Arja Juvonen: Vanhempien valinnanvapaus säilytettävä?

[Marko Parkkola]

Hyvät PerusS-listalaiset!

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen piti eduskunnassa 20.3.2012 lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamista käsittelevän välikysymyksen yhteydessä seuraavan ryhmäpuheenvuoron.

- - -

Vanhempien valinnanvapaus säilytettävä

Lapsiperheiden hyvinvointi on Perussuomalaisille tärkeä asia. Perussuomalaiset ovat toimineet lapsiperheitä koskevissa asioissa etupainotteisesti ja tehneet useita aloitteita mm. lapsilisien ja kotihoidontuen korottamiseksi.

Kuullessamme uutiset kotihoidon tuen keston lyhentämisestä tartuimme asiaan välittömästi, teimme keskustelualoitteen. Asian tärkeydestä olemme keskustan kanssa samaa mieltä, mutta muistutamme, että välikysymys ei ole ainoa valtiopäivätoimi, jonka avulla tärkeistä asioista voidaan saada aikaan keskustelua.

Perussuomalaiset paremman perhepolitiikan puolesta

Perussuomalaiset haluavat olla rakentamassa perhepolitiikkaa, joka lisää lapsiperheiden ja perheellisiksi haluavien hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen. Tänään keskustelussa oleva kotihoidon tuki on yksi sen peruspilareista.

Kotihoidon tuki vaikuttaa monien lapsiperheiden talouteen ja parantaa hyvinkin erilaisten arjen haasteiden kanssa kamppailevien vanhempien mahdollisuutta järjestää lasten hoito omaan tilanteeseensa sopivalla tavalla.

Kaksivuotiaista lapsista reilu kolmannes hoidetaan kotihoidon tuen avustamana, yksivuotiaista noin kaksi kolmannesta on tuen piirissä. Huomionarvoista on, että kotihoidon tuen käyttäjien määrä pienenee nopeasti lapsen täyttäessä kaksi vuotta. Tämän pienen väestönosan pakottaminen ennenaikaisesti töihin ei toisi suuria säästöjä. Säästöjen sijaan tulee kuluja. Mistä saisimme uusia päivähoitopaikkoja ja koulutettua henkilökuntaa? Päiväkodit ovat jo nyt ylikuormitettuja: hoitopaikoista on pulaa ja ryhmäkoot ovat suuria.

Kotihoidon tuki mahdollistaa osa-aikatyön

Kotihoidon tuen keston lyhentämistä on perusteltu tarpeella saada pienten lasten vanhemmat, erityisesti äidit, nopeammin työelämään. On kuitenkin muistettava, että yli 3-vuotiaiden lasten äitien työssäkäyntiaste on jo nyt Euroopan korkeimpia. Kotihoidon tuen piirissä olevat vanhemmat eivät välttämättä nytkään ole täysin poissa työelämästä, sillä kotihoidon tuki tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden tehdä osa-aikatyötä. Lisäksi on syytä muistaa, että hoitovapaalla olevan työntekijän paikalle palkataan yleensä sijainen, ehkäpä työtön työnhakija. Kotihoidon tuella voi olla työllistävä vaikutus.

Suurin vaikutus kotihoidolla on kuitenkin lapseen. Lapsuudessa rakentuu elämän jalusta. Jokainen lapsi tarvitsee tuekseen pysyvän aikuisen ja turvallisen kasvuympäristön. Alle kolmevuotiaat lapset ovat kehitykseltään herkässä iässä ja on tärkeää, että aikuisilla on heille riittävästi aikaa. Suuret ryhmäkoot, joihin kotihoidon tuen leikkaaminen käytännössä johtaisi, eivät vastaa lasten tarpeita. Lasten hyvinvointi on aikuisten vastuulla - myös hallitusaikuisten on kannettava vastuunsa tässä asiassa.

Lapsiperheitä tuettava nykyistä enemmän

Köyhien lapsiperheiden määrä on koko 2000-luvun ajan jatkanut kasvuaan. Myös huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Niin Kataisen hallitus kuin keskusta 8-vuotisella hallituskaudellaan ovat epäonnistuneet lapsiperheiden aseman parantamisessa. Suuntaa on muutettava.

Perussuomalaiset katsovat, että lapsiperheitä täytyy tukea nykyistä enemmän. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää työttömiin, köyhiin ja yksinhuoltajaperheisiin, jotka ovat yliedustettuina huostaanottotilastoissa. Huostaanottojen taustalla on monesti vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmia tai nuorten käyttäytymishäiriöitä. Nämä ongelmat eivät ratkea itsestään. Mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon ja ennaltaehkäiseviin toimiin on panostettava. Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen on tulevaisuuteen investoimista.

