2012-03-02 Ruotsi: Rosengårdin toinen puoli

[kohmelo]

The Local valottaa meille Rosengårdin toisen puolen. Alla artikkelin raakasti referoitu käännös:

Vaikka Malmön Rosengård on usein negatiivisissa otsikoissa, niin tämä multietninen alue on hiljalleen tulossa postitiivisen muutoksen malliksi.

(katsotaan mitä artikkeli pitää sisällään...)
- Rosengård on henkisesti lähiö vaikka maantieteellisesti se kuuluu kapungin keskustaan.
- On epätodennäköistä, että Malmöläiset käyvät Rosengårdissa elleivät asu tai työskentele siellä.
- Vuokrat ovat usein 1 000 kruunua kuussa halvempia, kuin muualla kaupungissa.
- Kansallista mediaa syytetään usein Rosengårdin mustamaalaamisesta. esim. kerran media nosti mylläkän sähkötuuletteminen aiheuttamasta tulipalosta jne.
- Alueen alkuperäiset asukaat tulivat Ruotsiin töihin, mutta nykyää sinne pakkautuu pakolaisia Lähi-Idästä.
- Paikallinen supermarket mainostaa tarjonnan olevan 100% halal.
- 86% asukkaista on maahanmuuttajia ja suurinosa tulee Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja entisestä Jugoslaviasta.
- Monet naiset eivät ole koskaan saaneet koulutusta kotimaissaan ja potevat depressiota. He ovat usein olleet vain äitejä eikä heillä ole ollut mitään muita rooleja elämässään.
- Ihmiset eivät vaivaudua opiskelemaan ruotsia, koska kaikki on tarjolla heidän omilla kielillään.
- Koulutulokset ovat surkeita. 50% koululaisista jatkaa keskiasteelle ja loput 50% jäävät notkumaan kuka mihinkin.
- Yhtenä kunnianhimoisena hankkeena on rakentaa juna-asema Rosengårdiin jotta alueelta olisi suora pääsy Malmön keskustaan.
- Huonosta manieestaan huolimatta paikalliset ovat yleitä identiteetistään.
- Rosengårdin huono maine on hiljaa muuttumassa - kiitos innovatiivisten sosiaaliprojektien.

Artikkelissa mainitaan myös paljon ihqua, sekä vuoden 2003 islamilaisen keskuksen vastainen isku...

http://www.thelocal.se/39450/20120302/

Another side of Malmö's infamous Rosengård

While Malmö's Rosengård neighbourhood is often the subject of negative headlines, the multi-ethnic district is slowly becoming a model for positive change in Sweden's third largest city, contributor Patrick Reilly discovers.

Mention the name Rosengård to anybody in Malmö and you are guaranteed to be met with an opinion – good, bad and frequently ugly.

It's not a place that provokes a neutral response and normally only makes the headlines for all the wrong reasons.

Located just over four kilometres from the city centre, Rosengård is usually referred to as a suburb.
...
"Mentally, Rosengård is a suburb but geographically it isn't," Dick Freidholm, the head of public relations for the City District of Rosengård, tells The Local.
...
Thus Rosengård appears to be setting the trend for positive change that locals hope will expand to the rest of Malmö, as residents of other neighbourhoods in the city begin to see the once outcast district as a potential model for future improvements to the city as a whole

Ja mikä oli se toinen puoli? Noh, jokainen päätelköön itse...

[Ahmatti]

Höh. Otsikon perusteella olisin voinut olettaa uutisen olevan pääpiirteisesti "Hyviä uutisia Rosengårdista". Lyhyeksi jäisi ketju kuin Somalian vastaava.

[DuPont]

- Rosengårdin huono maine on hiljaa muuttumassa - kiitos innovatiivisten sosiaaliprojektien.

Tilanteen koheneminen (?) johtuu siis rahansyytämisestä, ei siirtolaisuuden tuomasta innovatiivisuudesta ja aktiivisuudesta, näinkö tämä pitää tulkita?

[kohmelo]

- Rosengårdin huono maine on hiljaa muuttumassa - kiitos innovatiivisten sosiaaliprojektien.

Tilanteen koheneminen (?) johtuu siis rahansyytämisestä, ei siirtolaisuuden tuomasta innovatiivisuudesta ja aktiivisuudesta, näinkö tämä pitää tulkita?

