaveri asusteli meillä kesän. Kai tuo oli sitten jotenkin väärää kansainvälisyyttä, kun ei puhuttu mitään kulttuurimme rikastumisesta eikä islamista, ja kaikkien nahka oli valkoinen tai punertava.

[Mok]

Eikö tuolla Risto Laakkosella ole sukunsa kautta kytkös kokoomukseen ja autotalo Laakkoseen.  Tiedän ainakin, mistä en seuraavaa autoani hanki.

Ei Risto ole samoja Laakkosia Autotalo-Laakkosten kanssa - ei ainakaan kovin läheistä. Risto Laakkonen on karjaalaissyntyinen ruotsinkielinen demari, joka on ay-liikkeen ja sdp:n kautta edennyt ulkoministeriön ja kansainvälisten järjestöjen maahanmuuttoasian asiantuntijaksi ja saanut kanslianeuvoksen arvonimen.

Autotalo Laakkonen on Pohjois-Karjalaista kauppamiessukua, joka rikastui auto- ja metsäkaupoilla sekä osakesijoituksilla. Laakkosen veljekset ovat mm. Joensuussa ilmestyvää Karjalainen-lehteä julkaisevan Pohjois-Karjalan kirjapainon pääomistaja.