2012-03-05 HS: EU tarvitsee valtion rajat ylittävän median

[Boltush]

Risto Heiskala Kirjoittaja on professori ja Yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtaja
Tampereen yliopistossa.

Euroopan unionia on toisen maailmansodan jälkeen rakennettu ensin uudet sodat eurooppalaisten valtioiden välillä estävänä hiili- ja teräsunionina ja sittemmin tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkeen vapauttavana tulliliittona. Sen sijaan jopa eurointoilijat ovat olleet hyvin varovaisia pyrkimyksissään edistää yhteisen eurooppalaisen kulttuurin syntymistä ja vahvistumista.

Muun muassa tieteen ja taiteen eri aloilla on toki kehitetty ja kehitetään eurooppalaisia rahoitusjärjestelmiä, ja opiskelijavaihto-ohjelmat tekevät pitkällä aikavälillä nuorisomme parhaimmistosta eurokansalaisia. Sen sijaan julkisuus on sekä Suomessa että muissa EU-maissa kansallista.

Sähköisen ja printtimedian merkittävimmät julkaisukanavat ovat kansallisia. Monikansallisesti toimivat lähinnä vain viihdettä, urheilua ja muita sirkushuveja kuluttajille tarjoavat maksulliset kanavat. Näin eurooppalaisuus jää meitä EU-kokouksissa edustavalle poliitikkojen ja virkamiesten eliitille, jonka tekemisistä suomalaisille raportoi vain kansallinen mediamme.

Koko teksti löytyy täältä.

[Emo]

Ei muuta vikaa, kuin että meillä ei ole edes yhteistä pohjoismaista kulttuuria, saati yhteistä eurooppalaista kulttuuria. Eikä tule.

[Roope]

HS: EU tarvitsee valtion rajat ylittävän median

Ja sitä tarvitaan, koska...

Eurooppalaista julkisuutta voitaisiin eri journalismin alueilla edistää sellaisin EU:n tukiohjelmin, joita toimii jo muun muassa kulttuurissa, tieteessä ja opiskelijavaihdossa. Tarvittaisiin vain monikansallista ja yleiseurooppalaista viestintää edistämään tarkoitettu EU:n lehdistö- ja mediatuki, jonka varassa uudet viestimet pääsisivät kehittymään.

Tällaista tukea ei ole kehitetty, koska EU:n ja kansallisvaltioiden poliitikkojen ja virkamiesten eliitit eivät tähän saakka ole nähneet mitään syytä edistää eurooppalaisen julkisuuden syntyä. Ne ovat nimittäin ajatelleet, että sellaisen ilmaantuminen hankaloittaisi eri intressiryhmien näkemysten sovittelua.


Euroeliitti maksaa parhaillaan eurooppalaisen julkisuuden ja kansalaisyhteiskunnan kehittymättömyydestä. Kun julkisuudet ovat kansallisia, myös poliittisten keskusteluiden horisontit ovat kansallisia. Kun eurooppalaiset projektit ajautuvat ongelmiin, näistä ongelmista käytävä keskustelu palautuu kansallisiin puitteisiin.

Seurauksena on, että esimerkiksi meillä Suomessa on populistinen protestiliike perussuomalaiset, jolta puuttuu monikansallinen vastapaino. Myös muualla EU:n tulevaisuudesta vastuun kantavat poliittiset eliitit ovat joutuneet kohtaamaan nationalistisen populismin nousun tai sen uhkan. Se on kaventanut eliittien toimintatilaa niin, ettei EU:n laajuisiin ongelmiin ole kyetty vastaamaan poliittisesti.

Pelkkä hallinnollinen tukijärjestelmä, joka loisi rakenteelliset edellytykset eurooppalaiselle julkisuudelle, ei takaa, että tuen varassa syntyisi elävää perinnettä. Tukea kannattaisi kuitenkin kokeilla, jos olemme halukkaita aidosti linjaamaan poliittisen järjestelmämme uudelleen siten, että se kykenee vastaamaan niihin hyvinvoinnin, talouden kehittämisen ja ympäristöongelmien ratkaisemisen haasteisiin, joihin kansallisvaltion kokoinen mittaluokka on käynyt liian ahtaaksi.

