Hakkarainen teki kirjallisen kysymyksen Etiopian kehitysavusta

[hattiwatti]

Ei ole mitään ongelmaa jos Teukka on kopioinut paloja sieltä täältä. Niin minäkin toimisin. Pääasia on siinä, että lähteitä joista tekstiä on luotu on useita erilaisia. Tämä todistaa, että aiheeseen on paneuduttu. Ainoastaan sellainen kopiointi on tuomittavaa, missä joku teksti kopioidaan sanasta sanaan, koska luo imagon ettei sen sisällöstä olla edes kiinnostuneita.

[Rapsakka Rapu]

Etiopian mielipidevankeja varmasti ketuttaa, koska heitä puolustetaan nyt aivan väärin!

[Jouko]

Viimeinkin on alettu kyseenalaistaa kehitysavun oikeellisuus. Sekään ei voi olla iäisyysasia ja tabu. Nyt kun taloudellinen tilanteemme on vielä dramaattisesti heikkenemässä, niin olisi syytä hieman tarkistaa mihin kaikkeen rahaa syydetään. Hyvä Teukka!

Perussuomalaisethan ovat kyseenalaistaneet valtavat kehitysapumäärärahat jo toistakymmentä vuotta. Itse veikkaan, että jos hallitus selviää kehysriihestä ehjänä, niin ainakaan kehytysyhteistyömäärärahoja ei ole leikattu. Minusta on jokseenkin järkyttävää, että veroja nostetaan ja mm. turvallisuudesta leikataan, mutta kehitysyhteistyömäärärahat vaan nousevat nousemistaan.

Heidi Hautala on asiassa ruvennut toimimaan. Siitä nostan hattua ainutkertaisesti Vihersiepolle. En tiedä vaikuttiko asiaan, mutta Maria Lohela kysyi Hautalalta noista kehitysapuun liittyvistä korruptioista. Mutta tietenkin koko raha pitää saada kulumaan johonkin. Kyllä niitä ottajia riittää. Olisi syytä kumminkin miettiä enemmän sitä laatua kuin määrää. Se 0,7% näyttää pieneltä mutta on tosiasiassa melkoinen rahavuori.

[IDA]

Mitä tarkoitat? Itse en ole missään vaiheessa sanonut, että kirjalliset kysymykset olisivat tärkeitä, vaan olen jatkuvasti vedonnut lakialoitteisiin ja positiiviseen näkyvyyteen mediassa. Totesin vain tästä Hakkaraisen kirjallisesta kysymyksestä, miten vähällä hän on saanut yhtä paljon aikaiseksi kuin suurin osa hommalaisista kansanedustajista. Kääntäen siis, että suurin osa hommalaisista kansanedustajista ei ole saanut aikaan juuri mitään.

Ei Hakkaraisen kysymyskään ole juuri näkynyt mediassa, vaan täällä ja jollain PIF:llä. Tällaisten tietysti pitäisi näkyä, mutta minkäs teet.

Perussuomalaisen eduskuntaryhmän ei myöskään ole järkeä jakaa hommalaisiin ja muihin, vaan nähdä se ryhmänä, joka pyrkii avauksiin, joilla saa myös muiden puolueiden ihmisiä mukaan. PS ei yksin saa yhtään lakia tai lainmuutosta läpi, mutta ryhmä on kuitenkin niin iso, että sen ehdottomasti kannattaa pyrkiä vaikuttamaan eikä vain pitämään meteliä. Pitää muistaa sekin, että eduskunnassa mennään sen mukaan mitkä asiat ovat listalla. Maahanmuuttoon liittyviä lakeja varmastikin käsitellään vielä myös täysistunnoissa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

PIF kertoo, että tuo Hakkaraisen tai avustajan laatima aloite on jokseenkin suoraan kopioitu muista lähteistä.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Etiopian kanssa on ollut viime vuosina kasvussa. Vuosina 2009-2012 Suomi tukee Etiopian opetussektoria 17,2 miljoonalla eurolla. Vesisektorille annettavan tuen määrä vuosina 2009-2013 on 36,7 miljoonaa euroa. Maaseudun taloudellisen kehityksen sektorille suunnataan vuosina 2011-2015 22,1 miljoonaa euroa.

