Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)

[repo]

Ja tänään lehti korjaa itse itsensä.

Helsingin Sanomat aikoo parantaa omaa uutishankintaa, juttujensa laatua ja vähentää olennaisesti otsikko- ja muita kirjoitusvirheitä eriyttämällä työtehtäviä toimituksessa. HS:n toimituksessa aloittaa 40 hengen editoimiseen keskittyvä toimittajaryhmä. Päivän lehti -yksiköksi nimetty ryhmä editoi ja käsittelee keskitetysti koko lehden jutut ja sisällöt.

2014-01-15 M&M: HS perusti editoija-armeijan - nyt vähenevät virheet lehdessä

Koko juttu linkistä, mutta en malta olla nostamatta paria itseäni huvittanutta kohtaa.

"Editointi on hyvin tärkeää journalistista työtä ja se voi olla äärimmäisen merkittävä laadullinen kilpailutekijä."

[Kaius] Niemen mukaan editorityön määrää ei itsessään lisätä, vaan se ammattimaistetaan.

"Haemme tällä mahdollisimman ammattimaista julkaisukykyä, joka on tuttua muun muassa anglosaksisessa toimituskulttuurissa", [Kaius] Niemi sanoo.

Suoraa esikuvaa HS:lla ei ole.

Anteeksi huvittuneisuuteni Kaiuksen toteamuksista, mutta hyvähän se on että Kaius Niemellä on näkemys, mikä on vikana, millä korjaa ja pistää korjaavat toimenpiteet käytäntöön. Kaius Niemen paskageneraattorille annan 8 1/2 ja yritykselle korjata 8, jos tämä nyt oli oikeasti se, mikä HS:ää vaivaa. Rehellisesti sanoen, itse en tiedä, miten suuri ongelma editoinnilliset virheet ovat, niin paljon kuin tässä nyt pystyn ymmärtämään Kaiuksen mahdollisesti hyvinkin laajan näkemyksen editoinnista, koska en tuhlaa aikaani HS:n journalismille. Tämä HS:n luisun seuraaminen on jo turhaa ajankäyttöä. HS luisuu sinne, minne sen kuuluukin luisua ilman seuraamistakin, mutta huvinsa kullakin.

Toivottavasti Saska Saarikoski ei kuulu tähän toimittajaryhmään. Ehkä Homman tarkat HS-tekstien analysaattorit joskus tulevat raportoimaan, onko "Saskan paska" joutunut selvästi toistuvan editoinnin kohteeksi tai Saska on muuttunut. Mikä on totuus, sitä emme tule koskaan tietämään HS:sta eikä sen toimittelijoista.

[Nuivake]

"editoimiseen keskittyvä toimittajaryhmä"

Luvassa (jos mahdollista) vieläkin värittyneempää ja ideologisempaa uutisointia. Sensuuri- ja propagandaosasto tehnee "uutisoinnin" tasosta (jos mahdollista), vieläkin utopistisempaa ja todellisuudesta erkaantuneempaa. Goebbels olisi tohkeissaan.

[siviilitarkkailija]

Editointiryhmän työ Saarikosken kirjallisen tuotannon parantamiseksi on valmista jahka ryhmä editoi Saska Saarikosken nimen ja valokuvan tilalle jonkun vetävämmän misun kuvan ja oikeastaan kirjoittaa koko tuotteen alusta loppuun. Saska voi jatkaa oman tuotantonsa tuottamista suoraan microsoftin roskakoriin.

Oikeastaan...erittäin hyvä tämä revon ajatus.

Tämä HS:n luisun seuraaminen on jo turhaa ajankäyttöä. HS luisuu sinne, minne sen kuuluukin luisua ilman seuraamistakin, mutta huvinsa kullakin.

Tämä on harvinaisen totta. Toisaalta väistämättömän ja hillittömän itsetuhon seuraamisessa on jotain kaamean hypnoottista. Kun näkee jonkun ajavan päin kiviseinää ja puivan nyrkkiä huutelijoille jotka yrittävät saada kuljettajan kääntämään rattia tai hidastamaan. Puolueettomalla ja riippumattomalla medialla on ollut yhteiskunnallista arvoa. Eli kun korporaatiokommunisti tekee mediasta verovaroilla toimivaa, niin samalla valta nappaa vallankäytön arvostelunkin omaksi työkalukseen. Toisaalta hesari on niin syvällä vallan taskussa että sen journalistinen arvo on loppunut ja kyse on lähinnä institutionaalisesta pakkoliikkeestä.

[Kni]

Lainattu M&M:n jutusta:

"Sen olemme velkaa lukijoille, että nämä kaikki toteutuvat eli laatu paranee, sisällöllisesti ja  kerronnallisesti. Oikeakielisyys on myös erittäin tärkeä asia Hesarille."

