Mikä on se raja? (vuokra vs omistusasunnot)

[Alkuasukas]

Saa pörssiosakkeisiin lainaa. Nordnet kelpuuttaa noin 50-75% arvosta vakuudeksi. Mikäli kurssi laskee pyydetään lisävakuuksia tai menee myyntiin.

[jka]

Saa pörssiosakkeisiin lainaa. Nordnet kelpuuttaa noin 50-75% arvosta vakuudeksi. Mikäli kurssi laskee pyydetään lisävakuuksia tai menee myyntiin.

Saa "teoriassa". Kaupan kassa saa ilman, että pankinjohtaja edes räpäyttää silmiä, 100.000 euroa asuntolainaa tuosta vaan. Kaupan kassa ei todellakaan saa 100.000 euroa sijoitettavaksi pörssiosakkeisiin. Ei edes 50% vakuusarvolla.

[ApinA]

Raja oman oston ja vuokralla asumisen välillä on selkeä. Kun lainakulut+vastike ovat alemmat kuin vuokrakulut on oman ostaminen järkevämpää.

Jos vuokrakulut ovat samat kuin vastike ja lainanhoitokulut, ei ole mitään järkeä ostaa asuntoa. Lainaluhennysrahat kannattaa silloin sijoittaa korkeampikorkoisiin sijoituksiin.

Itse asiassa asia on juuri päinvastoin. Lainanlyhennysrahoja ei edes jää sijoitettavaksi jos vuokrakulut olisivat samat kun lainanhoitokulut+vastike.

Vai tarkoititko lainanhoitokuluilla pelkkiä korkoja? Niin korkeita korkoja mikään pankki ei tarjoa, että ne olisivat kuussa yhtä paljon kun kämpän vuokra, ei lähimainkaan ellei vuokra ole poikkeuksellisen alhainen.

Siis vastasin väitteeseen, että oman asunnon osto on järkevää aina kun korot+vastike on pienempi kuin vuokra.

[Alkuasukas]

Saa pörssiosakkeisiin lainaa. Nordnet kelpuuttaa noin 50-75% arvosta vakuudeksi. Mikäli kurssi laskee pyydetään lisävakuuksia tai menee myyntiin.

Saa "teoriassa". Kaupan kassa saa ilman, että pankinjohtaja edes räpäyttää silmiä, 100.000 euroa asuntolainaa tuosta vaan. Kaupan kassa ei todellakaan saa 100.000 euroa sijoitettavaksi pörssiosakkeisiin. Ei edes 50% vakuusarvolla.

Saa varmasti jos maksukyky riittää. Ei se kassa välttämättä saa sataa tonnia asuntolainaakaan.

[Mika.H]

Saa pörssiosakkeisiin lainaa. Nordnet kelpuuttaa noin 50-75% arvosta vakuudeksi. Mikäli kurssi laskee pyydetään lisävakuuksia tai menee myyntiin.

Saa "teoriassa". Kaupan kassa saa ilman, että pankinjohtaja edes räpäyttää silmiä, 100.000 euroa asuntolainaa tuosta vaan. Kaupan kassa ei todellakaan saa 100.000 euroa sijoitettavaksi pörssiosakkeisiin. Ei edes 50% vakuusarvolla.

Niin saa kaupan kassa lainaa. Nyt. Tosin niin saivat jenkkineekeritkin ja kreikkalaiset ja muutama muukin.

Ai niin, mutta Suomessahan asiat ovat toisin. Nyt ja iänkaikkisesti.

[jka]

Saa pörssiosakkeisiin lainaa. Nordnet kelpuuttaa noin 50-75% arvosta vakuudeksi. Mikäli kurssi laskee pyydetään lisävakuuksia tai menee myyntiin.

Saa "teoriassa". Kaupan kassa saa ilman, että pankinjohtaja edes räpäyttää silmiä, 100.000 euroa asuntolainaa tuosta vaan. Kaupan kassa ei todellakaan saa 100.000 euroa sijoitettavaksi pörssiosakkeisiin. Ei edes 50% vakuusarvolla.

Saa varmasti jos maksukyky riittää. Ei se kassa välttämättä saa sataa tonnia asuntolainaakaan.