Hallitusohjelman mukaan kestävyysvajetta vähennetään lisäämällä syntyvyyttä. Väestöliiton perhebarometrissa esteiksi lapsen hankinnalle koettiin mm. työsuhteen ja taloudellisen tilanteen epävarmuus sekä halu edetä ensin uralla. Perussuomalaisten mielestä on tärkeää, että pakkokeinojen sijaan perheitä ja perheellisiksi haluavia tuetaan tarjoamalla valinnanvapautta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. 

Hallitus toimii vastoin omaa ohjelmaansa

Kataisen hallitusohjelmassa sanotaan:

"Perhepolitiikan kolme ydintä ovat palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen. Perhepolitiikalla lapsille luodaan turvallinen kasvuympäristö ja vanhemmuutta tuetaan. Perheiden palveluja ja etuuksia kehitetään ottaen huomioon perheiden erilaiset tarpeet."

Lapsiperheiden kohdalla hallitus on toiminut vastoin omaa ohjelmaansa.

Ensin hallitus sitoi lapsilisän ja kotihoidon tuen kansaneläkeindeksiin. Tämä silmänkääntötemppu ei poistanut epäsuhtaa lapsiperheiden tuen ja elinkustannusten nousun väliltä, koska jälkeenjääneisiin tukiin ei tehty tasokorotuksia. Nyt kotihoidon tuen leikkaussuunnitelmien lisäksi saamme kuulla huhuja sosiaalietuuksien indeksikorotuksien jäädyttämisestä. Pitääkö se paikkansa? Näillä toimilla hallitus ei paranna vaan heikentää lapsiperheiden asemaa.

Edellä olevan perusteella esitämme, että hallituksen toimet eivät ole edistäneet lapsiperheiden asemaa ja lasten hyvinvointia, eikä hallitus näin ollen nauti eduskunnan luottamusta.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
puh. (09) 432 3060, 050-5311108
arja.juvonen@eduskunta.fi

- -   

PerusS-lista on Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ja puoluetoimiston toimittama kaikille vapaa ja ilmainen sähköpostitse toimiva tiedotuskanava.

PerusS-listalla tiedotetaan Perussuomalaisiin liittyvistä ajankohtaisista, lähinnä valtakunnallisista aiheista ja uutisista. Siltä voit myös lukea PerusS-johtoon kuuluvien tiedotteita tuoreeltaan.

PerusS-listalle voi liittyä ja siltä voi myös erota kuka tahansa milloin vain puolueen kotisivujen www.perussuomalaiset.fi kautta.

Lisätietoja voit kysyä sähköpostitse osoitteesta perussuomalaiset@eduskunta.fi 

[Emo]

Jussi Niinistö aamulla Huomenta Suomen haastattelussa sanoikin, että perussuomalaisilla on halu säilyttää kotihoidontuki entisellään ja pohtia miten sitä voidaan jatkossa kehittää, jotta se saavuttaisi vähitellen saman tason kuin työttömyyspäiväraha. Kotihoidontuki on tällä hetkellä huomattavasti matalampi kuin työttömyyspäiväraha.

Hyvä näkemys, paitsi siksi että perheiden valinnanvapaus näin säilyy, myös siksi että kotihoito on kustannuksiltaan halvempaa kuin päiväkotihoito.
Lisäksi säästöä on sekin, kun lasten infektiot vähenevät (kotihoidetut sairastavat vähemmän infektioita).

[Marko Parkkola]

Henkilökohtaisesti olen asiasta hieman toista mieltä ja haluaisinkin vähän pihviä siitä mitä hyötyä kotihoidontuesta on. Exäni oli kotihoidontuella, mutta mieluummin olisin nähnyt hänet töissä tienaamassa rahaa ja maksamassa veroja. Eli kertokaas kotihoidontuen hyvät puolet.

[Brandöt]

Arja Juvonen loisti tänään eduskunnassa - Hyvä Arja! Jatka samaan malliin. 

Marko; lukuisat tutkimustulokset ja nykyajan ymmärrys tukevat ajatusta siitä, että lapsen tulisi saada olla mahdollisimman pitkään (vähintään 3-vuotiaaksi) oman, tutun ja turvallisen vanhemman (läheisen, johon ensisijainen kiintymyssuhde on muodostunut) kanssa. Tärkeä asia!