Tarkoitetaankohan tässä myös sisältöön puuttumista? On ärsyttävää jos ammattitoimittaja tekee paljon kirjoitus-, kielioppi- ja asiavirheitä, mutta Hesarin tapauksessa pahinta on se, että toimittajat värittävät jutut omien punavihreiden ideologioidensa mukaisiksi.

[kekkeruusi]

"editoimiseen keskittyvä toimittajaryhmä"

Luvassa (jos mahdollista) vieläkin värittyneempää ja ideologisempaa uutisointia. Sensuuri- ja propagandaosasto tehnee "uutisoinnin" tasosta (jos mahdollista), vieläkin utopistisempaa ja todellisuudesta erkaantuneempaa. Goebbels olisi tohkeissaan.

"Sensurointiin ja propagointiin keskittyvä toimittajaryhmä".

[Venne]

Musiikkipakolainen lienee editointiryhmän eka keksintö.

Nyt puppulause generaattori laadun parantamisesta ja diipadaapasta jauhaa siihen malliin, että sitä kierrätetään ministereile uuden propaganda veron toivossa. Miten muuten hallitus toteuttaa politiikkaa ilman kunnon propagandaa?

[siviilitarkkailija]

http://nyt.fi/a1305772425118?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=60d26c684e93b74fe3dd8061b7c9095d

Putouksen Jäbä Leisson muistuttaa enemmän puolimielistä landepaukkua kuin hipsteriä

Oskari Onnisen blogi
14.1.2014 @ 18:01   |  Päivitetty  14.1.2014 @ 18:33   Oskari Onninen  <URL> nyt.fi/a1305772425118 

Voi Iina Kuustonen, et ole tainnut tavata hipstereitä sitten vuoden 2007.

Tai lukea Johannes Ekholmin Graafinen suunnittelu -kirjaa.

Tarpeen olisi ollut. Silloin Jäbä Leisson olisi voinut heittää "yyberläppää" primetimessa sen sijaan, että hahmo on samanlainen idiotisoitu stereotypisointi kuin Pulttiboisin saamelaiset.

Niille, jotka eivät tiedä: Janne "Jäbä" Leisson on Kuustosen hahmo Putous-tv-show'n tämän vuoden sketsihahmokilpailussa. Leisson on töissä punavuorelaisessa mainostoimistossa, pukeutuu villatakkiin, ruutupaitaan, Cousteau-pipoon ja paksusankaisiin silmälaseihin ja täyttänyt kätensä vanhoilla Flow-rannekkeilla.

Jopolla ajelevalla Leissonilla on "huikeita idiksii", joita hän "kreaa". Puhetapa on stadin slangin ja mainostoimistojargonin sekoitus. Henkseleiden raosta pilkottaa rekkamiehen tai paremmin ilmaistuna tsygäilijän hymy.

Hipstereiden ivaaminen on ollut jo vuosia Putouksenkin mollaamista helpompaa ja juuri siksi niin vaikeaa.

Ei ole minkäänlainen yllätys, että Jäbä Leisson hukkaa koko hipsteristereotyypin idean. Mutta niin on hukannut televisioyleisökin, jos ja kun se kokee Jäbän huvittavaksi. Yleisön reaktiot osoittavat myös, miten Carl Jungin kuvaamaan kollektiiviseen alitajuntaan siirtynyt hipsteriarkkityyppi on ainakin Suomessa irti todellisuudesta. Arkkityypin vahvuudesta kertoo, että Jäbä Leisson on todella lähellä Pasila-tv-sarjan hipsterihahmoa.

Toisaalta stereotypisointi on vaikeaa. Suomessa ei ole leimallista "hipsterijulkkista." On vain median mytologisoima "Flow-kävijä", joka on silkkaa kuvitteellisten ihmisolentojen kirjaa.

Kuustonen ei ymmärrä, että hipsteriyden ydin on aina ollut etujoukkoajattelussa. Sosiologi Pierre Bourdieuhön viitaten on kyse kulttuurisen pääoman maksimoinnista ja kulutusvalinnoillaan erottautumisesta.

Hipsteristereotyyppi edustaa yleensä ekonomisesti jonkinlaista keskiluokkaa, mutta tavoittelee mahdollisimman korkeaa asemaa kulttuurisessa hierarkiassa. Hipstereistä on tullut aikamme kulttuurinen connoisseur-luokka, makutuomareita, jonka tottumuksia suuremmat massat alkavat ajan kuluessa kopioida.

Kallio–Punavuori-akselin sisältä katsottuna Jäbä Leissonissa satuttaa lähinnä sen typeryys, eikä parodian osuvuus. Harmi, sillä tätä ihmiskuplaa jos jotakin toivoisi tökittävän ja puhkottavan.

