Vihreälanka: Vihreän eduskuntaryhmän johto nostaisi veroja ennen leikkauksia

[Finka]

Mitä sitä turhaan pohtimaan, onko turhia kuluja, kun lisää rahaakin voi kansalta kiristää:

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajisto painottaisi Vihreän Langan kyselyn perusteella talouden tervehdyttämistalkoissa maltillisia veronkorotuksia menoleikkausten sijaan.

"Ratkaisut, joissa veropohjaa vahvistetaan, harmaata taloutta saadaan verolle ja tarvittaessa veroja nostetaan maltillisesti, pitävät yllä hyvinvointiyhteiskuntaa ja turvaavat sen, että myös heikommista pidetään huolta", eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoo.

"Veronkorotukset suurituloisille eivät laittaisi ahdinkoon jo muutenkin niukkuudessa eläviä ihmisiä. Sen vuoksi veronkorotukset korkeimpiin tuloluokkiin. Arvonlisäverosta voidaan keskustella", arvioi puolestaan varapuheenjohtaja Satu Haapanen.

"Tekisin heti inflaatiokorotukset energia- ja ympäristöveroihin sekä autoveroihin. Suurituloisten verotusta voi myös lisätä", varapuheenjohtaja Johanna Karimäki sanoo.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihre%C3%A4n-eduskuntaryhm%C3%A4n-johto-nostaisi-veroja-ennen-leikkauksia

Yksityisiä neuvotaan pienentämään kulutusta ja se on vihreää ja hyvää mutta valtion ei tarvitse pienentää kulutustaan sillä ...

(Pahoittelen puolueellista kommentointia.)

[Ruckafella]

... sillä valtio sijoittaa rahasi paremmin, hyödyllisemmin ja ekologisemmin?

[John]

Vihreiden ajamassa politiikassa kaikki lähtee siitä, että kulutusta pitää vähentää keinolla millä hyvänsä, esimerkiksi juuri veroja korottamalla. Todellisuudessa juuri tällä hetkellä ei ole varaa korottaa veroja yhtään enempää, jos oikeasti halutaan saada kasvua aikaan. Mieluummin siis leikkauksia kuin veronkorotuksia. Leikkaukset kannattaisi aloittaa maahanmuutosta ja valtion mokukoneistosta, joista on saatavissa yhteensä miljardisäästöt. Mokukoneisto kuhisee kaikenlaisia vihapuhevaltuutettuja ja somalitasa-arvoasiantuntijoita yms. Lisäksi maahanmuutosta aiheutuu todella kovia välillisiä kustannuksia esim. rikollisuuden kasvun kautta.

[Finka]

... sillä valtio sijoittaa rahasi paremmin, hyödyllisemmin ja ekologisemmin?

Näinhän se tosiaan menee. Tiedä mistä herää aina harhaoppinen epäilyksen siemen.

[AuggieWren]

Miten veronkorotukset energiaveroihin eivät muka vaikuta ennestään jo niukkuudessa eläviin?

[Kuvio]

Miten veronkorotukset energiaveroihin eivät muka vaikuta ennestään jo niukkuudessa eläviin?

Siinä oli artikkelissa kaksi eri puhujaa joten ehkä he olivat asiassa eri mieltä.

Veronkorotuksille ei ole oikea aika.
Inflaatio taitaa olla ollut siinä määrin korkeampi kuin tulojen kasvu viime vuosina että ainakin yksityisillä töissä olevilla on reaaliansiot laskeneet, bruttokansantuotteen kasvukaan ei ole inflaatiota korkeampi enää ollut. Valtio onkin sitten nerokkaasti ottanut velkaa vaikka on tiennyt laman olevan tulossa, lisävelan osuus bkt:n "kasvusta" on jo merkittävä.

[AuggieWren]

Miten veronkorotukset energiaveroihin eivät muka vaikuta ennestään jo niukkuudessa eläviin?

Siinä oli artikkelissa kaksi eri puhujaa joten ehkä he olivat asiassa eri mieltä.