[PaulR]

Tsiisus eihän tätä taas tarvitse taas aloittaa kuin pari kappaletta eteenpäin. Professori?

Montakos vuotta sitten EU julkisesti juhlisti viidettäkymmenettä vuosipäiväänsä?

[Marius]

Otsikosta tulee väistämättä mieleen se ajatus, että EU haluaa valtioiden rajat poistettavaksi, kuten myös median.

[Boltush]

Yhteisen kielen puute hidastaa EU-politiikan keskeisiä tavoitteita, kuten työvoiman tehokasta kohdistumista tuottavimmille alueille ja yhteisen eurooppalaisen identiteetin syntymistä. Tavoitteiden ilmaisemisen yhteydessä harva uskaltaa sanoa ääneen, että se merkitsee lopulta monien kansallisten kielten marginalisoitumista. Vaarana on, että suomenkin asema muistuttaa tulevaisuudessa monia sen Venäjällä puhuttavia sukukieliä, joita käytetään maaseudulla ja puhuttaessa arkisista asioista. Federaation suurta kieltä käytetään tuolloin kaupunkikeskuksissa ja puhuttaessa akateemisista asioista.

[Marius]

Mikä on yhteinen eurooppalainen identiteetti?

Ja miksi sellainen pitäisi synnyttää, jos sellaista ei jo ole?

[HelmiS]

Mikä on yhteinen eurooppalainen identiteetti?

Ja miksi sellainen pitäisi synnyttää, jos sellaista ei jo ole?

Köyhyys,
koska huonokuntoista väkeä on helpompi hallita.

[Marius]

( HelmiS: )

Tuossa on kyllä osa totuutta.

[HelmiS]

Sanokaa minun siten sanoneen, kun EUssa aletaan vakavasti puhua yhteisen kielen puolesta, jotenkin siihen tyyliin, että kaikkien tulisi puhua saksaa, ranskaa ja englantia, vrt. paavinvallan aikainen latina.

[pakruti2c263]

HS: EU tarvitsee valtion rajat ylittävän median

Ja sitä tarvitaan, koska...

Eurooppalaista julkisuutta voitaisiin eri journalismin alueilla edistää sellaisin EU:n tukiohjelmin, joita toimii jo muun muassa kulttuurissa, tieteessä ja opiskelijavaihdossa. Tarvittaisiin vain monikansallista ja yleiseurooppalaista viestintää edistämään tarkoitettu EU:n lehdistö- ja mediatuki, jonka varassa uudet viestimet pääsisivät kehittymään.

Euroeliitti maksaa parhaillaan eurooppalaisen julkisuuden ja kansalaisyhteiskunnan kehittymättömyydestä. Kun julkisuudet ovat kansallisia, myös poliittisten keskusteluiden horisontit ovat kansallisia. Kun eurooppalaiset projektit ajautuvat ongelmiin, näistä ongelmista käytävä keskustelu palautuu kansallisiin puitteisiin.

Seurauksena on, että esimerkiksi meillä Suomessa on populistinen protestiliike perussuomalaiset, jolta puuttuu monikansallinen vastapaino. Myös muualla EU:n tulevaisuudesta vastuun kantavat poliittiset eliitit ovat joutuneet kohtaamaan nationalistisen populismin nousun tai sen uhkan. Se on kaventanut eliittien toimintatilaa niin, ettei EU:n laajuisiin ongelmiin ole kyetty vastaamaan poliittisesti.

Missä EU, siellä ongelma.
Tulihan se sieltä.
Ps. Hesari muuttamassako linjaansa?
?? vastuun kantavat poliittiset eliitit ?? Heh, heh.

[Kuvio]

Kirjoitus vaikutti hyvinkin EU-vastaiselta, tuskin kannattajat kirjoittelisivat poliittisista eliiteistä.

[HelmiS]

Sanokaa minun siten sanoneen, kun EUssa aletaan vakavasti puhua yhteisen kielen puolesta, jotenkin siihen tyyliin, että kaikkien tulisi puhua saksaa, ranskaa ja englantia, vrt. paavinvallan aikainen latina.

