Kutsu Maahanmuutto 2020 -seminaariin

[juge]

Maahanmuutto Suomeen muuttaa merkittävästi muotoaan tulevina vuosina. Ennusteiden mukaan ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan meillä on jo suuri joukko toisen sukupolven maahanmuuttajia tai ensimmäisen sukupolven suomalaisia. Heitä on joka kymmenes peruskoulun päättävistä, eivätkä he sijoitu työelämään niin hyvin kuin heidän taitonsa antaisivat myöden.

Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan seminaarin teemoista, jotka ovat liikkuvuus, sukupolvet, suvaitsevaisuus ja rasismi. Päivä sisältää tiiviitä luentoja ja paljon keskustelua. Ilmoittaudu heti, lopullinen ohjelma lähetetään lähiaikoina!

Aika: Maanantaina 4.6.2012 klo 9.00 - 16.00
Paikka: Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Ilmoittautuminen:
25.5.2012 mennessä osoitteessa http://www.webropolsurveys.com/S/8D3501429AFF4980.par

Pyydämme kutsun saaneita ystävällisesti välittämään kutsua eteenpäin tilaisuudesta mahdollisesti kiinnostuneille tahoille.

Lämpimästi tervetuloa!

[Emo]

Suomalaisessa työelämässä ei ole huutava pula kaapuihin verhotuista tulkkia tarvitsevista osaajista (tosin eivät he töihin pääsisikään, mies kieltää) eikä täällä tarvita myöskään kivittäjiä ja muita pyöveleitä. Bussikuskina eilen TV:ssä näin yhden neekerimiehen, oli holtittoman näköistä ratinpyöritystä. Katse harhaili ainakin kuvaustilanteessa puolelta toiselle niin, että enpä juuri hänen kuljettamaansa bussiin ensisijaisesti haluaisi, mikäli nyt bussiin ylipäätänsä nousisin. Mutta tuo katse oli juuri sellainen, että siitä on hyötyä jossain aavikolla kun horisonttiin tähyillään, näkyykö gepardeja ja leijonia. Tämänkin miehen taidot olisivat varmasti edukseen jossain muualla enemmän kuin HKL:n bussissa.

Heitä on joka kymmenes peruskoulun päättävistä, eivätkä he sijoitu työelämään niin hyvin kuin heidän taitonsa antaisivat myöden.

Eli turhaa porukkaa, näiden tänne tuomisessa ei ole mitään järkeä. Varsinkin, kun kantisnuoretkin jo masentuvat ja syrjäytyvät, eivätkä sijoitu työelämään ja onko kantisnuorilla edes mitään taitoja toisin kuin näillä mamuilla? Lähetetäänkö kantisnuoret jatkossa Afrikkaan?

[Roope]

Ennakointi on kotoutumispolitiikan avain

Kun muuttoliike on pysyvä osa yhteiskuntaamme, ennakoiva ote on ainoa oikea linja. Hallitus katsoo tekeillä olevassa maahanmuuttostrategiassaan vuoteen 2020.

Jos maailman 214 miljoonaa muuttajaa muodostaisivat valtion, se olisi maailman viidenneksi suurin. Globaali ilmiö ulottuu Suomeen ja muuttaa yhteiskuntaa.

— Muuttoliike on jatkuvaa, ja siihen pitää suhtautua inhimilliseen elämään kuuluvana normaalina asiana, sanoo tutkija Pasi Saukkonen Helsingin yliopistosta.

Hän esitteli ilmiön ulottuvuuksia sisäasiainministeriön järjestämässä maahanmuuttoseminaarissa maanantaina 4. kesäkuuta.

[...]

— Reaktiivisesta politiikasta on siirryttävä proaktiiviseen politiikkaan. Suomeen esimerkiksi pyrkii ihmisiä, jotka eivät kuulu aktiivisen maahanmuuttopolitiikan ensisijaisiin kohderyhmiin — millä asenteella heidän asioitaan ryhdytään hoitamaan?

