Perussuomalaiset: Hallituksen kuntauudistus kriittiseen ja kokonaisvaltaiseen ta

[Marko Parkkola]

Hyvät PerusS-listalaiset,

tiedoksenne Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kannanotto koskien hallituksen kuntauudistusta:

Hallituksen kuntauudistus kriittiseen ja kokonaisvaltaiseen tarkasteluun

Kuntaministeri Virkkusen asettaman työryhmän julkaiseman, kuntarakenteen uudistamista käsittelevän selvityksen perusteella näyttää siltä, että iso kuntakoko nähdään itseisarvona.

Mielestämme esityksessä väläytelty pakkoliitoslinja on torjuttava heti alkuunsa. Sen sijaan on ennakkoluulottomasti pohdittava jopa epäonnistuneen Paras-hankkeen seurauksena aikaansaatujen ja kuntalaisten vaikeasti seurattavissa olevien ylikunnallisten palvelu- ja päätöksentekorakenteiden purkamista siellä, missä kunnille viimeksi asetettu 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoite ei vastaa kunnan tulevaisuudennäkymiä.

On siis kyseenalaistettava myös aiempia päätöksiä, jolloin myös paluu takaisin pienempiin hallinnollisiin yksikköihin voi olla mahdollista. Tämä tosin saattaisi edellyttää vastuusuhteiden uudelleenmäärittämistä mm. erikoissairaanhoidon osalta, mutta jos uudistusta aiotaan todella jatkaa, tulee siinä yhteydessä päättää myös eri palveluita koskevista rakenteellisista uudistuksista.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on perustanut kuntatyöryhmän valmistelemaan eduskuntaryhmän tarkempaa ja laajempaa kantaa kuntauudistukseen. Kantamme valmistuu rinnan kuntien kuulemisten ja hallituksen jatkovalmistelun kanssa.

Emme vastusta järkeviä ja vapaaehtoisuuteen perustuvia kuntaliitoksia, mutta korostamme, että pakkoliitoksia ei tule toteuttaa ja kuntia sekä kuntalaisia on aidosti kuultava.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Lisätietoja:
Pirkko Ruohonen-Lerner
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
p. 050-512 2788

Vesa-Matti Saarakkala
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kuntatyöryhmän puheenjohtaja
p. 050-512 0632

- -   
PerusS-lista on Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ja puoluetoimiston toimittama kaikille vapaa ja ilmainen sähköpostitse toimiva tiedotuskanava.

PerusS-listalla tiedotetaan Perussuomalaisiin liittyvistä ajankohtaisista, lähinnä valtakunnallisista aiheista ja uutisista. Siltä voit myös lukea PerusS-johtoon kuuluvien tiedotteita tuoreeltaan.

PerusS-listalle voi liittyä ja siltä voi myös erota kuka tahansa milloin vain puolueen kotisivujen www.perussuomalaiset.fi kautta.

Lisätietoja voit kysyä sähköpostitse osoitteesta [email protected]

[Pasi Helander]

Tossavaisen tie on Kreikan tie
Jari Larikka kirjoitti ansiokkaan kirjoituksen blogiinsa 12.3.12 "Kouvolan kuntaliitos oli oikea ratkaisu"...

http://pasihelander.blogspot.com/2012/03/tossavaisen-tie-on-kreikan-tie.html

[Jäärä]

Mitähän ansiokasta Larikan sepustuksessa oli? Kouvolassa on aivan yhtä paljon virkamiehiä kuin liitoskunnissa ennen liitosta. Hallinnon tasoja on tullut lisää. Viisitoista koulua lakkautetaan. Kirjoitat vielä "Kuutta päällekäistä kunnanjohtajaa organisaatiossa". Ne oli itsenäisten kuntien kunnanjohtajia omissa kunnissaan. Nyt ne on päällekäin Kouvolassa. Kouvolan velkaantuminen on kiihtynyt liitoksen jälkeen. Demokratia ei lisäänny kuntaa kasvattamalla. Ainoa mitä on kasvatettu on byrokratia. Liturgia ei muuta sitä tosiasiaa, että palveluiden tuottamista ei ole millään tavalla parannettu.
Lukematon määrä kaikenlaisia kuntaliittymä himmeleitä on yhä jäljellä. Ainoa paikka jossa voi sanoa olevan palveluita on Kouvolan keskusta, varauksella, toistaiseksi.

