2012-02-14 IL: Kansanedustajan kova syytös: Wallin syyllistyi uhkailuun

[Aldaron]

Pienellä palkalla tehty työtä, maksettu veroja, taisteltu isänmaan puolesta jne. Mutta Adolf Ehrnrooth sanoi aika hyvin aatelistaustastaan ( minulla ei sellaista ole ) että ainoa etuoikeus mikä hänellä on, on velvollisuus palvella isänmaata!

Sinä ja perheesi olettekin yksittäistapauksia. Puhuin laajemmasta kansanryhmästä eli suomenruotsalaisista. En sinusta ja sinun perheestäsi.

Jos ihan oikeasti luulet noin, en voi muuta sanoa kuin: otan osaa. Mot enfald kämpar även gudarna förgäves.

[Aldaron]

Mode pistää tämän threadin kohta lukkoon ja hyvä niin.

Ilmeisesti suomenruotsalaisuuden syvimmästä olemuksesta väittelevistäkään kukaan ei ole enää eri mieltä siitä, että varuskuntaratkaisussa oli mukana aimo annos kielipolitiikkaa.

Ainoastaan jos lasket "kielipolitiikaksi" sen seikan että UudPr:ia ei kielilain ja asevelvollisuuslain perusteella voitu lakkauttaa, korkeintaan siirtää toiseen paikkaan. Ja pelkästä siirtämisestähän koituu tietenkin pienemmät säästöt kuin joukko-osaston lakkauttamisesta (kuten esim. PKarPr:n tapauksessa). Nämä olivat siis ne reunaehdot, joiden puitteissa PV:n leikkauslista laadittiin.

[mini]

Pystyykö kukaan hommalainen lukemaan tuon pätkän Wallinin huulilta?

Ilmeisesti kuurous ja nuivuus eivät kulje käsikädessä?

Mua ilmeisesti kaivattu. Sain yksäriä tästä keskustelusta kun joku muisti että oon kuuro. En vain ole pitkään aikaan täällä käynyt. Katsoin sen pätkän ja olen pahoillani ku musta ei oo apua. En ole taitava lukemaan huulilta. Mahdollisesti löytyy tuttupiiristä joku sellainen jolla se taito on parempi. Pitänee usiammin piipahtaa täälläkin. Niin ja kyl meis kuurois on nuivia aivan samal taval kuin kuulevissakin.

[Aldaron]

Ja vielä noista "etuoikeuksista", mitkä ne ovat? Minulla ei ole koskaan ollut niitä eikä minun vanhemmilla ja niiden perheillä ole sellaisia ollut.

Esimerkiksi oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään valtionvirastoissa, yliopistokiintiöt opiskelupaikoissa (lääketiede, kauppatiede ja oikeustiede) ja oikeus omaan joukko-osastoon Suomen armeijassa.

Nuohan juuri eivät ole etuoikeuksia, sillä suomenkielisillähän on täsmälleen samat oikeudet. Mitä opiskelupaikkoihin tulee, ruotsinkielisiä aloituspaikkoja on tietääkseni ruotsinkielisistä kouluista valmistuneiden ylioppilaiden prosenttiosuutta enemmän vain kauppatieteellisellä alalla. Esimerkiksi lääkiksessä on ruotsinkielisillä aloituspaikoilla selvä aliedustus ja aika monella akateemisella alalla ei ole ruotsinkielistä koulutusta ollenkaan. En toisin sanoen todellakaan puhuisi mistään "etuoikeuksista".

[Defend Finland!]

Fimbulvetrin luonnehdinta "yksittäistapaus" on sikäli paikallaan, että suomenruotsalaiset koostuvat sadoista tuhansista samanlaisista yksittäistapauksista. Ei siinä ole kysymys "laajemmasta kansanryhmästä" jolla olisi jotain etuoikeuksia. Ja tuskinpa äidinkielen käyttäminen jossain virastossa ole mikään etuoikeus.

Näistä kiintiöistä puhutaan usein mutta esimerkiksi Aldaron on monta kertaa osoittanut, että niitä ei oikeastaan ole, koska kaikki voivat hakea näitä opiskelupaikkoja.

Mutta koska Fimbulvetr on puhunut "kiintiöistä" ja varuskunnista minun pitää kertoa mitä tapahtui kun minä olin varusmiehenä Dragsvikissä. Todellisuudessa tarvitaan aina jonkinlaisia kiintiöitä koska todellisuus niin vaatii. Aliupseerikoulussa oli sitten tykistöllä, panssaritorjunnalla ja jalkaväellä omat kiintiöt kun meidät passitettiin sinne. Kukaan ei valittanut siitä, että noilla on enemmän ja noilla vähemmän.

Mutta sitten tulee mukaan kielipolitiikka ja Uudenmaan Prikaatin kiintiö RUK:ssa. Tästä kouluttajaupseerit sanoivat etukäteen, että prikaatilla on suuri kiintiö koska Haminassa tiedetään että aines on hyvä, kielitaitoisia hyviä urheilijoita jne. Tällä kiintiöllä mentiin sitten melkein koko kurssin kunnes lopussa tuli Haminasta tilaus, että prikaatin pitääkin lähettää lisää upseerioppilaita, RUK tarvitsee niitä enemmän.

