2012-02-01 Ministeriö: Huutava työvoimapula iskee

[Marko Parkkola]

Ministeriö: Työvoimapula uhkaa Suomea

Nyt se iskee. Onneksi NSN helpotti juuri asioita vapauttamalla työntekijöitään, tosin tarvitaan vielä 148800 vapautettua lisää. Löytyisikö kortistosta?

[seuraa_tilannetta]

Työvoimapula uhkaa koko Suomea
Tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Jos työllisyysaste pysyy nykytasolla, työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=71933:tyoevoimapula-uhkaa-koko-suomea&catid=2:kotimaa&Itemid=31


Minkä tutkimuksen??

[Rekka-Pena]

Mitä isompi valhe ja mitä useammin se toistetaan, sitä paremmin se uppoaa kansaan... eiku?

[Uuno Nuivanen]

Tässä onkin yritetty kissojen ja koirien kanssa etsiä armeijasta kotiutuneelle nuorelle töitä, toistaiseksi turhaan. No, ehkä jo 2020.

[Faidros.]

Niin. Montako kymmentätuhatta ulkomalaista halpatyöläistä on tällähetkellä tekemässä meidän töitä ja montako sataatuhatta niitä on vuonna 2020?

[kekkeruusi]

Nyt vähän jo jännittää kerkeääkö se lupailtu työvoimapula iskeä minun elinaikanani eli seuraavan 40-50 vuoden aikana. Haluan elää sen nähdäkseni kun aletaan ihmisiä hakemaan kotoota töihin. Näinköhän käy?

[Roope]

Tutkimus: Työvoimapula uhkaa koko Suomea

Vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Jos työllisyysaste pysyy nykytasolla, työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa. Siksi työttömiä, maahanmuuttajia ja muuten työvoiman ulkopuolella olevia täytyy työllistää entistä tehokkaammin ja työuria pidentää. Tiedot selviävät 1.2.2012 julkaistusta alueellisten työmarkkinoiden muutosta selvittäneestä tutkimuksesta.

Kokonaistyöllisyysasteen on noustava noin 72 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista, jotta työntekijöitä olisi yhtä paljon kuin nyt. Jotta avautuvat ja uudet työpaikat voitaisiin täyttää, työllisyysasteen täytyy nousta 75 prosenttiin. Tällä hetkellä kolmannes 3,4 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä.

Joka vuosi eläkkeelle jää vajaat 80 000 henkeä. Heikoimmilla alueilla työuraansa aloittavia on vain kolmannes eläkkeelle siirtyvistä. Suurinta työvoiman vaje on Satakunnassa ja Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa.

Työpaikat ja työntekijät keskittyvät yliopistoseuduille

Erityisesti nuoret aikuiset muuttavat yhä useammin viiteen merkittävimpään yliopistomaakuntaan: Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän seuduille. Muuttoliikkeen lisäksi näiden seutujen oma väestönkasvu on maan nopeinta. Uudet työpaikat keskittyvät voimakkaasti näille alueille.

Toisaalta samaan aikaan työssäkäyntialueet laajenevat. Jopa kolmannes kaikista työllisistä käy asuinkuntansa ulkopuolella töissä. Ainakin tähän saakka työmarkkinat ovat siis toimineet, koska työntekijät ovat olleet työmatkansa suhteen joustavia.

Työurat jo pitenemässä

Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kasvanut viime vuosina nopeasti. Työura pitenee etenkin korkeasti koulutetuilla: miehillä se on tällä hetkellä noin 38 vuotta ja naisilla 36 vuotta. Perusasteen koulutuksen käyneillä työura on alle 25 vuotta.

Työurat pitenevät myös alkupäästä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt tasaisesti. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista lähes yhtä suuri osa käy töissä kuin työikäisestä väestöstä.

Maahanmuuttajat paremmin työelämään

Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä vain puolet. Virosta ja muista EU-maista tulevat työllistyvät parhaiten, Aasian maista tulleet kohtuullisesti ja Afrikasta tulleet keskimääräistä hitaammin. Kotoutuminen on yleensä muutaman vuoden prosessi.

