Arvovalinta: Luku- ja kirjoitustaito kymmenelle vai kotoutuminen yhdelle?

[mietinen]

Nämä vertailut ovat täysin turhia niin kauan kuin tuloksista ei ole takeita eikä niitä ole käytännössäkään nähtävissä.

En ole varma mitä tarkoitat. Humanitaariselle maahanmuutolle vaihtoehtoisten toimintatapojen tuloksellisuus on mielestäni osoitettavissa. Ongelmana on nimenomaan moraalinen hyväksyttävyys. Jos vaihtoehtoiset toimintavat eivät ole moraalisesti hyväksyttäviä, on turha tutkia niiden vaikutuksia. Moraalinen pohdiskelu on käytännössä ilmaista hupia.

Sekä humanitaariseen maahanmuuttoon että vaihtoehtoisiin ratkaisuihin liittyy moraalisia ongelmia. Ketjun tämän hetken keskeisin pyrkimys on tutkia mikä vaihtoehdoista on moraalisesti toivottavin.

Humanitaarista maahanmuuttoa perustellaan moraalisilla syillä. Kukaan ei käsittääkseni perustele sitä esimerkiksi taloudellisilla syillä. Eli humanitaarisen maahanmuuton oikeutus ja perusteet ovat pelkästään moraalisen toivottavuuden varassa.

[sr]

Justice: What's the Right Thing to Do?

Löysin mahdollisesti videon josta (sr) puhuit "Michael Sandel: What's the right thing to do?". Tähän liittyen verkossa on koko kurssin luennot katseltavissa.

Jep. Sandel on se filosofi, joka näitä kysymyksiä on pyöritellyt.

Lain säätäminen moraalisena ongelmana

Ajatellaan, että Suomessa olisi ongelmana rinnettä alaspäin vyöryvät vaunut. Ongelmaan haluttaan puuttua säätämällä laki. Vyöryvien vaunujen määrään emme voi vaikuttaa, lailla voimme velvoittaa viranomaiset toimimaan tietyllä tavalla. Jos tilanne olisi "A) Raitiovaunu ongelma", meidän molempien (ja enemmistön) mielestä laissa tulisi velvoittaa vaihdetta käyttävä virkamies uudelleenohjaamaan vaunu.

Jep, voi ajatella, että budjetoimme 100 000 000 euroa kehitysapuun. Laissa tuon rahan käyttämisestä voi edellyttää sillä tuotettavan kehitysmaissa mahdollisimman paljon hyötyä. Ei välttämättä maksimaalista kuolemien välttämistä, mutta varmasti kuolemien välttämistäkin tuo sisältää. En tiedä, voiko tuota kehitysapua edes kutsua uudelleenohjaamispykäläksi, koska se johtaa vain osan raitiovaunuista uudelleenohjaamiseen. Voisi ajatella, että tuon kehitysavun ansiosta pieni osa, sanotaan vaikkapa joka sadas raitiovaunu ohjataan sivuun. Vaikka kaikki Suomen yhteiskunnan voimavarat valjastettaisiin touhuun, niin todennäköisesti kaikkia vaunuja ei saataisi ohjattua sivuun.

Mutta nyt olemmekin tilanteessa "B) Läski äijä", mitä laissa tulisi lukea? Kansan enemmistö ei(?) halua virkamiesten työntävän läskejä äijiä alas sillalta vaunujen pysäyttämiseksi. Ajatellaan, että läski äijä tilanteita tapahtuu vuodessa 10000 kappaletta. Jos lakiin kirjoitetaan sivustakatselupykälä, niin joka vuosi ruumiita tulee 50000. Toisaalta kirjoittamalla tönäisypykälä ruumiita tulisi 10000.

Miten sivustakatselupykälän voisi perustella?

Miten sivustakatselupykälän voi perustella, jos lakiin on jo kirjattu uudelleenohjauspykälä?

Ensinnäkin sillä, että joka tapauksessa katsomme sivusta, kun valtaosa niistä vaunuista menee ohi. Toiseksi sillä, että ennen kuin haluaisimme ryhtyä läskien äijien tönimiseen, olisimme valmiit tinkimään muista asioista niin, että 50 000 vaunua ohjattaisiin sivuun.

Kolmanneksi sillä, että sivustakatselupykälää ei eksplisiittisesti koskaan kirjata mihinkään. Jos kirjattaisiin, niin paljon muitakin asioita kuin niiden läskien äijien töniminen, joutuisi tiukkaan moraalisyyniin. Esimerkkinä nyt vaikkapa tuossa yllä mainitsemani maatalouden tukeminen. Ajatellaan, että lakiin kirjoitettaisiin, että jos emme nosta kehitysyhteistyörahamäärää 100 miljoonasta 200 miljoonaan (en tiedä, ovatko luvut lähelläkään oikeaa tasoa), eduskunta on valinnut sen, että tapatamme 50 000 lasta, niin mikä yhteiskunnan kulutus olisi sellainen, jota voitaisiin moraalisilla perusteilla puolustaa tuota vastaan?