Nyt joku sanoo, että ruotsinkielisiä suositaan kun korkea kiintiö nostetaan entisestään. Mutta arvatkaa minkälainen sota tästä nousi. Yksikään niistä, joita nyt lisättiin RUK:n listalle ei pitänyt sitä "etuoikeutena" tai palkintona. Päinvastoin he eivät halunneet mennä erilaisista syistä, pidemmät lomamatkat jne.

Eli niin sanotut "etuoikeudet" pidettiinkin jonkinlaisena rangaistuksena, eikä niitä haluttu! Todellisuus on aina paljon monimutkaisempi kuin mitä tässä foorumissa väitetään.

[Aldaron]

Esimerkiksi en pidä missään muodossa perusteltuna sitä, että suomenruotsalaisille järjestetään oma joukko-osasto puolustusvoimiin.

No niin, siinä se tuli. Olen ylempänä tässä ketjussa esittänyt eräitä käytännön syitä ruotsinkielisen joukko-osaston olemassaololle, mutta on sinänsä ihan hyvä että sinunkin mielipiteesi tässä asiassa tulee dokumentoiduksi.

[Angelos]

Ja vielä noista "etuoikeuksista", mitkä ne ovat? Minulla ei ole koskaan ollut niitä eikä minun vanhemmilla ja niiden perheillä ole sellaisia ollut.

Esimerkiksi oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään valtionvirastoissa, yliopistokiintiöt opiskelupaikoissa (lääketiede, kauppatiede ja oikeustiede) ja oikeus omaan joukko-osastoon Suomen armeijassa.

Nuohan juuri eivät ole etuoikeuksia, sillä suomenkielisillähän on täsmälleen samat oikeudet. Mitä opiskelupaikkoihin tulee, ruotsinkielisiä aloituspaikkoja on tietääkseni ruotsinkielisistä kouluista valmistuneiden ylioppilaiden prosenttiosuutta enemmän vain kauppatieteellisellä alalla. Esimerkiksi lääkiksessä on ruotsinkielisillä aloituspaikoilla selvä aliedustus ja aika monella akateemisella alalla ei ole ruotsinkielistä koulutusta ollenkaan. En toisin sanoen todellakaan puhuisi mistään "etuoikeuksista".

http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml Täyttä roskaa. Kauppatieteellisessä ruotsin kielellä on vaatimattomasti yli kolminkertainen edustus väestön kokoon nähden. Esimerkiksi ruotsinkielisen hakiessa suomenkieliseen koulutukseen häneltä ei vaadita kielikoetta. Oman opinto-ohjaajani on myös suositellut opiskelijoille hakua ruotsinkielisiin yliopistoihin tai opintolinjoille, koska sisään pääsy on paljon helpompaa, mikä viittaa selvästi yliedustukseen opiskelupaikoissa. Kaikesta huolimatta ruotsinkieliset ovat keskimäärin suoriutuneet huonommin esimerkiksi PISA-kokeista kuin suomenkieliset. Suomenkieliset elävät järjestelmässä, jossa heitä vähälahjaisemmat pääsevät helpommin opiskelemaan, koska sattuvat olemaan oikeaa syntyperää ja siten puhuvat äidinkielenään ruotsia. Ymmärtänet, miksi suomenkieliset opiskelijat pitävät järjestelmää epäoikeudenmukaisena ja raivostuttavana.

[nimetönkeskustelija]

Joukko-osastoja lakkautetaan monessa paikassa. Ihmisiä jää työttömäksi ja varusmieskoulutus kärsii. Dragsvikissä ei tietenkään lakkauteta. Kun tämän joku kyseenalaistaa, niin mediassa sitten riehutaan, että perussuomalaiset hyökkäävät vähemmistöjä vastaan. Samalla tavalla kuuluu karsia kaikilta ihonväriin tai äidinkieleen katsomatta.

[Aldaron]

Joukko-osastoja lakkautetaan monessa paikassa. Ihmisiä jää työttömäksi ja varusmieskoulutus kärsii. Dragsvikissä ei tietenkään lakkauteta. Kun tämän joku kyseenalaistaa, niin mediassa sitten riehutaan, että perussuomalaiset hyökkäävät vähemmistöjä vastaan. Samalla tavalla kuuluu karsia kaikilta ihonväriin tai äidinkieleen katsomatta.

Pointti onkin siinä että jos UudPr lakkautettaisiin, se olisi 100%.n leikkaus. Sen jälkeen ei enää löytyisikään mitään leikattavaa ruotsinkielisestä varusmieskoulutuksesta, kun sitä ei enää olisi.

[Siili]

Ja vielä noista "etuoikeuksista", mitkä ne ovat? Minulla ei ole koskaan ollut niitä eikä minun vanhemmilla ja niiden perheillä ole sellaisia ollut.

Esimerkiksi oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään valtionvirastoissa, yliopistokiintiöt opiskelupaikoissa (lääketiede, kauppatiede ja oikeustiede) ja oikeus omaan joukko-osastoon Suomen armeijassa.