Erottautumisajattelusta huolimatta hahmo on puolimieli, joka on lähempänä landepaukkua kuin mitään mainostoimistotyöläiseen viittaavaa.

Leisson alleviivaa idioottiuttaan, vaikka parodisia piirteitä olisi pitänyt tehdä vaikka liiallisesta briljeeraamisesta. Idisten ja kreaamisen hokemisen sijaan hänestä olisi voinut kirjoittaa pseudoälykkään Deleuzen ja Foucault'n siteeraajan, ylikorostetun post-strukturalistin ja omahyväisen kulinaristis-taiteellisen ekletisminsä esittelijän.

Täsmällisimmin Punavuori-mainosskenen anglisminsekaisen puheenparren Kuustonen olisi voinut opetella syksyn "kohukirjasta" Graafinen suunnittelu.

Mutta Designmuseon Don't Shoot the Messenger –näyttely, jossa kirjaa myytiin, päättyi viime sunnuntaina.

Too bad, Iina.

Aika mykistävää blogaamista. Jos Oskari yrittää provosoida keskustelua, tekemällä itse itsestään pellen, niin hämmentävä hiljaisuus ja epätietoisuus jää jäljelle kun ei voi tietää onko Onninen tosissaan vai yrittääkö hän epätoivoisesti kerätä kasaan jotain huvittavaa.

[Lalli IsoTalo]

Niemen mukaan editorityön määrää ei itsessään lisätä, vaan se ammattimaistetaan. "Haemme tällä mahdollisimman ammattimaista julkaisukykyä...

Niemi myöntää, että HS:n editointi- ja julkaisukyky on ollut harrastelijatasolla. Pisteet siitä, kai.

[Kimmo Pirkkala]

^^Ensimmäisenä minullekin tuli tuosta kirjoituksesta mieleen, että nyt kalikka kalahti kun koira älähti. Hahmo ilmeisen toimiva, kun joku ärsyyntyi noinkin paljon.

Tuohon editointiryhmään sen verran, että olen hämmästynyt. Niin paljon kuin hooässää tuleekin arvosteltua, niin en kyllä ole kokenut että juuri kirjoitus- tai kielioppivirheet olisivat kovinkaan pinnalla Hesarissa.

[siviilitarkkailija]

Minun täytyy ihmetellä että jos sisältö on tuollaista, niin miksi pitää konsernitasolla keskittyä pilkku-yhdyntään. No, he varmaan tietävät mitä tekevät.

[J.M]

Tuohon editointiryhmään sen verran, että olen hämmästynyt. Niin paljon kuin hooässää tuleekin arvosteltua, niin en kyllä ole kokenut että juuri kirjoitus- tai kielioppivirheet olisivat kovinkaan pinnalla Hesarissa.

Sen verran, mitä nyt HeSarin tekstejä tulee luettua, niin ne ovat kyllä kieliopillisesti ihan OK, eikä kirjoitusvirheitä juuri esiinny. Sen sijaan verorahoilla kustannettavalta YLEltä tulevissa tuotoksissa on yleistä, että kirjoitusvirheitä löytyy. Ja YLEltä olisi mielestäni lupa odottaa vain priimaa.

[Kni]

Tuohon editointiryhmään sen verran, että olen hämmästynyt. Niin paljon kuin hooässää tuleekin arvosteltua, niin en kyllä ole kokenut että juuri kirjoitus- tai kielioppivirheet olisivat kovinkaan pinnalla Hesarissa.

Sen verran, mitä nyt HeSarin tekstejä tulee luettua, niin ne ovat kyllä kieliopillisesti ihan OK, eikä kirjoitusvirheitä juuri esiinny. Sen sijaan verorahoilla kustannettavalta YLEltä tulevissa tuotoksissa on yleistä, että kirjoitusvirheitä löytyy. Ja YLEltä olisi mielestäni lupa odottaa vain priimaa.

En minäkään ole kiinnittänyt huomiota Hesarin pilkkuvirheisiin. IL ja IS sen sijaan ovat täynnä sekä osaamisen puutteesta että huolimattomuudesta johtuvaa huonoa kieltä. Varsinkin nettiversioissa.

[J.M]

En minäkään ole kiinnittänyt huomiota Hesarin pilkkuvirheisiin. IL ja IS sen sijaan ovat täynnä sekä osaamisen puutteesta että huolimattomuudesta johtuvaa huonoa kieltä. Varsinkin nettiversioissa.

Joo, ne iltaläpyskät ovat pääsääntöisesti ihan hirveää luettavaa. Juuri sen oloista tekstiä, että on hirveällä kiireellä pykätty teksti kasaan ja painettu lähetä-nappia. Viimeksi minua huvitti tämän uutisen sanamuoto; "Kuolleen argentiinalaismiehen asunnosta löytyi lähes 10 vuoden ikäinen äitivainaa". Ja kuollut mies oli 58-vuotias. 