Tutustupa nyt vaikka alkuun Liisa Keltikangas-Järvisen ja Erja Rusasen tuotantoon asiasta, jatketaan sitten juttua, jos koet, että sille on tarvetta.

Tutkija: pienet lapset vaarassa vahingoittua päiväkodeissa

Keltikangas-Järvinen lasten päivähoidosta

Professori (Keltikangas-Järvinen): alle 2-vuotias ei kypsä päiväkotiin

[Emo]

Henkilökohtaisesti olen asiasta hieman toista mieltä ja haluaisinkin vähän pihviä siitä mitä hyötyä kotihoidontuesta on. Exäni oli kotihoidontuella, mutta mieluummin olisin nähnyt hänet töissä tienaamassa rahaa ja maksamassa veroja. Eli kertokaas kotihoidontuen hyvät puolet.

Minun mieheni taas näki erinomaisena asiana, että meillä lapsi hoidettiin kotona. Vaikka minun kotonaoloni merkitsi suurta määrää menetettyä palkkatuloa. Olimme molemmat kuitenkin jo lähempänä neljääkymppiä ja lainat maksettu, joten.

Yhtään antibioottikuuria ei lapseni ole syönyt, korvatulehdus on ollut kolmesti tai neljästi koko aikana (nyt lapsi 7,5 vuotta). Naapuri veti pulkassa itkevää jälkikasvuaan tarhaan klo 7:40, meillä lapsi nukkui niin myöhään kuin halusi. Kerhoissa, muskareissa ym. kävimme yhdessä yhteensä kahdesti viikossa, vauvauimme myös ja myöhemmin sitten uintia muuten.

Suurin osa tutuistani ei psyykkisesti kestä olla kotona vaan he sanovat kaipaavansa "järjellistä" aikuista seuraa, minä olen kai senverta järjetön (tai sitten minä tiedän etteivät työkaverit mitään järkevää seuraa useinkaan ole  ) että minä en kokenut lapseni seuraa "tyhmäksi" edes silloin kun hän ei vielä osannut puhua.

On kai tuosta jotain tutkimustuloksiakin olemassa mitä lapsi hyötyy kotihoidosta/pienistä ryhmistä, mieleeni ei suoralta kädeltä tule kuin Liisa  Keltikangas-Järvisen tutkimukset

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/keltikangas-jarvinen_lasten_paivahoidosta_37633.html#media=37634

Alle kolmivuotiaan lapsen kognitiivinen kehitys on koetuksella suuressa päiväkotiryhmässä, sanoo psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

— Levottomuus, meluisuus ja liialliset sosiaaliset kontaktit nostavat lapsen stressiherkkyyden liian korkeaksi, mikä näkyy hänessä vielä aikuisenakin, Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta sanoo.

Keltikangas-Järvisen mukaan suurin yksittäinen pulma on pientenkin, alle 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien suuri koko.

— Lapsen aivojen kehitystason vuoksi lapsi ei yksinkertaisesti pysty hallitsemaan kaikkia eteen tulevia asioita. Ja vaikutus ulottuu kaikkeen: älylliseen, kielelliseen, kognitiiviseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan, sosiaalisiin taitoihin, hän listaa.

Päivähoidosta on alkuvuoden aikana virinnyt osin kiivastakin keskustelua. Keltikangas-Järvinen hämmästelee joitakin keskustelun herättämiä reaktioita, esimerkiksi hoitohenkilökunnan puolustelua, että "emme me tarvitsekaan tämän parempia olosuhteita".

Katseen hän kääntää poliitikkojen suuntaan. Ensimmäinen parannus olisi perhepäivähoitojärjestelmän reipas kohentaminen.

— Yhdellä päiväkotipaikalla hoidetaan useampi lapsi kotona. Tällöin myös lastentarhaopettajat, jotka on koulutettu antamaan varhaiskasvatusta, ei hoitamaan pientä lasta, voisivat keskittyä siihen tehtävään. Silloin isompienkin ryhmäkokoja voitaisiin pienentää, jolloin ongelmat myös seuraavassa vaiheessa pienenisivät, hän sanoo.

Linkin takana myös videohaastattelu.




(edit: Brandöt oli näköjään jo laittanut tuon saman linkin mikä minullekin tuli mieleen    )

[AstaTTT]

Kannatan lasten kasvattamista kotona ja mielellään useamman lapsen katraassa. Mikään ei valmista elämään paremmin, kuin jatkuva taistelu esim. siitä, kuka saa ensimmäisenä lukea Aku Ankan. Ja siinäpä joutuu myös oppimaan jakamista, kun aina ei voi lukea sitä ensimmäisenä. Demokratiaa parhaimmillaan.