Nuohan juuri eivät ole etuoikeuksia, sillä suomenkielisillähän on täsmälleen samat oikeudet. Mitä opiskelupaikkoihin tulee, ruotsinkielisiä aloituspaikkoja on tietääkseni ruotsinkielisistä kouluista valmistuneiden ylioppilaiden prosenttiosuutta enemmän vain kauppatieteellisellä alalla. Esimerkiksi lääkiksessä on ruotsinkielisillä aloituspaikoilla selvä aliedustus ja aika monella akateemisella alalla ei ole ruotsinkielistä koulutusta ollenkaan. En toisin sanoen todellakaan puhuisi mistään "etuoikeuksista".

Tämähän ei tänne varsinaisesti kuulu, mutta kun puhut selvää potaskaa, niin palautetaan mieleen vanha viesti:

http://hommaforum.org/index.php/topic,50633.msg690543.html#msg690543

Ruotsinkielisellä puolella toisen asteen opiskelupaikoista lukiopaikkoja on 57%, suomenkielisellä 44%.  Tämä tarkoittaa, että ruotsinkielisistä peruskoululaisista pääsee suhteellisesti paljon suurempi osa lukioon kuin suomenkielisistä. Sen huomaa myös siitä, että ruotsinkielisiin lukioihin pääsee keskimäärin selvästi huonommalla peruskoulutodistuksella kuin suomenkieliseen.  Kyllä sen varmasti moni kokee eduksi.  Muuten: miksi tällaisen epäsuhtaisen abituotannon jälkeen korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu pitäisi tehdä suhteuttamalla abien määrään?

Yliopistojen aloituspaikkojen selvittäminen on Niinistön* mukaan vaikeaa, mutta hän arvioi ruotsinkielisten aloituspaikkojen määrän olevan luokkaa 6-8%, eli ruotsinkielisiä aloituspaikkoja on suhteessa selvästi enemmän kuin suomenkielisiä.     

Lääkispaikoista ruotsinkielisille on varattu 5%, joten mistään hirmuisesta aliedustuksesta ei voi puhua.  Ruotsinkieliset voivat lisäksi pyrkiä ruotsinkielisen kokeen kautta mihin tahansa suomenkieliseen lääkikseen ilman mitään suomen kielen testausta, joten siinäkin mielessä vapausasteita on enemmän kuin suomenkielisillä.  Jos hakija haluaa nimenomaan arvostetuimpaan Helsingin lääkikseen, ruotsinkielisyydestä on hirmuinen etu:  alimmalla pistemääräällä ruotsinkieliselle puolelle päässyt jättää taakseen kymmeniä paremman pistemäärän saaneita suomenkielisiä hakijoita.

Toivottavasti opit tällä kertaa, etkä jatkossa suolla samaa vanhaa tuubaa.

* http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/73449-kirjallinen-kysymys-yliopistojen-aloituspaikoista

[Aldaron]

Mikä tekee suomenruotsalaisista tärkeämmän vähemmistön Suomen valtiolle kuin esimerkiksi venäläisvähemmistömme tai saamelaisvähemmistömme?

Suomenruotsalaiset ovat vähemmistö vain matemaattisessa mielessä. Suomi on itsenäisenä valtion perustettu kaksikieliseksi kansakunnaksi, joten ruotsinkieliset ovat tämän maan isäntiä täsmälleen samalla oikeudella kuin suomenkielisetkin. Juuri tässä on asian ydin.
 

[jupeli]

Olen edelleenkin sitä mieltä, että jos puolustusministerin asemassa oleva henkilö asettaa päätöksissään kielipolitiikan turvallisuuspolitiikan edelle, on hän maanpetturi tavalla tai toisella. Ja asia tulisi selvittää.

[Koskela Suomesta]

Pienellä palkalla tehty työtä, maksettu veroja, taisteltu isänmaan puolesta jne. Mutta Adolf Ehrnrooth sanoi aika hyvin aatelistaustastaan ( minulla ei sellaista ole ) että ainoa etuoikeus mikä hänellä on, on velvollisuus palvella isänmaata!

Sinä ja perheesi olettekin yksittäistapauksia. Puhuin laajemmasta kansanryhmästä eli suomenruotsalaisista. En sinusta ja sinun perheestäsi.

Jos ihan oikeasti luulet noin, en voi muuta sanoa kuin: otan osaa. Mot enfald kämpar även gudarna förgäves.

Aldaron, MOT. Siinä se.

[Aldaron]

...korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu pitäisi tehdä suhteuttamalla abien määrään?

Totta kai korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu on tehtävä suhteuttamalla abien määrään. Ylioppilaathan juuri ovat niitä jotka pyrkivät korkeakouluihin.

[Koskela Suomesta]

Mikä tekee suomenruotsalaisista tärkeämmän vähemmistön Suomen valtiolle kuin esimerkiksi venäläisvähemmistömme tai saamelaisvähemmistömme?

Suomenruotsalaiset ovat vähemmistö vain matemaattisessa mielessä. Suomi on itsenäisenä valtion perustettu kaksikieliseksi kansakunnaksi, joten ruotsinkieliset ovat tämän maan isäntiä täsmälleen samalla oikeudella kuin suomenkielisetkin. Juuri tässä on asian ydin.

