2012-02-29 THL: Mamujen työpanos merkittävä (mocu, mocu....)

[-gentilhommehki-]

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=28840

Maahanmuuttajien työpanos merkittävä

29.2.2012

Maahanmuuttajien tarjoamaa työpanosta voidaan pitää merkittävänä talouden kannalta, jos maahanmuuttajien tekemälle työlle ei löydy korvaajia kantaväestön työttömistä tai työvoiman ulkopuolella olevista. THL:n juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuttajien työpanoksen kansantaloudellista merkitystä. Lisäksi arvioitiin aluetaloudellista merkittävyyttä Pohjanmaan maakunnalle.

Ilman maahanmuuttajien työpanosta koko maan bruttokansantuote (BKT) voisi laskea 1,7–1,9 prosenttia eli noin 2,9–3,4 miljardia euroa pitkällä aikavälillä. Työllisyys heikkenisi 45 000 – 51 000 henkilötyövuodella.  Tutkimuksen laskelmat pohjautuvat Tilastokeskuksen aineistoon maahanmuuttajien määristä, työllisyydestä, työttömyydestä ja ansioista.

On oletettavaa, että käytettävissä olevan työpanoksen väheneminen kiristäisi kilpailua työvoimasta ja heijastuisi reaalipalkkojen nousuna. Tämä heikentäisi puolestaan kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja voisi vaikeuttaa myös Suomen vientiä.

Tulokset korostavat työllistymisen ja maahanmuutosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten yhteyttä. Myös talouden tilanne ja rakenne ratkaisevat paljon eli voidaanko lisätyövoima hyödyntää ja pystyykö talous laajentumaan.

Pohjanmaan maakunnan talous heikkenisi tutkimuksen mukaan 1,5–1,7 prosenttia eli noin 100 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä ilman maahanmuuttajien työpanosta. Alueen työllisyysmenetys olisi 1 400–1 600 henkilötyövuotta. Eniten talouden heikentymiseen vaikuttaisivat vaikeudet alkutuotannossa ja metalliteollisuudessa, joka on Pohjanmaalle merkittävä vientiala. 

Tutkimus on tehty THL:n Vaasan toimipaikassa Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja –osaamisen keskittymän (BoWer) toimesta. Selvityksellä on näin yhtymäkohtia THL:n Vaasan toimipaikan kansalliseen tehtävään maahanmuuttajien integraation tukemisessa ja yksikön muihin maahanmuuttoon liittyviin hankkeisiin.

Lähde: Kaarina Reini. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset. Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2012.

Lisätietoja:

Kaarina Reini
arviointikoordinaattori
THL
puh. 050 5298 555
[email protected]

Ritva Mertaniemi
erikoissuunnittelija
THL
puh. 020 610 7754
[email protected]

[normi]

Kas vain TAAS NAISIA mokuttamassa. Kun yleinen totuus on etteivät naiset keksimäärin ole matemaattisesti eiruityisen lahjakkaita, niin lukuja kannattaa heti epäillä. Talouteen vaikuttaavat NIIN monet tekijät, että mitään faktuaalisia rahasummia ei voi edes laskea. Epäilen vahvasti, että tämän tutkimuksen lopputulos on juuri se mikä on sen haluttu olevankin.

Uskoisin pystyväni tekemään samoihin tietoihin perustuvan tutkimuksen, joka päätyisi täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Oletusarvoja vain vähän muuttamalla.

[Emo]

Toisaalta, laskisivat nyt senkin, kuinka paljon plussaa se tuottaisi, kun kaikki Kelan ja sossun syöttämät mamut poistettaisiin maasta.

Veikkaanpa, että mamujen syömäpanos on merkittävämpi, kuin työpanos.

[Saippuakupla]

Kaarina Reini. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset. Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2012. 84 sivua. Helsinki 2012. ISBN (verkko) 978-952-245-603-8, ISSN (verkko) 1789-0089

Tiivistelmä

Tiedontarve maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista on seurausta siirtolaisuuden kasvusta, globaalien työmarkkinoiden kehityksestä ja EU:n alueen vapaasta työvoiman liikkuvuudesta. Huolenaiheina ovat erityisesti vaikutukset kotimaisiin työmarkkinoihin ja julkisen sektorin tasapainoon. Kotimaiselle tutkimukselle on tarvetta useista syistä. Muissa maissa tehtyjen tutkimusten tulosten hyödynnettävyys on rajallinen. Toimintaympäristössämme tulee tapahtumaan suuria muutoksia, joista osa on jo käynnissä. Suomessa väestö ikääntyy, julkisen sektorin palveluita tullaan järjestämään uudella tavalla ja talouden kehittymisen ennakoiminen on haastavampaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Suomen väestöstä on maahanmuuttajia noin 4 prosenttia eli reilut 200 000 henkeä ja he ovat keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa kantaväestöstä. Suurin osa, 80 prosenttia, kuuluu työikäiseen kohorttiin, kun kantaväestössä vastaava prosentti on alle 70. Työiän ylittäneitä on puolestaan vähemmän kuin kantaväestössä. Maahanmuuttajien työvoimaosuus on noin 65 prosenttia ja työllisyysaste puolestaan alle 50 prosenttia, mikä kuvastaa maahanmuuttajia olevan työikäisessä väestössä suhteellisesti enemmän työvoiman ulkopuolella kuin kantaväestössä. Heikompi työmarkkina-asema näkyy myös korkeampana työttömyytenä. Työttömyysprosentti on keskimäärin kaksin tai kolminkertainen kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajien jakautuminen eri ammattiryhmiin poikkeaa kantaväestöstä, ja heidän vuotuiset mediaani- ja keskiarvotulot ovat keskimäärin neljänneksen alemmat kuin kantaväestön.

Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia työmarkkinoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa on selvitetty maahanmuuttajien työpanoksen kansantaloudellista merkitystä ja aluetaloudellista merkittävyyttä Pohjanmaan maakunnalle. Laskelmat pohjautuvat tilastoaineistoon maahanmuuttajien määristä, työllisyydestä, työttömyydestä ja ansioista. Kansantaloudellisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjanmaalle on arvioitu yleisen tasapainon mallilla (computable general equilibrium model, CGE).

Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan maahanmuuttajien työpanosta voidaan pitää merkittävänä talouden kannalta niin koko maassa kuin Pohjanmaan alueella, jos maahanmuuttajien tekemälle työlle ei löydy korvaajia kantaväestön työttömistä tai työvoiman ulkopuolella olevista.

Ilman maahanmuuttajien työpanosta koko maan bruttokansantuote (BKT) voisi laskea 1,7–1,9 prosenttia eli noin 2,9–3,4 miljardia euroa pitkällä aikavälillä riippuen palkkataso-oletuksesta. Kerroinvaikutukseksi saadaan 1,9, eli yhtä menetettyä työpanos euroa kohden talouden kiertokulusta poistuisi lisäksi 90 senttiä. Maan työllisyys heikkenisi noin kaksi prosenttia ja investoinnit tippuisivat 1,6–1,8 prosenttia. Julkinen ja yksityinen kulutus tippuisi 1,5–1,8 prosenttia. Vaikutukset ulottuisivat myös ulkomaankauppaan. Sekä tuonti että vienti supistuisivat yli prosentin, mutta vienti heikkenisi enemmän kuin tuonti. Tuonnin kilpailukyky kasvaisi suhteessa kotimaiseen tuotantoon. Käytettävissä olevan työpanoksen väheneminen kiristäisi kilpailua työvoimasta, mikä heijastuisi reaalipalkkoihin 0,6–0,7 prosentin nousuna. Kuluttajahintoihin kohdistuisi samansuuruinen nousupaine.

Pohjanmaan BKT heikkenisi 1,5–1,7 prosenttia eli noin 100 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä ilman maahanmuuttajien työpanosta. Kokonaisvaikutus alueen työllisyyteen olisi -1,6–1,9 prosenttia vastaten 1 400–1 600 henkilötyövuoden vähentymistä. Julkinen ja yksityinen kulutus laskisivat Pohjanmaan alueella reilusti yli prosentin. Suhteellisesti eniten vähenisi palvelujen kulutus, kuten kotitalous- sekä hotelli- ja ravintolapalvelut.

Pohjanmaalle laskettiin nykyisen tilanteen lisäksi kahden muun skenaarion vaikutus. Jos Pohjanmaan vieraskielisten työttömyys olisi sama kuin kantaväestön (5,5 prosenttia), alueen BKT vahvistuisi 0,2 prosenttia eli noin 10 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä. Kerroinvaikutus on 1,6 eli yhden euron lisätyöpanoksen myötä talouteen tulisi 60 senttiä lisää kerrannaisvaikutusten kautta. Kokonaisvaikutus alueen työllisyyteen olisi 0,2 prosenttia ja vastaisi 180 henkilötyövuotta. Jos vieraskielisten osuus Pohjanmaalla edelleen kasvaisi viiden vuoden aikana ja heillä olisi mahdollisuuksia työllistyä, alueen BKT voisi kasvaa0,25–0,75 prosenttia (14–44 miljoonaa euroa) pitkällä aikavälillä. Kokonaisvaikutus alueen työllisyyteen olisi 0,3–0,8 prosenttia ja vastaisi 240–700 henkilötyövuotta.

Kaikkien tulosten tarkastelussa on huomioitava, että simuloinneissa käytetyt shokit perustuivat mahdollisimman pitkälle Tilastokeskuksen aineistoon. Kaikista muuttujista ei kuitenkaan ollut kattavasti tietoja saatavilla äidinkielen mukaan, kuten esimerkiksi vieraskielisten palkkatasosta, ja näin ollen on jouduttu tekemään oletuksia. Simulointien tulokset on syytä tulkita suuntaa-antavina arvioina vaikutusten suuruusluokasta kuin tarkkoina lukuina.

Tutkimuksen tulokset korostavat työllistymisen ja maahanmuutosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten yhteyttä. Maahanmuuttajien työllistymisellä on taloudellista merkitystä alueille. Parhaimmillaan vaikutus on alueen taloutta tukeva ja elinvoimaisuutta lisäävä. Mutta paljon riippuu alueen talouden rakenteesta, voidaanko lisätyövoima hyödyntää ja pystyykö talous laajentumaan. Jos alueella vallitsee jo ennestään heikko työllisyystilanne, maahanmuuton kasvu vaikeuttaa tällöin tilannetta entisestään.

Raportin tulokset tukevat myös nykyisiä virallisia linjauksia ja strategioita. Nykyisessä hallitusohjelmassa maahanmuuttopolitiikan osalta on painotettu pyrkimystä työmarkkinoiden turvaamiseen ja nykyisen työvoiman saatavuusharkinnan säilyttämiseen. Tavoitteeksi on asetettu myös maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden puolittaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiassa "Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020" on maininta maahanmuuttajien työelämään pääsemisen mahdollisuuksien parantamisesta. Tuoreen kotouttamislain tavoite, kaikkien maahanmuuttajien nopeampi työllistyminen, ohjaa myös toimintaa oikeaan suuntaan. Alueellisten linjausten osalta mm. Pohjanmaan maakuntaohjelmassa (2011–2014) on yhtenä kehittämisen painopisteenä työvoiman ja osaamisen kohdalla mainittu työperusteisen maahanmuuttopolitiikan edistäminen.

Jatkotutkimusten osalta maahanmuuton kokonaishyötyjen ja -kustannusten yhteistarkastelu on yksi kiinnostava mutta myös haastava vaihtoehto. Aiheita löytyy myös työmarkkinoiden ja julkisen talouden piiristä. Monipuolisen tutkimuksen tekeminen maahanmuuton vaikutuksista sekä aineistollisesti että menetelmällisesti on tärkeää. Selkeä kehittämiskohde on maahanmuuton tilastointi ja tilastoinnin ongelmat on myös virallisesti tunnustettu sekä uudessa hallitusohjelmassa että STM:n strategiassa. Tilastoinnin ja tietovarantojen yhteiskäytön kehittäminen edistää tutkimusta, joka puolestaan antaa pohjaa rakentavalle maahanmuuttokeskustelulle ja -politiikan teolle.

Avainsanat: CGE-analyysi, maahanmuuttajien työpanos, maahanmuuttajien työllisyys

[Marko Parkkola]

No tämähän suoraan todistaa sen, että maahanmuuttajat laskevat maan palkkatasoa! Voitaisiin alkaa syyttämään hallitusta jo orjatyövoiman maahantuonnista.