PS. Mielipiteeni on puolueellinen: kasvoin kotona neljän lapsen katraan vanhimpana. Aina oli tekemistä (ennen murkkuikää). Jos ei ollut, sitten vaikka tapeltiin keskenämme. 

[Maatiaisjuntitar]

Minusta kotihoidontuki/ vanhempainvapaa pitäisi ehdottomasti muuttaa siten, että osa olisi korvamerkitty isälle.

Naiset pitävät kotiin jäämistä heidän yksinoikeutenaan; vain 3 % äideistä olisi valmis luopumaan pitkistä perhevapaistaan isien hyväksi.
Useinkaan perheissä ei oikeasti ajatella lapsia, vaan äiti ajattelee omaa itseään ja sitä kuinka saa olla pois haastavasta työelämästä.

Valitettavasti kotihoidontuella on sekin vaikutus, että suuri määrä naisia syrjäytyy työelämästä täysin, koska jäävät kotiin useiksi vuosiksi (lapsia 3 vuoden välein).

[pw]

Miehenä olen vähän eri mieltä isille korvamerkityistä kotihoidontuista. Koti-isiksi haluavat tai siihen edes kykenevät ovat poikkeuksia ja sellaisten varaan ei järjestelmää pidä rakentaa.

Itsellä yksikin kaveri otti vuoden sapatin töistä ja jäi kotiin. Kyllä se lapset tietysti hoiti ja niiden kanssa touhusi mutta muut kotityöt jäi tekemättä. Vaimo sitten teki ne hommat tultuaan töistä. Koti-isä?

Vähän sama jos annettaisiin naisen vastuulle mökkiremontti. Kyllä se varmaan jotain pikkuhommia siellä tekisi mutta kokonaisuus jäisi tuuliajolle.

Sukupuoliroolit nyt vaan on ja pysyy koska ne ovat meihin sisäänrakennettuja. Poikkeuksia aina löytyy tai tilanteita kun on vaan kertakaikkiaan pakko vääntäytyä ulos lokerosta, esim. yksinhuoltajuus.

[Marko Parkkola]

Miehenä olen vähän eri mieltä isille korvamerkityistä kotihoidontuista. Koti-isiksi haluavat tai siihen edes kykenevät ovat poikkeuksia ja sellaisten varaan ei järjestelmää pidä rakentaa.

Itsellä yksikin kaveri otti vuoden sapatin töistä ja jäi kotiin. Kyllä se lapset tietysti hoiti ja niiden kanssa touhusi mutta muut kotityöt jäi tekemättä. Vaimo sitten teki ne hommat tultuaan töistä. Koti-isä?

Varmasti löydän vastaavan anekdootin myös toisinpäin. Ja löydänkin ja varsin helpostikin, joskaan en kehtaa toisten yksityisasiota kertoa julkisesti.

Itse en kyennyt koti-isäksi, koska tuloni olivat paljon kovemmat kuin exälläni. Jos nettoansioni olisi tipahtanut päälle 2000 eurosta noin 400 euroon, ei siinä olisi paljoa hymyilty kun seuraavan kuun vuokra olisi tullut maksuun. Exällä tulojen tiputus oli paljon pienempi ja tulimme vielä joten kuten toimeen, joskaan emme kovin hyvin.

Tässähän on siis selvä ongelma. Kotihoidontuki syrjii miehiä. Kotihoidontuki pitäisi siis saada ansiosidonnaiseksi kuten ansiosidonnainen työttömyyskorvauskin. Vain tällä tavalla voimme päästä todelliseen tasa-arvoon!

[Emo]

^ Totta. Mutta olet ehkä huomannut, että meidän kantisten tasa-arvosta ei tässä maassa niin ole väliä. Eikä meidän kantislastemme hyvinvointikaan ketään liikuta, eikä valitettavasti usein lasten vanhemmillakaan ole enää selvää käsitystä mikä lapselle on hyväksi.

[Uuno]

Valinnanvapautta yhteiskunnan eli muiden ihmisten rahoilla? Mitä ihmeen valinnanvapautta se on kun se kaventaa muiden valinnanvapautta? 'Antakaa mulle rahaa niin voi valita'. Taattua sosiaalidemokratiaa/sosialismia, once again.

Minustakin on hienoa jos penska voi oleilla kotona vaikka juuri kolmevuotiaaksi asti. Mutta jokainen tehköön sen omilla rahoillaan.