Ette ole sen enempää isäntiä kun määränne edellyttää, ellei perustuslakia ole sitten viimeisen katsomani muutettu eli demokratiaa poistettu. Mutta sinähän sen sanoit, yritätte käyttää suurempaa isännän ääntä kuin mihin teillä on oikeus. MOT jälleen. Todistat karvanne ihan vapaaehtoisesti? 

[Lucius Vorenius]

En jaksa enää saivarrella siitä, mitä tarkoittaa radikaali. Totean vain, että olen eri mieltä, mutta en jatka keskustelua.

Suomen kaksikielisyyden lopettaminen olisi iso helpotus suurelle yksikielisten suomalaisten enemmistölle. Tällöin suomalaisille avautuisi valtavasti uusia mahdollisuuksia muun muassa julkisen puolen työpaikkojen suhteen pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä niihin jätetään hakematta, koska normaalit ihmiset eivät osaa ruotsia, vaikka olisivat opiskelleet sitä koulussa, koska ruotsin kielen taito unohtuu, kun sitä ei joudu käyttämään normaalissa arkielämässä Suomessa.

Tämä oli mulle ihan uusi juttu. Mistä ihmeen pääkaupunkiseudulla olevista julkisen puolen työpaikoista sinä puhut ? Olen asunut iät ajat täälläpäin, eikä mulla ole hajuakaan.

Eihän noissa julkisen puolen työpaikoissa tietenkään oikeasti mitään ruotsia juuri tarvita. Korkeintaan riittää, että on sellainen virallinen paperi, että on suorittanut sen virkamiesruotsin.

Ei siksi kannata kuvitella, että tuo muutos onnistuisi mitenkään helposti ja käden käänteessä.

Tietysti se onnistuisi vaivattomasti ja käden käänteessä. Sillä saataisiin myös valtavia säästöjä aikaiseksi. Tällä hetkellä ruotsin kielen asemalla vain kyykytetään yksikielisiä suomalaisia. Jos se poistettaisiin, suomalaisesta yhteiskunnasta tulisi oikeudenmukaisempi paikka elää suurimmalle osalle suomalaisista.

Kuinka isosta summasta olet valmis lyömään vetoa ? Olen varsin varma siitä, että ruotsin kielen virallinen asema Suomessa tulee säilymään seuraavat 10 vuotta.

Koulujen pakkoruotsi on sidoksissa virkamiesten pakkoruotsiin mikä on sidoksissa ruotsin asemaan virallisena kielenä.

Sen vuoksi ruotsin kielen pakko-opettaminen suomalaisille lopetettaisiin ja typerät virkamiesruotsivaatimukset poistettaisiin julkisiin virkoihin haettaessa.

Mikä suuri ongelma se virkamiesruotsi oikein on ? Sehän kuuluu melkein kaikkien yliopistojen pakolliseen opetusohjelmaan ja on nimenomaan niitä korkeakoulujen helpoimpia kursseja, ainakin jos siihen yhdistää 1-2 noppaa jotain pikkuruotsin kurssia ensin. Tiedän toki, että on olemassa paljon jengiä, jotka vitkuttelee jonkun ruotsinkurssin kanssa. Mutta enemmän on kyse siitä, että he eivät koe kurssia hyödylliseksi/tarpeelliseksi (mikä on täysin totta), kuin että se olisi vaikea.

Tällöin koululaiset voisivat opiskella jotain hyödyllistä maailmankieltä englannin lisäksi ruotsin kielen tilalla ja julkisiin virkoihin pystyisivät hakemaan myös sellaiset pätevät suomalaiset eli suurin osa suomalaisista, jotka eivät osaa ruotsin kieltä.

Valitettavasti vain valinnaiset kieliopinnot tulevat kalliimmiksi kuin se, että kaikille opetettaisiin sitä yhtä ja samaa kieltä. Sikäli pakkoruotsin poisto kouluopetuksesta yksinään ei tuota säästöjä ellei sitä yhdistetä suurempaan kouluremonttiin.

Helpompi pää lähteä asiaa purkamaan ja millä olisi todella käytännön merkitystä valtiontalouden säästökohteena, olisi kaksinkertaisten rakenteiden purkaminen.

Millä perusteella?

No, kun Suomessa on oikeasti olemassa niitä ruotsinkielisiä, jotka osaavat huonosti suomea ja ovat huolissaan siitä, että saavatko he tulevaisuudessa niitä lääkäri-, jne. palveluita myös ruotsiksi.

Vaikka kyseessä on pieni vähemmistö, niin tuo on sille pienellä vähemmistölle tärkeä asia. Tällä pienellä vähemmistöllä tunnetusti on rahaa ja vaikutusvaltaa. Lisäksi RKP on lehmänkauppojen mestari ja ikuinen hallituspuolue, joka on valmis tarpeen vaatiessa myymään kaikki muut periaatteet, kunhan noita ummikkoruotsalaisia suojellaan.

Jokainen ymmärtää, että Suomen kaksikielisyyden, pakkoruotsin ja virkamiesruotsin poistaminen keventää byrokratiaa, lisää säästöjä

Tästä asiasta pitäisi tehdä kunnon laskelmat, jotta asiaa voisi viedä eteenpäin.

ja mahdollistaa suomalaisten nykyistä laajemman hyödyllisen kielitaidon.