Alkuun lähetään heti jossittelemalla rakentamaan olkinukkea. Unohdetaanko sopivasti se, että niitä työttömiä tosiaan löytyy Suomesta. Onko tutkittu, että on työpaikkoja, joihin kantasuomalaisista työttömistä ei löytyisi työntekijää? Vähän epäilyttää, että ei ole.

Ollaan myös huolissaan käytettävissä olevan työpanoksen vähenemisestä, kun työttömiä on kortistossa jo aivan tarpeeksi, mukaanlukien niitä nuoria joista Suomen tasavallan presidentti Niinistö juuri puhui, ja samalla kun yritykset irtisanovat Suomesta ja siirtävät toimintojaan esimerkiksi Ruotsiin.

Pohjanmaalle tulisi vaikeuksia alkutuotannossa ja metalliteollisuudessa? En löytänyt ihan viimeisimpiä lukuja, mutta näyttäisi siltä, että metalliteollisuudessa työllisten määrä on vähentynyt voimakkaasti. Uskon, että työvoimatoimistossa on siis työttömiä alan osaajia. Katson siis tältä pohjalta, että Kaarina Reini puhuu täyttä sitä itseään.

[Hog]

Uskoisin pystyväni tekemään samoihin tietoihin perustuvan tutkimuksen, joka päätyisi täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Oletusarvoja vain vähän muuttamalla.

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=28840

Maahanmuuttajien työpanos merkittävä

29.2.2012

Maahanmuuttajien tarjoamaa työpanosta voidaan pitää merkittävänä talouden kannalta, jos maahanmuuttajien tekemälle työlle ei löydy korvaajia kantaväestön työttömistä tai työvoiman ulkopuolella olevista. [...]

Lihavoitu kohta kertonee oleellisen.

[hakare]

On maahanmuuttajia ja maahanmuuttajia !

Osa maahanmuuttajista on todella hyödyllisiä Suomen kansantaloudelle. Maahanmuuttajien käsittely yhtenä ryhmänä tällaisessa yhteydessä on tietoista harhautusta.

[Blanc73]

Tulokset korostavat työllistymisen ja maahanmuutosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten yhteyttä. Myös talouden tilanne ja rakenne ratkaisevat paljon eli voidaanko lisätyövoima hyödyntää ja pystyykö talous laajentumaan.

Boldattuna oleellinen asia ja tätä pitäisi takoa kalloon myös hurmoshenkisille mokuttajille.

Meillä on työperäisiä maahanmuuttajia ja sitten nämä humanitääriset pakolaiset. Mokuttajat sotkevat nämä kaksi ryhmää keskenään tahallaan omien tarkoitusperiensä edistämiseksi. Siksi esim somalit ja lähi-idän parta-ankkurit esitellään kansalle pelastajina, joita ilman emme yksinkertaisesti selviä(rikkaus, voimavara ja synenergia^TM).

Miksi monikulttuurisuus on punaviherhörhöille yhtä kuin humanitääriset pakolaiset?  Esimerkiksi työn perässä maahan muuttaneet puolalainen-,intialainen tai kiinalainen insinööri eivät tunnut täyttävän mokuskenen vaatimuksia? Eivätkö ole tarpeeksi eksoottisia? Mitä, häh?

[Angelos]

Arviointikoordinaattori.

[Marius]

Virallisessa uuskielessä maahanmuuttaja tarkoittaa aina muslimia.

Muita "maahanmuuttajia" ei ole olemassa, tai jos on, heitä ei pidä noteerata, sillä he eivät ole oikeanlaisia maahanmuuttajia.

He eivät aiheuta ongelmia.

Ja ongelmat ovat se, mitä virallisilta maahanmuuttajilta odotetaan ja edellytetään.

Vain ongelmista saa rahnaa.

Varsinaisten, virallisten maahanmuuttajien työpanos on sellainen panos, jota ilman Suomi olisi huomattavassa määrin vähemmän velkainen. Sekä henkisesti että konkreettisesti.

[hakare]

"Kansantaloudellisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjanmaalle on arvioitu yleisen tasapainon mallilla (computable general equilibrium model, CGE)"

Mitähän lukemia malli näyttäisikään, jos mallista puhdistettaisiin sosiaalituen varassa maassa oleilevat "maahanmuuttajat". Sitäpä ei meille ikinä kerrota !!

[Blanc73]

Virallisessa uuskielessä maahanmuuttaja tarkoittaa aina muslimia.

Muita "maahanmuuttajia" ei ole olemassa, tai jos on, heitä ei pidä noteerata, sillä he eivät ole oikeanlaisia maahanmuuttajia.

Tuo mainitsemasi asia jonka boldasin, alkaa vaikuttamaan fiktion sijasta jo täydeltä faktalta. Tuo tilanne on julkisen mamu-keskustelun kannalta tällä hetkellä aivan käsittämätön...

[Mursu]

Siis BKT voisi laskea jopa vajaa kaksi prosenttia. Suomessa yleensä puhutaan aina BKT:sta henkeä kohden, koska siinä Suomi on hyvä kansainvälisesti. Tässä kuitenkin puhutaan BKT:stä. Mikä onkaan maahanmuuttajien osuus väestöstä, jos se on enemmän on niin nettotulos on negatiivinen.

Miksi mokuttajille maahanmuuttajat ovat aina pelkkää massaa, jossa ei ole eroa Elopin ja lukutaidottoman somalin välillä? Onko tässä joku sairaalloinen rasismin pelko.

[Juffe]

En nyt huomannut, että tuo oli ollut erityisen mokuttava tutkimus. Maahanmuuton eri muotoja ei eritelty (mikä olisikin hankalaa), muttei toisaalta yritetty myöskään perustella yhdentyyppistä maahanmuuttoa toisentyyppisen hyödyllisyydellä.  Ja jos tarkoitus on tarkastella maahanmuuton vaikutusta työmarkkinoiden näkökulmasta, niin ei silloin ole tarpeen tuoda esille kaikkia taloudellisiakaan haittavaikutuksia, jos ne ilmenevät muualla kuin työmarkinoilla.

Edit: Mokutuksen työkaluna sitä voitaneen käyttää, mutta se ei välttämättä ole itse tutkimuksen tai tutkijoiden vika.

[Jari-Petri Heino]

Voisi. Pitkällä aikavälillä voisi laskea.....