Ainoa järkevä malli on toimintaan perustuva; Maakunta joka hoitaa erikoissairaanhoidon, mahdollisesti kaavoitusta ja nämä yhtenä organisaationa maakuntavaltuuston alaisuudessa.Lisäksi itsenäiset pienkunnat jotka hoitavat muut kunnan tehtävät.

[Jäärä]

Larikka "Kouvolan kuntauudistuksen onnistuminen riippuu täysin siitä, kuinka nopeasti uusi Kouvola kykenee uudistamaan palveluverkkonsa uuden kunnan tarpeita vastaamaan"

Kumpi tässä oli etusijalla, liitos vai asukkaiden palvelutarve. Olisiko jotain voinut miettiä etukäteen. Älyllisesti epärehellistä, ottaen vielä huomioon se taloudellinen syöksykierre mihin uuden Kouvolan talous on joutunut. Kouvolan veroprosentti on kivunnut 20%;iin ja on Suomen kaupunkien korkein. Velka asukasta kohti on noussut kolmessa vuodessa 1300 eurosta ensivuoden 2600 euroon. Larikka kirjoittaa "velaksi eläminen on lopetetteva". Lyhyesti sanottua HORINAA!

[Pasi Helander]

Mitähän ansiokasta Larikan sepustuksessa oli? Kouvolassa on aivan yhtä paljon virkamiehiä kuin liitoskunnissa ennen liitosta. Hallinnon tasoja on tullut lisää. Viisitoista koulua lakkautetaan. Kirjoitat vielä "Kuutta päällekäistä kunnanjohtajaa organisaatiossa". Ne oli itsenäisten kuntien kunnanjohtajia omissa kunnissaan. Nyt ne on päällekäin Kouvolassa. Kouvolan velkaantuminen on kiihtynyt liitoksen jälkeen. Demokratia ei lisäänny kuntaa kasvattamalla. Ainoa mitä on kasvatettu on byrokratia. Liturgia ei muuta sitä tosiasiaa, että palveluiden tuottamista ei ole millään tavalla parannettu.
Lukematon määrä kaikenlaisia kuntaliittymä himmeleitä on yhä jäljellä. Ainoa paikka jossa voi sanoa olevan palveluita on Kouvolan keskusta, varauksella, toistaiseksi.

Ainoa järkevä malli on toimintaan perustuva; Maakunta joka hoitaa erikoissairaanhoidon, mahdollisesti kaavoitusta ja nämä yhtenä organisaationa maakuntavaltuuston alaisuudessa.Lisäksi itsenäiset pienkunnat jotka hoitavat muut kunnan tehtävät.

Ei ole mitään järkeä, että maakunta hoitaa yksin erikoissairaanhoidon. Vahva peruskunta pystyy hoitamaan perustasoisen erikoissairaanhoidon ja niin sanotut erityisvastuualueet hoitavat sitten erityisenvaativan erikoissairaanhoidon. Suomen kokoisessa valtiossa ei ole järkeä tuhlata vähäisiä resursseja päällekkäisiin toimintoihin... Ja se mitä tulee Kouvolan virkamieskunnan kokoon, niin et taida oikein olla kartalla siitä vähennyksestä mikä tulee olemaan paras-lain tuoman viiden vuoden irtisanomisajan jälkeen.  Eli kirjoituksesi oli HORINAA!

[Jäärä]

Helander; juuri esittämässäsi "vahva peruskunta" mallissa kaikki mahdolliset kunnallishimmelit jäävät jäljelle. Jos Kouvola on vahva peruskunta, niin mitä tulevat olemaan syrjäseutujen liitoskunnat. 

