Verovaroilla palvelua vai byrokratiaa?

[Heikki Luoto]

Laitan tännekin Hervannan Sanomissa 21.3.2012 julkaistun kirjoitukseni julkisen sektorin byrokratian lisääntymisestä. Julkaisin kirjoitukseni myös Aamulehden Blogeissa, jonka etusivulla pysymiseen eivät lukijoiden klikkaukset riittäneet.

Tämä turhan vähän keskusteltu aihe on mielestäni sidoksissa maahanmuuttoteemaankin, sillä pöhöttyneeseen virkakoneistoon on pesiytynyt runsasta maahanmuuttoa ajavia ritvaviljasia. Pöhöttynyt virkakoneisto näkee kansalaiset itseään elättävänä työvoimana, jota voidaan kilpailuttaa tuottamalla maahan työvoimaa.

Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on kasvanut 50 vuodessa 26 prosentista 55 prosenttiin. Tuona aikana BKT on kasvanut merkittävästi, mutta kokonaisvaltaisemmin hyvinvointia kuvaava GPI-mittari on osoittanut hyvinvoinnin heikentyneen jatkuvasti vuodesta 1989 lähtien. Lisääntyneet leipäjonot, köyhyys ja työttömyys osoittavat konkreettisesti, että voimakkaasti kasvaneista julkisista menoista huolimatta hyvinvointi ei lisäänny. Merkittävimpiä syitä tähän on se, että iso osa menoista tuhlataan itse menovirtojen turhaan kontrollointiin ja byrokratiaan.

Moni luopuu esimerkiksi toimeentulotuen hakemisesta, vaikka sitä tulojen perusteella olisi ollut mahdollista saada. Yritys ei uskalla työllistää nuorta palkkatuella, koska siitä seuraa aikaa vieviä velvoitteita: hakuprosessin läpikäyntiä sekä tuen käytön kuukausittaisia tilityksiä työ- ja elinkeinotoimistolle. Yliopiston tutkijoiden ja opettajien aikaa tuhraantuu läpi menemättömien hankehakemusten laatimiseen ja rahoituksen odottamiseen. 600 lääkärin työpanos kuluu toimimattomien tietojärjestelmien vuoksi ja noin 200 lääkärin vuosityöpanos kuluu tarpeettomien lääkärintodistusten kirjoittamiseen.

Suorittavan portaan työntekijöiden määrää on jatkuvasti vähennetty julkisella sektorilla samaan aikaan kun väki byrokraattisessa hallinnossa on kasvanut. Esimerkiksi valtion ylimpien virkamiesten ja johtajien määrä kasvoi 60 prosenttia vuoden 2000 ja 2009 välillä vaikka valtion työntekijämäärä laski. Valtion ylimpien virkamiesten ja johtajien palkkataso on parempi kuin yksityisellä sektorilla. Valtion leipä ei ole enää kapea kuten ennen vanhaan. Leivän lyheneminen ei uhkaa kuten Yhdysvalloissa, jossa keskeiset virkamiehet voivat vaihtua vaalien yhteydessä.

Työntekijöiden ulkoistaminen ei tehosta julkista sektoria. Aitoa tehostumista saadaan karsimalla byrokratiaa ja byrokraattisia käytäntöjä, jotka häiritsevät aitoa lisäarvoa tuottavaa työtä. Valitettavasti byrokratian purkaminen on vaikeaa, koska kaikki eduskuntapuolueet ovat kasvattaneet byrokratiasidoksiaan vuosikymmeniä luomalla poliittisia pakastevirkoja - perussuomalaisia lukuun ottamatta.