Pitkällä aikavälillä ilman sosiaaliperäistä maahanmuuttoa, voisi olla, että......

[normi]

Siis BKT voisi laskea jopa vajaa kaksi prosenttia. Suomessa yleensä puhutaan aina BKT:sta henkeä kohden, koska siinä Suomi on hyvä kansainvälisesti. Tässä kuitenkin puhutaan BKT:stä. Mikä onkaan maahanmuuttajien osuus väestöstä, jos se on enemmän on niin nettotulos on negatiivinen.

Niinpä muistutan, että vähemmän jakajia tarkoittaa yleensä suurempaa osuutta potista per nenä. Eli mamut ulos niin bkt saakin vähän laskea, niin siltikin vaurastumme.

[Ruckafella]

Kahden prosentin lasku BKT:ssä vs. kolmen prosentin lasku väestössä tarkoittaa, että käteesi jäisi enemmän ilman mamuja. Vielä kun tarkastellaan maahanmuuttajia ryhmittäin, niin päästäneen totuuden lähteille.

Lisäksi mamusektorin kulut voitaisiin karsia kokonaan, koska sopeutuskoordinaattoreille tai arabiankielen tulkeille ei olisi tarvetta. Tästä tosin BKT:kin kärsisi, mutta ehkä sen kanssa voitaisiin elää..

[Atte Suomalainen]

Toisaalta, laskisivat nyt senkin, kuinka paljon plussaa se tuottaisi, kun kaikki Kelan ja sossun syöttämät mamut poistettaisiin maasta.

Veikkaanpa, että mamujen syömäpanos on merkittävämpi, kuin työpanos.

Tämä lievensi vitutusta alkuosan luettuani. Kiitos, päivä on hyvä nyt.

[Jouko]

On oletettavaa, että käytettävissä olevan työpanoksen väheneminen kiristäisi kilpailua työvoimasta ja heijastuisi reaalipalkkojen nousuna.

Tämä on se pääsyy, miksi mamuja tahtoo paljon.

[Marius]

Mutta sekä Santeri että Mohammed ovat jo töissä, omasta mielestään.
He ovat töissä Kelassa.

[Rapsakka Rapu]

Maahanmuuttajien työpanos merkittävä

29.2.2012

Maahanmuuttajien tarjoamaa työpanosta voidaan pitää merkittävänä talouden kannalta, jos maahanmuuttajien tekemälle työlle ei löydy korvaajia kantaväestön työttömistä tai työvoiman ulkopuolella olevista. THL:n juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuttajien työpanoksen kansantaloudellista merkitystä. Lisäksi arvioitiin aluetaloudellista merkittävyyttä Pohjanmaan maakunnalle.

Ilman maahanmuuttajien työpanosta koko maan bruttokansantuote (BKT) voisi laskea 1,7–1,9 prosenttia eli noin 2,9–3,4 miljardia euroa pitkällä aikavälillä. Työllisyys heikkenisi 45 000 – 51 000 henkilötyövuodella.  Tutkimuksen laskelmat pohjautuvat Tilastokeskuksen aineistoon maahanmuuttajien määristä, työllisyydestä, työttömyydestä ja ansioista.

On oletettavaa, että käytettävissä olevan työpanoksen väheneminen kiristäisi kilpailua työvoimasta ja heijastuisi reaalipalkkojen nousuna. Tämä heikentäisi puolestaan kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja voisi vaikeuttaa myös Suomen vientiä.

Tulokset korostavat työllistymisen ja maahanmuutosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten yhteyttä. Myös talouden tilanne ja rakenne ratkaisevat paljon eli voidaanko lisätyövoima hyödyntää ja pystyykö talous laajentumaan.

Voidaan pitää ... jos ... voisi laskea ... on oletettavaa ... voisi vaikeuttaa...

Pohjanmaan maakunnan talous heikkenisi tutkimuksen mukaan 1,5–1,7 prosenttia eli noin 100 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä ilman maahanmuuttajien työpanosta. Alueen työllisyysmenetys olisi 1 400–1 600 henkilötyövuotta. Eniten talouden heikentymiseen vaikuttaisivat vaikeudet alkutuotannossa ja metalliteollisuudessa, joka on Pohjanmaalle merkittävä vientiala. 

Mutta sitten kuitenkin valitetaan kun pakolaiset valuvat isompiin kaupunkeihin. Pakolaisista ja turvapaikanhakijoista ei ole tätä ongelmaa ratkaisemaan. Missä ne farmarit ja metalli-insinöörit oikein luuraavat?

Etelä-Suomen kaupungeissa on huomattu, että maahanmuuttajat hakeutuvat mielellään pois sijoituskunnistaan isoihin kaupunkeihin.

–Kun kiintiöpakolainen jättää vastaanottavan kuntansa neljän vuoden valtion tuen jälkeen ja muuttaa isompaan kaupunkiin, on hän usein edelleen palveluiden tarpeessa. Tässä vaiheessa paineet keskittyvät Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin, toteaa maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/316192.html

[JJohannes]

Tämä on sama kuin sanoisi, että Kolumbia on Suomea rikkaampi maa koska Kolumbian bruttokansantuote on suurempi. Kolumbiassa on myös 46 miljoonaa ihmistä.

BKT:ta, tuotantoa ja vaurautta voi lisätä kolmella tavalla. Kasvattamalla alueen väkilukua, käyttämällä enemmän resursseja tai tehostamalla resurssien käyttöä. Kaksi jälkimmäistä tapaa nostavat yksittäisten ihmisten varallisuutta, ensimmäinen ainoastaan bruttokansantuotetta.