[siviilitarkkailija]

Asioita ja lehtiä tehdään niillä resursseilla joita on tai joita ei ole. Jos lehdykän laatu miellyttää enemmän tekijöitä kuin lukijoita, tuloksena on hesari. Jos produktio paukutetaan kasaan mikroaikataululla ja halpatyöntekijöillä niin tottakai virheitä tulee enemmän. Mutta toiminta on taloudellisesti kannattavampaa ja se jatkaa olemistaan kuin jos sitä vertaa lehteen jonka jokainen taitto on viimeistelty ja pilkku ja otsikko oikein.

Ei suomalainen kuluttaja osta kiinassa tehtyä elektroniikkatuotetta siksi koska kyseinen tuote on muka laadukkaasti tehty tai että sen valmistus on osaavammissa käsissä. Ne ostetaan siksi koska kiinalainen paukuttaa vaikka neliöpalikan pyöreästä reijästä eikä jää vaivaamaan päätään asiakkaan ongelmilla kun laite ei toimi halutulla tavalla. Ihmiset kertovat kaikki haluavansa laatua mutta kun siitä pitäisi alkaa kukkarolla maksamaan, tuleekin tenkkapoo. Oikeastaan todetaan että otetaan mielummin se halvempi, vaikka se pitkällä aikajänteellä maksaisi paljon enemmän.

[kekkeruusi]

En minäkään ole kiinnittänyt huomiota Hesarin pilkkuvirheisiin. IL ja IS sen sijaan ovat täynnä sekä osaamisen puutteesta että huolimattomuudesta johtuvaa huonoa kieltä. Varsinkin nettiversioissa.

Joo, ne iltaläpyskät ovat pääsääntöisesti ihan hirveää luettavaa. Juuri sen oloista tekstiä, että on hirveällä kiireellä pykätty teksti kasaan ja painettu lähetä-nappia. Viimeksi minua huvitti tämän uutisen sanamuoto; "Kuolleen argentiinalaismiehen asunnosta löytyi lähes 10 vuoden ikäinen äitivainaa". Ja kuollut mies oli 58-vuotias. 

Onhan ne alle 10-vuotiaat äidit kuitenkin aika harvinaisia.

[nollatoleranssi]

http://nyt.fi/a1305772425118?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=60d26c684e93b74fe3dd8061b7c9095d

Putouksen Jäbä Leisson muistuttaa enemmän puolimielistä landepaukkua kuin hipsteriä

Kuustonen ei ymmärrä, että hipsteriyden ydin on aina ollut etujoukkoajattelussa. Sosiologi Pierre Bourdieuhön viitaten on kyse kulttuurisen pääoman maksimoinnista ja kulutusvalinnoillaan erottautumisesta.

Hipsteristereotyyppi edustaa yleensä ekonomisesti jonkinlaista keskiluokkaa, mutta tavoittelee mahdollisimman korkeaa asemaa kulttuurisessa hierarkiassa. Hipstereistä on tullut aikamme kulttuurinen connoisseur-luokka, makutuomareita, jonka tottumuksia suuremmat massat alkavat ajan kuluessa kopioida.

Aika mykistävää blogaamista. Jos Oskari yrittää provosoida keskustelua, tekemällä itse itsestään pellen, niin hämmentävä hiljaisuus ja epätietoisuus jää jäljelle kun ei voi tietää onko Onninen tosissaan vai yrittääkö hän epätoivoisesti kerätä kasaan jotain huvittavaa.

Taisi kalikka tosiaan osua kohteeseensa, kun noin vakavahenkinen arvio piti kirjoittaa "sketsihahmosta".

Amerikkalaiset hipsterit vauhdissa. Toimittaja kysyy keksittyjen bändien nimistä Coachella-festivaalin vierailta ja kaikki ovat tuntevinaan kyseiset bändit (tosin taitaa tämä liittyä laajemmin amerikkalaiseen ilmiöön). Mutta tuskimpa kukaan epäilee, etteikö sama ilmiö liittyisi mainittuihin hipstereihin laajemminkin...

Lie Witness News - Coachella 2013

Mitä tulee tuohon väitteeseen, että "myöhemmin massat alkaisivat matkia näitä hipstereitä", niin eiköhän kyse ole siitä, että "joskus sokea kanakin jyvän löytää". Käytännössä siis joistakin näiden hipstereiden suosimista bändeistä, taidevillityksistä yms. tulee koko kansan villityksiä, kun taas toiset jäävät aivan marginaaliseen ilmiöön.

