2012-02-14 IL Kalle Isokallio blogi: Jin ja jang

[skrabb]

14Hel2012
Jin ja jang
Kirjoittanut Kalle Isokallio

Kiinalaisen filosofian mukaan taijista, mahdollisuuksien tilasta syntyi kaksi voimaa jin (negatiivinen) ja jang (positiivinen) ja ne synnyttivät maailmankaikkeuden. Suomalaisessa politiikassa nuo voimat yhdistyvät, mutta ei synny mitään, vain kohellusta ja kaksinaamaisuutta.
Eduskunnassa melskataan varuskuntien lopettamisesta. Samainen eduskunta hyväksyi muutama kuukausi sitten budjetin, jossa puolustusvoimien rahat leikattiin. Ei kannattaisi melskata. Jos sotilaalle antaa käskyn säästä ja pura, tämä säästää ja purkaa.
Elleivät sotilaat tottelisi annettuja käskyjä, sotiminen olisi samanlaista hölmöilyä ja vastuunpakoa, jota kansanedustajat harrastavat eduskunnassa. Jos muissa ministeriöissä toteutettaisiin säästökäskyt samalla rivakkuudella, valtion velanotto loppuisi juhannukseen mennessä.

Puolustusministeri Wallinin päämääränä ei ollut huolehtia Suomen puolustuksesta, vaan siitä, että suomenruotsalaiset mammanpojat sijoitetaan varuskuntaan, josta pääsee nopeasti torstaisin mamman luokse hernesopalle ja punssille.
Toinen vaihtoehto on se, että Wallin uskoo että Suomea uhkaa hyökkäys lännestä. Muuten hän ei olisi lopettanut varuskuntia idästä ja jättänyt sellaista Tammisaareen. Itse arvelisin todennäköisyyden olevan kovin pieni sille, että Ruotsin lakkautettu asevelvollisuusarmeija hönkisi kevätjäitä pitkin kohti Helsinkiä.
Puolustusministerin väitteeltä, ettei päätös ollut kielipoliittinen, vei pohjan pois Hufvudstadsbladet, joka seuravana päivänä koko aukeaman laajuisessa artikkelissa ylisti Wallinia siitä, että ruotsinkielinen varuskunta jäi säästöjen ulkopuolelle. Jos oman puolueen lehti on sitä mieltä, miksi me suomenkieliset emme uskoisi, mitä lehdessä seisoo.

Freudilainen lipsahdus pääsi eduskunnan puhemieheltä Eero Heinäluomalta kevätkauden avajaisissa. Heinäluoma esitti kantanaan, että niiden, jotka ansaitsevat kaksin- tai kolminkertaisesti keskipalkan verran, tulisi osallistua suuremmalla panoksella menojen maksuun.
Kiinnitin huomiota sanaan niiden. Oikea sanamuoto olisi ollut meidän. Siis meidän, jotka ansaitsemme jne. Eduskunnan puhemiehen nettotulot verovapaine etuineen ovat reippaasti suuremmat kuin pari kolme kertaa keskipalkkaa saavan nettotulot verotuksen jälkeen. Rivikansanedustajakin tienaa nettona pari kertaa keskivertosuomalaisen edestä. Mutta poliitikon mieleen ei tule sellainen ajatus, että hän itsekin jollain tavalla osallistuisi talkoisiin.

Valtiovarainministeriön koneisto teki ehdotuksen kuntien vastuuntunnottoman velanoton lopettamiseksi. Sen esitteli julkisuuteen kuntaministeri Henna Virkkunen. Mutta kappas vain, mitä tapahtui.
Ennen kuin oppositio ehti avata suutaan, esityksen lyttäsi ja siitä irtisanoutui esityksen tehneen ministeriön oma ministeri, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Sellainen jin ja jang se meidän Jutta on.

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2012/02/14/jin-ja-jang/

[nuiseva]

Hieno kirjoitus. Näkihän sen sokea reettakin, että bättre folk halusi vain säästää omansa, Suomen puolustuksella ei niin väliä ole. Ja hallituskumppani Urpilaisen takinkääntö on myös melko messevä.

[retired]

Ehkä Wallinin taka-ajatuksena onkin että mahdollisessa kriisitilanteessa ruotsinkielinen varuskunta turvaa ruotsinkielisten hallitun siirtymisen turvaan Ruotsin puolelle?

[ElenaDaylights]

Puolustusministerin väitteeltä, ettei päätös ollut kielipoliittinen, vei pohjan pois Hufvudstadsbladet, joka seuravana päivänä koko aukeaman laajuisessa artikkelissa ylisti Wallinia siitä, että ruotsinkielinen varuskunta jäi säästöjen ulkopuolelle

Wallinilla tuskin on huolta kansan poliittisen muistin toimivuudeesta. Jos vaikka vähän tönii suomenkielistä, se ei ole pois äänistä.
RKP:tä ei missään olosuhteissa saa enää koskaan palkita kahdella ministerinsalkulla.