[Vartiotorni]

Jotta maahanmuuttajien työpanos on merkittävä....
Nämä ovat tuttuja fraaseja Keski-Euroopasta jo 20 vuotta sitten, jolloin myös sossut ja vihreät totesivat, että maahanmuuttajat tarvitsevat ja käyttävät terveys- ja sosiaalipalveluita paaaaljoooon vähemmän kuin mitä sos.turvaa maksavat.
En sitten myöhemmin ole kuullutkaan asiasta enää mitään. Varsinkaan terveyspuolelta, jossa sairaskassasta maksettujen korvauksien yhteydessä todettiin, että muuan turkkilaiseukko oli synnyttänyt täysinmuodostuneen, terveen lapsen 4 (neljä) kuukautta edellisestä. Tapausta ei kuitenkaan tarjottu Guinnessin ennätyskirjaan vaan oltiin hyyyvin hissuksiin. Muitakin juttuja sitten tarkistettaessa huomattiin muitakin ihmeitä, kuten että jo vuosia aikaisemmin poisvedettyä hammasta oli paikkailtu jne.
T.s. oli kutsuttu rättipääkavereita kotimaastakin nauttimaan hullujen vääräuskoisten terveyspalvelun etuja.
Sitten uskoteltiin, että vierastyöläisiä tarvitaan maksamaan meidän eläkkeitämme.
Odotellaanpa lusikka kauniiissa kädessä vielä muutama vuosi Suomessakin, niin voidaan todeta, että ahkerat ja työintoiset tulijat ovat "sairas"- ym. eläkkeellä jo alle 50-vuotiaana.  Näille eläkkeemme maksajille maksamme me eläkkeensaajat vielä eläkkeen. Tiedän naapuristosta  LUKUISIA eläkkeellä olevia ulkomaalaisia  (näitähän on  Keski-Euroopan suurkaupungeissa pilvin pimein), joista tiedän, että työvuodet ovat jääneet alle 10.
Nimittäin mitä etelämpää vierastyöläiset tulevat, sitä heikompi on näiden työmoraali ja eivätkä he kestä europpalaisen työmaailman stressiä. Lisäksi heitä ei erikoisemmin kiinnosta vaurastuttaa vääräuskoisten taloutta.
Ulkomaalaisten tuloista menee lisäksi suuri osa entiseen kotimaahan, joko suoraan, tai kaupan kautta. Turkkilaiset kauppiaat esim. tuottavat suurimman osan myytävistä tuotteistaan kotimaastaan.
Useimmiten voidaan pelkistetysti sanoa, että meidän rahoillamme elää  täällä Euroopasssa 3-5 miljoonaa turkkilaista ja pääoman lopullinen sijoituspaikka on Bosboruksen toisella puolella. 
Tosiasia on, että ulkomaalaispolitiikasta päättävät poliitikot, joista ei ole tosiasioista hajuakaan. Käykööt haastattelemassa niitä, kuten ak. , jotka ovat seuranneet tilannetta eturintamalla Keski-Euroopassa  jo silloin, kun Suomen vierastyöläiset pohjoismaiden ulkopuolelta saattoi laskea sormilla.

[matkamasentaja]

"Ilman maahanmuuttajien työpanosta koko maan bruttokansantuote (BKT) voisi laskea 1,7–1,9 prosenttia eli noin 2,9–3,4 miljardia euroa pitkällä aikavälillä. Työllisyys heikkenisi 45 000 – 51 000 henkilötyövuodella".


Kasvaahan se BKT vaikka ikkunoita rikkomalla tai graffiteja ruiskuttelemalla mutta ei siitä oikeasti mitään hyötyä ole kenellekkään. Työllisyyskin heikkenisi kun verovaroin palkattuja kunnan työntekijöitä ei tarvittaisi siivoamaan sotkua tai ei tarvittaisi lasiheppuja ikkunoiden vaihtoon.

[Elemosina]

On maahanmuuttajia ja maahanmuuttajia !

Osa maahanmuuttajista on todella hyödyllisiä Suomen kansantaloudelle. Maahanmuuttajien käsittely yhtenä ryhmänä tällaisessa yhteydessä on tietoista harhautusta.

Tuo on ollut se suunta pitkään, siis sekoittaa koko joukko ulkomailta Suomeen syystä tai toisesta tulleita yhden yhteisen nimittäjän (maahanmuuttaja) alle. Koska maahanmuuttajat tekee töitä ja maksaa veroja niin maahanmuuttajia pitää auttaa ja heille kuuluu kaikki avustukset mitkä suomalaisillekin. Eikö kuulostakin ihan loogiselta lauseelta ja oikeudenmukaiselta? Minusta kyllä kuulostaa.

Mutta kun ensimmäiset maahanmuuttajat eivät ole -kärjistäen- ollenkaan samaa sakkia jälkimmäisten maahanmuuttajien kanssa. Minua on ottanut pahasti pattiin tämä maahanmuuttaja-sanan hämmentäminen jo pitkään.

Juuri tuosta syystä oman firman perustanut maahanmuuttajakaverini (VHM) on ollut kovasti huolissaan kun on lukenut maahanmuuttajiin kohdistuvasta rasismista ja vihapuheista.

[Vartiotorni]

Tarkasti ottaen myös huoraaminen ja huumausaineiden myynti kuuluvat bruttokansantuotteeseen.
Ehkä varkaudet, petokset, raiskaukset ja puukotuksetkin. Eli alan vähitellen uskoa moneen tilastoon....

[Miniluv]

Maahanmuuttajien tarjoamaa työpanosta voidaan pitää merkittävänä talouden kannalta,

Jep, erikoissuunnittelijoiden ja arviointikoordinaattorien talouden kannalta

[BeerBelly]

Ilman maahanmuuttajien työpanosta koko maan bruttokansantuote (BKT) voisi laskea 1,7–1,9 prosenttia eli noin 2,9–3,4 miljardia euroa pitkällä aikavälillä. Työllisyys heikkenisi 45 000 – 51 000 henkilötyövuodella.

Maahanmuuttajien työpanos tuottaa siis 1,7-1,9% BKT:sta vaikka maahanmuuttajat muodostivat vuonna 2010 jo 4,6% väestöstä. Ilman maahanmuuttajia Suomen BKT per capita olisi siis nykyistä korkeampi.

On oletettavaa, että käytettävissä olevan työpanoksen väheneminen kiristäisi kilpailua työvoimasta ja heijastuisi reaalipalkkojen nousuna. Tämä heikentäisi puolestaan kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja voisi vaikeuttaa myös Suomen vientiä.

Kuinka paljon työvoimaa vapautuisi jos maahanmuuttosektori johdannaisineen ajettaisiin alas?

[Jouko]

Maahanmuuttajien tarjoamaa työpanosta voidaan pitää merkittävänä talouden kannalta,

Jep, erikoissuunnittelijoiden ja arviointikoordinaattorien talouden kannalta

Koko Mokumamuteollisuusklusterin kannalta. Sillä on jo varmasti merkittävä osuus BKT:sta. Ja se  ruokkii taas itse itseään kun BKT-perusteisesti määritellään kehitysapu, joka myös kuuluu klusteriin tavalla tai toisella. Hyvin on rakennettu verkosto, joka meitä lypsää.