No, tästä on turha väitellä. Joka tapauksessa asunnon vakuusarvo on montakymmentä prosenttiyksikköä suurempi kuin muiden sijoitusten ja sijoituslainan korko 2-4-kertainen asuntolainan korkoon verrattuna vaikka saisikin lopulta lainaa pörssiosakkeisiin. Asuntoa ei myöskään realisoida niin helposti jos se menee alle vakuusarvon. Kaikki muut sijoitukset menee myntiin heti kun vakuusarvot paukkuu, joten pieleen mennyttä ajoitusta ei enää paikata. Asunnon arvon palautumista voi odottaa 20 vuotta jos vain lainanhoitokyky riittää.

[vilach]

Otsikolla viittaan siihen että paljonko kannattaa maksaa vuokraa kämpästä ennen kuin tulee järkevämmäksi ostaa oma luukku? 800€? 1000€? 1200€?

Riippuu siitä miten suuri hoitovastike vastaavassa omistusasunnossa on ja siitä miten paljon vastaava omistusasunto maksaa.

Vuokrani on 240 euroa.
Hoitovastike vastaavassa omistusasunnossa noin 100 euroa.
Ero 140 euroa.
Vastaava omistusasunto maksaa 100-110 tuhatta.

Asunnon hinta jaetaan vuokran ja hoitovastikkeen erotuksella:

100.000/140=59.5 vuotta.
Eli omistusasunto maksaa itsensä takaisin 60 vuodessa täysin korottamalla lainalla, jos omistusasunnossa ei tule mitään remontteja, se on älyttömän pitkä aika.

Veljeni asunto:
Vuokra 300.
Vastaavan omistusasunnon hoitovastike noin 140.
Vastaavan hinta 110-120 tuhatta.
110.000/(300-140)=57 vuotta.
Hänenkin tapauksessa omistusasunnon osto on hyvin huono sijoitus.

Vanhempien asunto:
Vuokra 575 euroa.
Vastaavan omistusasunnon hoitovastike noin 250.
Vastaavan hinta noin 130.000.
125000/(575-250)=32 vuotta.
Myös liian pitkä aika.
Niin suuren lainan he eivät pysty millään maksamaan, koska he ovat lähes eläkeläisiä.

Tämä on siis rahallinen puoli.

Jos vuokratalossa asuu paljon kehitysmaalaisia ja vaihto kehitysmaalaistamattomaan taloon voi kestää pitkään, niin voi olla kannattavaa ostaa omistusasunto vaikka rahallisesti se olisi ei kannattavaa.

Minun rapussa onneksi vielä asuu vähän kehitysmaalaisia, suuri osa naapureista ovat hiljaisia.
Mutta kesäisin pihalla paljon melua kehitysmaalaisten takia.

Vanhempien talo on onneksi vielä lähes kehitysmaalaistamaton, mutta viereisissä taloissa niitä on jonkin verran.

Myös veljeni talossa ja viereisissä taloissa onneksi vielä on hyvin vähän kehitysmaalaisia.
Vituttaa, että moni edullisessa vuokra-asunnossa asuva joutuu tulevaisuudessa ottamaan jättilainan huonon maahanmuuttopolitiikan takia ja muuttamaan pois tutusta asunnosta ja kaupunginosasta.

[Alkuasukas]

Vilachin veljen vuokranantaja tyytyy noin 1,7% tuottoon asunnollaan, ja se on poikkeuksellisen huono tuotto. Itseasiassa jää reilusti alle inflaation. Tosin ei se ole hullu joka pyytää, vaikka pyytäisi liian vähän. 4% tuotolla vuokra olisi siinä 495€.

[vilach]

Vilachin veljen vuokranantaja tyytyy noin 1,7% tuottoon asunnollaan

Paljon korkeamman, kuin 1.7%, koska talon todelliset rakennuskustannukset ovat paljon halvempia, kuin nykyiset "markkinahinnat".
Kaupungin vuokra-asunnoilla ei ole tarkoitusta tehdä suurta tuottoa. Jos laskea todellisen hinnan mukaan (ilman keinotekoista pulaa), niin tuotto olisi yli 3%. Minun asunnon tapauksessa yli 4%, koska se on pienempi ja huonompi. Saksassa Helsingin kokoisessa Kölnissä asuntojen vuokrat vapailla markkinoilla ovat samanlaisia, kuin Helsingissä kaupungin 60 luvun vuokrataloissa, vaikka rakennuskustannukset siellä ovat korkeampia pehmeän maaperän (= paalutuksen) takia. Se on sen takia, koska siellä ei ole kaavoitusmonopolia.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Vuokralla kannattaa asua:

http://www.nelonen.fi/uutiset/talous/uutinen/ilmarinen-osti-asunnon-my%C3%B6s-harri-sailakselle