[Maatiaisjuntitar]

Miehenä olen vähän eri mieltä isille korvamerkityistä kotihoidontuista. Koti-isiksi haluavat tai siihen edes kykenevät ovat poikkeuksia ja sellaisten varaan ei järjestelmää pidä rakentaa.

Se olisikin vapaaehtoinen, ei pakollinen, mutta niin ettei äiti voi sitä pitää.

[Aurelius]

Minustakin on hyvä, että olisi mahdollisuus pitää lapsi kotona 3-vuotiaaksi ennen menemistä päiväkotiin. Enkä siksi kannata kotihoidon tuen poistoa.

MUTTA. Kotihoidon tuki on kuitenkin kokonaisuutena niin pieni summa, ettei sillä mitenkään tule toimeen jos perheellä ei ole muita merkittäviä tulonlähteitä. Tuki on yhdestä lapsesta 327,46 e/kk ja alle kolmivuotiaista sisaruksista satasen päälle. Yli kolmevuotiaista, mutta alle kouluikäisistä lisäksi 63 e/kk.  Pienituloinen perhe voi saada tuon päälle lisäksi hoitolisää enintään 175,24 e/kk.

Sitten ovat vielä erikseen kuntalisät. Vaikka niiden maksaminen on sidottu kotihoidontukeen, mikään ei estäisi kuntaa maksamasta kuntalisää vaikka valtiollista kotihoidontukea ei enää maksettaisi yli 2-vuotiaasta.

Olennainen seikka on siis, että yhden vuoden kotihoidontuki merkitsee perustasolla alle neljää tonnia vuodessa (3929,52 e). Täyden hoitolisän kanssakin vain vähän yli kuutta tonnia (6032,40 e). Ja näistä menee vielä verot.

Neljä tonnia ei vähänkään kohtuullisimmilla tuloilla ole mitenkään suuri summa säästää. Koska kotihoidontuella saavutettava tulotaso on joka tapauksessa todella alhainen, minusta olisi ihan mahdollista luoda tukeen tiukka progressio, esimerkiksi niin että tukea maksettaisiin vain kaikkein pienituloisimmille eivätkä esimerkiksi yli 30 000 vuodessa ansaitsevat kotitaloudet saisi tukea lainkaan.

Kyllähän sitä nyt normaali töissä käyvä perhe tuommoiset neljä tonnia saa vuodessa säästöön. Tuki on joka tapauksessa mitättömän pieni eikä nykyiselläänkään kata kotiin jäävän elinkustannuksia. Ihmisillä vain tuntuu olevan jokin kummallinen mentaalinen blokki tässä, ihan kuin kotiin ei voisi jäädä ilman tukeakin, ja aivan kuin tuo neljä tonnia vuodessa olisi jotekin asian kannalta ratkaiseva summa. Jossain harvassa tilanteessa voi ollakin, mutta yleensä töissä käyvä puoliso tai säästöt kuitekin sitä tuensaajaa tosiasiassa elättävät.

[Teme]

Henkilökohtaisesti olen asiasta hieman toista mieltä ja haluaisinkin vähän pihviä siitä mitä hyötyä kotihoidontuesta on. Exäni oli kotihoidontuella, mutta mieluummin olisin nähnyt hänet töissä tienaamassa rahaa ja maksamassa veroja. Eli kertokaas kotihoidontuen hyvät puolet.

Tätä voi lähestyä paristakin eri suunnasta, mutta kun otit esiin nuo verot, niin aloitetaan taloudellisesta puolesta.
Valtio maksaa kotihoidontukea 330€/k. Summana tuo on pienempi kuin esimerkiksi työttömyysturvan peruspäiväraha on. Maksaja noilla on sama eli KELA. Vastavuoroisesti yksi hoitopaikka kunnallisessa järjestelmässä maksaa keskimäärin noin tuhat euroa kuukaudessa. Valtiovalta tukee kunnallista päivähoitoa noin kolmanneksella eli käytännössä samalla summalla, jonka se maksaisi kotihoidontukea vanhemmalle. Näin ollen valtio ei tuossa leikkauksessa säästäisi latiakaan.

Kun sitten mennää kustannuksiin, niin tuo yksi paikka siis maksaa sen n. 1000€/kk, josta siis valtio maksaa kolmanneksen. Ihmiset eli palvelun tarvitsijat maksavat kustannuksista keskimäärin 14%. Näin ollen kuntien itsensä katettavaksi muista verovaroista jää 500-600 Euroa jokaista hoitopaikkaa kohti. Tämä kustannus on lisäkustannus kokonaisuudessaan.
Joku sitten voikin näppäränä laskea oman kuntansa kohdalla kuinka paljon ihmisen pitää tienata, jotta tämä tulee maksaneeksi kunnallisveroa edes tuon hoitopaikan kustannusten verran. Valtion verotuksessa tuo raja on noin 3000 €/kk vähän reilu, riippuen erillaisista vähennyksistä.