[kekkeruusi]

Häränkakkaa koko juttu, sanoisi amerikkalainen. Uskottavuus kadoksissa.

[Professori]

Siis BKT voisi laskea jopa vajaa kaksi prosenttia. Suomessa yleensä puhutaan aina BKT:sta henkeä kohden, koska siinä Suomi on hyvä kansainvälisesti. Tässä kuitenkin puhutaan BKT:stä. Mikä onkaan maahanmuuttajien osuus väestöstä, jos se on enemmän on niin nettotulos on negatiivinen.

Ihmettelin tätä ihan samaa. Periaatteessahan on niin, että mitä enemmän valtiossa on ihmisiä, sitä suurempi on sen BKT. Järjellinen mittarista tulee vasta sitten, kun se suhteutetaan ihmisten määrään. Ja muistetaan nyt sekin, että myös esimerkiksi vastaanottokeskusten toiminta lisää BKT:ta; vaikka sieltä ei yksikään ihminen saisi oleskelulupaa.

[EL SID]

juttu on levinnyt mediaan. Ainakin Pohjalainen julkaisi sen.

Itse "tutkimus" on hyvä esimerkki tarkoituksenhakuisesta propagandasta, jolla kusetetaan tyhmempää kansanosaa. Missä viipyy tutkimus, jossa kerrotaan kuinka paljon työttömien, vajaatyöllistettyjen ja pätkätyöläisten kunnollinen työllistäminen  toisi lisää BKTtä?

[törö]

Monikulttuuriklusterilla on varmaan odotettavissa isoja säästöjä kun Sairauden ja Pahoinvoinnin laitoksen tyhjänpyörittäjät riskeeraavat vähän jäljellä olevan uskottavuutensa ottamalla kantaa asiaan, jota varten on olemassa omat virastonsa.

[Kuvio]

Nimittäin mitä etelämpää vierastyöläiset tulevat, sitä heikompi on näiden työmoraali ja eivätkä he kestä europpalaisen työmaailman stressiä. Lisäksi heitä ei erikoisemmin kiinnosta vaurastuttaa vääräuskoisten taloutta.

Olen tuntenut useita hyvin ahkeria etelästä kotoisin olevia vierastyöläisiä. Yhtään laiskaa en ole tuntenut. Eikä heitä stressikään vaivannut, ainakaan näkyvästi. Ystävällistä väkeä olivat jokainen, kotimaasta riippumatta.
Turhan tarkkoja siitä että kaikki menee just eikä melkein oli muutama.

Tällä en sitä tarkoita että Suomeen tulisi hakea suurta määrää työttömiksi, kun entisilläkään asukkailla ei töitä ole.

Nuorille pitäisi mielestäni järjestää töitä kaikin mahdollisin tavoin. Vaikka niin että laitetaan isommissa yrityksissä työntekijöistä jokainen kerrallaan kuukaudeksi pois jotta saadaan palkattua yksi nuori. Vanhemmasta päästä eläkeikää voisi laskea, vapaaehtoiset eläkkeelle ja tilalle nuoria.

[VeePee]

Maahanmuuttajien tarjoamaa työpanosta voidaan pitää merkittävänä talouden kannalta, jos maahanmuuttajien tekemälle työlle ei löydy korvaajia kantaväestön työttömistä tai työvoiman ulkopuolella olevista.

Maassa on yli puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä, joten aika iso epärealistinen oletus tuossa on tehty.

On oletettavaa, että käytettävissä olevan työpanoksen väheneminen kiristäisi kilpailua työvoimasta ja heijastuisi reaalipalkkojen nousuna.

Hyvä sentään, että reilusti myönnetään maahanmuuttajien käyttäminen palkkojen polkemiseen.

[ElenaDaylights]

Mikä ihmeen perusoletus on odottaa mamujen tulevan tukemaan vientiteollisuuttamme? Olen vahvassa käsityksessä asiasta että monet lähi-idän tulijat tekisivät mielellään sellaista bisnestä jolla saisi helpoiten kultaa kaulaan ja ranteisiin ja olisi muutekin kiva chillailumeininki. Jos pohjanmaan konepajat tarvitsevat jatkossa työvoimaansa, sen todennnäköisempi työntekijä on Sergei Vladimirovits kuin Hassan-el-Kebab.

[Pike84]

Jatkotutkimusten osalta maahanmuuton kokonaishyötyjen ja -kustannusten yhteistarkastelu on yksi kiinnostava mutta myös haastava vaihtoehto. Aiheita löytyy myös työmarkkinoiden ja julkisen talouden piiristä. Monipuolisen tutkimuksen tekeminen maahanmuuton vaikutuksista sekä aineistollisesti että menetelmällisesti on tärkeää. Selkeä kehittämiskohde on maahanmuuton tilastointi ja tilastoinnin ongelmat on myös virallisesti tunnustettu sekä uudessa hallitusohjelmassa että STM:n strategiassa. Tilastoinnin ja tietovarantojen yhteiskäytön kehittäminen edistää tutkimusta, joka puolestaan antaa pohjaa rakentavalle maahanmuuttokeskustelulle ja -politiikan teolle.

Olen joidenkin kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, ettei tämä lähtökohtaisesti näytä ollenkaan niin moku-myönteiseltä kuin useampi täällä pelkää. On sitten eri asia, mitä johtopäätöksiä media ja poliitikot siitä vetävät. Tämä viimeinen kappale Toofastin lainauksesta on täyttä asiaa, ja sen lopputulema ei varmasti lisäisi maahanmuuttoa, vaan päinvastoin. Thors ja muut mokuttajathan eivät tällaisia selvityksiä halua tehtävän, sattuneesta syystä.

[EL SID]

kuten aikaisemmin mainitsin, Pohjalainen on julkaissut artikkelin aiheesta.

Mutta oikaisuvaatimuksia, joissa kerrotaan miksi tutkimus on täyttä huuhaata, ei ainakaan minun lähettämääni, ei ole julkaistu.

[kolki]

Maahanmuuttajien tarjoamaa työpanosta voidaan pitää merkittävänä talouden kannalta, jos maahanmuuttajien tekemälle työlle ei löydy korvaajia kantaväestön työttömistä tai työvoiman ulkopuolella olevista.