Tutkimuksen on laatinut kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä Tilastokeskuksesta. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa. Tutkimus on luettavissa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 1.2.2012

Tässä tutkimuksessa on kerätty tietoja väestön ja erityisesti työikäisten alueittaisesta kehityksesetä 1990-luvulta vuoteen 2010 saakka. Työikäisillä tarkoitetaan 18–64-vuotiaita. Tarkoituksena on ollut selvittää kuinka maassamuutto ja siirtolaisuus sekä väestön ikääntyminen vaikuttavat käytettävissä olevaan työvoiman tarjontaan 2010-luvulla. Lisäksi on tutkittu kuinka työhön osallistuminen on alueilla muuttunut ja miten työllisyyden muutokset ovat vaikuttaneet työurien pituuteen kummallakin sukupuolella. Myös työllisen työvoiman ulkopuolella olevan väestön määrää, rakennetta ja kehitystä on tutkittu. Tällä on pyritty etsimään mahdollisia lisävoimavaroja, joita voitaisiin ottaa käyttöön kun työvoimapula uhkaa. Tämän osion pohjalta tehdään alueittaisia ennusteita työllisten määrästä vuonna 2020. Suuressa osassa maata työikäisen väestön määrä vähenee, kun alueet menettävät muuttoliikkeen vuoksi työikäisiään ja lisäksi sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat poistuvat työikäisten joukosta. Vain muutamilla alueilla työikäisten määrä kasvaa edes vähän.

Toisaalta on selvitetty työpaikkamäärän ja työpaikkarakenteen toteutunutta kehitystä maakunnittain ja seutukunnittain kehitystä sekä tehdään 2010-luvun perusteella arvioita vuoteen 2020 saakka. Työpaikkojen määrä ja muutos kuvaavat alueittaista työvoiman kysyntää ja kysynnässä tapahtuvia muutoksia. Meneillään on rakennemuutos, jossa alkutuotannon ja jalostuksen työpaikkamäärä vähenee ja palvelutyöpaikkojen määrä kasvaa. Sektoreittain tarkasteltuina kuntien työpaikkamäärä kasvaa nopeimmin, yksityinen sektori jonkin verran ja valtion työpaikat vähenevät miltei kaikkialla. Työpaikkojen keskittyminen noin kymmeneen seutukuntaan jatkuu ja näiden kymmenen osuus koko maan työpaikoista kasvaa. Suurimmassa osassa seutukuntia työpaikkamäärä on vähentynyt 2000-luvulla, jolloin niiden osuus maan työpaikoista on myös kaventunut. Lisäksi työpaikkarakenteessa tapahtuu laadullista muutosta. Vain hyvää koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä kasvaa ja sellaisten työpaikkojen, joihin ei koulutusta tarvita, määrä vähenee. Korkeasti koulutettujen työpaikkojen määrä kasvaa usein sellaisillakin alueilla, joilla kokonaistyöpaikkamäärä vähenee.

Lopuksi lasketaan työllisen työvoiman tarjontaestimaatit alueittain vuodelle 2020. Laskemisessa käytetään alueiden väestökehityksen ja ikääntymisen huomioon ottavaa väestöennustetta sekä alueittaisia työllisyysasteita. Kysynnän ja tarjonnan ero näyttää, että lähes kaikkia alueita uhkaa vakava työvoimapula tällä vuosikymmenellä. Ehkä hieman yllättäen työvoimapula näyttäisi olevan pahinta Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa. Vaikka niiden työvoiman kysyntä (työpaikkamäärä) ei juuri kasva, vähenee niissä tarjolla oleva työllisten määrä vielä nopeammin kuin kasvuseuduilla. Vähennys johtuu muuttotappiosta ja ikääntymisestä. Työvoimaan tulevat ikäluokat ovat pahimmillaan vain kolmannes työvoimasta poistuvista ikäluokista.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 1/2012: Alueellisten työmarkkinoiden muutos

[Marko Parkkola]

Tässä on hieman näkökulmaa mistä sitä työvoimapulan paikkausta löytyy.

http://www.hs.fi/talous/Teknologiateollisuus+Suomen+kauppatase+romahti/a1305554658367

Vuotta 2008 seuranneen talouskriisin seurauksena teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt kaikkiaan noin 40 000:lla.