Entä sama yksityisellä tasolla? Jos eksplisiittisesti ajattelet, että vaikkapa 1000 euron kulutus kehitysavuksi antamisen sijaan tarkoittaa sitä, että tuomitset yhden kehitysmaan lapsen kuolemaan, niin pystyisitkö perustelemaan mitään omaa perustarpeittesi yli menevää kulutusta moraalisesti? Tuskinpa. Juuri siksi et ajattelekaan asiaa noin eksplisiittisesti.

[mietinen]

Lain säätäminen moraalisena ongelmana

Ajatellaan, että Suomessa olisi ongelmana rinnettä alaspäin vyöryvät vaunut. Ongelmaan haluttaan puuttua säätämällä laki. Vyöryvien vaunujen määrään emme voi vaikuttaa, lailla voimme velvoittaa viranomaiset toimimaan tietyllä tavalla. Jos tilanne olisi "A) Raitiovaunu ongelma", meidän molempien (ja enemmistön) mielestä laissa tulisi velvoittaa vaihdetta käyttävä virkamies uudelleenohjaamaan vaunu.

Jep, voi ajatella, että budjetoimme 100 000 000 euroa kehitysapuun. Laissa tuon rahan käyttämisestä voi edellyttää sillä tuotettavan kehitysmaissa mahdollisimman paljon hyötyä.

Budjetoidut varat tulee käyttää mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi. Olen asiasta täysin samaa mieltä.

Ei välttämättä maksimaalista kuolemien välttämistä, mutta varmasti kuolemien välttämistäkin tuo sisältää.

Hyödyn mitta hyötyfunktio määräytyy arvojen perusteella. Minä tarkoitan (en seuraa alkuperäistä määritelmää täsmällisesti) hyötyfunktiolla arvoista riippuvaa funktiota joka kuvaa tapahtuman hyödyn (toivottavuuden).

Humanitaarisen maahanmuuton ja perusopetuksen perusopetuksesta kokemamme hyödyn määrässä on eroja. Erot selittyvät arvoilla ja tapahtumilla joita ennustamme kummastakin vaihtoehdosta seuraavan.

En tiedä, voiko tuota kehitysapua edes kutsua uudelleenohjaamispykäläksi, koska se johtaa vain osan raitiovaunuista uudelleenohjaamiseen. Voisi ajatella, että tuon kehitysavun ansiosta pieni osa, sanotaan vaikkapa joka sadas raitiovaunu ohjataan sivuun.

Jos epäilet perusopetuksen olevan tehottamampi hyödyn tuottaja kuin humanitäärinen maahanmuutto, niin toivon, että perustelet näkemyksesi tarkemmin. Toisaalta jotta käsittely pysyisi kasassa, olisi mielekästä keskittyä moraalisten näkökohtien tarkasteluun tässä vaiheessa.

Oleellista on pitää mielessä, että jokainen vaunu jonka uudelleen ohjaaminen epäonnistuu tappaa viisi ihmistä. Kun uudelleen ohjaaminen onnistuu kuolee yksi.

Vaikka kaikki Suomen yhteiskunnan voimavarat valjastettaisiin touhuun, niin todennäköisesti kaikkia vaunuja ei saataisi ohjattua sivuun.

Suomen yhteiskunnalla on rajalliset resurssit, mutta keskeistä on budjetin tehokas ja arvojen mukainen käyttö.

Mutta nyt olemmekin tilanteessa "B) Läski äijä", mitä laissa tulisi lukea? Kansan enemmistö ei(?) halua virkamiesten työntävän läskejä äijiä alas sillalta vaunujen pysäyttämiseksi. Ajatellaan, että läski äijä tilanteita tapahtuu vuodessa 10000 kappaletta. Jos lakiin kirjoitetaan sivustakatselupykälä, niin joka vuosi ruumiita tulee 50000. Toisaalta kirjoittamalla tönäisypykälä ruumiita tulisi 10000.

Miten sivustakatselupykälän voisi perustella?

Miten sivustakatselupykälän voi perustella, jos lakiin on jo kirjattu uudelleenohjauspykälä?

Ensinnäkin sillä, että joka tapauksessa katsomme sivusta, kun valtaosa niistä vaunuista menee ohi.

Välinpitämättömyys ei ole kelvollinen peruste lain säätämättä jättämiseksi. Jos "joka tapauksessa katsomme sivusta" pidetään perusteena, niin myöskään tilanteessa A) uudelleenohjaamista ei tulisi kirjata lakiin.