Eri asia vain on siinä, että voidaanko näitä hipstereitä pitää sitten joinakin edelläkävijöinä (epätodennäköistä?) vai kulkevatko he vain jokaisen muodin perässä (se todennäköisempi vaihtoehto), joka tuntuu "uudelta" ja jonka muut ovat ensin määritelleet.

[Lalli IsoTalo]

Ihmiset kertovat kaikki haluavansa laatua mutta kun siitä pitäisi alkaa kukkarolla maksamaan, tuleekin tenkkapoo. Oikeastaan todetaan että otetaan mielummin se halvempi, vaikka se pitkällä aikajänteellä maksaisi paljon enemmän.

Hyvinvointiyhteiskunnassa kaikilla on varaa halpaan.

[siviilitarkkailija]

Helsingin sanomat on itse ajamansa halpatyöyhteiskunnan ja laaduttomuuden kuopassa. Sanomat on halunnut halpatyövoiman holtitonta tuontia, laadun laskua. Se on antanut sellaisille monstereille kuin VATT:n vartiaisille ja bidaueteille kohtuutonta julkisuutta heidän hyvinvointiyhteiskunnan tuhohankkeissaan.

Sellainen käsite kun laatu on katoavaa kansanperinnettä monikulttuurisessa globaalitaloudessa. Voi kuulostaa hullulta, ja onkin. Laadun on mahdotonta kilpailla valtion tukeman holtittoman halpatuonnin ja poliittisen monikulttuurihuuhaan edessä. Sitten kun ajamansa politiikka puraisee sanoman omaa hipsteriväkeä perseeseen, alkaa julmetttu älämölö menetetyn laadun vuoksi.

[sivullinen.]

Pienen puolustuspuheen hesarin hengilö gunnalle hlauisin krijoittaa. Jos lehdellä on vielä useampi satatuhatta tilaajaa, niin mielestäni pitäisi olla mahdollista lehden toimittajien määränkin olla jonkinmoinen. Tarkoitaan vähintään sataa henkilöä. Muuten väittäisin tässä maassa resurssien jaon olevan täysin epäonnistunut. Virastoissa on satoja ihmisiä yhtä työryhmämietintöä tekemässä, jota tuskin lukee kymmenenkään ihmistä. Mutta puhtaasti verovaroilla toimivassa virastossa se ei mitään haittaa. Valde maksaa.

Tarinani juoni oli jälleen vanha tuttu huttu: Talousjärjestelmämme on läpeensä mätä. Se nimittäin on. Mitään muuta liiketoimintaa ei kannata harjoittaa kuin tukirahananontaa. Päällikkö Niemi tämän näyttää jo sisäistäneen. Jengi pihalle ja ministereiltä avustuksia anomaan. Minä sanon ei kommunismille -- mutta kaipa sitä vaan pitää opetella elämään sen kanssa. Kansan Uutisissa oli äskettäin Esko Seppäsen hyvä selvitys mistä on kyse: järjestelmäkriisistä. Se on sentään laatulehti. Äskeinen uutinen -- Perinteisen heteroseksuaalisen suhteen puolustaminen Suomessa on äärioikeistosta lähtöisin -- kertoo samaa. Juuri niin. Siinä menivät Vasemmistoliiton viestintätuet oikeaan osoitteeseen.

Eikö Suomessa voitaisi sallia puolueista riippumaton lehdistö? Eikö sille voitaisi antaa taloudelliset toimimahdollisuudet?

[Kimmo Pirkkala]

hänestä olisi voinut kirjoittaa pseudoälykkään Deleuzen ja Foucault'n siteeraajan, ylikorostetun post-strukturalistin ja omahyväisen kulinaristis-taiteellisen ekletisminsä esittelijän.

Joopa joo.


Keskustelu Putouksen käsikirjoittajien palaverista:

-"Tehdäänkö kuulkaa ylikorostettua post-strukturalistista ja omahyväistä kulinaristis-taiteellista ekletismin esittelyä ja Deuleuzea & Foucaultia siteeraava hahmo illan ohjelmaan?"
-"Tai sitten voitaisiin vain näyttää Iina Kuustosen pylly?"
-"Niin, kumpikohan keräisi enemmän katsojia koko kansalle suunnatussa viihdeohjelmassa?"

Tässä on nimittäin sellainen ero, että Putous-niminen viihdeohjelma kerää kansaa ja "myy" kuin häkä. HS ei myy. Sitä ehkä kannattaisi miettiä hetki. En sano, että Hesarin pitäisi alkaa myydä pyllyn kuvia, mutta sanon, että omahyväisen viisastelun sijaan voisi ajatella asiakaslähtöisesti sitä omaa toimintaa. Teidän tulevaisuutenne on kiinni maksavista asiakkaista ja selvästikään te ette ole kyenneet niihin tarpeisiin vastaamaan.