Vaikka muuttoliike on Suomessa Euroopan mittakaavassa marginaalista,  kansallisen maahanmuuttopolitiikan ohessa on vaikutettava eurooppalaiseen politiikkaan.

— Lisäksi keskustelu on saatava tosiasiapohjaiseksi. Suomalaisten poliitikkojen tietotaso on surkea — vain kourallinen heistä pystyy keskustelemaan asiasta, tutkija moittii.

[...]

Yleisögallup eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa osoitti, että kotoutumisen ammattilaiset kaipaavat ennen kaikkea lisää resursseja työhönsä. Pelkästään lainsäädännöllä tai tiedolla eivät maahanmuuttajien asiat kohene.

[...]

Vuonna 2020 maahanmuutosta ja rasismista puhuvat ne päättäjät, jotka itse tietävät, millaista on elää muualta tulleena, toteaa puolestaan Tampereen yliopiston tutkija Anna Rastas.

— He, joilla näitä kokemuksia on, osaavat puolustaa oikeuksia ja näkökulmiaan ja vaativat muita muuttumaan, kun heidän oikeuksiaan loukataan. Tämä keskustelu sivistää meitä muitakin, seminaarissa alustanut Rastas sanoo.

Sivistys.net 5.6.2012

[Siili]

Yleisögallup eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa osoitti, että kotoutumisen ammattilaiset kaipaavat ennen kaikkea lisää resursseja työhönsä. Pelkästään lainsäädännöllä tai tiedolla eivät maahanmuuttajien asiat kohene.

Sivistys.net 5.6.2012

Onkohan Suomessa yhtään Valden kupista syövää, jonka mielestä resursseja on riittävästi?

[Suomitalon renki]

Ennakointi on kotoutumispolitiikan avain

Vuonna 2020 maahanmuutosta ja rasismista puhuvat ne päättäjät, jotka itse tietävät, millaista on elää muualta tulleena, toteaa puolestaan Tampereen yliopiston tutkija Anna Rastas.

Jos se minusta on kiinni, niin  "jotka itse tietävät, millaista on elää muualta tulleena" on vielä aika vähän päättäjinä vuonna 2020  Vapaaehtoisesti en tätä maata luovuta, kun papat tekivät täyden päivä- ja yötyön rintamalla. Sanoisin Anna Rastaan laulelevan nyt väärää nuottia, joka kuvastaa lähinnä hänen  haaveitaan.

[mietinen]

Vaikuta Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian suunnitteluun.
Keskustelu sulkeutuu 08.06.2012
otakantaa.fi


Muut keskustelun aiheet otakantaa.fi:ssä:
Ota kantaa oikeusministeriön kuntademokratiaselvityksiin (0 kommenttia)
Auta meitä luomaan valtiolle ruotsinkielinen slogan!  (0 kommenttia)
Ilmastolain esiselvitys  (1 kommenttia)
Onko opiskelu rahasta kiinni: auttaisiko koulutustili?(7 kommenttia)

[Phantasticum]

En tiedä, mitä kaksisuuntaisella kotoutumisella käytännössä tarkoitetaan, mutta jos sillä tarkoitetaan sitä samaa kuin ennenkin, niin pidän kaksisuuntaista kotoutumista vääränä lähtökohtana.

Kapinoin sitä ajatusta vastaan, että suomalaisten pitäisi jotenkin erityisesti sopeutua tulijoihin. Vastuun pitää olla tulijalla. Jos yksi maahanmuuton toimija kotouttaa ja samaan aikaan toinen vahvistaa maahanmuuttajan omaa (kansallista ja uskonnollista) identiteettiä, niin ei vakuuta. Mutta ehkä pitää odottaa Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian valmistumista. Ehkä linjapaperissa onkin jotain uutta ja todella mullistavaa.

[Roope]

Seminaarista:

Toinen sukupolvi - juurettomuutta vai useita juuria?

Maahanmuuttajien toisella sukupolvella tarkoitetaan henkilöitä – lapsia, nuoria tai aikuisia – joiden vanhemmista joko molemmat tai toinen ovat tulleet Suomeen maahanmuuttajina. Käsitteen takaa löytyy erilaisia tarinoita ja kokemuksia. Teemasta kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –tapahtumassa.