Toiseksi sillä, että ennen kuin haluaisimme ryhtyä läskien äijien tönimiseen, olisimme valmiit tinkimään muista asioista niin, että 50 000 vaunua ohjattaisiin sivuun.

Tarkoitatko, että jos voimme säästää ihmishenkiä muilla tavoin, niin alas vyöryvien vaunujen uhreista ei tarvitse välittää?

Kolmanneksi sillä, että sivustakatselupykälää ei eksplisiittisesti koskaan kirjata mihinkään.

Uudelleen muotoillaan kysymys: Miten tönäisypykälän säätämättä jättämisen voi perustella?

Jos kirjattaisiin, niin paljon muitakin asioita kuin niiden läskien äijien töniminen, joutuisi tiukkaan moraalisyyniin.

Moraalinen tarkastelu on minusta kannatettavaa.

Esimerkkinä nyt vaikkapa tuossa yllä mainitsemani maatalouden tukeminen.

Maatalouden tukemista perustellaan käsittääkseni huoltovarmuudella. Huoltovarmuus on varsin hyvä peruste aikana jona raha saattaa muuttua arvottomaksi. Maataloustuki ansaitsee oman säikeensä.

Ajatellaan, että lakiin kirjoitettaisiin, että jos emme nosta kehitysyhteistyörahamäärää 100 miljoonasta 200 miljoonaan (en tiedä, ovatko luvut lähelläkään oikeaa tasoa), eduskunta on valinnut sen, että tapatamme 50 000 lasta, niin mikä yhteiskunnan kulutus olisi sellainen, jota voitaisiin moraalisilla perusteilla puolustaa tuota vastaan?

Hallitus kykenee perustelemaan kaikki päätöksensä moraalisesti joita se on budjetoinnissa tehnyt. Budjetti kuvaa hallituksen yhteiset arvot. Oleellista on nähdä, että päätöksiä tehdään huomioiden tai optimoiden hyötyä pitkän aikavälin yli. Se millaisen budjetin teemme tänä vuonna vaikuttaa seuraavien vuosien budjettien suuruuteen ja budjetointi mahdollisuuksiin.

Jos päätöksiä ei pystytä perustelemaan, niitä tulee muuttaa.

Entä sama yksityisellä tasolla? Jos eksplisiittisesti ajattelet, että vaikkapa 1000 euron kulutus kehitysavuksi antamisen sijaan tarkoittaa sitä, että tuomitset yhden kehitysmaan lapsen kuolemaan, niin pystyisitkö perustelemaan mitään omaa perustarpeittesi yli menevää kulutusta moraalisesti? Tuskinpa. Juuri siksi et ajattelekaan asiaa noin eksplisiittisesti.

En perustele yksityiselämän valintojani hädänalaisten auttamisella, toisinkuin humanitaarista maahanmuuttoa perustellaan. Peruste on mielestäni kestämätön, koska humanitaarinen maahanmuutto on auttamistapana tehoton.


Mitkä seuraavista laeista ovat moraalisesta perusteltavissa ja toivottavia?

• a) Viranomaisen suorittama vaunun uudelleen ohjaaminen
• b) Viranomaisen suorittama vaunun uudelleen ohjaamisen kielto
• c) Viranomaisen suorittama tönäisy
• d) Viranomaisen suorittama tönäisyn kielto
• e) Mitään lakia ei tule säätää

[mietinen]

12€ = lapsen kouluvuosi

H&M SUOMI – EURO UNICEFille?, H&M (Facebook-linkki), 6.2.2012
Public Event · By H&M

        February 6 at 10:00am until April 3 at 6:00pm
       
    H&M-myymälät
       
    Miksi et lisäisi ostostesi loppusummaan euron lahjoitusta UNICEFille?

    Lahjoituksellasi tuetaan lasten koulunkäyntiä kehitysmaissa. Koulutus on paras sijoitus lapsen tulevaisuuteen. Koulunkäynti merkitsee muutakin kuin lukemista ja laskemista, sillä koulussa lapset oppivat huolehtimaan itsestään ja suojautumaan kaikenlaista hyväksikäyttöä vastaan. Kouluissa lapset rokotetaan, heidän terveydestään huolehditaan ja he saavat tietoa hiv/aidsista ja hygieniasta. Hyöty moninkertaistuu, kun lapset kertovat näistä asioista kotonaan. Lämmin kiitos, että olet mukana tukemassa maailman lapsia!

    1€ = vihkoja ja kyniä. Yhdellä eurolla saa 3 vihkoa ja 3 kynää kehitysmaiden lapsille.

    5€ = kirjoja. Viidellä eurolla saa 2 satukirjaa kehitysmaiden koululaisille.

    12€ = lapsen kouluvuosi. 12 eurolla pystytään kustantamaan yhden lapsen kouluvuosi.