ööö...joo. Tärkeintä tuntuu olevan se, että huono imago olisi paranemassa ei suinkaan se, että ongelmille tapahtuisi jotain.

...
Despite the negative headlines, the multi-ethnic district is a community proud of its identity with visitors greeted by a quote from their most famous son – footballer Zlatan Ibrahimovic – saying you can take the boy out of Rosengård but not the Rosengård out of the boy.

Innovative social projects, a responsive community and better communications mean the image of Rosengård as a crime-ridden ghetto is slowly changing.

Although the job is unlikely to stop there, as a similar image rehabilitation task is likely to be carried out for the whole of Malmö as well.

"The image that Rosengård had or has is being passed on to the image of Malmö now. What we have been doing here for two years will likely have to be done for the city also," Fredholm explains.

Thus Rosengård appears to be setting the trend for positive change that locals hope will expand to the rest of Malmö, as residents of other neighbourhoods in the city begin to see the once outcast district as a potential model for future improvements to the city as a whole

[kohmelo]

71% Malmön Rosengårdin lapsista elää köyhyydessä.
51% Tukholman Rinkeby/Kistan lapsista elää köyhyydessä.
50% Göteborgin Angeredin lapsista elää köyhyydessä.

Nämä tiedot selviävät Ruostin tilastokeskuksen tilastoista...

Three in four Rosengård children 'live in poverty'
http://www.thelocal.se/39618/20120312/

[törö]

Rikkaiden alueiden köyhät ovat varmaan suomalaisia spurguja. Kehitysmaista tulleet mamuthan tuottavat vaurautta pelkällä läsnäolollaan.

[Sunt Lacrimae]

Rikkaiden alueiden köyhät ovat varmaan suomalaisia spurguja. Kehitysmaista tulleet mamuthan tuottavat vaurautta pelkällä läsnäolollaan.

Itse asiassa mamuthan ovat oppineet huonot tapansa jotka nyt aiheuttavat Ruotsissa ongelmia nimenomaan suomalaisilta maahanmuuttajaedeltäjiltä.

[Kareliana-55]

Länttäänpä tämän tännekin näkyville:


http://www.regeringen.se/sb/d/15563/a/188180

Integrationsministern förlägger sin arbetsvecka till Rinkeby

Integrationsminister Erik Ullenhag och hans politiska stab kommer under den kommande veckan att arbeta från Rinkeby. Detta för att visa på vikten av att det etablerade samhällets institutioner på riktigt finns på plats i dessa områden. Syftet är också lära mer samt att samtala med och lyssna på dem som lever i Rinkeby och dess närområden.


Under veckan hålls flera större möten som exempelvis ett rådslag om främlingsfientlighet och intolerans samt ett samråd med nationella minoriteter på Folkets Hus i Rinkeby. Därutöver kommer Erik Ullenhag att ha ett stort antal möten med viktiga aktörer i området.

- En av Sveriges största sociala utmaningar handlar om att lyfta de mest utsatta områdena. En större närvaro av företag, myndigheter och andra offentliga aktörer i dessa områden är en väg för att skapa mer dynamik i utsatta områden som Rinkeby, Rosengård i Malmö och Bergsjön i Göteborg, säger integrationsminister Erik Ullenhag.

Ruotsin kotouttamispolitiikkaa hoiteleva ministeri Erik Ullenhag työskentelee tämän viikkoa Rinkebystä käsin.
Aiheesta lisää MTV3:n Kymmenen Uutisissa TÄNÄÄN.

MTV3 klo 22.00

[elven archer]

Hirmuinen työ, jotta lähestyvät edes normaalia ruotsalaista elämänmenoa. Enkä nyt viittaa mihinkään tapoihin tai uskontoihin, vaan yhteiskunnan toimintaan. Oliko sen arvoista? Minun mielestäni ei tämä "toinen puoli" nyt vielä oikein riitä.

[Samuli Salminen]

Ruotsin kotouttamispolitiikkaa hoiteleva ministeri Erik Ullenhag työskentelee tämän viikkoa Rinkebystä käsin.

Hra Ullenhagin mukaan Rosengårdista saatetaan tehdä de jure verovapaa vyöhyke:

http://www.youtube.com/watch?v=7uDHYj9bewI

[foobar]

Ruotsin kotouttamispolitiikkaa hoiteleva ministeri Erik Ullenhag työskentelee tämän viikkoa Rinkebystä käsin.