Ei tule onnistumaan. Kaikilla noilla mailla on sen verran kova kansallinen itsetunto, että niistä yksikään ei suostu jäämään hopealle tai pronssille silloin, kun modernin latinan nimestä yritetään päättää. Tämä on muuten yksi syy siihen, että samantyyppistä liittovaltiota kuin mitä esim. USA on, ei tästä porukasta saa tekemälläkään. Ja sitä itsetuntoahan piisaa myös Italialla ja Espanjalla, joten yhtälö on tämä huomioiden entistä mahdottomampi.

Aivan, hävitylle hopealle voivatkin jäädä kaikki pienet kieliryhmät, kuten suomi.

[Eino P. Keravalta]

On toisaalta koomista, toisaalta pelottavaa, että eurohihhuleiden todellisuudesta vieraantuneet fantasiat alkavat aina vain enemmän muistuttaa eräässä totalitaristisessa valtiossa, Neuvostoliitossa harjoitettua politiikkaa: molempien tavoitteena on ollut olla kansojen, kielten ja kulttuureiden sulatusuuni ja tuon uunin tuhkasta on kuviteltu nousevan milloin Homo Sovieticus, milloin Homo Foederatiocus. Kuitenkin jokainen yli viisitoistavuotias voi asiaa kaksikin minuuttia ennakkoluulottomasti ajateltuaan tajuta, että moinen tavoite on mahdottomuudessaan ja tarpeettomuudessaan naurettava ja että jos tuollaisia tavoitteita ajetaan demokratianvastaisesti, tarinalla ei ole kaunista loppua.

Paradoksaalisesti Euroopan Unioni onkin eurooppalaisten kulttuureiden vihollinen: se haluaa tuhota maanosasta eurooppalaisten kulttuureiden ja niiden kannattelemien arvomaailmojen moninaisuuden ja rikkauden ja korvata nuo jollakin keinotekoisella teko-eurooppalaisella tekokulttuurilla, jossa päällisin puolin ihmistä muistuttavat eurorobotit vaalivat keinotekoisia, teko-eurooppalaisia teko-arvoja keinotekoisessa pan-eurooppalaisessa epävaltiossa. Sellainen ei onnistu. Se ei onnistunut Neuvostoliitossa, eikä se onnistu Euroopan Unionissakaan. Venäläiset eivät pystyneet luonnonvastaisen ja valheellisen keinokulttuurin luomiseen ja ylläpitämiseen edes murhaamalla kymmeniä miljoonia omia kansalaisiaan. Eurooppakin näkyy olevan fasististen liittovaltiopyrkimysten ja pakkomonikulttuuristamisen kautta matkalla sisällissotiin. Mutta nekään eivät ole poispyyhkivä ihmisten sisintä, heidän arvojaan, kulttuuriaan, kieltään ja rakkauttaan kotiseutuunsa, sillä nämä tendenssit ovat luovuttamaton ja erottamaton osa paitsi ihmistä, myös ihmisyyttä, eikä mikään tomppelimainen idealismi voi niitä hävittää, vaikka niiden hävityspyrkimyksistä sinänsä koituukin sivistyneen yhteiskunnan tilapäinen hävitys ja tuho.

Kun savuntulo lakkasi Natsi-Saksan keskitysleirien krematorioiden piipuista tai kun sisältä mätä jättiläinen, Neuvostoliitto, kuoli omaan mielipuolisuuteensa, me kuvittelimme, että "tämä ei saa tapahtua milloinkaan enää". Mutta me erehdyimme, sillä totalitaristit ovat aina keskuudessamme - he vain vaihtavat naamioitaan: milloin he ovat natseja, milloin he ovat kommunisteja, milloin he ovat monikultturisteja. Mutta aina he ovat "hyvien asioiden puolella" ja aina heillä on samat työkalut haaveidensa toteuttamiseksi. Näitä ovat totalitarismi, ihmisoikeusrikkomukset, sananvapautta vastaan hyökkääminen, tasapäistäminen, väkivalta, sanojen määrittely ja uussanat, raja-aitojen kaataminen ja ainoan oikean totuuden omistaminen ja julistaminen sekä pyrkimys demonisoida toisinajattelijat ja toisenlaisia arvoja kannattavat.