Paikallisen yhteistyön määrärahan kautta kansalaisyhteiskunnalle suunnattu tuki on vuosina 2010-2011 vuositasolla noin miljoona euroa. Ulkoministeriö tuki vuonna 2010 Etiopiassa toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä 4,75 miljoonalla eurolla ja vuoden 2011 suunnitelmien mukaan noin 3,2 miljoonalla eurolla. Humanitaarisen avun määrä on vuositasolla noin 700 000 euroa.

Kopioitu täältä: http://www.finland.org.et/public/default.aspx?nodeid=31697&contentlan=1&culture=fi-FI

Suunnitteilla on päätös kehitysavun lakkauttamisesta Nicaragualle vedoten osittain maan ihmisoikeuksien huonoon tilaan, korruptioon ja hallinnon läpinäkyvyyden puutteeseen.

Etiopiassa ihmisoikeustilanne on erittäin huolestuttava. Vankiloissa viruu satoja poliittisia vankeja, jotka mitä todennäköisimmin altistuvat kidutuksille ja huonolle kohtelulle (World Report 2011).

Kopioitu World Report 2011 -raportista.

Etiopian ja Eritrean väliseen rajaan liittyvät erimielisyydet vaativat 80 000 ihmishenkeä vuosina 1998-2000, eikä konfliktia ole vieläkään ratkaistu. Lukkiutunut tilanne on seurausta molempien maiden vaatimuksesta saada pieni vuoristoalue haltuunsa. Kumpikin maa on vuorotellen mobilisoinut armeijaansa rajan läheisyydelle, mutta suuremmilta hyökkäyksiltä on vältytty. Molempien maiden hallintoa syytetään erinäisten Afrikan sissiliikkeiden rahoittamisesta, ja maissa onkin ollut entistä enemmän terrori-iskuja muistuttavia pommituksia. Eritrean ja Etiopian välinen konflikti hankaloitui entisestään, kun Etiopia miehitti Somalian vuonna 2006. Etiopian armeija ja turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, myös sotarikoksiin Somaliassa. Etiopian hallitus ei ole tähän mennessä tehnyt mitään tutkiakseen näitä rikoksia

Eritrean kanssa käymänsä sodan jälkeen Etiopialla on myös suuria sisäisiä konflikteja. Suurin konflikti vallitsee hallituksen ja oromojen etnisen ryhmän välillä. Oromo-kansaan kuuluu noin 30 prosenttia maan väestöstä. Oromot ovat vuodesta 1974 lähtien taistelleet saadakseen itsenäisyyden. Joidenkin vuosien ajan he taistelivat oikeuksiensa puolesta poliittisen järjestelmän kautta. He päättivät aloittaa sissisodan Etiopian hallitusta vastaan vuonna 1997. Konflikti jatkuu yhä.

Kopioitu täältä: http://www.globalis.fi/Konfliktit/Etiopia-ja-Eritrea

Hallitus on aiemmin syyllistynyt maan haltuunottoon ajamalla alkuperäiskansaa pois erilaisten hankkeiden alta ja vuokraamalla maan ulkomaalaisille sijoittajille. Gibe 3 -padon on määrä kaksinkertaistaa Etiopian energiantuotanto ja tarjota kasteluvettä pelloille, joita hallitus on vuokrannut esimerkiksi Saudi-Arabialle ja Kiinalle. Hanketta rahoittaa yksi suurista kiinalaispankeista. Ihmisiä on pakkosiirretty vuokratuilta alueilta. Ne, jotka vastustavat tai edes kysyvät jotakin, joutuvat uhkailujen, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten uhreiksi. Naisia raiskataan.

Virallisen Etiopian mukaan kyläohjelmassa ei ketään pakoteta muuttamaan ja vapaaehtoisia muuttajia on enemmän kuin pystytään sijoittamaan.