Täytyy myöskin huomioida se, että kotihoidossa olevilla infektiosairauksia on vähemmän. Yhtälailla päivähoidossa olevan lapsen sairastuminen merkitsee sairauspoissaoloa jommmalle kummalle vanhemmalle toisin kuin kotihoidossa. Sairaspoissaolot muodostavat vuosittain merkittävän laskun työnantajille.

Sitten jos tilannetta ajatellaan lasten kannalta, niin pitää erotella lapen kehityksen eri vaiheet. Hyvin nuoren lapsen vieminen hoitoon ei välttämättä ole kovinkaan hyvä asia lapsen kehityksen kannalta. Toisaalta kolmivuotias, joka alka saavuttamaan ns. leikki-iän on ihan eriasemassa ajateltuna päivähoidossa "selviämistä", verrattuna nuorempaan lapseen.

Edellä mainitut luvut on peräisin näistä lähteistä:
http://kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/110608102343HL?OpenDocument
http://www.stm.fi/stm/toiminta_ja_talous/palvelujen_menot
http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2010/05/19/katso-paljonko-hoitosi-oikeasti-maksaa/20107035/12

[RP]

Valtio maksaa kotihoidontukea 330€/k. Summana tuo on pienempi kuin esimerkiksi työttömyysturvan peruspäiväraha on. Maksaja noilla on sama eli KELA.

Oletan, että ex-peruspalveluministeri tämän tietää:

Vaikka Kela hoitaa kotihoidon tuen maksatuksen, se on kunnan maksamaa rahaa.

http://www.soininvaara.fi/2012/03/03/onko-kotihoidon-tuen-lyhentaminen-saastotoimi/
(mainitaan siinä myös suurempi luku päivähoitopaikan kustannukseksi (2-3 vuotiaat kalliimpia kuin tätä vanhemmat lapset))

[Teme]

Valtio maksaa kotihoidontukea 330€/k. Summana tuo on pienempi kuin esimerkiksi työttömyysturvan peruspäiväraha on. Maksaja noilla on sama eli KELA.

Oletan, että ex-peruspalveluministeri tämän tietää:

Vaikka Kela hoitaa kotihoidon tuen maksatuksen, se on kunnan maksamaa rahaa.

http://www.soininvaara.fi/2012/03/03/onko-kotihoidon-tuen-lyhentaminen-saastotoimi/
(mainitaan siinä myös suurempi luku päivähoitopaikan kustannukseksi (2-3 vuotiaat kalliimpia kuin tätä vanhemmat lapset))

Soininvaara unohti sen, että valtio korvamerkitsee lastenhoitoon tuon about 300€/kk/lapsi, jonka se maksaa kunnalle valtionosuuksina. Meneekö se sitten kunnalta KELAn kassaan josta se maksetaan kotihoidontukena vaiko kunnalliseen päivähoitoon valtionosuuksena ei pitäisi olla mitään merkitystä noin valtion kannalta. Kunnan kannalta sillä on, koska se kunta kustantaa tuon lisäksi 500-600€/kk/lapsi päivähoitopaikkaa kohti. Kotihoidossa tätä kustannusta ei ole. On hyvin vaikea (ainakaan tällä tietoa) nähdä miten em. muutos säästäisi myöskään valtion menoja. Tosin on mahdollista etten tosiaan tiedä kaikkea.

Toinen mitä ihmettelen on se, että Soininvaara puhuu (lehtitietoihin viitaten) 9000 lapsesta. Ainakin tilastokeskuksen tietojen mukaan noita 2-vuotiaita on Suomessa 61´000. Edelleen STMn mukaan tuossa ikäryhmässä kotihoidon osuus on noin 50%. Helsingissä näitä lapsia on rapia 6000 (aluesarjat.fi), joista kotihoidossa oli vuonna 2010 41%. Jossain lehdessä olikin tätä laskettu ja noiden hoitaminen päivähoidossa tarkoittaisi Helsingissä nykyisillä päivähoitopaikkojen ryhmien määrillä ja ryhmäkoilla laskettuna noin 30-35 uuden päiväkohdin rakentamista, jotta tarve tyydytettäisiin.