Tyhmä se on, joka asuu omassa asunnossa kaikkien kulujen ja riskien kanssa sen sijaan, että asuisi muiden maksamassa asunnossa maksaen alihintaista vuokraa.

[vilach]

Vuokralla kannattaa asua:
http://www.nelonen.fi/uutiset/talous/uutinen/ilmarinen-osti-asunnon-my%C3%B6s-harri-sailakselle

Maailma ei ole niin mustavalkoinen. Kuten yllä kirjoitin rahallisen puolen lisäksi on olemassa muita syitä asua omistusasunnossa. Moni edullisessa vuokra-asunnossa asuva lähtee sieltä pois kehitysmaalaisten takia, vaikka pitää asunnosta ja kaupunginosasta. Minun veljeni pitää omasta asunnosta ja lähtee sieltä pois vain silloin jos taloon muuttuu paljon kehitysmaalaisia ja jos jonotus kehitysmaalaistamattomaan taloon kestäisi liian pitkään.

[Alkuasukas]

Kaupungin vuokra-asunnoilla ei ole tarkoitusta tehdä suurta tuottoa.

Jokunen viesti sitten mainittiinkin, että laskelmat pätevät (yleensä) vain markkinahintaisilla asunnoilla. Noita kaupungin asuntoja me veronmaksajat saamme tukea.

[junakohtaus]

Joku on tämän varmaan jo sanonut, mutta junakohtaukselassa on mietitty, että aina kannattaa ostaa, mikäli a) siihen on rahaa b) tietää ettei tahdo ihan heti muuttaa pois. Tämä ihan vain siksi, että omaa maksamalla omaisuus karttuu ja vuokraa maksamalla karttuu jonkun muun omaisuus.

Tämä ei tietenkään ole aivan näin suoraviivaista, mutta tällä nyt on kuitenkin menty.

[Rubiikinkuutio]

Vilachin veljen vuokranantaja tyytyy noin 1,7% tuottoon asunnollaan, ja se on poikkeuksellisen huono tuotto. Itseasiassa jää reilusti alle inflaation. Tosin ei se ole hullu joka pyytää, vaikka pyytäisi liian vähän. 4% tuotolla vuokra olisi siinä 495€.

No siis vuokrathan määräytyvät viimekädessä markkinoiden mukaan eivätkä vuokratuottojen mukaan. Välillä markkinatilanne sallii vuokranantajille reilusti korkeammatkin vuokrat ja välillä on tyydyttävä siihen mitä saa.

Sekä kiinteistöt, että asuntoosakkeet ovat sijoituskohteita laittoi niitä vuokralle tai ei. Mitään takuita tulevasta hintakehityksestä tai mahdollisista vuokratuloista ei ole.

[Rubiikinkuutio]

Joku on tämän varmaan jo sanonut, mutta junakohtaukselassa on mietitty, että aina kannattaa ostaa, mikäli a) siihen on rahaa b) tietää ettei tahdo ihan heti muuttaa pois. Tämä ihan vain siksi, että omaa maksamalla omaisuus karttuu ja vuokraa maksamalla karttuu jonkun muun omaisuus.

Tämä ei tietenkään ole aivan näin suoraviivaista, mutta tällä nyt on kuitenkin menty.

Tasapainoisessa matrkinatilanteessa junakohtaukselassa on mietitty ihan oikein. Mahdolliset eurokriisit kreikan, portugalin, irlannin ja italian lopulta pyllähtäessä voivat sitten olla erilaiset.