Vielä semmoinen 100000 pitäisi löytää.

[Marko Parkkola]

Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä vain puolet. Virosta ja muista EU-maista tulevat työllistyvät parhaiten, Aasian maista tulleet kohtuullisesti ja Afrikasta tulleet keskimääräistä hitaammin. Kotoutuminen on yleensä muutaman vuoden prosessi.

Jännä tuo superlatiivin käyttö silloin kun joku työllistyy parhaiten, mutta komparatiivin käyttö kun työllistytään huonoiten. Eikö voisi vain sanoa selvästi, että huonoiten työllistyvät Afrikan maista tulevat. Ja kotoutumisestahan oli jo uutinen, että 3 vuotta on aivan liian lyhyt aika kultamunan hautoutua.

[Emo]

Kävin eilen iltaa istumassa naishenkilön, 31-v, koulutukseltaan lähihoitaja, luona. Hänellä on natiivitason kielitaito suomi/ruotsi, lisäksi englanti. Fiksu ihminen, kaksi lasta. Asuu isohkossa suomalaisessa kaupungissa. Ei löydy töitä ei mistään! Ja hoitoalalla erityisesti MUKA on työvoimapulaa, hoitajia tuodaan kaukomailtakin Suomeen.

Paskat mitään työvoimapulaa ole eikä tule! TYÖPULA ON!

[Fincad]

Kun mikään ei muutu. Samaa huutoa ollut jo 20 vuotta pian. Ja työttömiäkin ollut riittävästi koko ajan.
Pitääkin katsella ikkunasta ulos, jahka näkisin työvoimapulan tulemassa kuin kevään muuttolinnut..

[Kuvio]

Tässä onkin yritetty kissojen ja koirien kanssa etsiä armeijasta kotiutuneelle nuorelle töitä, toistaiseksi turhaan. No, ehkä jo 2020.

Tällä foorumilla on hyvä muistaa että itse Hitlerikin oli Itävallasta kotoisin ja että siellä on yhä töitä. Jos vain pakkoruotsin sijaan opettaisivat tarpeellisia kieliä, niin monikin nyt kotosalla istuva nuori voisi olla töissä.
Tämä vain pikaisella haulla:
http://www.justlanded.com/english/Austria/Jobs
En osaa neuvoa kuinka sieltä töitä saisi, joitain vuosia sittenhän saivat Irlannista töitä ihan sillä että menivät paikan päälle niitä kyselemään. Byrokraattisempi kulttuuri taitaa olla Itävallassa ja pian sinnekin taitaa työttömyys iskeä muun Euroopan tavoin.
Palkathan ei välttämättä ole kummoisia jos ulkomaille lähtee, kuitenkin kielen ja kulttuurin opettelemalla päässee lopulta ihan paikallisten tasolle. Sellaisiakin olen tavannut jotka sanakirja kädessä lukee ääneen sanomalehteä kieltä oppiakseen. Nykyisin kun on netit ja kaikki niin taitaa olla helpompaa.
Netistä löytynee muut maat joissa työttömyys on pienempää. Etsiä eri tilastoja kannattaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_unemployment_rate

Varakkaammille on Kanada ja Australia. En muista kenenkään niitä haukkuneen. Jos lähtee, missään tapauksessa ei kannata maksaa millekään välikädelle vaan hankkia se viisumi suoraan valtiolta. Turhia kusettajia on paljon.
http://www.dundernews.com/Tietoa_Viisumeista/Working_Holiday_Visa_Australia.html
http://www.immi.gov.au/e_visa/working-holiday.htm#b
Lennothan ovat aika kalliita ainakin Australiaan. Muuten ei kalliiksi tule, päinvastoin töitä löytyessähän siitä saa rahaa eikä menetä.
E: Niin sillä Itävalta mainittuna että ainakin ennen siellä koulutus oli semmoista että kaikki lukion käyneet pääsi yliopistoon ja myös ulkomaiset pääsi. Eli siinä mielessä voisi olla ollut hyvä vaihtoehto, mikäli työtön on lukion käynyt, nykyisestä tilanteesta en tiedä. Aika monessa Euroopan maassa kuitenkin niin on. Kilpailu työpaikoista alkaa sitten vasta yliopiston jälkeen ja yliopistoissa joutuvat lukemaan tai ulos.