Väestönsiirrot aloitetaan joskus huonoimpaan mahdolliseen aikaan, juuri satokauden alussa. Asukkaat eivät ehdi korjata satoa entisiltä asuinpaikoiltaan. Uusilla alueilla he eivät saa siemeniä eivätkä lannoitteita. Siksi moni näkee nälkää. Uudet alueet ovat usein maaperältään köyhiä ja kuivia. Kylissä ei ole kouluja, terveydenhoitoa tai mitään muitakaan palveluita. Menetetyistä maista ei makseta korvauksia. Aseellisen konfliktin riski on näin suuri. Jotkut lähtevät pakolaisleireihin Keniaan.

Human Rights Watch vetoaa avustajahallituksiin, etteivät ne edes tietämättään olisi osallisina väestön pakkosiirroissa.

Kopioitu täältä (muutamien sanojen järjestystä muutettu): http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2722226/ihmiset-pakkosiirretaan-maat-sijoittajille-etiopiassa

Luultavasti noi loputkin on kopioitu jostain, pitää tutkia tarkemmin ennen uutisvinkkaamista...

MITÄ SITTEN. Eikös se osoita ammattitaitoa kun osaa käyttää lähteitä. Vai luuletko että tällaisen rutiinilakialoitteen tekemiseen kerkeää käyttää päivätolkulla aikaa. Olisipa paskalinkin pohjana käytetty jotakin tieteellistä lähdettä, eikä väsätty turha ja tarpeeton laki.

[ääni kentältä]

Olisiko tässä aihetta jonkun, joka muutenkin kirjoittelee Uuden Suomen Puheenvuoroon yms. kirjoittaa juttua. Ainakin tulisi asia tietoisuuteen, että Hakkarainen tekee jotain palkkansa eteen.

[hattiwatti]

Olisiko tässä aihetta jonkun, joka muutenkin kirjoittelee Uuden Suomen Puheenvuoroon yms. kirjoittaa juttua. Ainakin tulisi asia tietoisuuteen, että Hakkarainen tekee jotain palkkansa eteen.

Miksei.

Kun nyt hänen mieltymyksensä mustiin naisiin on tullut tunnetuksi, voisi nämä Afrikan hyväksi tehtävät jutut ottaa esiin myös.

[hattiwatti]

Al Jazeera puhuu samasta land grab - jutusta kuin Hakkarainenkin aiemmin.

http://www.aljazeera.com/video/africa/2012/03/20123128485291626.html
'

Ethiopia is pursuing a massive dam building project that it hopes will generate alternative sources of power, but critics have said the endeavour will be an environmental disaster.

The government embarked on the project - expected to be the largest hydropower plant in Africa - to help solve a national energy crisis and to help turn Ethiopia's economy around.

"The rural population will get electricity, the amount of megawatts we are going to produce is for all the population. It is not only for industry or towns it is for all nation," Alemayehu Tegenu, Ethiopia's energy and water minister, told Al Jazeera.

Foundations have already been laid at the Gibe III dam, in Oromia in western Ethiopia. When completed, the dam's 243-metre high wall will be the tallest of its kind in the world.

"Once finished, the electricity generated at this one dam will be enough to double Ethiopia's power capacity, and there are other dams under construction," Al Jazeera's Nazanine Moshiri reported from the dam site.

"The plan is for electricity to become Ethiopia's biggest export."

Controversy and criticism

Conservationists have criticised the project on the grounds that the dam's huge reservoir will take time to fill, and by then the flow of the Omo River, in southwestern Ethiopia, would have dramatically reduced.

Conservationists said the biggest impact would be felt downstream along the lower Omo valley and Lake Turkana in northern Kenya.

Ikal Angelei, a local conservationist with Friends of Lake Turkana, told Al Jazeera that when the dam is finished the lake could shrink by a third.

"We want them to use that water in the river that's fine. But let us do it in a way that we can assess and see what impact it's going to have; do we have enough flow in five or 10 years; [and] will we have the same amount of flow?

"Do we want to see Lake Turkana dry up?"

Some 80 per cent of Lake Turkana's water comes from the Omo River.

The Ethiopian government has said that the flow of Omo will not change.

But many critics are unconvinced. There is even a Stop Gibe III campaign which alleges that the creation of the dam "will jeopardise the river's fragile ecosystem forever and dramatically affect the life of about 500.000 people living in southwest Ethiopia and northern Kenya".

Teuvo on edelläkävijä.