Tuo ei pidä paikkaansa. Nimittäin:

1) Valinnainen kieltenopetus on kalliimpaa kuin pakollinen.

2) Oikeasti maailmassa hyvin harvat ihmiset tarvitsevat muita vieraita kieliä kuin englantia. Ranskan, saksan, venäjän, espanja, etc. tarve on oikeasti yhtä vähäistä tai jopa vähäisempää kuin ruotsin. Ja englannilla pärjää kyllä. Jonkun ranskan kielen tarve Ranskassakin rajoittuu siihen, että voi tilata oluen tai viinin ranskaksi. Ja sekin vain, jos sattuu huvittamaan, tajuisi ne baarimikot asian englanniksikin.

Edes suurin osa virkamiehistä ei osaa puhua tai kirjoittaa ruotsia arkielämän tilanteissa, vaikka ovat osanneet joskus suorittaessaan virkamiesruotsin.

Toki minä sen tiedän, etteivät virkamiehet oikeasti juuri koskaan ruotsia käytä ja siten heidän ruotsin taitonsa on varsin ruosteessa.

Mutta pointti on siis se, että virallisesti asia mitataan sillä virkamiesruotsin kokeella.

Jos ja kun asia on siten, että virallisesti kaikki virkamiehet osaavat ruotsia, kun heillä on paperi asiasta, niin RKP ei voi väittää, että erillisiä ruotsinkielisiä ammatteja pitäisi olla juuri muita, kuin nuo mainitut muutamat eli lääkärit, opettajat, jne.

Suurin osa suomalaisista unohtaa ruotsin kielen kielitaidon muutamassa vuodessa, koska suurin osa suomalaisista ei joudu käyttämään ruotsin kieltä arkielämässään.

Tottakai näin on. Tosin, kyllä se ruotsi palautuu aika nopeasti, jos vain on tarvetta. Sanojen hakeminen tietty kestää, mutta sitä varten on sanakirja.

Sellaisesta kielitaidosta, jota ei joudu käyttämään hyödykseen arkielämässään, on hyötyä vain haettaessa julkisiin virkoihin.

Ei ole tuossakaan tapauksessa ruotsista hyötyä, kun ei niissä viroissa oikeasti juuri ruotsia tarvita. Lähinnä tarvitaan se paperi ruotsinkielen taidosta.

Tämä on hieman kohtuutonta yksikielisen merkittävän enemmistön näkökulmasta.

Ei tuossa mitään ongelmaa ole. Kaikkihan tässä maassa ruotsia osaavat, kun ovat sitä koulussa opiskelleet.

Käytännön kielitaito toki on olematon, mutta se on eri asia kuin virallisten papereiden mukainen pätevyys.

Tahtoisin kuulla Aldaronilta ja Lucius Voreniukselta, että mikä tekee suomenruotsalaisista niin merkittävän vähemmistön Suomessa, että venäläiset, saamelaiset tai somalit eivät ansaitse samoja etuoikeuksia kuin suomalainen yhteiskunta antaa suomenruotsalaisille?

No ei todellakaan mitään suomenruotsalaisten kaltaisia etuoikeuksia pidä jakaa saamelaisille, venäläisille ja somaleille. Suomenruotsalaisiltakin ne pitää ottaa pois.

Miksi suomalaisilta ja suomenruotsalaisilta ei voida vaatia pakkovenäjän tai pakkosaamen opiskelua ja virkamiesvenäjän tai virkamiessaamen osaamista julkisissa viroissa? Miksi Suomesta ei tehtäisi rikasta nelikielistä kansallisvaltiota, jossa kansalliskielinä olisivat Suomen valtiolle historiallisesti merkittävimmät kielet eli suomi, venäjä, ruotsi ja saame?

Miksi ainoastaan ruotsin kielellä ja suomenruotsalaisilla on ylivertainen asema suhteessa muihin marginaalikieliin ja marginaalivähemmistöihin Suomessa?

Ei siis todellakaan mitään uusia virallisia kieliä ja mielestäni pitkällä tähtäimellä voisi vaihtaa suomen toisen virallisen kielen ruotsista englanniksi.

Mutta tosiasia on se, että ruotsin kielellä on Suomessa vahva historiallis-poliittinen asema eikä sen muuttaminen onnistu noin vain.

Jos olet siitä eri mieltä, ole ihan vapaasti, en jaksa jankata asiasta sen enempää. Kysynpähän vain, että kuinka isosta summasta olet valmis lyömään vetoa, että onko ruotsi virallinen kieli Suomessa vielä 10 vuoden kuluttua vai ei ?

[Koskela Suomesta]

...korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu pitäisi tehdä suhteuttamalla abien määrään?

Totta kai korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu on tehtävä suhteuttamalla abien määrään. Ylioppilaathan juuri ovat niitä jotka pyrkivät korkeakouluihin.