[kekkeruusi]

Eihän meille mitään pulaa ole tulossa kun työpaikkojen määrä on vähentynyt melkoista tahtia. Työvoimapula edellyttäisi avoimia ja olemassaolevia työpaikkoja ja niitä ei ole. On viety Kiinaan ja minnelie. Lisäksi sellaisillakin aloilla mihin tarvittaisiin väkeä ei avata työpaikkoja tarvetta vastaavasti.

[hamppari]

Työntekijät eivät kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa, jos työllisyysaste pysyy nykytasolla. Jotta avautuvat uudet työpaikat voitaisiin täyttää, pitäisi Suomen työllisyysasteen nousta 75 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista.

Työntekijöidenhän ei tarvitsekaan korvata työstä poistuvien joukkoa. Tätä varten meillä on 300 000 - 400 000 henkilön työvoimareservi. Ja työllisyysasteen 7 % nousu tarkoittaa, että uusia työpaikkoja pitäisi syntyä 350 000 kappaletta vielä näiden vapautuvien lisäksi. Jos vain eläkkeelle jäävien työpaikat pitää miehittää, niin työllisyysastehan ei muutu mihinkään.

[seuraa_tilannetta]

Voisko joku taho kysellä tutkijoilta tarkemmin mihin nämä väitteet työvoimapulasta oikein perustuu?

[Roope]

Työikäisten määrä vähenee vääjäämättä tällä vuosikymme-
nellä. Väheneminen pysähtyisi vain jos maahanmuuttajien määrä kaksinkertaistuisi.

Maassamuutto ja siirtolaisuus kasvattavat työikäisten määrää vain muutamassa maakunnassa

Maassamuutto ja siirtolaisuus ovat voittaja-alueiden ja menettäjäalueiden kannalta
kaikkein merkittävin väestönmuutoskomponentti, koska se tuo alueille nuoria aikui-
sia. He nostavat jatkossa alueen syntyneiden määrää ja kasvattavat alueiden verotu-
loja. Muuttajissa on vähän ns. "huollettavia" eli alaikäisiä lapsia ja eläkeläisiä. Menet-
täjäalueiden kannalta tilanne on päinvastainen. Alueiden huoltosuhde heikkenee,
kun alueille jää "huollettavia" ja poistuu "huoltajia".

Nuorten ikäluokissa on paljon maahanmuuttajia, joiden työllisyys
on keskimääräistä alemmalla tasolla.

Kun työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy, työttömyys kasvaa eikä työvoimaa rekry-
toida, joutuvat vaaravyöhykkeeseen ensinnä nuoret. Määräaikaisissa töissä olevia opis-
kelijoita jää jatkopestiä vaille eikä uusia oteta. Maahanmuuttajien työllistymisvaikeudet
entisestään kasvavat ja työssä olevat muuttajat ovat usein myös määräaikaisissa työsuh-
teissa. Noususuhdanteessa molempien ryhmien työtilanne voi helpottua nopeastikin.

Muun kuin suomalaisten maahanmuuton erikoispiirre on heikko ennustetta-
vuus. Maahan muuttaminen riippuu kriiseistä, sodista ja jopa luonnon mullistuk-
sista. Maahanmuutto voi hyvin nopeasti kasvaa, jos Aasian suurissa maissa tapahtuu
jotain, mikä saa pienenkin osan niiden väestöä liikkeelle. Myös kriisit arabimaissa
voivat lisätä tulijoiden määrää lähivuosina.