Nooh,  Vihreät on kyllä poikkeuksetta energiaverojen noston kannalla.

[Sami Aario]

"Tekisin heti inflaatiokorotukset energia- ja ympäristöveroihin sekä autoveroihin."

Kertokaahan minkä logiikan mukaan energiaveroihin ja autoveroon pitäisi tehdä erillinen inflaatiokorotus. Eikös nämä verot lasketa prosentteina verotetun hyödykkeen hinnasta, jolloin veroon tulee automaattisesti "inflaatiokorotus"? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Ympäristöverot ovat yleiskäsite jonka sisältöä en viitsi tässä erikseen lähteä selvittämään.

[AuggieWren]

Kertokaahan minkä logiikan mukaan energiaveroihin ja autoveroon pitäisi tehdä erillinen inflaatiokorotus. Eikös nämä verot lasketa prosentteina verotetun hyödykkeen hinnasta, jolloin veroon tulee automaattisesti "inflaatiokorotus"? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Ainakin energiaverot on valtio "hinnoitellut" verotuksessa per yksikkö, ei prosentteina hinnasta. Toisaalta energiaverojen alaiset tuotteetkin ovat arvonlisäverotettuja, että sitä kautta se inflaatiokorotus tulee niissäkin.

[Liskohallitus]

Miten veronkorotukset energiaveroihin eivät muka vaikuta ennestään jo niukkuudessa eläviin?

Siinä oli artikkelissa kaksi eri puhujaa joten ehkä he olivat asiassa eri mieltä.

Nooh,  Vihreät on kyllä poikkeuksetta energiaverojen noston kannalla.

Energiaverotusta haluaa korottaa myös Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

[matkamasentaja]

Miten veronkorotukset energiaveroihin eivät muka vaikuta ennestään jo niukkuudessa eläviin?

Jos Valde maksaa jo nyt kaiken elämisen tukien muodossa, mitä se "niukkuudessa elävän" elämiseen vaikuttaa jos TOISTEN veroja korotetaan ?.

[Marko Parkkola]

Olen yrittänyt nyt päivän ajan pähkäillä tuota sosiaalisen konstruktion oksentamaa kognitiivista dissonanssia, mutta en pääse oxymoronien ohitse millään.

Haluavat siis pitää huolta pienituloisista ja korottaa hyvätuloisten veroja. Jalo kateusvero ja köyhät pelastuvat. Vastuunkanto korkeammissa tuloluokissa.

Mutta mitä sitten siellä lukeekaan. ALV:n nostoa voidaan harkita. ALV:n maksavat kaikki, joten nyt ollaan jo ristiriidassa edellisen kappaleen kanssa. Sitten puhutaan energiaveron korotuksista, joka näkyy pienituloisen pussissa tuplaten ALV:n verrattuna, sekä autoa tankatessa, että kaupasta tavaroita ostaessa.

Mutta kun näissä jutuissa aina keskitytään niihin pienituloisiin ja ökyporvarisikarikkaisiin. Miksei kukaan muista meitä keskiluokkaisia, jotka tätä lystiä pyöritämme?!

Virheät voisivatkin vastata seuraavaan: Miten käy, kun tuotteiden hinnat nousevat veronkorotuksien myötä keskiluokan ulottumattomiin ja kysyntä vähenee?

[sunimh]

Poliitikkojen kuutamolla kävely on helppo ymmärtää jos tarkastellaan vaikkapa Urpilaisen ehdottamaa rikkaiden erityisveroluokkaa eli ns. solidaarisuusveroa. Tämän on arvioitu tuovan sisään noin 20 miljoonaa vuodessa eli 0,26% budjettialijäämästä.

Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että jos 200 kansanedustajien palkkoja leikattaisiin vaikkapa 1000 eurolla kuussa, kertyisi tästä vaalikaudessa jo noin 10 miljoonan euron säästöt, eli vähilleen puolet tästä nerokkaasta "solidaarisuusverosta". Siinäpä sitä olisikin solidaarisuutta. Kumma homma kun en ole mistään lukenut tällaisia ehdotuksia. Ja tässä siis puhuttiin puhtaasti leikkauksesta kuukausipalkkaan, jota en viitsi käydä edes arvailemaan koska pelkkä ajatus siitä, että napinpainamisesta ja tyhmän esittämisestä maksetaan 'bout tuplasti sen mitä tavallinen, oikeaa työtä tekevä keskituloinen nettoaa, vetää verenpaineen hälytyslukemiin. Plus kulukorvaukset.

Suurille ikäluokille ja siitä alaspäin on saatu syötettyä ihan täydestä sellainen valhe, että ns. "hyvinvointi"valtio on kauheassa vaarassa, jos jotain Valtion Paperinpyörityslaitoksen väkeä ei verovaroin ylläpidetä pyörittämässä niitä papereita ja "kehittämässä toimintaa" erilaisissa "projekteissa" sun muuta ihan käsittämätöntä rahan kaatamista. Tekisi mieli nauraa koko paskalle, jos ei itkettäisi.

[Haplotaxida]

Ja keksitään uusia veroja!

Valtiovarainministeriö kääntelee jo kiviä ja kantojakin hakiessaan lisätuloja julkisen talouden pohjattomaan kassaan. Ministeriön tekemä tuore selvitys puoltaa vihreiden ajamaa hiekan ja soran haittaveroa. Jos soravero olisi alkuvaiheessa euron tonnilta, verolla voitaisiin ministeriön kaavailujen mukaan kerätä valtion kassaan jopa sata miljoonaa euroa. Veroa kutsutaan selvityksessä maa-ainesveroksi. Selvityksen mukaan veroa voidaan kiristää helposti sen jälkeen, kun laki on saatu ensin voimaan.

- Maa-ainesverolla voitaisiin resurssiverona kerätä valtiolle verotuloja. Verotuksen fiskaalisen tuottotavoitteen mukaisesti maa-ainesvero tulisi toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti, selvitys toteaa johtopäätöksenä.

Hiekan ja soran verottaminen voi selvityksen mukaan kannustaa rakentajia käyttämään uusiomateriaaleja kuten kierrätysmurskeita ja purkujätteitä. Rakentajat suosivat yleensä neitseellisiä maa-aineksia, sillä niitä on helpompi käyttää ja ne ovat halpoja.

Veron ohjausvaikutus ei selvityksen mukaan kuitenkaan ole merkittävä ..

Veron nimellistä tuottoa kuitenkin pienentää se, että valtio ja kunnat käyttävät jopa 80 prosenttia kaikista maa-aineksista. Tämä käytännössä tarkoittaa, että valtio ja kunnat maksaisivat veron noin 70-80 prosentissa tilanteista kustannusten nousun myötä. Vero kohdistuisi pitkälti julkisista varoista rahoitettavaan rakentamiseen, selvityksessä sanotaan. ..

- Seuraavaksi verokarhu iskee tassunsa...hiekkaan? (Tekniikka&Talous, 9.3.2012)

Vaikuttaa "kovin toimivalta" verolta. Mitähän seuraavaksi? 

[Marko Parkkola]

Niin. Hiekka ja kivi eivät ole uusiutuvia, joten niitä onkin syytä verottaa... 

Tuli mieleen. Jos feispalmauksia alettaisiin verottamaan olisi valtion kirstu kohta täpötäynnä. Vielä jos verotettaisiin poliitikkojen typeriä ideoita olisimme jo parasta AAAA-luokkaa.

[Soromnoo]

Niin. Hiekka ja kivi eivät ole uusiutuvia, joten niitä onkin syytä verottaa... 

Tuli mieleen. Jos feispalmauksia alettaisiin verottamaan olisi valtion kirstu kohta täpötäynnä. Vielä jos verotettaisiin poliitikkojen typeriä ideoita olisimme jo parasta AAAA-luokkaa.