[junakohtaus]

Jos korot piikittävät ihan helvetisti, kusessa ollaan, mutta muuten peffa kestää kyllä markkinoiden notkahduksen juuri siksi, että tästä ei vähään aikaan olla lähdössä yhtään minnekään. Oikeastaan kunnon daivi markkinoilla olisi meidän etu, koska sen jälkeen nousun alkaessa pienten hinnat nousevat ensin ja isojen vasta sitten, eli päästäisiin päivittämään neliöitä enempiin huomattavan huokealla välirahalla.

Muutenkin tässä voi aika turvallisesti lähteä siitä, että kaksio Helsingin Vallilassa on viimeinen, joka lakkaa käymästä kaupaksi.

[Rubiikinkuutio]

Muutenkin tässä voi aika turvallisesti lähteä siitä, että kaksio Helsingin Vallilassa on viimeinen, joka lakkaa käymästä kaupaksi.

Yleisesti ja maailmanlaajuisesti mitä isommassa kaupungissa ja mitä paremmalla paikalla, niin sitä pienemmät ovat hintojen notkahdukset kriisin sattuessa suhteessa syrjäkyliin. Poikkeusena sitten jotkut lomaparatiisien kalliit kakkosasunnut esim. Ranskan rivieeralla.

[tyhmyri]

Yleisesti ja maailmanlaajuisesti mitä isommassa kaupungissa ja mitä paremmalla paikalla, niin sitä pienemmät ovat hintojen notkahdukset kriisin sattuessa suhteessa syrjäkyliin. Poikkeusena sitten jotkut lomaparatiisien kalliit kakkosasunnut esim. Ranskan rivieeralla.

Japani. Hintojen lähes pysyväluonteinen pudotus vuoden 1990 jälkeen on kolhinut erityisesti suurten kaupunkien parhaita paikkoja. Niissä on olleet kovimmat hinnat. Mikäli Euroalueen inflaatio ei käynnisty, niin vaara Japanin mallin mukaisesti deflaatiokierteestä on todellinen.

[Rubiikinkuutio]

Japani. Hintojen lähes pysyväluonteinen pudotus vuoden 1990 jälkeen on kolhinut erityisesti suurten kaupunkien parhaita paikkoja. Niissä on olleet kovimmat hinnat. Mikäli Euroalueen inflaatio ei käynnisty, niin vaara Japanin mallin mukaisesti deflaatiokierteestä on todellinen.

Joo. Mennyt kehitys ei ole tae tulevasta. Kuplaa voi syntyä minne vaan ja kaikkiin tuloluokkiin.

[junakohtaus]

Kaikkihan mahdollista on, mutta tähän mennessä Suomessa aina (lue sen jälkeen, kunHelsingin  kantakaupungin vanhoihin taloihin saatiin kylpyhuoneet) jokainen liike markkinoilla on lähinnä parantanut hintasuhdetta vaihdettaessa Helsingissä kantakaupungin pikkuasunnosta isompaan ihan mihin tahansa.

Lisäksi on niinkin, että jossain pitää asua joka tapauksessa.

[jka]

No siis vuokrathan määräytyvät viimekädessä markkinoiden mukaan eivätkä vuokratuottojen mukaan. Välillä markkinatilanne sallii vuokranantajille reilusti korkeammatkin vuokrat ja välillä on tyydyttävä siihen mitä saa.

Tähän heittäisin mielenkiintoista tilastotietoa. Pisin aikasarja, jonka olen vuokrista löytänyt.

http://www.stat.fi/til/asvu/2008/asvu_2008_2009-02-20_kat_001_fi.html

Keskimääräisten neliövuokrien (€/m2/kk) kehitys koko maassa vuosina 1975–2008

(http://www.stat.fi/til/asvu/2008/asvu_2008_2009-02-20_kat_001_fi_001.gif)

Tuo kuva on mielestäni aika hämmästyttävä. Vuokrat ei siis ole koskaan laskeneet viimeisen 35 vuoden aikana. Muutama vuosi ollaan joskus junnattu paikoillaan, mutta vuokrien tasainen nousu on kyllä hämmästyttävää. 90-luvun lamassakin kun asuntojen hinnat tippui 50%, vuokrat ei laskeneet yhtään.

Kuvan perusteella voisi jopa sanoa, että vuokrat ei määräydy kovinkaan markkinaehtoisesti. Ainakaan asuntojen hinnalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Samoin sanoisin, että vuokralainen, joka kuvittelee, että vuokrat joskus laskee kun asuntojen hinnat laskee saattaa tulla pettymään karvaasti.