Hra Ullenhagin mukaan Rosengårdista saatetaan tehdä verovapaa vyöhyke:

http://www.youtube.com/watch?v=7uDHYj9bewI

Onhan se tuokin tapa todistaa maahanmuuttajien ilmetty kilpailukyky todeksi. (Ainakin teoriassa ja sopivasti tulkittuna.) Kuka sellaisista pikkujutuista välittää kuten "tasapuolinen kohtelu..."

Tuleekohan siitä seuraavaksi tuki- ja infrastruktuurivapaa vyöhyke? Rakennetaan ympärille 15 metrin korkuinen muuri ja annetaan muhia pari vuosikymmentä?

[MW]

Taitaa olla jo de facto verovapaa vyöhyke, mitä nyt niitä muiden maksamia sinne sitten kaadetaan.

[Roope]

Viimeisimmässä selvityksessä Kari Stadighin työryhmä arvioi, että Suomi ei lähde kasvuun, ellei maahan saadaan vuoteen 2020 mennessä lisää 200 000 työpaikkaa.

[...]

Vaikka perussuomalaiset pelkäävät maahanmuuttoa, työpaikkatavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää maahanmuuttajia. Työn perässä muuttavien lisäksi myös pakolaisina Suomeen tulleet pitäisi pystyä työllistämään. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan työperusteisia tulijoita pitäisi olla vuodessa 20 000 enemmän kuin lähtijöitä. Pari vuotta sitten maahan muutti 14 000 henkeä. EU:n sisältä Suomeen tuleminen on merkittävästi helpottunut. EU:n ulkopuolelta valmiiseen työpaikkaankin pääsemiseksi voi joutua odottamaan työlupaa jopa puoli vuotta.

Oppia maahanmuuttajien työllistämisestä pitäisi ottaa Ruotsista, missä tulijat koulutetaan työhön nopeasti.

Pohjalainen, pääkirjoitus: Työtä ja tuottoja yrittämisestä 18.3.2012

Ei naurata, kun tietää, että useimmat Pohjalaisen lukijat tuskin ymmärtävät punchlinea.

[elven archer]

Viimeisimmässä selvityksessä Kari Stadighin työryhmä arvioi, että Suomi ei lähde kasvuun, ellei maahan saadaan vuoteen 2020 mennessä lisää 200 000 työpaikkaa.

Työpaikkaa, ei siis työntekijää.

Vaikka perussuomalaiset pelkäävät maahanmuuttoa, työpaikkatavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää maahanmuuttajia. Työn perässä muuttavien lisäksi myös pakolaisina Suomeen tulleet pitäisi pystyä työllistämään.

Tuossakin perässä lukee, että tulijoille pitää etsiä työpaikka, joka vain kasvattaa sitä edellä kaivattujen uusien työpaikkojen tarvetta, ei vähennä sitä. Eiväthän ne, jotka "pitäisi kyetä työllistämään", tuota lisää työpaikkoja, vaan heillä voi ehkä täyttää työpaikkoja. Kuinka ei voi ymmärtää tätä eroa? En voi sanoin kuvata, miten typerää "päättelyä" taas meille yritetään myydä. Ja kamalinta on, että merkittävä osa kansalaisista uskoo tämän. K-ä-s-i-t-t-ä-m-ä-t-ö-n-t-ä!

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan työperusteisia tulijoita pitäisi olla vuodessa 20 000 enemmän kuin lähtijöitä.

Tässä on se todellinen syy:

"Elinkeinoelämän keskusliitto EK luo suomalaiselle yritystoiminnalle entistä parempaa toimintaympäristöä."

Työvoiman tarjonnan lisääminen kilpailemaan vähistä työpaikoista, joka taas painaa palkkoja alas ja varmistaa työvoiman riittävyyden tilanteessa kuin tilanteessa, on yritystoiminnalle parempi toimintaympäristö. Tätä elinkeinoelämä tahtoo, tulkoon seurauksena köyhien slummeja tai ei. Strategia on ilmeinen, hävytön ja moraaliton, mutta myös lyhytnäköinen. Yhteiskunnalliset negatiiviset lieveilmiöt tulevat lopulta myös yritysten maksettaviksi ja niiden toimintaympäristö lopulta heikkenee.