Maassa on yli puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä, joten aika iso epärealistinen oletus tuossa on tehty.

Jos työstä maksetulla palkalla elättää itsensä/perheensä, löytyy varmasti työntekijöitä.

No tämähän suoraan todistaa sen, että maahanmuuttajat laskevat maan palkkatasoa! Voitaisiin alkaa syyttämään hallitusta jo orjatyövoiman maahantuonnista. ...

On oletettavaa, että käytettävissä olevan työpanoksen väheneminen kiristäisi kilpailua työvoimasta ja heijastuisi reaalipalkkojen nousuna.

Hyvä sentään, että reilusti myönnetään maahanmuuttajien käyttäminen palkkojen polkemiseen.

Katainen tunnustaa rikollisuuden tukemisen.

[Vartiotorni]

Nimittäin mitä etelämpää vierastyöläiset tulevat, sitä heikompi on näiden työmoraali ja eivätkä he kestä europpalaisen työmaailman stressiä. Lisäksi heitä ei erikoisemmin kiinnosta vaurastuttaa vääräuskoisten taloutta.

Olen tuntenut useita hyvin ahkeria etelästä kotoisin olevia vierastyöläisiä. Yhtään laiskaa en ole tuntenut. Eikä heitä stressikään vaivannut, ainakaan näkyvästi. Ystävällistä väkeä olivat jokainen, kotimaasta riippumatta.
Turhan tarkkoja siitä että kaikki menee just eikä melkein oli muutama.

Tällä en sitä tarkoita että Suomeen tulisi hakea suurta määrää työttömiksi, kun entisilläkään asukkailla ei töitä ole.

Nuorille pitäisi mielestäni järjestää töitä kaikin mahdollisin tavoin. Vaikka niin että laitetaan isommissa yrityksissä työntekijöistä jokainen kerrallaan kuukaudeksi pois jotta saadaan palkattua yksi nuori. Vanhemmasta päästä eläkeikää voisi laskea, vapaaehtoiset eläkkeelle ja tilalle nuoria.

Tunnen ja tiedän satoja nk. ulkomaalaisia, joita on 30-40% n. 5000 asukkaan rakennuskompleksistamme (1200 asuntoa). Olen seurannut näiden toimia tai oikeammin toimettomuutta  yli 20 vuoden ajan.
Olen oppinut tuntemaan 2 vuoden aikana  rakennusten saneerauksen yhteydessä monen alan ammatti- ja vähemmän ammattimiehiä ja aputyömiehiä, enimmäkseen Euroopan puoleisesta Turkista ja Puolasta.  NÄISTÄ on 80-90% OK.
Samaan aikaan kun nämä ahertavat, katselee asuntojensa ikkunoista kymmenen kertaa enemmän ulkomaalaisia, jotka eivät ole viimeisten kymmenen vuoden ajan olleet työssä kuin muutaman kerran ja 3 kk kerrallaan -juuri saadakseen työttömyyskorvauksen tai siirtyäkseen 40-vuotiaana varhaiseläkkeelle.
Näille kun ovat sossut antaneet äänien toivossa pikapika-kansalaisuuden eli selusta on turvattu niin taloudellisesti kuin poliittisestikin, sillä vaikka työkalu ei pysykään kädessä niin "rasismi" ja "natsi"-sanan käyttö kyllä on hanskassa.
Tyypeistä on 80-90% patalaiskoja sosiaaliparasiittejä. Näistä useimmat tässä korttelissa ovat  nk. "kiertelevän vähemmistökulttuurin" edustajia, vaikka ovatkin  tulleet maahan turkkilaisella passilla -perheittäin, jopa kylittäin. Jokainen turkkilainen EI siis ole turkkilainen etnisessä mielessä. 
Nämä oikeat turkkilaiset ihmettelevätkin alvariinsa, että miksi EU päästää moista roskasakkia tänne!
Miksikö? Koska poliitikot eivät tunne saksankielessäkään sanan Quantität ja Qualität eroa...
Halutaan muodostaa uusi, aivoton proletariaatti joka on helposti sosiaaliavustuksilla ostettavaa ja hallittavaa vaalikarjaa.
Toisilla saman vähemmistö"kulttuurin" edustajilla puolestaan on rahavyössään Romanian tai Slovakian EU-passi. Nämä harrastavat agressiivista kerjäämistä, taskuvarkauksia, näpistyksiä ja myymälävarkauksia, parhaimmassa tapauksessa IV-luokan katumusisointia. Tällaisia on näistä maista tulijoista 90%. Loput 10% eivät poikkea normaalikansalais-kuvasta käyttäytymisensä puolesta, joskaan varsinaisia menestystarinoita ei näidenkään keskuudesta löydy edes poliitikkojen TV:ssä esitettäväksi kuin yksi tuhannesta.
Ahkerin ulkomaalaisryhmä on tilastojen mukaan ehkä nigerialaiset. Katujen huumausainemyyjistä 70-80%.

[Roope]

På invandrarkritiskt håll efterlyses ofta summor och fakta. Vad kostar immigrationen? Hurudana belopp läggs ner på integreringen? Vilka samhällssektorer belastas av invandrarna?

I en färsk rapport som Institutet för hälsa och välfärd gett ut presenteras intressanta siffror som belyser immigrationens effekter, men som svårligen kan ge invandrarfientligheten ny näring.

I studien konstateras att den arbetsinsats som invandrarna står för i Finland är betydande för hela landets ekonomi. Utan den insatsen kan landets bruttonationalprodukt på sikt sjunka med 1,7 – 1,9 procent, det vill säga med kring tre miljarder euro. I praktiken kunde det innebära att sysselsättningen sjunker med 45?000 – 51?000 årsverken.

Rapporten bidrar förhoppningsvis till en nyansering av den svartvita samhällsdebatten, där invandringen ofta beskrivs som en belastning. Siffrorna visar tvärtom att invandringen är helt nödvändig för att hålla hjulen i rullning.

[...]

Rapporten stöder också de slutsatser som forskaren Jan Saarela kommer fram till i en utredning som tankesmedjan Magma publicerade i?fjol. Saarela konstaterar att immigrationen inte behöver belasta samhället och att det inte finns belägg för antagandet att invandrarna lägger beslag på de infödda finländarnas jobb.