Kuntaliitos ohjelmanne motoksi sopisi; Hei me Kupataan! Tarkoituksenne on saattaa kunnat niin kehnoon taloudelliseen tilaan, että markkinoimanne yksityistetty kuntien palvelurakenne saadaan syötettyä epätoivoisille valtuustoille. Mennään US;aan malliin, mailman kallein ja tehottomin. Byrokraattinen jättikuntanne lukuisine laitoskohtaisine liittovaltuustoineen ja niihin puolipakolla ympättyine luottamusmiehineen on oikea saalistajien paratiisi. Erityis-Erityis-Erityis hoito ja potilaat , taidat pitää meitä hölmöinä!

[guest7001]

Perussuomalaisten kannattaisi iskeä myös pk-seudulla, jossa kannatus on hiipumaan päin. Tarjolla on kuitenkin satoja tuhansia äänestäjiä. Kirjoitin itse Helsingin halusta ryöstää naapurin lompakko täällä:

http://hommaforum.org/index.php/topic,67638.0.html

[Pasi Helander]

Helander; juuri esittämässäsi "vahva peruskunta" mallissa kaikki mahdolliset kunnallishimmelit jäävät jäljelle. Jos Kouvola on vahva peruskunta, niin mitä tulevat olemaan syrjäseutujen liitoskunnat. 

Kuntaliitos ohjelmanne motoksi sopisi; Hei me Kupataan! Tarkoituksenne on saattaa kunnat niin kehnoon taloudelliseen tilaan, että markkinoimanne yksityistetty kuntien palvelurakenne saadaan syötettyä epätoivoisille valtuustoille. Mennään US;aan malliin, mailman kallein ja tehottomin. Byrokraattinen jättikuntanne lukuisine laitoskohtaisine liittovaltuustoineen ja niihin puolipakolla ympättyine luottamusmiehineen on oikea saalistajien paratiisi. Erityis-Erityis-Erityis hoito ja potilaat , taidat pitää meitä hölmöinä!

Eli olet sitä mieltä, että kuusi kunnanjohtajaa on parempi kuin yksi?Varmasti on jotakin Usa:n ja Suomen nykyisen mallin välissäkin..Ei se maailma kuitenkaan ihan niin mustavalkoinen ole!
Perustasoinen erikoissairaanhoito : umpilisäkkeen poistot, murtumien korjaukset ym. Erityisenvaativa erikoissairaanhoito: laajat ihonsiirrot, elinsiirrot, aivokirurgia ym...

[Jäärä]

Lueppas Helander US;n Puheenvuorosta kuinka tunnettu kokomuspolitiikko Marjatta Halkilahti ryöpyttää toista "vahvaa peruskuntaa" Saloa ja sen epätoivoista taistelua talouskurimuksessa.
Meillä on nyt tehty kaksi samanlaista jättikuntaa. Molempien talous on romahtanut. Lopeta ihmeessä potaskan suoltaminen. Aijotteko tietoisesti tuhota suomen kuntatalouden. Teidän ahneudella ei näytä olevan mitään rajaa.

[Pasi Helander]

Lueppas Helander US;n Puheenvuorosta kuinka tunnettu kokomuspolitiikko Marjatta Halkilahti ryöpyttää toista "vahvaa peruskuntaa" Saloa ja sen epätoivoista taistelua talouskurimuksessa.
Meillä on nyt tehty kaksi samanlaista jättikuntaa. Molempien talous on romahtanut. Lopeta ihmeessä potaskan suoltaminen. Aijotteko tietoisesti tuhota suomen kuntatalouden. Teidän ahneudella ei näytä olevan mitään rajaa.

Miten kuntaliitos ajaa talouden kuralle (väännäppä rautalangasta, koska olen niin tyhmä!),  miten kuntaliitos on ahneutta (-II-)?

[Jäärä]

Helander: Miksi kuntaliitos ajaa talouden kuralle? Kysyt minulta, mutta teidänhän sitä olisi pitänyt selvittää, eikä jääräpäisesti ajaa epäonnistunutta mallia koko maahan.