Henkinen haittavero typerille ideoille? Määräytyy idean lukijoiden mediaani facepalmien mukaan 

Energiaveron korotus puheet saavat kyllä näkemään punaista, sillä me kustaan omille kintuillemme ja pahasti.

[Ajattelija2008]

Mietin millaiset verot saisi kohdistettua vihreisiin. Voisi panna yliopistoihin lukukausimaksut.

Samoin voisi verottaa suurten kaupunkien joukkoliikennettä. VR:n matkustajaliikenteelle ylimääräinen vero.

Lentokoneiden polttoainetta voisi verottaa, kun vihreät tuntuvat olevan kovia haaskaamaan sitä maailmanympärimatkoillaan.

Jos yliopisto-opiskelijoita on 100 000, niin jo pieni 2000 euron lukukausimaksu toisi valtion kassaan 200 miljoonaa euroa. Sen lisäksi valmistumisajat lyhenesivät.

Jos Helsingin seudun joukkoliikennettä käyttää 200 000 ihmistä päivässä, niin ylimääräinen yhden euron vero päivässä toisi valtion kassaan 70 miljoonaa euroa vuodessa.

Myös tuulivoimalle voisi panna ylimääräisen veron, mutta tuulimyllyjä on niin vähän, että verotulot jäisivät mitättömiksi.

[Haplotaxida]

Niin. Hiekka ja kivi eivät ole uusiutuvia, joten niitä onkin syytä verottaa... 

Tuli mieleen. Jos feispalmauksia alettaisiin verottamaan olisi valtion kirstu kohta täpötäynnä. Vielä jos verotettaisiin poliitikkojen typeriä ideoita olisimme jo parasta AAAA-luokkaa.

Näinpä juurikin. Jaksoin pikaisesti käydä tuon selvityksen lävitse. Kyllähän siinä oikeastaan selvitettiin se, että mitään ympäristöperusteista - eli voitaisiin saavuttaa oikeasti merkittävästi suurempi kierrätysaste ja kuljetuksetkin vähenisivät - syytä verolle ei löydy, vaikka sitä sillä yritettäisiin myydäkin.

Maarakentamiseen kelpaavia uusiomateriaaleja syntyy Suomessa vuosittain noin 60 - 70 miljoonaa tonnia, josta suurimman osan muodostaa kaivostoiminnan sivutuotteet ja jätteet. ..

Uusiomateriaaleihin kuuluvat kaivannaisjätteet ovat geologisia materiaaleja ja suuri osa jätteistä on samanlaatuisia luonnonmateriaaleja kuin hyödynnettävät kiviainekset. Kaivosteollisuudessa syntyviä jätteitä ja sivutuotteita voidaan myös käyttää luonnonkiviaineksia korvaavina tuotteina. Kaivannaisjätteitä syntyy luonnonkiven louhinnassa tai arvokiven tai malmin jatkojalostuksessa tai prosessoinnissa. Sivukiviin kuuluvat kivet, joita ei hyödynnetä, mutta jotka joudutaan irrottamaan kiven tai malmin louhinnan yhteydessä. Malmin prosessoinnissa syntyy mineraalista jätettä eli vesipitoista hienorakeista rikastushiekkaa. Kaivosteollisuuden sivutuotteet ja jätteet muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan uusiomateriaaleista. Lopetettujen metallikaivosten (vuosina 1910 – 2001) suljetut läjitysalueet sisältävät rikastushiekkajätettä noin 149 miljoonaa tonnia ja sivukivijätettä 137 miljoonaa tonnia. Kaivostoiminnassa kertyvää sivukiveä, rikastushiekkaa ja muuta maa-ainesta kertyy yhteensä noin 24 miljoonaa tonnia vuosittain. Vuonna 2009 kaivoksissa louhittiin kiveä enemmän kuin koskaan aiemmin ja samalla kaivosten jätemäärät, erityisesti sivukivi, olivat ennätykselliset 46,7 miljoonaa tonnia.