[Alkuasukas]

Japani. Hintojen lähes pysyväluonteinen pudotus vuoden 1990 jälkeen on kolhinut erityisesti suurten kaupunkien parhaita paikkoja. Niissä on olleet kovimmat hinnat. Mikäli Euroalueen inflaatio ei käynnisty, niin vaara Japanin mallin mukaisesti deflaatiokierteestä on todellinen.

Japanin hinnat nousivat jyrkästi vuosina 1987-1990 (eli samat 24-36kk kuin Suomessa) ja putosivat sen jälkeen lähtötasolleen. Eli jos ei ostanut asuntoi noiden 3 vuoden aikana niin on omillaan. Hinnannousu oli noin 2,5- kertainen tuona aikana.

[tyhmyri]

^Itse asiassa tuo ei pidä paikkaansa Japanin tapauksessa. Jos osti asunnon 1979 tai aikaisemmin, niin on nominaalisesti omillaan. Asiasta löytyy hauska interaktiivinen kartta täältä.

Jos Euroopassa käy yleisemmin noin, niin EKP on onnistunut todella eeppisessä mokaamisessa.

[Rubiikinkuutio]

Tähän heittäisin mielenkiintoista tilastotietoa. Pisin aikasarja, jonka olen vuokrista löytänyt.

Sitten kun tuon keskimääräisen jättää pois ja tutkii tarkemmin noita käppyröitä erikseen keskustassa, p-seudulla, maaseudula ja jos vielä ertaisi sitä palkkatasoon, niin käyrä muuttuisi aina vaan iintoisammaksi.

Tuo kuva on mielestäni aika hämmästyttävä. Vuokrat ei siis ole koskaan laskeneet viimeisen 35 vuoden aikana. Muutama vuosi ollaan joskus junnattu paikoillaan, mutta vuokrien tasainen nousu on kyllä hämmästyttävää. 90-luvun lamassakin kun asuntojen hinnat tippui 50%, vuokrat ei laskeneet yhtään.

Vertailu sen hentkiseen palkkatasoon ja inflaatiokorjaus olisi myös kiintoisaa nähtävää.

Kuvan perusteella voisi jopa sanoa, että vuokrat ei määräydy kovinkaan markkinaehtoisesti. Ainakaan asuntojen hinnalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Nimeomaan vuokrat määräytyvät markkinaehtoisesti ja nimenomaan asutojen hinnat määräytyvät siitä erillisesti.

Samoin sanoisin, että vuokralainen, joka kuvittelee, että vuokrat joskus laskee kun asuntojen hinnat laskee saattaa tulla pettymään karvaasti.

Niimpä ja miksipä kukaan niin odottaisikaan, kun vuokrat eivät määräydy tuoton mukaan, vaan markkinoiden mukaan.

[Alkuasukas]

^Itse asiassa tuo ei pidä paikkaansa Japanin tapauksessa. Jos osti asunnon 1979 tai aikaisemmin, niin on nominaalisesti omillaan. Asiasta löytyy hauska interaktiivinen kartta täältä.

Jos Euroopassa käy yleisemmin noin, niin EKP on onnistunut todella eeppisessä mokaamisessa.

Mielenkiintoista, koska muut löytämäni käyrät ovat allaolevan kaltaisia. Jyrkkä nousu 87-89, sen jälkeen tiukkaa laskettelua.

(http://www.marketoracle.co.uk/images/2008/japan-house-prices--nov08.gif)

[jka]

Tapana on, että kun yksi vuokralainen lähtee vuokranantajat tekevät "tasokorotuksen" eli laittavat kämpän markkinoille hieman kalliimmalla kun mitä edellinen maksoi. Etenkin jos välissä on tehty pintaremontteja.
Tästä tulee vielä lisää hinnankorotusta.
Lisäksi ainakin suurissa kaupungeissa on suuria yrityksiä vuokranantajia kuten vakuutusyhtiöt, jotka pystyvät suuren asuntomassansa turvin pitämään hintoja yllä.
Tämä "vedätys" on tyypillissä, myöt liiketilojen osalta. Suuret liiketilavuokraajat pitävät tilat tyhjinä, jopa vuosia, kunnes vuokralainen löytyy pyydetyllä hinnalla. He eivät alenna hintoja missään vaiheessa koska se saattaisi pistää käyntiin yleisen tinkimisrallin.