Tuossa teidän ajamassa mallissa mikään kuntien taloutta kuormittavista tekijöistä, ei muutu parempaan suuntaan. Kuntien rajoilla ei ole mitään tekemistä järkevien palveluiden tuottamisen kanssa.
Se on yhä tilkkutäkki, mutta yhdistettynä monitasoiseen ja byrokraattiseen suurkuntaan. Kaikki erilliset kuntainliittohimmelit omine liittovaltuustoineen ja johtokuntineen ovat yhä riesana. Kukin himmeli tuhlaa senkun ehtii, ilman mitään yhteistä tahtoa ja johtoa. Tuollaisiin liittovaltuustoihin kukin puolue työntää vähä-älyisimmät jäsenensä tekemään kollektiivistä vahinkoa. Kunta alueena ei kuitenkaan ole tarpeeksi suuri hoitamaan laajaa kokonaisuutta vaativia hankkeita.

Maakunta malli; Maakunta hoitaa sote- asiat, joukkoliikenteen, maakuntakaavan, toisenasteen koulutuksen ja vastaavat. Päätösvalta - vaaleilla valittu Maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuustolla on verotusoikeus. Kunta hoitaa perusopetuksen ja muun paikallisen toiminnan. Hyvinkään kunnallisveroksi riittää tällä mallilla 10%.

Ahneudesta. Kun otamme käyttöön maakuntamallin, emme tarvitse niitä kauppaamianne .........vire ym ylikansallisia verohuijareita. Kansalaiset eivät ole meille kuppausta varten.

[Pasi Helander]

Helander: Miksi kuntaliitos ajaa talouden kuralle? Kysyt minulta, mutta teidänhän sitä olisi pitänyt selvittää, eikä jääräpäisesti ajaa epäonnistunutta mallia koko maahan.

Tuossa teidän ajamassa mallissa mikään kuntien taloutta kuormittavista tekijöistä, ei muutu parempaan suuntaan. Kuntien rajoilla ei ole mitään tekemistä järkevien palveluiden tuottamisen kanssa.
Se on yhä tilkkutäkki, mutta yhdistettynä monitasoiseen ja byrokraattiseen suurkuntaan. Kaikki erilliset kuntainliittohimmelit omine liittovaltuustoineen ja johtokuntineen ovat yhä riesana. Kukin himmeli tuhlaa senkun ehtii, ilman mitään yhteistä tahtoa ja johtoa. Tuollaisiin liittovaltuustoihin kukin puolue työntää vähä-älyisimmät jäsenensä tekemään kollektiivistä vahinkoa. Kunta alueena ei kuitenkaan ole tarpeeksi suuri hoitamaan laajaa kokonaisuutta vaativia hankkeita.

Maakunta malli; Maakunta hoitaa sote- asiat, joukkoliikenteen, maakuntakaavan, toisenasteen koulutuksen ja vastaavat. Päätösvalta - vaaleilla valittu Maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuustolla on verotusoikeus. Kunta hoitaa perusopetuksen ja muun paikallisen toiminnan. Hyvinkään kunnallisveroksi riittää tällä mallilla 10%.

Ahneudesta. Kun otamme käyttöön maakuntamallin, emme tarvitse niitä kauppaamianne .........vire ym ylikansallisia verohuijareita. Kansalaiset eivät ole meille kuppausta varten.

Eli vastauksesi on lisää byrokratiaa, niin saamme aikaan säästöjä ja voimme laskea veroprosenttia...Järjetön ajatus!

[Jäärä]

Helander: Kunnanvaltuusto -  Maakuntavaltuusto - Valtio.  Kuten näet ei mitään himmeleitä. Ei yhtään johtokuntaa, liittovaltuustoa, kuntayhteenliittymää, sairaanhoitopiiriä, tms. .

Missä se sinun byrokratiasi on? Sadoittain erilaisia toimielimiä jää pois. Maakuntavaltuustolla on valtaa ja vastuuta. Sinne saadaan parhaat mahdolliset päättäjät.
Minulle tämä riittää tästä mallista, varmaan monelle muullekin.

[Jäärä]

Hyvinkään valtuustoryhmien edustajat pääsivät yksimieliseen tulokseen kuntaliitos asiassa. Hyvinkää ei halua selvityksiä tai liitosta. Valtuusto äänestää asiasta 16.4. Hyvinkään Perussuomalaiset tulee äänestämään liitosta vastaan.