Dosentti ja Väestöliiton erikoistutkija Minna Säävälä valotti sisäministeriön järjestämässä Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –seminaarissa toisen sukupolven yleistilannetta. Säävälä viittasi olemassa olevaan tutkimustietoon, joka puhuu karua kieltään. Toisessa sukupolvessa on enemmän koulupudokkaita kuin vertailuryhmissä. Tähän vaikuttaa muun muassa vanhempien taloudellinen ja sosiaalinen tilanne.

Toisaalta toisen sukupolven nuoret hakeutuvat lukioon useammin kuin koulumenestyksensä puolesta olisi odotettavissa. Olennaista on, että ennen pitkää nämä nuoret äänestävät jaloillaan, jos he eivät saa Suomesta töitä ja työmahdollisuudet ovat edelleen rajatut.

[...]

MAVA-koulutuksen opettajien huoli oppilaidensa jatkokoulutusmahdollisuuksista on ilmeinen. Kurjen tutkimusaineistosta käy ilmi, että MAVA-koulutetut lähestulkoon "tönitään" lähihoitajakoulutukseen. Tämä johtuu osittain siitä, että mielikuva maahanmuuttajanaisten sisäsyntyisestä hoivavietistä elää sitkeästi. Kurki kysyikin, onko tällainen maahanmuuttajanaisten aktiivinen ohjaaminen lähihoitajakoulutukseen "rasistista integraatiopolitiikkaa".

Naiset, sen kummemmin kuin maahanmuuttajatkaan, eivät ole synnynnäisesti hoivaajia – tai mitään muutakaan. Olisi ollut kiinnostava tietää, mikä on MAVA-koulutuksen suorittaneiden miesten tilanne koulutuksen jälkeen. Tönitäänkö heitä johonkin suuntaan?

[...]

Joensuulainen opettaja Riitta-Liisa Koponen toi seminaariin arkiset terveiset koulumaailmasta. Koposta on omien sanojensa mukaan suuresti järkyttänyt se, että Suomessa opettajaksi opiskelevia ei millään tavalla valmisteta monikulttuurisuuden kohtaamiseen koulumaailmassa. Ymmärrys puuttuu, hän arvioi.

[...]

Identiteetin rakennuspalikoita ovat esimerkiksi kulttuuritausta, uskonto ja yhteisö. Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntija Maryam Abdulkarim haastaa kuitenkin kyseenalaistamaan tavan, jolla määrittelemme itsemme ja toisemme.

Abdulkarim kannattaa näkemystä, jonka mukaan kukin voi itse määritellä identiteettinsä. Hänen mukaansa maahanmuutto 2020 -strategiatyöryhmän haasteena on määritellä muun muassa se, mikä on toisen sukupolven maahanmuuttajien rooli: ovatko he maahanmuuttajia, etnisiä vähemmistöjä vai esimerkiksi diasporassa olevia.

Monitori

Näyttää siltä, että maahanmuuttajataustaisia nuoria "tönitään" lukioon, vaikka heidän koulumenestyksensä on huonompi kuin muilla. Ai niin, tällainen aktiivinen ohjaaminen on ihan virallisen linjan mukaista. Ei "rasistista integraatiopolitiikkaa", vaan "positiivista erityiskohtelua". Mutta kun nämä rimaa hipoen lukioon päässeet eivät menesty jatko-opinnoissaankaan keskivertoa paremmin, niin heille on myös keskivertoa vähemmän käyttöä työelämässä. Ja se on taas rasismia.

Liikkuvuus ja kiertomuutto kasvussa

Sisäministeriön Maahanmuutto 2020 –seminaarissa 4.6. heräteltiin kysymyksiä siitä, mitkä ovat jatkossa Suomen maahanmuuttopolitiikan painopisteitä ja tavoitteita. Vuorovaikutteinen seminaari käsitteli niin liikkuvuuden, sukupolvien kuin asenneilmapiiriinkin liittyviä kysymyksiä.

[...]