Suuri maahanmuuton kasvu tapahtui 1990, kun muuttoliike alkoi kasvaa lähes
nollasta, kasvu jatkui 2000-luvulla ja laajeni koskemaan myös lapsia ja hieman
myös iäkkäämpiä. Maahanmuuton vilkkain ikä on 25 vuotta eli se on viisi vuotta
korkeampi kuin maassamuutossa. Suomen kuihtuvan työikäisen väestön kannalta
maahanmuuttajien ikärakenne on hyvin edullinen, eläkeikäisiä on hyvin vähän,
työikäisiä on yli 70 prosenttia ja lapsia jonkin verran.

Koko maahanmuuttajatausten väestön työllisyys on tällä hetkellä 16,5 prosentti
yksikköä heikompi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Ero on kuitenkin tasaisesti
kaventunut, sillä vuosituhannen alussa se oli 10 prosenttiyksikköä enemmän eli
26,6. Työttömyyskin rasittaa maahanmuuttajia enemmän kuin kotimaisia. Samoin
kuin työllisyydessä, on ero tässäkin kaventunut. Vuonna 2008 se oli 10,1 prosent-
tiyksikköä ja taantuma nosti sen 12,3:een eli nyt se on 23,4 prosenttia. Samalla vie-
raskielisten työllisyysasteen ero kotimaisiin kasvoin hieman.

Seuraavan kuviolla kuvataan kuinka pitkä prosessi maahanmuuttajan työllisty-
minen on ja kuina suuret erot lähtömaiden välillä on. Kuviossa ovat vuonna 2000
Suomeen virolaiset ja yhtenä joukkona kaikki muut lähtömaat. Heitä on verrattu
samana vuonna kotimaahan palanneiden suomalaisten työllistymiseen. Virolaiset
maahanmuuttajat työllistyvät yhtä hyvin tai paremmin kuin paluumuuttajat. Kaik-
kien muiden maahanmuuttajien työllisyysaste kulkee kuvion viimeisinä vuosina
noin 10 prosenttiyksikköä alempana kuin paluumuuttajien ja virolaisten työllisyys.
Toinen merkittävä seikka on se, että kaikkien maahanmuuttajaryhmien työllisyys
jatkoi kasvuaan aina vuoden 2009 taantumaan saakka. Virolaisilla se nousi 45 pro-
sentista 69:ään ja muilla muuttajilla 29:stä 57 prosenttiin eli virolaisilla 24 ja muilla
27 prosenttiyksikköä kahdeksan vuoden aikana. Kotoutuminen on hidas prosessi ja
sen kesto vaihtelee kovasti lähtömaan mukaan.

Työttömien joukossa on myös suuri määrä maahanmuuttajia, joiden
työllistäminen vaatii vielä lisätoimenpiteitä.

Jos Suomeen ei päästetä maahanmuuttajia eikä myös-
kään päästetä ketään lähtemään maasta, menetetään noin 25 000 työikäistä joka
vuosi tällä vuosikymmenellä eli yhteensä 242 000 työikäistä. Jos saavutetaan 15 000
hengen muuttovoitto joka vuosi, putoaa työikäisen väestön vuosittainen vähennys
yli 10 000.lla ja kokonaisvähennys 120 000:lla. Maahanmuuttajat siis puolittavat
tämän vuosikymmen työikäisten vähennyksen, mutta eivät poistamaan sitä koko-
naan. Maahanmuuttajista noin 70 prosenttia on työikäisiä.

Työvoimapulan uhatessa lisätyövoimaa on saatavissa joko maahanmuuttoa lisää-
mällä ja/tai työllistämällä tehokkaammin työvoiman ulkopuolisia ryhmiä.

Hoitovapailla
olevien lisäksi työmarkkinoilta poissaolevien 80 000 hengen työllistämistä pitäisi
selvittää. Osa - noin 32 000 - heistä on maahanmuuttajataustaisia, joilla on työllis-
tymisvaikeuksia. Työttömistäkin noin 24 000 on maahan muuttaneita eli yhteensä
maahanmuuttajissa olisi 56 000 hengen reservi.

Lisäksi nopeasti työllistyvät maahanmuuttajat
parantavat huoltosuhdetta, mutta työttöminä he heikentävät.