Muutaman sukupolven aikana on ihmiskunta käyvä kolme suurta sotaa ainaista vihollistaan, totalitarismia, toiselta nimeltään sosialismia vastaan. Kaksi näistä sodista on jo käyty, kolmatta valmistellaan täyttä päätä. Ensimmäinen sota oli sota natsismia vastaan. Toinen sota oli sota kommunismia vastaan. Ja kolmas sota, joka on jo aluillaan, on sota monikultturismia vastaan. Eri nimistään ja eri ilmiasuistaan huolimatta taustalla ovat aina samat voimat, totalitaristit. Ja huomattakoon myös, että vaikka puhun sodasta, en välttämättä tarkoita avointa, fyysistä sotaa. Sellainen oli lähinnä tuo ensimmäinen sota totalitarismia vastaan. Toinen sota kommunismia vastaan oli jo paljon subtiilimpi ja sellaisena se ei ollut ohi muutamassa vuodessa, vaan vaati vuosikymmeniä. Kolmas sota, johon totalitaristit meitä vievät, on siis sota monikulttuurisuutta vastaan. Se on oleva vieläkin hienovaraisempi ja se voi kestää hyvinkin pitkään. Tämä sota on ainakin alkuvuosikymmeninä niin vähittäinen ja hienovarainen, että se matalan intensiteetin hyökkäyksenä on jopa useimmille täysin näkymätön - Saksassa se on ollut käynnissä jo vuodesta 1961 lähtien ensimmäisten suurten vierastyöjoukkojen muutettua sinne. Vasta myöhempinä vuosina se saa yhä avoimempia muotoja, ja ellei sitä todella pysäytetä, joudumme lopulta arvojen sodasta avoimeen sotaan. Tämä on edessä luultavasti vasta noin 20-50 vuoden kuluttua. Mutta tällä menolla se todella on oleva edessämme. Ja se sota on sota, jossa vapaus, demokratia, eurooppalaiset arvot ja eurooppalaisten kulttuurien rikkaus taistelevat vastassaan saatanallinen Euroopan Unioni, totalitaristit, sosialistit, "monikultturistit" ja islamistivallankumoukselliset.

Itse kammoan väkivaltaa ja kavahdan sotaa. Siksi vastustan kaikkia totalitaristia liikkeitä, kuten natsismia, kommunismia ja monikultturismia. Meidän on herättävä, herättävä kansakuntana ja eurooppalaisina kansakuntina. Meillä on vielä aikaa estää väkivalta, verenvuodatus, sota ja terrori. Mutta aika käy vähiin. Siitä Euroopan Unioni totalitaristikätyreineen pyrkii pitämään huolen. Olemme historian käännekohdassa, olemme historian käännekohdassa. Nouse, ja rakenna rauhaa. Nouse, ja vastusta Liittovaltiota ja sen tuhon työkalua, monikulttuurisuutta, missä voit. Nouse, ja avaa suusi. Nouse, ja rakasta. Kuuntele sydäntäsi. Se kuiskaa kansojen ikuisesta ja luovuttamattomasta oikeudesta omaan maahan, omaan kieleen ja omaan kulttuuriin. Kuuntele sydäntäsi. Ole muutos parempaan.

Ole muutos parempaan. Se alkaa Sinusta. Nyt.

Rauhaa.

[Phantasticum]

Uutiset ja pääkirjoitukset ovat päivä päivältä yhä oudompia. Mitä tähänkään pääkirjoitukseen ja näkemykseen, joka on oikein professorin kirjoittama, osaisi sanoa? Se, että populismia (mitä se on) vastaan tarvitaan monikansallinen vastapaino, kuulostaa aivan siltä kuin Euroopan Unionin poliittinen eliitti (mikä se on) tarvitsisi itselleen virallisen äänenkannattajan. Kyllä, minullekin tuli ensimmäisenä mieleen Neuvostoliitto ja kommunistisen puolueen keskuskomitean virallinen sanomalehti Pravda.

[Jouko]

Höh? Onhan tämä Internet.

[dothefake]

Ein Volk, ein EU, ein President.

[Octavius]

^^^Eihän tuohon Eino P:n tykitykseen voi oiekin muuta sanoa, että kaverilla on sana hallussa. Huikea teksti.