Saukkonen korosti seminaarissa, että reaktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta on siirryttävä Suomessakin ennakoivaan politiikkaan. Samaten keskustelua on jatkossakin käytävä aktiivisesti, joskin tiukasti asiapohjalta – faktoihin nojautuen.

Merkittävin yksittäinen muuttoliikkeeseen vaikuttava tekijä on ketjumuutto – ihmiset muuttavat sinne, jossa heidän perheenjäseniään ja tuttujaan jo asuu. Suomeenkin pyrkii Saukkosen mukaan ihmisiä, "jotka eivät kuuluu aktiivisen maahanmuuttopolitiikan ensisijaisiin kohderyhmiin". Suomella ei ole myöskään sellaisia erityisiä vetovoimatekijöitä, joiden avulla tänne saataisiin houkuteltua ammattitaitoisia ja motivoituneita ulkomaalaisia työntekijöitä. Saukkonen kehottikin päättäjiämme vakavasti pohtimaan kansallisen maahanmuuttopolitiikan ohella sitä, että eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka onnistuu.

[...]

Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset linkittyvät luonnollisesti myös ihmisoikeuksiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että eri politiikanalojen välistä johdonmukaisuutta edistetään päämäärätietoisesti, muistutti ulkoasiainministeriön neuvonantaja Merja Lahtinen puheenvuorossaan.

Suomen uusi kehityspoliittinen ohjelma on lähtökohtaisesti ihmisoikeuspainotteinen, mikä tarkoittaa sitä, että Suomen tulee yhä etenevissä määrin huomioida ihmisoikeusnäkökulma kaikessa kehityspolitiikassaan.

Kuvaavaa kehitys-, maahanmuutto- ja ihmisoikeuspolitiikan keskinäisriippuvuussuhteelle on, että globaalisti maahanmuuttajien lähettämä rahavirta on moninkertainen viralliseen kehitysapuun verrattuna. Nämä rahavirrat eivät ole elintärkeitä ainoastaan yksittäisten perheiden näkökulmasta, vaan niillä on myös merkittävä kansantaloudellinen merkitys

Monitori

Arabikevät ja työttömyys heijastuvat laittomaan maahanmuuttoon

Laiton maahanmuutto on monimuotoinen ilmiö, jonka tulevaisuuden suuntaviivoja on vaikea ennustaa. Maahantuloa edeltävät toimenpiteet sekä laillisten väylien kehittäminen ovat keskeisiä asioita ongelman ennaltaehkäisyssä. Asiantuntijoiden mukaan laittomasta maahantulosta 90 prosenttia tapahtuu EU:n sisärajojen kautta.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian työryhmä kokoontui keskustelemaan laittomasta maahanmuutosta ja siihen liittyvistä tavoitteista.

– Kova globaalin maahanmuuton paine purkaantuu myös laittomana maahanmuuttona. Puhumme hyvin monimuotoisesta ilmiöstä, jossa pitää ottaa monia näkökulmia huomioon, totesi maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri sisäasiainministeriöstä.

Laiton maahanmuutto voi ilmetä esimerkiksi laillisten väylien väärinkäyttönä, laittomana maahantulona tai oleskeluluvan vanhentumisena. Ilmiöön liittyy yhä enemmän kansainvälistä ja järjestäytynyttä rikollisuutta, kuten ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa, joiden uhrien tunnistaminen on tärkeää. Myös harmaan talouden kysymykset ovat merkittäviä.

[...]

Sekä Poutanen että rajaturvallisuusasiantuntija Ilkka Herranen totesivat, että Suomi ei ole erityisen houkutteleva maa laittoman maahanmuuton kannalta. Laittoman maahantulon torjunta ja siihen liittyvät maastapoistamismenettelyt ovat meillä tehokkaita, ja Suomi on monelle kylmä ja kaukainen paikka. Eniten tänne tullaan luvatta Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Venäjältä.

