Kunnan organisaation suhteellinen tehokkuus

[Ur-ho-man]

Tämän uutisen pohjalta askartelin pienen vertailun pohjalaisista kaupungeista Vaasa ja Seinäjoki.
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/yli-2500-n-ero-vaasan-ja-seinajoen-henkilostomaarissa-1.1147458?localLinksEnabled=false

Seinäjoki
Väkiluku 2011: 58 624
Kaupungin työntekijät 2010: 3728, jossa kolme suurinta

• Sosiaali- ja terveyskeskus 1 870
• Sivistyskeskus 934
• Tekniikkakeskus 400

Veroprosentti 2011: 19,25
Henkilöstökulut 2011: 153,4
Toimintakulut: 318,9
Suhdeluku asukasta per virkamies 58 624/3728 = 15,7
Lähde: http://www.seinajoki.fi/ajankohtaista/tiedotteet/.seinajoella_historiansa_paras_tilinpaatos.html/38804.pdf

Vaasa
Väkiluku 2012: 60 435
Kaupungin työntekijät 2010: 6334, jossa kolme suurinta

• Sosiaali- ja terveystoimi 2000
• Varhaiskasvatus ja perusopetus 1607
• Ammatilliset koulut ja lukiot 783

Veroprosentti 2012: 19,50
Henkilöstökulut 2010: 217,2
Toimintakulut: 433,3
Suhdeluku asukasta per virkamies 60 435/6334 = 9,5
Lähde: http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithoutBanner.aspx?id=384161

-----

Koululaitoksen henkilöstömäärä Vaasassa vaikuttaa suorastaa huimalta verrattuna Seinäjokeen. Miten tämä on mahdollista? Kaksikielisyys? Vastaanottokeskus ja siitä seuraavat tulkki- ja opetuskulut? Kaiken lisäksi ikäjakauma 2010:
Vaasa 0–14-v. 15,9 %
Seinäjoki 0–14-v. 18,2 %

-----
Haastan teidät hankkimaan vastaavat tiedot lähikaupungeistanne! Tämän harjoituksen jälkeen näemme karkealla tasolla miten tehokkaita kaupungit ovat. Luvuista ei voi vetää kovin suoria johtopäätöksiä mutta ne antavat suuntaa. Kaikissa kaupungeissa esim. henkilöstömäärät eivät ole vartailukelpoisia. Googleen hakusanat tilinpäätös + kaupungin nimi niin pitäisi löytyä tietoa.

-----

Kooste (kuinka monta asukasta kaupungissa on yhtä virkamiestä kohden)

Seinäjoki 15,7
Vaasa 9,5

[Joker]

Ihan hyvä idea ja lasketut suhdeluvut ovat varmaan suuntaa-antavia.

Laskelmissa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon kuinka paljon kunta/kaupunki on ulkoistanut eri tehtäviään. Niiden työmäärä on pois kunnan henkilöstömäärästä ja kulut menevät ihan eri momentilta. Palvelujen ulkoistamista tarkastellaan usein hyvin lyhyellä ajanjaksolla ja pitemmällä aikavälillä palvelujen osto voi tulla hyvin kalliiksi, jolloin kunnan omaa henkilöstöä on vähän, mutta menot silti suuret.

Lisäksi pitäisi huomioida kunnan perustamat osakeyhtiöt, jotka ovat erillisiä yksiköitä, vaikka tuottavatkin palveluita kunnalle enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Lisäksi kunnan liikelaitosten rooli voi vaihdella.

Oppilaitoksista ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut ovat perinteisesti olleet kuntien tai kuntayhtymien omistuksessa. Nyt niitä on viimeisen viiden vuoden aikana muutettu säätiöiksi tai osakeyhtiöiksi. Oppilaitoksetkaan eivät tuota voittoa, joten tämän "ulkoistamisen" kautta kunnan henkilöstömäärä pienenee, mutta kulut pysyvät samana kun kunta "ostaa" koulutuspalvelut yritykseltä. Tämäkin pitäisi huomioida paikkakunnilla joilla on merkittäviä oppilaitoksia tai joihin tullaan opiskelemaan naapurikunnista.

Että onnea vaan laskelmille. Jos saat yleispätevän laskentamallin luotua, niin sitä kannattaa tarjota Kuntaliitolle, he ovat perehtyneet asiaan melkoisen syvällisesti, mutta viisastenkiveä ei ole vielä löytynyt.

[Alkuasukas]

Joo mukaan pitäisi saada kunnan osakeyhtiöt ja liikelaitokset, eli käytännössä kaikki verovaroin ylläpidetyt kioskit.

[Ur-ho-man]

Yllä olevissa Vaasan kaupungin luvuissa on mukana liikelaitokset, ymmärtääkseni myös Seinäjoen.

Ja ilman muuta luvut ovat vain suuntaa antavia. Jos näistä tilastoista haluaisi täysin vertailukelpoisia niin pitäisi olla leegio päivätyötä tekeviä tilastoihmisiä resurssina.