Kaikki tämä on mahdollista koska kysyntä on tasaista ruuhkakeskuksista. Kysyntä taas on ylläpidetty urbanisoimalla Suomi eli näivettämällä maakunnat siirtämällä työpaikat kaupunkeihin.

Ainoa asia, joka mielestäni selittää tuon on juuri mainitsemasi kysynnän tasaisuus. Mutta, tuokin voi muuttua. Pääkaupunkiseudulla on jo useita alueita, joiden kysyntä perustuu käytännössä kokonaan kaupungin sosiaalitoimeen. Esim. Espoon keskus ja Helsingin Mogadishu. Näille alueille ei todellakaan ole minkäänlaista "vapaarahoitteista" kysyntää enää ollenkaan. Kyyninen voisi sanoa, että vuokria pidetään korkeana veronmaksajien rahoilla.

[tyhmyri]

Mielenkiintoista, koska muut löytämäni käyrät ovat allaolevan kaltaisia. Jyrkkä nousu 87-89, sen jälkeen tiukkaa laskettelua.

No, äkkiähän sen laskisi Japanin tilastokeskuksen luvuista. Muistelen joskus katsoneeni tilastolukuja liikehuoneistojen osalta ja niiden osalta on tultu alas 70-80% vuoden 1990 hinnoista ja lasku vain jatkuu. En jaksa kaivaa asuntokauppalukuja, ei ole niin kiinnostava asia minulle. Mutta tuolta tilastokeskuksestahan ne oikeat luvut saa, joten turha asiasta sinänsä on vääntää.

[Alkuasukas]

Tokion kehitys:

(http://tochi.mlit.go.jp/h19hakusho/chapter1_sec1/E1-1-02.gif)

Helsingin hinnat:

(http://www.stat.fi/til/ashi/2009/02/ashi_2009_02_2009-07-30_tie_001_fi_001.gif)

Samantyyppistä käyrää, paitsi että Tokio jäi laahaamaan vuoden 82/84-tasolle. Mielenkiintoista nähdä mihin tästä.

[sr]

Vuokrani on 240 euroa.
Hoitovastike vastaavassa omistusasunnossa noin 100 euroa.
Ero 140 euroa.
Vastaava omistusasunto maksaa 100-110 tuhatta.

Vastaavan? Ei kunta myy asuntoja. Vertaat siis omenoita ja appelsiineja. Sinä satut hyväonnisena asumaan asunnossa, jonka vuokra ei vastaa markkinavuokraa. Et tietenkään voi verrata tämän kannattavuutta markkinahinnalla ostetussa asunnossa asumiseen. Tai tietenkin voit, mutta johtopäätös tästä on se, että "on kivaa, jos pääsee veronmaksajien subventoimana asumaan". Muuten se ei tähän keskusteluun juuri tuo lisäinformaatiota.

Myös veljeni talossa ja viereisissä taloissa onneksi vielä on hyvin vähän kehitysmaalaisia.
Vituttaa, että moni edullisessa vuokra-asunnossa asuva joutuu tulevaisuudessa ottamaan jättilainan huonon maahanmuuttopolitiikan takia ja muuttamaan pois tutusta asunnosta ja kaupunginosasta.

Ai, että vituttaa, kun saa asua veronmaksajien kustannuksella markkinahintoja alemmalla vuokralla, niin sitten veronmaksajat eivät koko ajan tanssikaan oman pillin mukaan, vaan hui kauheata sijoittavat (kuluja säästääkseen) myös pakolaisia, joiden asumisen joutuvat joka tapauksessa kustantamaan, niiden suomalaisten subventioasukkaiden joukkoon. Sinusta muiden veronmaksajien pitäisi kiltisti kustantaa sinulle markkinahintaa halvempi asuminen (samalla, kun itse maksavat kalliita asuntolainojaan) ja vielä sen jälkeenkin sijoittaa ne humanitääriset maahanmuuttajat pois sinun silmistäsi. En ole kyllä vastaavaa röyhkeyttä kuullut koskaan.