[siviilitarkkailija]

hänestä olisi voinut kirjoittaa pseudoälykkään Deleuzen ja Foucault'n siteeraajan, ylikorostetun post-strukturalistin ja omahyväisen kulinaristis-taiteellisen ekletisminsä esittelijän.

Mistä sen tietää? Jäbäleissönin eli Iina Kuustosen pylly ei vielä ole puhunut.

[ikuturso]

Ja tänään lehti korjaa itse itsensä.

Helsingin Sanomat aikoo parantaa omaa uutishankintaa, juttujensa laatua ja vähentää olennaisesti otsikko- ja muita kirjoitusvirheitä eriyttämällä työtehtäviä toimituksessa. HS:n toimituksessa aloittaa 40 hengen editoimiseen keskittyvä toimittajaryhmä. Päivän lehti -yksiköksi nimetty ryhmä editoi ja käsittelee keskitetysti koko lehden jutut ja sisällöt.

2014-01-15 M&M: HS perusti editoija-armeijan - nyt vähenevät virheet lehdessä

37 irtisanotaan ja 40 rekrytoidaan? Vai onko juttuköyhistä mutta hyvää suomea kirjoittavista toimittajista vaan tehty oikolukijoita?

Tämähän pohjustaa sitä, mitä jossain aiemmassa ketjussa jo ehdottelin. Monietnisiä toimittajia voidaan nyt anonyymeillä hakemuksilla rekrytoida myös Hesariin. Luku- ja kirjoitustaidolla ei ole mitään merkitystä, kunhan kerrontataito on kohdallaan. Oikolukijat kirjoittavat ne tarinat kauniilla suomen kielellä sitten lehteen.

-i-

[sivullinen.]

Pyllyn kuvien levittämisen lisäksi Suomessa pitäisi olla mahdollista levittää tietoa. Ne eivät ole toisiansa poissulkevia.

Kyse on siitä mihin resurssit käytetään. Käytetäänkö ne jokapojalle annetuihin uusiin bemareihin ja stereoihin vai kotimaisen tiedonvälityksen tuottamiseen? Siinä on kysymys. Minusta bemarit pois ja rahat hesarille. Turha valittaa myöskään mistään meidän verorahajutusta. Verorahoja kerätään yrityksiltä siinä missä muiltakin. Yritykset voisivat valittaa miten taas on heidän verorahoillaan ostettu sairaaloita, jotka eivät heidän liiketoimintaansa auta yhtään. Suunnitelmataloudessa verorahojen tai edes rahojen käyttö perusteena mihinkään on mieletön kehäpäätelmä. Valtio luo ja jakaa rahat, joten heillä, jotka rahojen puutteesta kärsivät, on vain annettu vähemmän. Se on poliittinen keskushallinnon tekemä päätös. Markkinataloudessa rahojen kanssa voitaisiin jotain perustella. Siinä kansa käyttää rahaa, ja "äänestää kukkarollaan".

Tuomas Enbuske sanoi todella viisaasti äskettäin. Hän ei halua verorahoillaan itselleen kohdistuvaa hyötyä. Se olisi hänen järkensä loukkaamista. Hän osaa kyllä parhaiten tietää miten itseään rahalla viihdyttää. Ne rahat on tarkoitettu muille tai yhteisiin tarkoituksiin.

[Sietäjä]

Tuohon editointiryhmään sen verran, että olen hämmästynyt. Niin paljon kuin hooässää tuleekin arvosteltua, niin en kyllä ole kokenut että juuri kirjoitus- tai kielioppivirheet olisivat kovinkaan pinnalla Hesarissa.

Sen verran, mitä nyt HeSarin tekstejä tulee luettua, niin ne ovat kyllä kieliopillisesti ihan OK, eikä kirjoitusvirheitä juuri esiinny. Sen sijaan verorahoilla kustannettavalta YLEltä tulevissa tuotoksissa on yleistä, että kirjoitusvirheitä löytyy. Ja YLEltä olisi mielestäni lupa odottaa vain priimaa.

Onhan siellä säännöllisesti taivutus- ja yhdyssanavirheitä ja nimiä kirjoitettu väärin. Itse en niinkään allekirjoita sisällön huonoutta, vaan viimeistelyn huolimattomuutta.

[J.M]

Tuohon editointiryhmään sen verran, että olen hämmästynyt. Niin paljon kuin hooässää tuleekin arvosteltua, niin en kyllä ole kokenut että juuri kirjoitus- tai kielioppivirheet olisivat kovinkaan pinnalla Hesarissa.

Sen verran, mitä nyt HeSarin tekstejä tulee luettua, niin ne ovat kyllä kieliopillisesti ihan OK, eikä kirjoitusvirheitä juuri esiinny. Sen sijaan verorahoilla kustannettavalta YLEltä tulevissa tuotoksissa on yleistä, että kirjoitusvirheitä löytyy. Ja YLEltä olisi mielestäni lupa odottaa vain priimaa.