[sunimh]

Valinnanvapautta yhteiskunnan eli muiden ihmisten rahoilla? Mitä ihmeen valinnanvapautta se on kun se kaventaa muiden valinnanvapautta? 'Antakaa mulle rahaa niin voi valita'. Taattua sosiaalidemokratiaa/sosialismia, once again.

Minustakin on hienoa jos penska voi oleilla kotona vaikka juuri kolmevuotiaaksi asti. Mutta jokainen tehköön sen omilla rahoillaan.

No sanotaan nyt näin, että niin kauan kuin meillä "on varaa" kilometrin mittaiseen listaan muita julkishallinnon rahareikiä, alkaen nyt vaikka kehitysavusta, tulkkipalveluista ja ruandalaisten kansanmurhaajien oikeudenkäynneistä, niin meillä on tasan varmasti varaa myös tukea niitä, jotka niitä tulevaisuuden suomalaisia kasvattavat. Katsotaan vaikka sitten uudelleen, kun valtion budjetti on muuten saatu tasapainoon. Muutenkin tuo kotihoidon tuki on selkeästi pienempi kuin vaikkapa työttömyystuki. Pitäisikö niidenkin oleilijoiden tehdä asiat omilla rahoillaan? Ilmeisesti.

Itsellä yksikin kaveri otti vuoden sapatin töistä ja jäi kotiin. Kyllä se lapset tietysti hoiti ja niiden kanssa touhusi mutta muut kotityöt jäi tekemättä. Vaimo sitten teki ne hommat tultuaan töistä. Koti-isä?

No jos aikuinen ihminen ei muka "pysty" tekemään "kotitöitä" (normaalissa tapauksessa jotain siivoamista ja ehkä vähän ruuanlaittoa), niin kyllä melko uusavuton täytyy olla mieheksi. Asunnon imuroimiseen menee jotain tyyliin 30 min kerran viikossa, siihen päälle vähän tavaroiden järjestämistä ja tuollaista, haukkaa ehkä 2-3 tuntia viikosta. Aika paha.

[Marko Parkkola]

No sanotaan nyt näin, että niin kauan kuin meillä "on varaa" kilometrin mittaiseen listaan muita julkishallinnon rahareikiä, alkaen nyt vaikka kehitysavusta, tulkkipalveluista ja ruandalaisten kansanmurhaajien oikeudenkäynneistä, niin meillä on tasan varmasti varaa myös tukea niitä, jotka niitä tulevaisuuden suomalaisia kasvattavat.

Erinomainen pointti. Rahakysymys tämä ei voi tosiaan olla niin kauan kun rahaa syydetään huitsin Kreikkaan.

Haluaisin vielä kommenttia keskustelijoilta kotihoidontuen väitetysti invalidoivasta vaikutuksesta, eli naiset syrjäytyvät työelämästä viettäessään vuosikymmenen kotona. Onko kellään kertoa kokemuksia, omia tai lainattuja, työelämään palaamisesta vuosien tauon jälkeen?

En ole vielä noita linkkejä muuten kerinnyt lukemaan. Otanpa itseäni niskasta kiinni ja luen ne viimeistään viikonloppuna.

[Uuno]

No sanotaan nyt näin, että niin kauan kuin meillä "on varaa" kilometrin mittaiseen listaan muita julkishallinnon rahareikiä, alkaen nyt vaikka kehitysavusta, tulkkipalveluista ja ruandalaisten kansanmurhaajien oikeudenkäynneistä, niin meillä on tasan varmasti varaa myös tukea niitä, jotka niitä tulevaisuuden suomalaisia kasvattavat. Katsotaan vaikka sitten uudelleen, kun valtion budjetti on muuten saatu tasapainoon. Muutenkin tuo kotihoidon tuki on selkeästi pienempi kuin vaikkapa työttömyystuki. Pitäisikö niidenkin oleilijoiden tehdä asiat omilla rahoillaan? Ilmeisesti.

No mitäpäs luulet mitä mieltä olen julkishallinnon raharei'istä? Ehdottomasti ne pitääkin tukkia. Mutta eihän se nyt sitä tarkoita, että kun tuhlataan yhdessä paikassa niin voidaan kahtakauhemmin tuhlata toisessa. Ei yksi tyhmyys toista tyhmyyttä oikeuta.

Kai sen nyt pitäisi olla itsestään selvää, että jokainen rahoittaa itse oman elämänsä ja valintansa. Jonkinlaista tukea voi yhteiskunta voi toki väliaikaisesti tarjota, mutta pysyvä ratkaisuna tukiriippuvuus on huono ratkaisu sekä yhteiskunnalle että tuettavalle.