Lainsäädännön näkökulmasta kaivannaisjäte on jätettä ja jätteen hyödyntäminen ja ammattimainen käsittely on luvanvaraista toimintaa. Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen materiaalien hyötykäyttöaste vaihtelee aineryhmittäin ollen keskimäärin alle 30 prosenttia. Kaivosteollisuuden sivukiviä voidaan käyttää kaivostyypistä ja materiaaliluokasta riippuen muun muassa kaivostäyttöön, maarakennusmateriaalina kaivosalueella, murskeena tienrakennuksessa, maataloustarkoituksiin sekä kaivoalueiden jälkihoidossa.

Tutkimus- ja kehitystyötä jätteiden hyödyntämisen lisäämiseksi tehdään jonkin verran.  Vanhojen kaivosten sivumateriaaleja ei ole edellytetty lajiteltavaksi, joka voi muodostua jossain määrin hyötykäytön esteeksi. Uusien kaivosten sivumateriaalien hyötykäyttökohteet kartoitetaan lupahakemusvaiheessa ja kohdekohtainen käyttölupa määräytyy jätteen ympäristökelpoisuuden mukaan. Kaivosalueiden sijainti suhteessa hyödyntämiskohteeseen  asettaa kuitenkin omat rajoitteensa kaivosalueen ulkopuoliselle hyötykäytölle. Todennäköisesti huomattava osa kaivannaisteollisuuden sivumateriaaleista jää tulevaisuudessakin jätteeksi. Potentiaalia hyödyntämisen uusille innovaatioille ja materiaalien yhdistämiselle arvioidaan kuitenkin olevan.

Näiden hyödyntäminen kuulostaa sinänsä fiksulta, mutta ongelmia on, kuten myönnetään. Suurimpana ehkäpä juuri tuo: Kaivosalueiden sijainti suhteessa hyödyntämiskohteeseen  asettaa kuitenkin omat rajoitteensa kaivosalueen ulkopuoliselle hyötykäytölle.

Maa- ja vesirakentamisessa syntyvää ylijäämämaata kertyy vuosittain noin 34 miljoonaa tonnia. Suurin kierrättämätön jäte-erä maarakentamisesta on ylijäämämaat kuten savet, siltit ja liejut. Ylijäämämaiden hyödyntäminen ja jopa kuljettaminen on haastavaa niiden koostumuksesta johtuen. Ylijäämaan hyödyntämistä on selvitetty paljon, ja muun muassa erilaisia stabilointitekniikoita on kehitetty, mutta toistaiseksi ei ole pystytty vielä löytämään teknistaloudellisesti järkevää hyödyntämistapaa.

Toistaiseksi juu, ei näistäkään oikein ole talojen, pihojen ja teiden pohjiksi, tms. Muuta ylijäämämaata kierrätetään ilmeisesti jo melko hyvin, kun sen kierrätyksen puutteita ei tuoda ilmi.

Energiateollisuuden ja metallien jalostuksen mineraalisia jätteitä, kuten tuhkia ja kuonia, syntyy Suomessa vuosittain noin 2 – 3,5 miljoonaa tonnia. Teollisten sivuvirtojen hyödyntäminen   maarakentamisessa vähentää neitseellisten kiviainesten käyttöä sekä kaatopaikkatilan tarvetta ja on siten tärkeä askel kohti kestävää kehitystä. Ongelmana näiden niin sanottujen uusiomateriaalien laajemmalle käytölle on toistaiseksi niiden heikko tuote- ja ympäristökelpoisuus.

Eikä näistäkään, mutta pitäähän ne silti mainita uusiokäyttöön soveltuvina materiaaleina.