Onko se suhteutettu? Eli "ruotsinkieliset" eli todellisuudessa kaksikieliset saavat pyrkiä myös suomenkielisiin opintoihin, mutta ruotsinkielisille on varattu sen lisäksi omaan määräänsä suhteutetut omat kiintiöt. Sen seurauksena ruotsinkieliset pääsevät yliopistoihin oleellisesti pienemmillä pistemäärillä ja sellaisilla Yo-todistuksilla joilla suomenkielinen ei voi edes toivoa noihin pääsevänsä. Oleellista on vielä se millaisiin opintoihin nämä kiintiöt on pääasiassa varattu, eli ns. hörhötutkintoihin niitä ei juurikaan ole, vaan kauppakorkeakouluun, lainoppiin jne. herranvirkoihin...

[Aldaron]

Mikä tekee suomenruotsalaisista tärkeämmän vähemmistön Suomen valtiolle kuin esimerkiksi venäläisvähemmistömme tai saamelaisvähemmistömme?

Suomenruotsalaiset ovat vähemmistö vain matemaattisessa mielessä. Suomi on itsenäisenä valtion perustettu kaksikieliseksi kansakunnaksi, joten ruotsinkieliset ovat tämän maan isäntiä täsmälleen samalla oikeudella kuin suomenkielisetkin. Juuri tässä on asian ydin.

Ette ole sen enempää isäntiä kun määränne edellyttää, ellei perustuslakia ole sitten viimeisen katsomani muutettu eli demokratiaa poistettu.

Siinä perustuslain pykälässä jossa suomi ja ruotsi todetaan kansalliskieiksi ei mainita prosenteista yhtään mitään, vaan molemmat kielet rinnastetaan täysin toisiinsa. Niiden välillä ei siis vallitse sitä hierarkiaa jonka toivoisit todeksi vaan molemmat ovat yhtä lailla maan kansalliskieliä.

[Aldaron]

Ihan vain yleisenä huomiona: tällä ketjulla ei enää vähään aikaan ole ollut juuri mitään tekemistä sen otsikon kanssa vaan tästä on käytännössä tullut suljetun ruotsinkieliketjun uusi inkarnaatio.

Mielenkiintoista. Jatkakaa, pojat. Kasvatatte vain ruotsinkielisiksi rekisteröityvien ja RKP:hen liittyvien määrää. 

[Koskela Suomesta]

Mikä tekee suomenruotsalaisista tärkeämmän vähemmistön Suomen valtiolle kuin esimerkiksi venäläisvähemmistömme tai saamelaisvähemmistömme?

Suomenruotsalaiset ovat vähemmistö vain matemaattisessa mielessä. Suomi on itsenäisenä valtion perustettu kaksikieliseksi kansakunnaksi, joten ruotsinkieliset ovat tämän maan isäntiä täsmälleen samalla oikeudella kuin suomenkielisetkin. Juuri tässä on asian ydin.

Ette ole sen enempää isäntiä kun määränne edellyttää, ellei perustuslakia ole sitten viimeisen katsomani muutettu eli demokratiaa poistettu.

Siinä perustuslain pykälässä jossa suomi ja ruotsi todetaan kansalliskieiksi ei mainita prosenteista yhtään mitään, vaan molemmat kielet rinnastetaan täysin toisiinsa. Niiden välillä ei siis vallitse sitä hierarkiaa jonka toivoisit todeksi vaan molemmat ovat yhtä lailla maan kansalliskieliä.

Sinå et puhunut tuossa mitään varsinaisesti kielestä vaan isännyydestä joka teillä on muka tasavertaisesti meidän kanssamme vaikka meitä on 95% porukasta ja teitä 5%. Ei teillä voi olla tasavertaista isännyyttä. Jos on, niin tässä maassa ei ole enää demokratiaa lainkaan, mutta niinhän minä toisaalta olen sanonutkin olevan. Teillä on osuuttanne suurempi isännyys, joka johtuu ajalta jolloin ruotsinkieliset hallitsivat tätä maata ja keräsivät siinä sivussa omaisuuksia.

[Siili]

...korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu pitäisi tehdä suhteuttamalla abien määrään?

Totta kai korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu on tehtävä suhteuttamalla abien määrään. Ylioppilaathan juuri ovat niitä jotka pyrkivät korkeakouluihin.

No, mitä mieltä olet siitä, että ruotsinkieliselle ikäluokalle on lukiopaikkoja (suhteessa) 30% enemmän kuin suomenkieliselle ikäluokalle (lukiopaikkojen osuus toiseen asteen opiskelupaikoista: 57% vs. 44%).  Voiko sanoa, että ruotsinkieliselle akateemisesti suuntautuneelle peruskoululaiselle ovet ovat avoimempia kuin suomenkieliselle?

Edit:  jos lukiopaikkojen määrän haluaisi asettaa vastaamaan ikäluokkien kokoa, ruotsinkielisiä lukiopaikkoja pitäisi vähentää noin 20% ja suomenkielisiä lukiopaikkoja lisätä noin 1,5%.  Olettaen, että suomen- ja ruotsikielisillä on sama älyllinen kapasiteetti, ruotsinkielisten lukio-oppilaiden heikoin viidennes ei olisi päässyt suomenkielisiin lukioihin.  Epäsuhta on melkoinen.

[Aldaron]

Mikä tekee suomenruotsalaisista tärkeämmän vähemmistön Suomen valtiolle kuin esimerkiksi venäläisvähemmistömme tai saamelaisvähemmistömme?