Euroopan muuttoliikeverkoston tulosalueen johtaja Riikka Asan mukaan laittoman maahantulon tilastointi ja trendien ennustaminen on vaikeaa. Tämänhetkisten tietojen mukaan laittomat maahanmuuttajat ovat yleensä 18–34-vuotiaita miehiä, mutta naisten osuus on kasvussa. Tärkein motiivi EU:n alueelle tuloon on työllistyminen.

[...]

Riikka Asan mukaan ennen maahantuloa tapahtuvat toimenpiteet on todettu tehokkaimmiksi laittoman maahanmuuton torjunnassa. Hän nosti esille myös mahdollisuuden laillisten maahanmuuttoväylien kehittämiseen yhdessä kolmansien maiden kanssa.

[...]

– Kun lailliset keinot ovat hyvin rajalliset, Suomeen tullaan väistämättä laittomien väylien kautta, totesi Riitta Wärn Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Hänen mielestään kolmansien maiden kansalaiset voisivat vastata ammattitaidollaan Suomen työvoimapulaan, kunhan työperäistä maahantuloa helpotettaisiin.

Leena-Kaisa Åberg Suomen Punaisesta Rististä toivoi tasapainoista lähestymistä luvattomaan maahanmuuttoon.

– Luvattomien maahantulijoiden määrä on laskussa vahvojen valvontatoimenpiteiden vuoksi. Osa valvontaan käytettävistä resursseista voitaisiin suunnata laillisten väylien kehittämiseen. Meidän on löydettävä tasapaino myös ihmisoikeuksien puolustamisen ja väärinkäytösten estämisen välillä esimerkiksi perheiden yhdistämisessä, hän sanoi.

Monitori

Tarkastellaanpa keskimääräistä laittomasti Suomeen tullutta. Ei länsimaisen tason koulutusta, ei käyttökelpoista ammattitaitoa, ei kielitaitoa. Vaikka asiaa miten kääntää, niin meillä ei yksinkertaisesti ole käyttöä näille tyypeille, ei ainakaan normaaleilla työehdoilla. Jos luomme sinnemäkimäisesti "lisää laillisia väyliä", nykyisin laittomasti maahan saapuneet eivät edelleenkään olisi sen jonon kärjessä, koska heidän osaamattomuudelleen ei ole laillisilla markkinoilla kysyntää. Kävisikin niin, että laittomasti Suomeen pyrkiviä, laillisia väyliä väärinkäyttäviä ja maahanmuuttoon liittyvää rikollisuutta olisi entistä enemmän, kun maahantulon helpottamisen myötä halpatyöläisten ja harmaan talouden verkosto kasvaisi.

Ja mitä ihmeen työvoimapulaa EK:n Riitta Wärn haluaisi työperäistä maahantuloa entistäkin enemmän helpottamalla poistaa, kun Suomeen pääsee jo nyt laillisesti EU:n ulkopuolelta siivoamaan muutaman euron tuntipalkalla? EK voisi ennemmin perehtyä siihen, miten yritykset saataisiin taloudellisesti ja moraalisesti vastaamaan maahan houkuttelemistaan ulkomaalaisista, kun heidät nykyään ongelmien ilmetessä jätetään oman onnensa nojaan ja veronmaksajien niskoille.

[Roope]

Video kesäkuun seminaarista: Katso koostevideo (kesto 4 min)

Suomeen syntyy ensi vuoden alkuun mennessä uusi maahanmuuttostrategia sisäministeriön johdolla. Tämä video on pieni kooste strategian valmisteluun liittyneestä 4.6. 2012 järjestetystä seminaarista - teemoina olivat liikkuvuus, asenneilmapiiri ja toinen sukupolvi. Seminaari annista - ja koko strategiatyöstä - voit lukea lisää osoitteessa intermin.fi/maahanmuutto2020

[Finka]

Mihin perustuu Riitta Wärn (Elinkeinoelämän keskusliitosta) väite, että laillisia maahanmuuton väyliä on liian vähän? En väitä hänen olevan väärässä mutta kuulostaa oudolta maassa jossa thaimaalainen marjanpoimija ja kiinalainen ydinvoimalanrakentaja ovat muodostuneet käsitteiksi.