Rakennusjätettä syntyy vuosittain noin 18 miljoonaa tonnia. Rakennusjätettä voidaan hyödyntää maanparannusaineena muualla rakentamisessa, kierrätyspolttoaineena sekä uusien tuotteiden raaka-aineena.  Rakennusjätteestä noin 25 prosenttia on hyötykäyttöön kelpaamatonta ainesta. Liikenteen infrastruktuurin aiheuttamia keskeisimpiä käytöstä poistettavia materiaaleja ovat ylijäämämaat ja liukkaudentorjuntahiekka. Lisäksi toiminnassa syntyy merkittävästi myös purettuja päällysteitä ja betonirakenteita. Teiden rakentamisessa hyödyntämiskelpoisia materiaaleja ovat muun muassa laadultaan riittävän hyvät ylijäämämaat, puretut päällysteet ja betonimurska. Puhtaita maa-aineksia ja betonimurskaa käytetään uudelleen muun muassa täyttömaana tai raaka-aineena. Esimerkiksi rakennustyömaalla  syntyvä maa-aines ja betoni sekä kivi- ja tiilijäte voidaan hyödyntää suoraan ympäristöluvitettuun maanrakentamiseen, kaatopaikan peiteaineeksi sekä betonit ja kivet murskaukseen ja sieltä hyötykäyttöön.

Lajitellusta betonista voidaan valmistaa uutta betonia, jolloin  kierrätetty betoni toimii uuden  betonin runkoaineena. Murskeen käyttö uuden  betonin runkoaineena on kuitenkin vähäistä, koska teknisistä syistä murskeesta on poistettava hienoin aines, jota on betonimurskeessa lähes puolet. Hienoimmalle aineelle ei ole helppo löytää hyötykäyttökohteita. Usein betoni menee esimerkiksi routimattomiin täyttöihin, kuten teiden ja katujen  rakennusmateriaaliksi. Suomessa kierrätyksen kannattavuutta heikentävät pitkät kuljetusmatkat sekä se, että betoni- ja tiilirakenteita puretaan niin vähän, että niistä jalostettavat tuotteet muodostavat pienen osan  kiviaineshuollon tarpeista. Paras hyöty niistä saadaan paikallisesti ja hankekohtaisesti.

Asfaltista yli 90 painoprosenttia on kiviainesta ja asfaltti sopii hyvin kierrätykseen. Lähes kaikki asfaltti käytetään uudelleen. ..

Voi vitsi. Suomessa puretaan liian vähän betoni- ja tiilirakenteita ja taas ne pitkät kuljetusmatkat ongelmana! Ja asfaltitkin käytetään nykyään jo liian hyvin. Siinä ne sitten olikin.

Peruste ympäristöperusteiselle maa-ainesverolle voisi sinänsä olla se, että maa- ja kallioperän kiviainekset ovat uusiutumaton luonnonvara. Verolla voitaisiin tavoitella luonnonresurssien käytön yleistä vähentämistä ja tukea siten kestävää kehitystä. ..

Maa-ainesveron käyttöönottoon liittyy monenlaisia ympäristövaikutuksia, joita on vaikea arvioida. Yksi tekijä on se, että kalliomurskeen tuotanto vaatii enemmän energiaa kuin soran tuotanto, joten siirtyminen kalliomurskeen käyttöön johtaa lisääntyneeseen energian kulutukseen.

Kalliokiviaineksen ottamisen (louhinta, murskaus, lastaus ja kuljetus) päästövaikutukset ovat myös huomattavasti haitallisempia kuin soran ottamisen vaikutukset. Toinen ympäristön kannalta merkittävä tekijä on se, että kiviainestalous on hyvin pitkälle kuljetustaloutta. Tämä aiheuttaa ympäristöongelmia ja muodostaa suuren osan kiviaineksen kustannuksista. 

Ja hokkuspokkus, jos ei muuten, niin ympäristövaikutukset voisivat vähentyä veron seurauksena siten, että kuritetaan eli vähennetään rakentamista! 

- Maa-ainesvero (VM, pdf)

[Arvoton]

Säästöjä syntyisi myös, jos vihreiden poliittisen agendan ajamat asiat voitaisiin unohtaa, kuten maan afrikkalaistaminen. Ja valtion tukemat naistutkimus- ja monikulttuuritiedekunnat, yhdistykset, unionit, forumit ja -symposiumit samaan roskakoriin.