[Kuvio]

Työntekijät eivät kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa, jos työllisyysaste pysyy nykytasolla. Jotta avautuvat uudet työpaikat voitaisiin täyttää, pitäisi Suomen työllisyysasteen nousta 75 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista.

Työntekijöidenhän ei tarvitsekaan korvata työstä poistuvien joukkoa. Tätä varten meillä on 300 000 - 400 000 henkilön työvoimareservi. Ja työllisyysasteen 7 % nousu tarkoittaa, että uusia työpaikkoja pitäisi syntyä 350 000 kappaletta vielä näiden vapautuvien lisäksi. Jos vain eläkkeelle jäävien työpaikat pitää miehittää, niin työllisyysastehan ei muutu mihinkään.

Tästähän on valtio päättänyt että ei osaa kansa edes töitä hakea, joten laittavat työnhakukursseille. Itsekin sellaisen käyneenä ihmettelen etteikö ole kukaan kertonut valtiolle sellaista asiaa että ihan koulussa ne ainakin ennen opettivat kirjoittamaan niille jotka ei ennen sitä osanneet. Ei varmaan pitäisi tähän kirjoittaa että puhekoulutusta ei sentäs kurssilla ollut, vielä keksivät senkin siihen lisätä.
Koska suomalaiset ei osaa, tarvitaan huippuosaajia muualta jotka osaa kirjoittaa ja puhua. Osa ihan lukeakin.

[nuiv-or]

Kävin eilen iltaa istumassa naishenkilön, 31-v, koulutukseltaan lähihoitaja, luona. Hänellä on natiivitason kielitaito suomi/ruotsi, lisäksi englanti. Fiksu ihminen, kaksi lasta. Asuu isohkossa suomalaisessa kaupungissa. Ei löydy töitä ei mistään! Ja hoitoalalla erityisesti MUKA on työvoimapulaa, hoitajia tuodaan kaukomailtakin Suomeen.

Paskat mitään työvoimapulaa ole eikä tule! TYÖPULA ON!

Kävin tänään Tuiran tk:n labrassa piikittelemässä. Ovessa luki "Pahoittelemme henkilökuntavajausta". Eli tutkimusten mukaan työvoimapula selvä. Tuskin rahasta puute on, täällä ostetaan 500 tulostinta hintaan 1,5 miljoonaa vuosittain. Terveyskeskuskin oli rasistisesti piilossa, ei meinannut millään löytyä.

[TheJ]

Pah, pulaa on vain nälkäpalkalla tehtävien paskaduunien suorittajista ja niihinkin hommiin otetaan mielummin välikäsien järjestämiä ulkolaisia jotka tietämättömyyttään tekevät alle taulukkopalkkojen (tai jopa ihan tietäen, jotta saavat jalan oven väliin ja pääsevät maahan).

[Kuvio]

http://hommaforum.org/index.php/topic,67290.msg916943/topicseen.html#msg916943
Toinen ketju samaa, yhdistää, yhdistää. 

[nuiv-or]

Jos Suomeen ei päästetä maahanmuuttajia eikä myös-
kään päästetä ketään lähtemään maasta, menetetään noin 25 000 työikäistä joka
vuosi tällä vuosikymmenellä eli yhteensä 242 000 työikäistä. Jos saavutetaan 15 000
hengen muuttovoitto joka vuosi, putoaa työikäisen väestön vuosittainen vähennys
yli 10 000.lla ja kokonaisvähennys 120 000:lla. Maahanmuuttajat siis puolittavat
tämän vuosikymmen työikäisten vähennyksen, mutta eivät poistamaan sitä koko-
naan. Maahanmuuttajista noin 70 prosenttia on työikäisiä.

Tavoitehan on jo saavutettu, missä ongelma? Rajat vain kiinni. Kyllä nämä nykyiset jo onnistuvat synnyttämään tarpeeksi työvoimapulan paikkaajia.

Siis jos työvoimapulaa olisi. Huonoja tutkijoita, vaihtakaa tutkijat.