Suomenruotsalaiset ovat vähemmistö vain matemaattisessa mielessä. Suomi on itsenäisenä valtion perustettu kaksikieliseksi kansakunnaksi, joten ruotsinkieliset ovat tämän maan isäntiä täsmälleen samalla oikeudella kuin suomenkielisetkin. Juuri tässä on asian ydin.

Ette ole sen enempää isäntiä kun määränne edellyttää, ellei perustuslakia ole sitten viimeisen katsomani muutettu eli demokratiaa poistettu.

Siinä perustuslain pykälässä jossa suomi ja ruotsi todetaan kansalliskieiksi ei mainita prosenteista yhtään mitään, vaan molemmat kielet rinnastetaan täysin toisiinsa. Niiden välillä ei siis vallitse sitä hierarkiaa jonka toivoisit todeksi vaan molemmat ovat yhtä lailla maan kansalliskieliä.

Sinå et puhunut tuossa mitään varsinaisesti kielestä vaan isännyydestä joka teillä on muka tasavertaisesti meidän kanssamme vaikka meitä on 95% porukasta ja teitä 5%. Ei teillä voi olla tasavertaista isännyyttä.

Totta kai meillä on. Ei tuollaisia asioita mitata prosenteilla. Suomenkielisiä muuten ei ole 95%, sillä unohdit muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvat. Jos oikein muistan, suomenkielisiä on melko tarkkaan 90%.

[Goman]

Rkp:n europarlamentaarikko Carl Haglund ryntää hätiin. Hänen mukaansa puolustusministeri Wallin ei tehnyt päätöstä Dragsvikin "pelastamisesta", vaan sen teki koko hallitus jo viime kesänä rkp:n vaatimuksesta.

Näin se on nähtävä. Politiikka on neuvotteluja ja kaupankäyntiä. Hallitusneuvotteluissa varmasti jokaisella puolueella oli omia ehtojaan/vaatimuksiaan hallitusohjelmaan. RKP sai ehtonsa läpi koska niitä ei ilmeisesti kukaan suuremmin vastustellut.
Näin se vaan on. Pienikin puolue saa jotain vaatimuksiaan läpi. Tällä kertaa se oli mm. Dragsvik.

On siis turhaa röykyttää pelkästään Wallinia; hän teki sen mitä hänen annettiin tehdä. Vastuu on kaikkien hallituspuolueiden.
Se  totuus on syytä pitää tapetilla.

[Koskela Suomesta]

jotain

Lopetapa Aldaron kirjoituksieni leikkailu lainauksissasi siten että niiden sisältö samalla muuttuu. Joko lainaat koko kappaleen tai sitten et lainkaan.

[Aldaron]

Mot enfald kämpar även gudarna förgäves.

Friedrich Schiller ei tietääkseni kirjoittanut ruotsiksi, joten en näe järkeväksi siteerata häntä sillä kielellä suomenkielisessä keskustelussa. Sitaatin pitäisi olla joko saksaa tai suomea.

Mikä ettei: "Gegen dummheit kämpfen Götter selbst vergebens".

[Lucius Vorenius]

- Jos ei kouluissa opetettaisi kaikille ruotsia vaan sen sijaan jotain valinnaista kieltä, niin se aiheuttaisi enemmän kustannuksia. Tottakai on halvempaa opettaa kaikille samaa kieltä kuin eri oppilaille eri kieliä.

Olennaista ei tosin mielestäni ole niinkään kustannukset, kuin kustannustehokkuus. Ruotsin kieli ei tässä pelissä pärjää laisinkaan. Se on pieni kieli, sen puhujat yleensä osaavat hyvin englantia, ja lisäksi sitä joutuu/pääsee käyttämään Suomessa niin harvoin, että se unohtuu helposti. Ei se suju minultakaan kaikista kouluvuosista huolimatta.

Ei mitään muutakaan vierasta kieltä ruotsin sijaan suomalaiset laajamittaisesti käytännössä tarvitsisi. Kaikki osaa maailmalla yleensä englantia riittävästi; ehkä joitakin hyvin pieniä marginaalialueita lukuunottamatta.

Opettamiseeni käytetyt rahat on haaskattu käytännössä kokonaan.

Varmasti näin on. Myös omalla kohdallani ja monen muun. Tosin, niitä muitakin turhia kouluissa opetettavia asioita on vaikka kuinka ja tarpeellisia asioita ei opeteta riittävästi.

Mutta. Koululaitoksen yhteiskunnallisena tarkoituksena ei olekaan pelkästään opettaa jotakin. Sen tarkoituksena nimittäin on myös:
- Pitää lapset jossain päivähoidossa poissa tieltä, että vanhemmat voivat käydä töissä.
- Opettaa jotakin mahdollisesti hieman hyödyllistä, josta voisi olla hieman hyötyä joillekin joskus tulevaisuudessa.
- Ehdollistaa lapsiin tietyt perinteisessä tehdastyössä tarvittavat rutiinit. Eli, että pitää mennä tiettyyn aikaan joka aamu jonnekin. Pitää tehdä jotakin jonkin aikaa ja sitten on tauko. Lounas on tiettyyn aikaan päivällä. Pitää totella muita.