[Teaparty]

Veron ohjausvaikutus ei selvityksen mukaan kuitenkaan ole merkittävä ..

Veron nimellistä tuottoa kuitenkin pienentää se, että valtio ja kunnat käyttävät jopa 80 prosenttia kaikista maa-aineksista. Tämä käytännössä tarkoittaa, että valtio ja kunnat maksaisivat veron noin 70-80 prosentissa tilanteista kustannusten nousun myötä. Vero kohdistuisi pitkälti julkisista varoista rahoitettavaan rakentamiseen, selvityksessä sanotaan. ..[/i]

- Seuraavaksi verokarhu iskee tassunsa...hiekkaan? (Tekniikka&Talous, 9.3.2012)

Vaikuttaa "kovin toimivalta" verolta. Mitähän seuraavaksi? 

Tähän tultu. Julkinen sektori päätyy lopulta keräämään verotulot itseltään, kun kaikki yritystoimintakin on sosialisoitu. Kun lähes koko kansantalous pyörii julkisella sektorilla, verojen loppumaksajia ei enää ole jäljellä kuin pieni surkea joukko.

Vihreille ja muille sossuporsaille on sama mitä veroja korotetaan. Hehän ovat itse joka tapauksessa yhteiskunnan saamapuolella vaatimassa. Nykyään edes veronsa maksava työtätekevä kansanosa ei enää tule toimeen ilman sosiaalitukia ja verohelpotuksia.

[EL SID]

Veron ohjausvaikutus ei selvityksen mukaan kuitenkaan ole merkittävä ..

Veron nimellistä tuottoa kuitenkin pienentää se, että valtio ja kunnat käyttävät jopa 80 prosenttia kaikista maa-aineksista. Tämä käytännössä tarkoittaa, että valtio ja kunnat maksaisivat veron noin 70-80 prosentissa tilanteista kustannusten nousun myötä. Vero kohdistuisi pitkälti julkisista varoista rahoitettavaan rakentamiseen, selvityksessä sanotaan. ..[/i]

- Seuraavaksi verokarhu iskee tassunsa...hiekkaan? (Tekniikka&Talous, 9.3.2012)

Vaikuttaa "kovin toimivalta" verolta. Mitähän seuraavaksi? 

Tähän tultu. Julkinen sektori päätyy lopulta keräämään verotulot itseltään, kun kaikki yritystoimintakin on sosialisoitu. Kun lähes koko kansantalous pyörii julkisella sektorilla, verojen loppumaksajia ei enää ole jäljellä kuin pieni surkea joukko.

Vihreille ja muille sossuporsaille on sama mitä veroja korotetaan. Hehän ovat itse joka tapauksessa yhteiskunnan saamapuolella vaatimassa. Nykyään edes veronsa maksava työtätekevä kansanosa ei enää tule toimeen ilman sosiaalitukia ja verohelpotuksia.

en oikein ymmärrä? miten niin yritystoiminta sosialisoitu?

vai meinaatko mahdollisia yritys ja kilpailuvapauteen puuttumista? sen on tehnyt kyllä KoKoomuslaiset, esimerkkinä vaikkapa Jan Vapaavuoren ajama kaavoituslaki, joka estää uusien kauppakeskusten  rakentamista ja uusien pohjalaislähtöisten suomalaisten ketjujen pääsyn (Minimanin ja Halpahallin laajentuminen etelään on sitten estetty) vanhojen ketjujen (S-ja K-ketjut) kilpailijoiksi.

tai uusinta jätelakia, jossa jätekuljetukset kilpailuttaa kaupunki, eikä taloyhtiöt, eli pienet, parin auton ykstyisyrittäjät jäävät kilpailun ulkopuolelle? sitäkin ajaa Kokoomus, vihreitten avustuksella.