    H&M ja UNICEF ovat tehneet kansainvälisesti yhteistyötä vuodesta 2004. Euro UNICEFille? -kampanjan aikana 6.2.–4.3.2012 sinulla on mahdollisuus tukea UNICEFin työtä lisäämällä euron lahjoitus ostostesi loppusummaan H&M-myymälässä. Tulethan mukaan auttamaan maailman lapsia!

    Lue lisää UNICEFista osoitteessa http://www.unicef.fi/uutinen-unicef?id=27148639
   


Euro UNICEFille? -kampanja pyörähti käyntiin H&M:n myymälöissä, UNICEF, 6.2.2012

H&M ja UNICEF toteuttavat tänä keväänä Euro UNICEFille? -kampanjan 6.2.–4.3.2012. Kampanjan myötä asiakkailla on tuttuun tapaan mahdollisuus lisätä euron lahjoitus ostostensa loppusummaan kaikissa Suomen H&M-myymälöissä.

Euro UNICEFille? -kampanja toteutetaan jo kolmannen kerran ja kerätyillä varoilla tuetaan lasten koulutusta kehitysmaissa. Koulutus on paras sijoitus lapsen tulevaisuuteen. Koulunkäynti merkitsee muutakin kuin lukemista ja laskemista, sillä koulussa lapset oppivat huolehtimaan itsestään ja suojautumaan erilaista hyväksikäyttöä vastaan. Kouluissa lapset rokotetaan, heidän terveydestään huolehditaan ja he saavat tietoa hiv/aidsista ja hygieniasta. Hyöty moninkertaistuu, kun lapset kertovat näistä asioista kotonaan.

UNICEF ja H&M aloittivat kansainvälisen yhteistyön vuonna 2004. H&M:n kampanjoilla on aikaisemmin rahoitettu mm. tyttöjen koulutusprojekteja eri maissa, hiv/aids -tietoisuuden lisäämistä Kambodžassa, lasten perusturvaan ja lapsityöhön liittyvää vaikuttamistyötä Uzbekistanissa, sekä laajaa lasten koulutukseen, terveyteen ja lastensuojeluun keskittyvää ohjelmaa Intiassa.

Lue lisää kansainvälisestä yhteistyöstä: http://www.unicef.org/corporate_partners/index_25099.html

AXL SMITH on UNICEFin uusi hyvän tahdon lähettiläs, UNICEF, 07.04.2006

Hyvän tahdon lähettiläänä Axl'in ensimmäinen tehtävä tulee olemaan UNICEFin Päivätyökeräyksen eli taksvärkin kaksivuotisen kampanjan (2006-2008) puolestapuhujana. Kampanja alkaa syksyllä, ja sen avulla kerätään varoja Laosin lasten koulunkäyntiin. Axl myös vierailee muutamissa kouluissa kampanjan aikana. Päivätyökeräys on kampanja yläasteille ja lukioille, jonka avulla UNICEF kerää vuosittain noin 250 000 euroa. Oppilaat tekevät "päivän hyvän työn" josta palkka, 12 euroa, menee UNICEFin työhön Laosissa. 12 eurolla yksi lapsi pääsee vuodeksi kouluun.

UNICEF-kävelyt avattiin Lappeenrannassa – 4000 lasta käveli apua Laosiin, UNICEF, 6.9.2007

Oppilaat kokivat liikunnan lisäksi tärkeäksi mahdollisuuden auttaa ikätovereita Laosissa. Lenkkipolulla pohdittiinkin kävelyn tarkoitusta ahkerasti: "Jos opiskeluvuosi Laosin koulussa maksaa 12 euroa ja minä saan noin 104 euroa viikkorahaa vuodessa, niin minä voisin yksin maksaa jo 9 oppilaan kouluvuoden," totesi eräs 6-luokkalainen poika. Oman kävelypanoksen merkityksen ymmärtäminen sai monet koululaiset urakoimaan jopa ylimääräisiä kierroksia keräyspotin kasvattamiseksi.

Alakoulujen UNICEF-kävelyt alkoivat: Espoossa ennätysmäiset 15 000 kävelijää samana päivänä, UNICEF, 1.9.2006

UNICEF-kävely on liikuntaa ja kansainvälisyyttä yhdistävä tempaus, jossa sponsorien tuella lasten kävelemät kilometrit muuttuvat avuksi maailman lapsille. Koulut, jotka osallistuvat, saavat UNICEFilta tapahtumapaketin, joka sisältää mm. kansainvälisyysaineiston avun kohdemaasta. Vuosittain UNICEF-kävelyyn osallistuu yli 500 alakoulua ympäri Suomen. Lukuvuonna 2006-2007 koululaiset kävelevät Laosin lasten koulunkäynnin hyväksi. Tavoitteena on kerätä lähes miljoona euroa. Laos on yksi maailman köyhimpiä maita, jossa 12 eurolla yksi lapsi pääsee kouluun.