[sunimh]

Kai sen nyt pitäisi olla itsestään selvää, että jokainen rahoittaa itse oman elämänsä ja valintansa. Jonkinlaista tukea voi yhteiskunta voi toki väliaikaisesti tarjota, mutta pysyvä ratkaisuna tukiriippuvuus on huono ratkaisu sekä yhteiskunnalle että tuettavalle.

Kai sen nyt niin... ei ihan siltä kuitenkaan näytä. Viimeksi kun katsoin, niin tuollaisella 30% osuudella tuloistani (ja muut verot päälle) rahoitan jonkun ihan muun elämää ja valintoja. Lisäksi en oikein ymmärrä, miten vuoden-kahden mittainen kotihoidontukijakso (joka siis summana on edelleenkin pienempi kuin vaikkapa työttömyyskorvaus) on "pysyvää tukiriippuvuutta".

[iäti]

Haluaisin vielä kommenttia keskustelijoilta kotihoidontuen väitetysti invalidoivasta vaikutuksesta, eli naiset syrjäytyvät työelämästä viettäessään vuosikymmenen kotona. Onko kellään kertoa kokemuksia, omia tai lainattuja, työelämään palaamisesta vuosien tauon jälkeen?

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta käsittääkseni kotihoidon tuella oleva voi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi (jos ei ole työsuhteesta hoitovapaalla), jolloin hän saa kotihoidon tuen lisäksi työttömyyskorvauksen, josta kotihoidontuen verran vähennetään. Siis kotihoidontukilaisen kannattaa ilmoittautua työttömäksi, koska vaikka tulisi karenssia, niin kuitenkin saa sen kotihoidontuen. ?? -> Kotihoidontuki lisää naisten työttömyyttä.

edit. (...)

[RP]

Toinen mitä ihmettelen on se, että Soininvaara puhuu (lehtitietoihin viitaten) 9000 lapsesta. Ainakin tilastokeskuksen tietojen mukaan noita 2-vuotiaita on Suomessa 61´000. Edelleen STMn mukaan tuossa ikäryhmässä kotihoidon osuus on noin 50%.

En tiedä lähteistä, mutta 50% 2. ja 3. syntymäpäivän välillä tuntuu samkkoperspektiivistä (= mutu siitä, minkä ikäisten lasten äidit siirtyvät takaisin työelämään) suurelta. Sitähän tietysti kasvattavat lähekkäin syntyneet sisarukset, jossa äitiys- tai vanhempainlomalla oleva äiti tai isä hoitaa myös sitä vanhempaa sisarusta; näissä tapauksissahan ei kodinhoidontukea pääsääntöisesti nykyäänkään saa. Ei tuo tosin koko eroa lukujen välillä selitä.

[Teme]

Toinen mitä ihmettelen on se, että Soininvaara puhuu (lehtitietoihin viitaten) 9000 lapsesta. Ainakin tilastokeskuksen tietojen mukaan noita 2-vuotiaita on Suomessa 61´000. Edelleen STMn mukaan tuossa ikäryhmässä kotihoidon osuus on noin 50%.

En tiedä lähteistä, mutta 50% 2. ja 3. syntymäpäivän välillä tuntuu samkkoperspektiivistä (= mutu siitä, minkä ikäisten lasten äidit siirtyvät takaisin työelämään) suurelta. Sitähän tietysti kasvattavat lähekkäin syntyneet sisarukset, jossa äitiys- tai vanhempainlomalla oleva äiti tai isä hoitaa myös sitä vanhempaa sisarusta; näissä tapauksissahan ei kodinhoidontukea pääsääntöisesti nykyäänkään saa. Ei tuo tosin koko eroa lukujen välillä selitä.

"Päivähoidossa olevien eri-ikäisten lasten määrissä isoja eroja"
"Kunnallisessa ja yksityisessä päivähoidossa olleiden eri-ikäisten lasten määrissä on isoja eroja. Alle 1-vuotiaat lapset hoidetaan pääsääntöisesti kotona. Vuonna 2010 oli 586 alle 1-vuotiasta lasta päivähoidossa. Tämä on prosentti vastaavan ikäisestä väestöstä. Yksivuotiaita lapsia oli hoidossa 18 062, joka on 30 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Kaksivuotiaista lapsista oli päivähoidossa jo 51 prosenttia ja viisivuotiaista lapsista 78 prosenttia. Esiopetusikäisistä kuusivuotiaista lapsista runsas 70 prosenttia oli päivähoidossa."
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/Tr46_11.pdf

Jäänen edelleen ihmettelemään.