Onhan siellä säännöllisesti taivutus- ja yhdyssanavirheitä ja nimiä kirjoitettu väärin. Itse en niinkään allekirjoita sisällön huonoutta, vaan viimeistelyn huolimattomuutta.

Noh, sinä varmaankin luet HeSaria enemmän kuin minä. Nykyisin luen lähinnä tänne lainatut tekstit ja silloin tällöin selailen HS:n sivua muuten vaan. Paperi-HS:n saan käsiini harvoin.

[AuggieWren]

Laaduntarkistus on todella huikealla tasolla tällä hetkellä.

[Sietäjä]

Noh, sinä varmaankin luet HeSaria enemmän kuin minä. Nykyisin luen lähinnä tänne lainatut tekstit ja silloin tällöin selailen HS:n sivua muuten vaan. Paperi-HS:n saan käsiini harvoin.

Arkisin 30-60', viikonloppuisin parikin tuntia, jos muilta menoilta liikenee aikaa.

[Venne]

Editoinnin laatu on näköjään käynnistynyt hesarissa. Narkkaria verrataan duunariin, tää on työtä hei! No, onhan se kaikille järjestöille, jotka narkeilla tienaavat hyvää duunia. Itse näiden narkkariduunarien bussia parhaani mukaan vältellessäni työmatkalla minua v*tuttaa tämä luotu ammattikunta joka helkkarin kerta kun satun samaan bussiin saapumaan. Ei se mitään, jos ovat paluumatkalla, ovat ihan ookoo silloin, mutta jos ovat menomatkalla hakemaan subuja, saattavat olla hyvinkin kiukkuisia. Ja ai miten työtä tekevänä ilahduttaa kuulla, kun tekevät napeille ja muttereilla kauppaa kaduilla. Jos minulle tulisi hesari, tämä uutinen saisi minut perumaan tilauksen. Uusi editointiryhmä näyttää kyntensä. Moniko mainostaja haluaa mainostaa lehdessa, jossa sanotaan, että narkkari on AMMATTI?

Bussissa matkustavien ammattinarkkarien asiantuntemus hämmästyttää
16.1.2014 9:49  |  45 | 
Jouni K. Kemppainen
Helsingin Sanomat

.Jouni K. Kemppainen
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien Kuukausilitteen toimittaja.

Pysäkiltä bussiin nousee rauhaton kolmikko, kaksi miestä ja nainen.

He valtaavat etuosasta parhaat paikat. Tilaa löytyy helposti, sillä heillä on römeät äänet, kulahtaneet kasvot ja pitkän päihdehistorian ränsistämä olemus.

Diagnoosi on selvä: huumehörhöjä ja arvaamattomia sekakäyttäjiä, niitä, joiden kanssa on syytä olla varpaillaan. Kolmikko saa pussukkansa ojennukseen ja aloittaa pitkän ja analyyttisen keskustelun, joka käsittelee – uuteen sähköiseen reseptijärjestelmään siirtymisen vaikutuksia.

Olen viime vuoden aikana kuullut paljon huonohampaisista suista tulevaa asiantuntevaa keskustelua: ryhdyin matkustamaan bussilla, jonka reitti kulkee yhden neulojen ja ruiskujen vaihtopisteen vierestä. Melkein jokaisella matkalla matkustajien joukosta on erottunut römeä-äänisiä seurueita, ja heidän puheitaan kuunnellessani olen oppinut paljon uutta suomalaisista huumeidenkäyttäjistä.

Olen alkanut nimittää heitä narkkariduunareiksi, sillä he eivät juuri vastaa tv:stä tuttua mielikuvaa surkeista tai vaarallisista sekoilijoista. Pikemminkin he kuulostavat arkisilta uurastajilta, joiden ammatti on elää narkomaanina.

Narkkariduunarien asiantuntemus on usein hämmästyttävän laaja-alaista. He eivät ole ainoastaan kemian ja lääketieteen eksperttejä. Monet ovat perehtyneet syvällisesti kriminologiaan ja sosiaalilainsäädännön kiemuroihin. Lailliset ja laittomat hankintakanavat ovat tiedossa – kansainvälisiä yhteyksiä unohtamatta – ja he ovat hyvin tietoisia oikeuksistaan, vastuuhenkilöistä ja valitusteistä.

Kun kerroin havainnoistani narkomaanien elämäntapaa tutkineelle sosiologi Jussi Perälälle, hän tunnisti ilmiön. Hänellä oli sille myös selitys.