[Jouko]

Karjuva työvoimapula irtisanoo taas; Nokialta 1500. Kaikki ratkaistaan sillä että mahdollisimman paljon mamuja otetaan sisään. Laadusta piittaamatta. Ainakin tiettyä klusteria se kyllä työllistää. Ensimmäiset kultamunasomalit taitavat olla jo eläkkeellä 2020.

[Totuus EPT]

Jotta avautuvat uudet työpaikat voitaisiin täyttää, pitäisi Suomen työllisyysasteen nousta 75 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista.

Sen tiedän, että suuret ikäluokat tarvitsevat eläkkeisiinsä rahaa ja eläkkeelle menevien tilalle tarvitaan lisää työvoimaa.
Työttömien reservi riittää täyttämään nämä paikat.

Suomeen tarvitaan ministeriön teettämän tutkimuksen mukaan runsaat 150 000 uutta työntekijää.

Tämä lause viittaa siihen, että Ministeriön tutkija olettaa uuden koulutetun työntekijän löytyvän ulkomailtakö?
Kun työttömien reserviä on omasta takaa enemmän kuin riittävästi. 

Tämä vaihtoehto, että ulkomailta tarvitaan lisää työväkeä pitää lopettaa heti alkuunsa. Tämähän ei hallitukselle ja ministeriöille millään päähän mahdu, tätä mantraa saa jatkuvasti kuulla sillä välin kun suuret Firmat siirtelee toimintojaan halpamaihin.

Jos ei työttömät pääse töihin niin valtion pitäisi keskittyä nykyisten työttömien työllistämiseen oikeille aloille, eikä paasata tuollaista paskaa.

Nykymenolla tuo 150000 uutta työntekijää tarkoittaa-> 150000 uutta halpatyövoima henkilöä

[Kivikova]

Tässä olisi työtön taiteen maisteri(teollinen muotoilija) joka on ollut pätkätyöläisenä viimeiset viisi vuotta. Suomessa on yhtäaikaa kova työttömyys ja työvoimapula. Ilmeisesti mahdollista vain Suomessa. Sain saatana toissapäivänä kuulla, että maahanmuuttajaystävämme olivat eläneet 40000€ velaksi firman rahoilla. Nyt muuten vituttaa! Kiva tollasta pottia lähtä takaileen. Onneksi tossa saattaa olla takaportti, mutta periaate nostaa kyllä kuplan ottaan.

[sivullinen.]

Tuolla on se tutkimus luettavissa.

http://www.tem.fi/files/31991/1_2012_netti.pdf

Huumorillahan nämä pitää ottaa. Otetaan nyt vaikka maahanmuuttajiin liittyvä kohta:

Työikäisiä ulkomaalaistaustaisia (puhuvat muita kuin kotimaisia kieliä) oli
vuonna 2009 156 000, joista työssä olevia oli 80 000 eli heidän työllisyysasteensa
oli 51 prosenttia, neljä prosenttiyksikköä alempi kuin opiskelijoiden keskimäärin

Minäkun kuvittelin opiskelun olevan ihan täysipäiväistä "työtä". Vaan ei se sitä näytä olevan. Ymmärrän kyllä että kotoutuminen on aluksi hyvinkin raskasta - siis kuin "työtä" - eikä maahanmuuttajien työttömyys senkään jälkeen johdu niinkään heistä itsestään kuin byrokraattisesta järjestelmästä. Silti lukisin mieluummin tulevista tilastoista: maahanmuuttajien työllisyysaste on 70 prosenttia eli 50 prosenttia suurempi kuin opiskelijoiden (jotka keskittyvät opiskeluunsa). Tällainen ei vaan taida eliitille sopia. Opiskelijat halutaan väsyttää orjuuden tasolle asti jotta eivät kapinoisi - näin opetti jo kuuluisa Machiavelli. Maahanmuuttajista taas ei ole uhkaa vallanpitäjille sillä he "syövät kädestä" eli ovat täysin riippuvaisia nykyisestä eliitistä. Käytännössä opiskelijoiden suorittamat työt ovat lähes poikkeuksetta yksinkertaisia eikä osaaminen voi olla siksi peruste kyseiselle työnjaon epämuodostumalle. Peruste on valtapoliittinen.