Saarela ser också ett positivt samband mellan antalet immigranter och den finländska utrikeshandeln. Enligt honom skulle exporten växa med cirka en halv procent och importen med drygt en procent ifall antalet immigranter ökade med tio procent.

Omsatt i dagens siffror innebär det, enligt Saarela, att exporten kunde öka med 225 miljoner euro och importen med 480 miljoner euro ifall antalet utlandsfödda steg med en tiondel, det vill säga 23?000 personer.

De positiva effekterna på handeln förklaras av att handelskostnaderna sjunker tack vare att informationen ökar mellan länderna.

Även om beräkningarna i de nämnda rapporterna skulle innehålla stora kast visar de att invandringen betyder både bränsle och olja för maskineriet som håller landet i?gång.

Västra Nyland, pääkirjoitus: Invandringen är nyttig 16.3.2012

I rapporten slår forskarna fast att invandrarnas arbetsinsats väger tungt i ett nationalekonomiskt hänseende. För att tala klarspråk: Ett mångkulturellt Finland är ingen ekonomisk belastning. Tvärtom.

[...]

Men rapporten innehåller också andra intressanta siffror med stor och dold potential. Om andelen arbetslösa var lika låg bland invandrarna som bland befolkningen överlag skulle Österbottens bnp-värde kunna växa med ytterligare 10 miljoner euro.

I den svartvita samhällsdebatten förvandlas invandringen ofta till en belastning. Vi ska naturligtvis inte blunda för utmaningarna men nu finns det forskning som pekar i en annan riktning, bort från det negativa. Den färska THL-rapporten stöder för övrigt de slutsatser Jan Saarela, docent på Åbo Akademi, drar i en Magmautredning från 2011. Saarela visar att invandringen inte behöver vara en börda för samhället. Det finns till exempel inte fog för påståendet att invandrarna skulle lägga beslag på lokalbefolkningens jobb.
[...]

Det finns ingen motsättning mellan ett Finland där integrationspolitiken syftar till att sysselsätta alla medborgare och ett Finland som med full kraft motarbetar utslagningen bland unga. Frågan är bara: Har landets ledande politiker mod att på allvar lyfta fram betydelsen av den förstnämnda framgångsfaktorn – det mångkulturella, mångspråkiga Finland?

PS: I svenskan har adjektivet värdefull fler än en betydelse. I första hand för det tankarna till att nånting har stort ekonomiskt värde. Men värdefull kan också vara synonymt med ovärderlig. Att till exempel invandringen är ovärderlig betyder helt enkelt att den har ett ytterst stort värde; den är värdefull på ett sätt som knappast kan mätas enbart i pengar.

Vasabladet, pääkirjoitus: Så var det bevisat: Invandringen är värdefull 3.3.2012

Nyt on tutkimuksissa todistettu, että maahanmuuton ei välttämättä tarvitse olla painolasti yhteiskunnalle. Taloudelle hyödyllisen maahanmuuton olemassaolo panee jauhot suuhun maahanmuuttajakriittisille ja -vihamielisille. Sitä paitsi maahanmuutto on äärimmäisen arvokasta tavalla, jota tuskin voi mitata vain rahassa. Logiikka on aukotonta.

[Vartiotorni]

Saksa on ulkomaalaisten kohdemaana luku sinänsä ja asukaslukukin omaa luokkaansa. Toinen maa, jolla on ulkomaalaisongelmia on jo pienempänä parempi tarkasteltava, nimittäin asukasluvultaan n. Ruotsin kokoinen  Itävalta. Siellä  julkistettiin muutama päivä sitten tilastoa ulkomaalaisista.
Maahan tulee laittomasti vuosittain 20.000 mutta virallisesti on hellässä hoivassa 12.400 pakolaista , jotka merkitsevät veronmaksajille vuosittain 70 miljoonan euron menoerää.
Näiden turvapaikastaan kiitollisten pakolaisten tilille menee vuodessa 7000 rikosta, jotka kaunistavat osaltaan ulkomaalaisten rikollisuutta, joka on 32% (v. 2011) kaikista. Tarkkoja lukuja ei ole vielä näkynyt,  mutta vuonna 2010 oli Itävallassa 221.627 selvitettyä rikosta (selvitys% ollessa 41,4). Näistä oli ulkomaalaisia 69.188 (Statistik Austria, http://www.statistik.at/web_de/statistiken/soziales/kriminalitaet/anzeigen_polizeiliche_kriminalstatistik/020113.html
Rikollisuus nousee vuosittain 10% vaikka poliittinen johto tekee jo vuosikaudet parhaansa kaunistellaakseen tilastoja mm. siten, että "sarjaluontoinen" rikollisuus lasketaan vain yhdeksi. T.s. jos joku, lähes aina ulkomaalaisista koostunut kopla tekee 164 rikosta, se luetaan vain yhdeksi rikokseksi... Myös ulkomaalaisten osuus rikoksista nousee tasaisesti sen mukaan, miten leviää Romaniassa ym. sana helposta saalista ja mikäli käy huonosti,  länsimaisesta täysihoidosta vankiloissa.
Myös ulkomaalaisten törkeät ja raa´at rikokset lisääntyvät huolestuttavasti. Jopa (pääasiassa romanialaiset -romat)) kerjäläiset käyttäytyvät yhä agressiivisemmin. Kohteena varsinkin vanhukset ja lapset. Esimerkiksi väkisin sisään asuntoon tunkeutuminen on jo lähes jokapäiväistä. Yleisin temppu kuitenkin on, että kun  ystävällinen mummo noutaa lasillisen vettä janoiselle, tummalle "vaeltavan etnisen väestön edustajalle", tutkitaan lähipöytien laatikot ja vähintään kaupparahat lähti.
Näissä  ulkomaalaisten jo muutenkin mahtavissa rikosluvuissa ei tietenkään  ole mukana jo maan kansalaisuuden demareitten pikakäytännöllä saaneet mamut. Nämä mukaan laskettuina olisi prosenttiluku eri arvioiden mukaan 40-50%. Tähän viittaa myös se, että vankiloissa istujista on joka toinen ulkomaalainen. Sossut vaati ulkomaalaisten maahantuottamista slogaanilla "maksamaan meidän eläkkeemme". Epäilen vaan, että ei taida vankilan palkoilla onnistua...