Hyvinvointiyhteiskunnan narkkarityöväenluokka on syntynyt vallitsevan huumepolitiikan myötä. Kepin lisäksi yhteiskunta ryhtyi tarjoamaan porkkanoita: terveysneuvontaa, puhtaita neuloja ja korvaushoitoa. Tarkoituksena on vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja.

Porkkanaan tarttuvat narkkarit eivät oikeastaan enää elä yhteiskunnan ulkopuolella.

"Siitä tulee niille duuni, jota monet heistä hoitavat pätevästi", Perälä tiivisti.

Kuulemani mukaan narkkarin elämässä on puolensa, mutta sitä ei voi suositella. Melkein jokaisessa bussikeskustelussa mainitaan kollega, joka on juuri kuollut.


Kirjoittaja on HS:n Kuukausiliitteen toimittaja.

.

[Siili]

Bussissa matkustavien ammattinarkkarien asiantuntemus hämmästyttää
16.1.2014 9:49  |  45 | 
Jouni K. Kemppainen
Helsingin Sanomat
....

Porkkanaan tarttuvat narkkarit eivät oikeastaan enää elä yhteiskunnan ulkopuolella.

"Siitä tulee niille duuni, jota monet heistä hoitavat pätevästi", Perälä tiivisti.

Kuulemani mukaan narkkarin elämässä on puolensa, mutta sitä ei voi suositella. Melkein jokaisessa bussikeskustelussa mainitaan kollega, joka on juuri kuollut.


Kirjoittaja on HS:n Kuukausiliitteen toimittaja.

Eiköhän kohta hesarissa ilmesty artikkeli, jossa pysyvästi työttömyyskorvauksella ja toimeentulotuella elämistä kutsutaan "duuniksi".  Eli jos osaa maksimoida itselle kohdistetut tuet, on erityisen hyvä duunari.

[nollatoleranssi]

Myöskään tilastot eivät puhu sen puolesta, että Intia olisi muuttunut naisille erityisen vaaralliseksi.

Raiskausuutisten yhteydessä on toisteltu tietoa, jonka mukaan Intiassa ilmoitetaan raiskauksesta joka 21. minuutti. Tahti kuulostaa dramaattiselta, muttei kerro ongelman laajuudesta verrattuna muihin maihin. Intiassa on 1,2 miljardia asukasta.

Vuonna 2012 Suomessa poliisin tietoon tuli 1 009 raiskausta. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa ilmoitetaan raiskauksista Intiaa useammin.

Suomen suurlähetystöille ilmoitettiin viime vuonna 13 seksuaalirikoksesta, jotka kohdistuivat suomalaiseen ulkomailla.

Viisi ilmoituksista tehtiin Turkissa, Intiassa ei yhtään.

Mutta mikään ei valehtele yhtä paljon raiskaustilastot. Iso osa raiskauksista jää sekä Suomessa että Intiassa raportoimatta häpeän ja muiden syiden takia.

Julkisuutta saaneet raiskaustapaukset ovat järkyttäviä rikoksia, ja niistä pitää puhua tulevien tapausten estämiseksi. Mutta ne ovat yksittäistapauksia, joita ei voi selittää yleistyksillä Intiasta tai intialaisista.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Raiskaukset+t%C3%A4rvelev%C3%A4t+Intian+mainetta/a1389791897446

Aiheesta on oma ketjunsakin täällä.

Toimittajan näkemys tästä aiheesta vaikuttaa olevan varsin "perinteinen". Hyvänä esimerkkinä Suomikin mainitaan jutussa, vaikka samalla ei huomioida sitä, miten yleisesti suhtaudutaan ja on suhtauduttu raiskaustapauksiin mm. Intiassa (ja Suomessa). Ei liene täysin sattumaa myöskään, että kyseisestä maasta (Intiasta) ovat nämä "hirmutarinat" lähteneet liikkeelle (samanlaisia tarinoita saa lukea korkeintaan tietyistä Afrikan maista).

Perinteiseen tapaan muistetaan myös mainita ne mystiset "erikoistilastot" eli "valtaosa tapauksista jää pimentoon" (tällä on kai tarkoitus antaa ymmärtää, että ne ns. tavissuomalaismiehethän ovat pääosassa raiskauksissa), vaikka tuota ajatusta voi kai katsoa siltäkin suunnasta, että ne jotka johtavat tilastoja niin tekevät myös eniten niitä raiskauksia "kotioloissa"? Toisaalta voidaanko tuollaisia mystisiä hatusta-vedettäviä-tilastoja koskaan käyttää jonakin virallisena aineistona näissä tapauksissa?

Huvittava esimerkki on siitäkin, ettei suomalaisiin olisi kohdistunut raiskauksia Intiassa, vaan Turkissa. Ei tietenkään, koska Suomessa tuskin tapahtuu mitään erikoisempaa joukkomatkailua Intiaan.