Kiitos. Kannattaa levittää.

Itse luin tuon Pravdan oksennuksen suurella masokistisella mielenkiinnolla ja ajattelin, että eikö Homma voisi perustaa Vuoden maanpetturi-palkinnon?

Itse ehdottaisin itseoikeutettuna ensimmäisen kunniakirjan saajaksi Olli Rehniä. Hänhän on kuitenkin tuhonnut Suomea enemmän kuin esikuvansa O.W. Kuusinen.

Kriteereinä voisivat olla toiminta totalitarismin hyväksi, suomalaisten kansallisvarallisuuden ryöstäminen ja Suomen kansallisen identiteetin solvaaminen.

[Marius]

Keravalle kiitos vaivannäöstä.

[Navajo]

Itelläkin oli hienoja ajatuksia tuosta valheellisen median luomisesta EU:n  mittakaavassa, mutta EinoP ehti tyhjentää pajatson kyllä kunnolla. Todella hyvä kirjoitus!

Valtioiden rajat ylittävä media kuulostaa sellaiselta sensuurikoneistolta, jolla jyrätään kaikki monikulttuurista vastaan olevat ajatukset alleen. Mites se menikään Orwellin kirjoissa? Totuusministeriö huolehti propagandan uutisten ja historian oikeellisuudesta. Alkaa tuo 1984 olla melko ajankohtainen teos. Menee melko paksuksi tuo propaganda ja prolejen tavallisen kansan sumutus.

[Jouko]

Perussuomalaiset ei ole populistinen protestiliike vaan suuri poliittinen puolue kuten kepu , sdp tai kokomus. pitäisi jo änkyräisimmänkin tämä ymmärtää. Muuten se on törkeää kansanvallan halveksintaa.

[Emo]

...

Kun savuntulo lakkasi Natsi-Saksan keskitysleirien krematorioiden piipuista tai kun sisältä mätä jättiläinen, Neuvostoliitto, kuoli omaan mielipuolisuuteensa, me kuvittelimme, että "tämä ei saa tapahtua milloinkaan enää". Mutta me erehdyimme, sillä totalitaristit ovat aina keskuudessamme - he vain vaihtavat naamioitaan: milloin he ovat natseja, milloin he ovat kommunisteja, milloin he ovat monikultturisteja. Mutta aina he ovat "hyvien asioiden puolella" ja aina heillä on samat työkalut haaveidensa toteuttamiseksi. Näitä ovat totalitarismi, ihmisoikeusrikkomukset, sananvapautta vastaan hyökkääminen, tasapäistäminen, väkivalta, sanojen määrittely ja uussanat, raja-aitojen kaataminen ja ainoan oikean totuuden omistaminen ja julistaminen sekä pyrkimys demonisoida toisinajattelijat ja toisenlaisia arvoja kannattavat.

Muutaman sukupolven aikana on ihmiskunta käyvä kolme suurta sotaa ainaista vihollistaan, totalitarismia, toiselta nimeltään sosialismia vastaan. Kaksi näistä sodista on jo käyty, kolmatta valmistellaan täyttä päätä. Ensimmäinen sota oli sota natsismia vastaan. Toinen sota oli sota kommunismia vastaan. Ja kolmas sota, joka on jo aluillaan, on sota monikultturismia vastaan. Eri nimistään ja eri ilmiasuistaan huolimatta taustalla ovat aina samat voimat, totalitaristit. Ja huomattakoon myös, että vaikka puhun sodasta, en välttämättä tarkoita avointa, fyysistä sotaa. Sellainen oli lähinnä tuo ensimmäinen sota totalitarismia vastaan. Toinen sota kommunismia vastaan oli jo paljon subtiilimpi ja sellaisena se ei ollut ohi muutamassa vuodessa, vaan vaati vuosikymmeniä. Kolmas sota, johon totalitaristit meitä vievät, on siis sota monikulttuurisuutta vastaan. Se on oleva vieläkin hienovaraisempi ja se voi kestää hyvinkin pitkään. Tämä sota on ainakin alkuvuosikymmeninä niin vähittäinen ja hienovarainen, että se matalan intensiteetin hyökkäyksenä on jopa useimmille täysin näkymätön - Saksassa se on ollut käynnissä jo vuodesta 1961 lähtien ensimmäisten suurten vierastyöjoukkojen muutettua sinne. Vasta myöhempinä vuosina se saa yhä avoimempia muotoja, ja ellei sitä todella pysäytetä, joudumme lopulta arvojen sodasta avoimeen sotaan. Tämä on edessä luultavasti vasta noin 20-50 vuoden kuluttua. Mutta tällä menolla se todella on oleva edessämme. Ja se sota on sota, jossa vapaus, demokratia, eurooppalaiset arvot ja eurooppalaisten kulttuurien rikkaus taistelevat vastassaan saatanallinen Euroopan Unioni, totalitaristit, sosialistit, "monikultturistit" ja islamistivallankumoukselliset.