Valtion edustajilta on kuultu verhoiltuja uhkauksia. Leikkaamme valtionosuuksia, kunnes sanotaan kyllä. Perustuslaki pyritään kiertämään jälleen.

[IDA]

Kotkan PS lähtee siitä, että se vastustaa hallituksen esitystä loppuun asti. Oletamme myös, että valtakunnallisesti on sama linja. Nyt olisi tuhannen taalan paikka hakea luovia, oikeita ratkaisuja. Ihan EU-politiikankin mukaan meidän pitäisi kääntää suunta niin, että ennemmin pienennettäisiin kuntia, kuin yhdisteltäisiin niitä metsäisiksi ja pakettipeltoisiksi Metropolikseiksi. Poli zeit

[Jäärä]

Hyvinkään kaupunginvaltuusto hylkäsi kuntaliitos selvitykset. Tämän kanssa valtuustoryhmämme teki kovan työn. Onneksi liitoshulluutta ei ollut muissakaan ryhmissä. Hallituksen paperi on läpeensä kiero ja neuvottelut yksityiskohdista vaativat päiväkausia.  ("Jos olette vastanneet selvityspyyntöön ei, niin jos kuitenkin.....  jos kuitenkin, olisitteko valmis ottamaan .... Jokelan tai .. jos")

[Johannes Nieminen]

Muutama kommentti tähänkin:

Ylhäällä keskustellaan Kouvolasta. En tunne sitä, mutta olen aika tarkoin tutustunut kuntaliitosten tuloksiin. Ne eivät ole mitenkään hyvää luettavaa.

Helander esittää näkemyksen, että Paras-lain tuoma viiden vuoden turva tarkoittaisi irtisanomisia sen jälkeen. Mikään ei kylläkään viittaa siihen, sillä monet kuntaliitokset ovat tuoneet vanhoille viranhaltijoille uusia vakansseja. Syykin on selvä. Kuntakoon kasvu synnyttää lisäbyrokratiaa. Hoksasimme myös sen, että esim. pääkaupunkiseudulla kaavailtu kuntaliitos toisi ICT-järjestelmissä mukavat kustannukset joiden "kuolettaminen" veisi pahimmillaan toistakymmentä vuotta. Tämä toki kerrannaismenoerä.

Jos optimi kuntakoko on 20 000 - 30 000 asukasta, niin ei se optimi enää parane kasvattamalla väkilukua vaan päinvastoin. Toinen vaikuttava tekijä on pinta-ala. Optimi on määritelty siten, että kunta pystyy tuottamaan lakisääteiset palvelut mahdollisimman tehokkaasti, ja että kunnissa on toimiva demokraattinen päätöksentekomalli. Suurkunnassa päädytään virkamiesvaltaan, joka näkyy vahvasti esim. täällä pääkaupunkiseudulla. Tämä ei toki ole ongelma jos kannattaa epädemokraattista järjestelmää, ja jos on sitä mieltä, että on ihan hyvä juttu, että viranhaltijat saavat keskenään puljata niin paljon kuin haluavat. Kunta ei ole kuten yritys, jossa on tulosvastuu. Myöskään suuryritys ei toimi kapealla kärjellä, vaan kyseessä on konserni, eli koostuu useasta eri palasesta.

Kuntaliitoksista kriittistä ääntä on mm. esittänyt klassisen liberalismin kotimainen puoluestapuhuja professori Risto Harisalo. Hän oli mm. asiantuntijavieraanamme Vantaan kaupungin Johto-toimikunnassa silloin kun pohdimme pormestarimallia. Harisalo näkee suurkuntien johtavan mm. innovaatioiden romahdukseen. Yleisesti ottaen hallintotieteilijät ja ekonomistit jotka ovat paneutuneet kuntaliitoksiin, ovat niitä vastaan. Syy siinä, että ongelma ei itsessään ole kuntien määrä, vaan valtion sääntely. Esimerkkinä jatkuva lakisääteisten tehtävien määrän kasvu on johtanut pieniä kuntia siihen, että on jouduttu järjestämään tiettyjä palveluita erilaisin sopimuksin, vaikka kyseisille palveluille ei ole kunnassa tarvetta. Oma lukunsa ovat kuntien muu palvelutuontanto, jossa tietyt tehtävät nähdään lakisäänteisinä vaikka ne eivät sitä ole. Moni sellainen asia, jota ajattelemme peruspalveluksi, niin kunnan ei sitä oikeasti tarvitsisi järjestää.