Nämä tarkoitukset voitaisiin halvemmalla ja paremmin tuloksin hoitaa monella muullakin tavalla. Mutta se onkin jo isompi kokonaisuus.

Siinä mielessä on ihan yksi hailee, että lapset joutuvat opettelemaan jotakin turhaa (ruotsia), kun ne joutuvat muutenkin opettelemaan kaikenlaista muutakin turhaa. Mutta koulun tarkoitus onkin ehdollistaa/kouluttaa tietyn tyyppisiä tehdastyöläisiä. Pitää opetella sitä jotakin, mitä pomot käskee.

[Koskela Suomesta]

Siinä mielessä on ihan yksi hailee, että lapset joutuvat opettelemaan jotakin turhaa (ruotsia), kun ne joutuvat muutenkin opettelemaan kaikenlaista muutakin turhaa. Mutta koulun tarkoitus onkin ehdollistaa/kouluttaa tietyn tyyppisiä tehdastyöläisiä. Pitää opetella sitä jotakin, mitä pomot käskee.

Joo, turhaa joutuu opettelemaan (ei nyt kyllä heti tule mieleen että mikä muu oli yhtä turhaa kuin ruotsi, ehkä kohdallani laulu) ja paljon tarpeellista jää opettelematta, mutta tässä kai eniten hiertää se että miksi tämä nimenomainen turha pitää opetella. Se syy, ei se että se on turhaa.

[Aldaron]

...korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu pitäisi tehdä suhteuttamalla abien määrään?

Totta kai korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu on tehtävä suhteuttamalla abien määrään. Ylioppilaathan juuri ovat niitä jotka pyrkivät korkeakouluihin.

No, mitä mieltä olet siitä, että ruotsinkieliselle ikäluokalle on lukiopaikkoja (suhteessa) 30% enemmän kuin suomenkieliselle ikäluokalle (lukiopaikkojen osuus toiseen asteen opiskelupaikoista: 57% vs. 44%).  Voiko sanoa, että ruotsinkieliselle akateemisesti suuntautuneelle peruskoululaiselle ovet ovat avoimempia kuin suomenkieliselle?

Edit:  jos lukiopaikkojen määrän haluaisi asettaa vastaamaan ikäluokkien kokoa, ruotsinkielisiä lukiopaikkoja pitäisi vähentää noin 20% ja suomenkielisiä lukiopaikkoja lisätä noin 1,5%.  Kyllä siinä melkoinen epäsuhta on.

Ota huomioon että ruotsinkielistä koulua käy myös kohtalainen määrä suomenkielisiksi rekisteröityjä kaksikielisiä sekä niitä jotka ovat täysin suomenkielisistä kodeista. Viimeksi mainitut ovat usein käyneet ensin kielikylpykoulua ja sitten siirtyneet täysin ruotsinkieliseen kouluun. Ruotsinkielisiä kouluja käytetään kohtalaisen paljon kielikouluina (vertaa Helsingin saksalainen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu jne).

[Aldaron]

...suomenruotsalaisten paapomisen vuoksi Suomessa.

Kun kirjoitin, että joistakin kirjoittajista välittyy kuva "isoiksi kasvaneista lapsista", tarkoitin juuri sen tyyppistä epäkypsää kiukuttelua, josta tuo Fimbulvetrin käyttämä ilmaisu on hyvä esimerkki.

[Siili]

...korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu pitäisi tehdä suhteuttamalla abien määrään?

Totta kai korkeakoulujen aloituspaikkojen vertailu on tehtävä suhteuttamalla abien määrään. Ylioppilaathan juuri ovat niitä jotka pyrkivät korkeakouluihin.

No, mitä mieltä olet siitä, että ruotsinkieliselle ikäluokalle on lukiopaikkoja (suhteessa) 30% enemmän kuin suomenkieliselle ikäluokalle (lukiopaikkojen osuus toiseen asteen opiskelupaikoista: 57% vs. 44%).  Voiko sanoa, että ruotsinkieliselle akateemisesti suuntautuneelle peruskoululaiselle ovet ovat avoimempia kuin suomenkieliselle?

Edit:  jos lukiopaikkojen määrän haluaisi asettaa vastaamaan ikäluokkien kokoa, ruotsinkielisiä lukiopaikkoja pitäisi vähentää noin 20% ja suomenkielisiä lukiopaikkoja lisätä noin 1,5%.  Kyllä siinä melkoinen epäsuhta on.

Ota huomioon että ruotsinkielistä koulua käy myös kohtalainen määrä suomenkielisiksi rekisteröityjä kaksikielisiä sekä niitä jotka ovat täysin suomenkielisistä kodeista. Viimeksi mainitut ovat usein käyneet ensin kielikylpykoulua ja sitten siirtyneet täysin ruotsinkieliseen kouluun. Ruotsinkielisiä kouluja käytetään kohtalaisen paljon kielikouluina (vertaa Helsingin saksalainen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu jne).

Meinaatko, että näitä "kielikylpyläisiä" on luokkaa viidennes kaikista ruotsinkielisistä lukiolaisista? 

Tuo "kohtalainen" on todella käyttökelpoinen näätäsana (http://en.wikipedia.org/wiki/Weasel_word).