Itse kammoan väkivaltaa ja kavahdan sotaa. Siksi vastustan kaikkia totalitaristia liikkeitä, kuten natsismia, kommunismia ja monikultturismia. Meidän on herättävä, herättävä kansakuntana ja eurooppalaisina kansakuntina. Meillä on vielä aikaa estää väkivalta, verenvuodatus, sota ja terrori. Mutta aika käy vähiin. Siitä Euroopan Unioni totalitaristikätyreineen pyrkii pitämään huolen. Olemme historian käännekohdassa, olemme historian käännekohdassa. Nouse, ja rakenna rauhaa. Nouse, ja vastusta Liittovaltiota ja sen tuhon työkalua, monikulttuurisuutta, missä voit. Nouse, ja avaa suusi. Nouse, ja rakasta. Kuuntele sydäntäsi. Se kuiskaa kansojen ikuisesta ja luovuttamattomasta oikeudesta omaan maahan, omaan kieleen ja omaan kulttuuriin. Kuuntele sydäntäsi. Ole muutos parempaan.

Ole muutos parempaan. Se alkaa Sinusta. Nyt.

Rauhaa.

Suotakoon anteeksi, että vähän lyhensin, mutta tämähän on etusivukamaa!!! Tässä kaikki oleellinen, mitä tarvitsee tietää. Kaikki muu keskustelu maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta on tämän ydinasian pyörittelyä eri suuntiin, kiertelyä ja kaartelua. 

[Masa76]

Risto Heiskala vaatii Euroopan johtoon monikansallissosialistista työväenpuoluetta. Taidanpa ladata repullisen patruunoita.

[axmrdr]

Olen postannut tänne vain pari kertaa, vaikka olenkin lueskellut näitä ketjuja ja nyt pitää sanoa rumasti: Voi nyt Jeesuksen vittu sentään. Anteeksi onelinerista ja rumasta kielenkäyöstä, mutta ei tähän aivo-oksennukseen muuta osaa sanoa näin vasta sängystä nousseena.

[elven archer]

Kylläpä tämä taas valoi uskoa yhteiskuntatieteilymme tasoon. Kirjoituksessa on paljon älyttömiä ajatuksia, mutta tuo usko pyyteettömään epäitsekkääseen euroeliittiin on hulvattomin tai pelottavin riippuen siitä, onko lukija sysimustan, oikein sellaisen loputtoman pimeän ja lohduttoman elämän suoraan luista imevän, huumorin ystävä.

"Euroeliitti maksaa parhaillaan eurooppalaisen julkisuuden ja kansalaisyhteiskunnan kehittymättömyydestä."

Niin, milloinkas eliitti ei ole maksanut siitä (tämän maksamisen voi oikeasti lukea kahdella tapaa...), että saa touhuta mielensä mukaan ilman, että kansalaisilla on tietoa, mitä siellä touhutaan ja järjestyneisyyttä vaikuttaa siihen. Eliittihän se epäilemättä tästä kärsii, eikä vaikkapa se pimennossa oleva rahvas, joka maksaa viulut (tämän voi lukea vain yhdellä tapaa).