[vilach]

Noita kaupungin asuntoja me veronmaksajat saamme tukea.

Tukea? Kaupungin asunnot eivät saa tukea, vaan niiden hinta on todellinen.
"Vapailla" markkinoilla hinnoissa on paljon ilmaa keinotekoisen pulan takia.
Juttu kaupungin vuokra-asunnoista:
http://www.youtube.com/watch?v=7FX1YRMBvNE
http://www.youtube.com/watch?v=QNLkduZLKfs

Asuntojen hinnat vapailla markkinoilla Kölnissa:
http://www.kalaydo.de/anzeigen/realestate/lettings/apartment/result/?areaId=5315000

Asuntojen hinnat Suomessa:
(http://www.stat.fi/til/ashi/2009/02/ashi_2009_02_2009-07-30_tie_001_fi_001.gif)
Miksi 70-80 luvulla asunnot maksoivat noin 100 yksikköä ja nyt Helsingissä yli 200?
Onko Helsingissä nyt joku ihmeellinen maasäteily, joka tekee rakentamisesta erityisen kalliin?

Sääli, että sinuun propaganda uppoaa. Kun telkkarissa sanotaan koko ajan "rakennuskustannukset nousevat", niin monet uskovat, että kerrostaloneliön todellinen rakennushinta on 4000 euroa, vaikka se on korkeintaan 2000.
Jos se olisi totta, niin omakotitalossa rakennushinta olisi 8000 euroa, eikä kenelläkään olisi varaa asua omakotitalossa.
Sen lisäksi asuntojen keskikokosääntelyn takia 60 luvun kerrostalossa vuokrayksiössä "vapailla" markkinoilla neliö maksaa 22 euroa kuussa, kun neliössä jopa 11-12.
Minun kaupungin yksiössä neliö maksaa 9 euroa, eli vain vähän halvempi, kuin neliössä "vapailla" markkinoilla Helsingissä, jossa on keinotekoinen pula.
Uskotko siihen, että 60 luvun talon 25 neliön yksiön todellinen hinta on 100.000?

Joku on tämän varmaan jo sanonut, mutta junakohtaukselassa on mietitty, että aina kannattaa ostaa, mikäli a) siihen on rahaa b) tietää ettei tahdo ihan heti muuttaa pois. Tämä ihan vain siksi, että omaa maksamalla omaisuus karttuu ja vuokraa maksamalla karttuu jonkun muun omaisuus.

Tätä omaisuutta ei voi muuttaa rahaksi, koska joudut taivaan alle, sitä ei voi viedä hautaan.
Asumalla kaupungin talossa, jossa on vähän/ei ole kehitysmaalaisia ei kannata ostaa omistusasuntoa, koska nouruudessa/aikuisuudessa tulee paljon vähemmän rahaa viihteeseen.

Vastaavan? Ei kunta myy asuntoja. Vertaat siis omenoita ja appelsiineja.

Kyllä vastaavan. Samanlainen talo, sama kaupunginosa, sama neliömäärä.
Mitä tässä on epäselvää?

Sinä satut hyväonnisena asumaan asunnossa, jonka vuokra ei vastaa markkinavuokraa.

Kuka tahansa voinut saada vastaavan asunnon, jos olisi hakenut ajoissa.
Vanhempien luona asuva yli 18 vuotias kuuluu erittäin kiireelliseen luokkaan jonossa riippumatta vanhempien tuloista.
Sen lisäksi on epärehellistä kutsua nykyistä asuntotilannetta Suurhelsingissä markkinaksi.
Keinotekoinen pula yhdistettynä keskikokosääntelyyn tekee yksiöiden neliöhinnoista älyttömiä.

on kivaa, jos pääsee veronmaksajien subventoimana asumaan

Kirjoitin tästä yllä.
Sääli, että sinuunkin propaganda uppoaa, pitää ajatella omilla aivoilla.
Jos Suurhelsingissä ei olisi kaavoitusmonopolia eikä keskikokosääntelyä, niin vuokrayksiössä vapailla markkinoilla pääomaveroton (hinta ilman pääomatuloveroa, joka on käytännössä vero veron päälle, koska asunnon myynnissä on jo maksettu veroa) hinta olisi suurin piirtein, kuin nyt 60 luvun kaupungin vuokratalossa.