Yhtenä ongelmana pitäisi kuntasektorin osaamattomuutta. Kilpailutukset tehdään päin honkia, tämä on yleistä. Projekteja on vaikka kuinka, eikä kukaan tiedä mitä näissä oikeastaan tehdään eli projektinhallinta on tuntematon käsite. Avustuksia jaetaan avokätisesti ja epätasaisesti, vaikka tilitykset olisivat epäselvät. Investoinnit on mitoitettu liian suuriksi suhteessa kunnan kapasiteettiin. Valitettava fakta on myös se, että kunnat suorastaan haluavat elää valtionosuuksien varassa. Eli jonkinlaista kuntaremonttia tarvitaan, mutta jokin järki käteen.

[Nanfung]

Ääni on perussuomalaisen ääni, mutta kädet ovat porvarin kädet?

http://www.youtube.com/watch?v=-G5uFwtan28 

[Jäärä]

Johannes Niemelä, pyydän saada lainata tekstiäsi, mahdollisesti Uuden Suomen Puheenvuoroon, jos annat luvan, voiko lähteen mainita?

[Jäärä]

Anteeksi, Nieminen, ei mene putkeen tänäänkään. Oli etunimi sentään oikea.

[KJ]

Minua kiinnostaa tässä yhdistämisinnossa sen ansainta(säästö)logiikka: Virkkunen ja pääministeri Jyrki Katainen perustelivat uudistuksen välttämättömyyttä muun muassa sillä, että väestön huoltosuhde tulee olemaan seuraavat vuosikymmenet historiallisen heikko. Ainakin yhden syyn me kaikki tiedämme huoltosuhteen heikkenemiseen, eikä se ole väestön vanheneminen.

Ainoan loogisen tavan säästää löydän siitä, että pienet yksiköt lakkautetaan ja väestö siirtyy käyttämään suuria yksiköitä, eli kouluja, terveyskeskuksia, kirjastoja jne. Mutta, mutta.

Otetaanpa vaikka Rääkkylä ja terveydenhoito. Rääkkylä on ns. kapinallinen, joka yksityisti terveydenhoitonsa ja säästää sillä noin miljoonan per vuosi verrattuna vanhaan kuntien yhteiseen Helli-liikelaitokseen, joka oli kallis, byrokraattinen ja toimimaton. Nykyään Rääkkylässä pääsee hoidettavaksi suurin piirtein kävelemällä sisään terveyskeskukseen, koska lääkärinvirkoja ei koskaan ole täyttämättä.

Jos Rääkkylä pakkoliitettäisiin Esim. Kiteeseen, se tarkoittaisi noin 15 000 terveyskeskusmatkaa (2x40 km) vuodessa, joista noin kolmannes yhteiskunnan maksamia taksimatkoja, koska vanhusväestön määrä on Rääkkylässä maan keskiarvoa suurempi. Nykyinen tapa, että 1-2 lääkäriä tulee Rääkkylään, kuulostaa jokseenkin järkevältä verrattuna 15 000:nteen edestakaisin suhaamiseen.

Sinänsä minulla ei ole mitään kuntaliitoksia vastaan, mutta haluaisin nähdä laskelmat, joilla voidaan todistaa, että kuntien (palvelujen) yhdistämisillä säästetään, ja nimenomaan sellaisia laskelmia, joissa otetaan huomioon ihmisten tolkuton kuljettelu eestaas ja käyttämättä jääneiden kiinteistöjen kustannusvaikutukset: 70-luvulla rakennettu elementtikoulu/-terveyskeskus ei välttämättä ole helppo myytävä.