Wikipedia määrittelee eliitin: "Eliitti tarkoittaa valiojoukkoa, parhaimmistoa, hienostoa tai ylintä valtaa käyttävää joukkoa." Tämä on tunnetusti se kärsivien ryhmä. Ne, jotka ovat harvoja ja valittuja, joilla on valta ja resurssit käytettävissään. Poloiset! Kärsivät siitä, että kansalaisyhteiskunta ei ole kehittynyt eli siitä, että monien (erotuksena harvoista eli eliitistä) toiminta ei ole järjestäytynyttä, koska ikinähän näillä ryhmillä ei ole ollut vastakkaisia intressejä.

"Tällaista tukea ei ole kehitetty, koska EU:n ja kansallisvaltioiden poliitikkojen ja virkamiesten eliitit eivät tähän saakka ole nähneet mitään syytä edistää eurooppalaisen julkisuuden syntyä. Ne ovat nimittäin ajatelleet, että sellaisen ilmaantuminen hankaloittaisi eri intressiryhmien näkemysten sovittelua."

Aaah, tämä kuuluisa epäitsekäs ja kaikkien hyvää haluava euroeliitti. Uskon kyllä, että he eivät ole nähneet tarvetta julkisuudelle, mutta ajatukseni heidän motiivistaan on aivan toinen. Myönnän kyllä professorin näkemyksen raikkaaksi. Se on kuin tuulahdus ihanan naiivia lapsenuskoa, joka tietenkin tunnetusti sopii erinomaisen hyvin luonnehtimaan EU-koneistoa, jossa kukaan ei lobbaa, eikä kukaan vedä kotiinpäin, eikä kukaan...

"Seurauksena on, että esimerkiksi meillä Suomessa on populistinen protestiliike perussuomalaiset, jolta puuttuu monikansallinen vastapaino. "

Kansallisella liikkeellä on kansallinen vastapaino. Miksi tämä ei riitä? Miksi ei-monikansallista painoa omaamattomalla kansallisella liikkeellä pitäisi olla monikansallinen vastapaino? Ja sillähän on silti vastapaino, jonka nimi on EU. Sitä pyörittävät pääosin ei-demokraattisesti valitut virkamiehet. Ympäri Euroopan on näitä "protestiliikkeitä", mutta ne ovat käytännössä voimattomia EU-politiikan, joka on monikansallista, suhteen. Ja tälle vielä pitäisi saada lisää vastapainoa? Ei kuulosta kovin reilulta.

"Poliittinen keskustelu monipuolistuisi, ja jopa euroeliittien elämä helpottuisi. Ne eivät enää joutuisi kantamaan vastuuta tärkeinä pitämistään asioista salassa kansalta, kun poliittisen keskustelun asialista alkaisi nykyistä enemmän muistuttaa eritasoisten EU-kokousten asialistoja."

Tämä kruunaa kaiken. Vastuun kantaminen salassa? Miten kannetaan vastuuta salassa? Kenelle silloin ollaan vastuussa, kun ollaan salassa?  Kuka vaatii vastuuseen siitä, mistä ei edes tiedä? Mahtaa olla valtava taakka.

[Kuli]

Suomeksi: EU tarvitsee vahvemman ja keskitetymmän propaganda koneiston. Ilmeisesti paikallislehdet eivät nykyisessä tilanteessa toimi kovinkaan optimaalisesti EU kuran peittelyssä. On nimittäin ongelmalista politbyroolle, että lehdillä ja uutistoimituksilla on liikaa kansallisia siteitä.

[Kuli]

Ei muuta vikaa, kuin että meillä ei ole edes yhteistä pohjoismaista kulttuuria, saati yhteistä eurooppalaista kulttuuria. Eikä tule.

Olet väärässä, onhan meillä yhteinen monikulttuuri.

[gloaming]

EU-eliitin perusongelmana on, että ansiottomia, luonteeltaan sosiaalisia tulonsiirtoja ja tähän verrattavia toimenpiteitä eri kehitysasteilla olevien jäsenvaltioiden kesken on mahdotonta perustella maksumaiden kansalaisille. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää salailu ja valehtelu. Sama ongelma on globaalisosialisteilla eli monikultturisteilla, tosin vielä vaikeampana, koska erot kehitystasossa ja kulttuureissa ovat valtavia.

Tämän kehityksen sabotoimiseksi riittää yksinkertainen toteamus: "Ei, ei minun taskustani. Hankkikoot töitä ja luokoot itse hyvinvointinsa.".