[Tommi Korhonen]

On kyllä älyn loistoa. Kyllä se työvoimapula uhkaa, kun on noita työttömiä niin paljon! Jos ne työllistyisi niin ei olisi niin paljon työvoimapulaa!

Toinen yhtä älykäs huomio on että jos maahan otetaan hyvin työllistyviä niin se on hyvä, ja jos huonosti työllistyviä niin se on huono! Nou shit, Sherlock?!

No hyvä että joku päivystävä dosentti saa esittää päivänselvyyksiä kun ei niitä peelot muuten tajua.

[jolina]

Jotta tällaisen uutisen ottaisi edes puolitosissaan, siinä pitäisi kohtalaisen tarkkaan eritellä, mitä aloja pula koskee. Samalla saataisiin puolet vastauksista kysymykseen "mistä tekijät?" Jolleivät alat ole tiedossa, on aivan turha raakkua työvoimapulaa kun maassa on satojatuhansia työttömiä, pätkätyöläisiä ja piilotyöllistettyjä.

Jos alat on tiedossa, nykyisen reservin täsmäkouluttaminen ei pitäisi olla ongelma Suomen kaltaisessa maassa. Vasta sitten tulee miettiä, tarvitaanko tekijöitä ulkomailta. Jos tullaan siihen tulokseen, että ulkomailta tarvitaan, katsotaan ympärille, mistä valmiiksi koulutettua väkeä saa ja firmat, jota tätä haluavat, sitoutuvat antamaan lisäkoulutuksen omalla kustannuksellaan sekä tekemään yksilöllisen kotouttamissuunnitelman jokaiselle palkkaamalleen henkilölle.

Erityisen tärkeätä on, että tuontitekijöillä on jo koulutus, ettei sitä jouduta aloittamaan kirjaimellisesti a:sta. Kotouttamisessa taas edellytyksenä on, että tekijän kotouttamista ei tarvitsi aloittaa siitä, saako bussin takapenkillä raiskata tai onko raiskaus noin ylipäänsä hyväksytty käyttäymisnormi Suomessa.

Tämän jälkeen voimme alkaa puhua onnistuneesta integraatiosta.

[Lahti-Saloranta]

Kyllä ministeriö on ihan oikealla asialla.
Laskujeni mukaan jo vuonna 2100 Suomen väestö on kuihtunut olemattomiin jolle kiireesti tuoda maahanmuuttajia ehkäisemää uhkaava katastrofia. Vuonna 2100 olemme jo kuolleet ja kuka silloin meidät työt tekee.

[Huolestunut Kansalainen]

Niin. Montako kymmentätuhatta ulkomalaista halpatyöläistä on tällähetkellä tekemässä meidän töitä ja montako sataatuhatta niitä on vuonna 2020?

Durka durk. Kenen "meidän" töitä? Työt kuuluvat yritykselle joka päättää ne teettää. Ongelmahan ei ole niinkään työn tekijät, vaan yritykset ja niiden puutteellinen valvonta.

[Mietiskeliä]

Olen jo pidempään ihmetellyt mistä nämä puheet työvoimapulasta oikein tulee. Moni jo ymmärtääkin ettei puhuilla ole mitään katetta.

Kuten tiedämme Kokoomushan pyrkyy luomaan Suomeen kahdet työmarkkinat tässä Kari Rajamäki vittuilee Kataiselle siitä http://www.youtube.com/watch?v=TbtuByKaMs4

On selvää että elinkeinoelämä hyötyy siitä mikäli Suomeen hommataan hirveät työvoima reservit. Itse uskon että henkilöt joilla on intressejä elinkeinoelämään osallistuvat tähän keskusteluun työvoimapulasta, ja osa keskustelioista on taas niin tyhmiä että uskovat nämä jutut työvoimapulasta..

Myös Halla-aho kirjoittaa tavallaan samasta aiheesta mistä Kari Rajamäki puhuu
http://www.halla-aho.com/scripta/suvaitsevaisia_nyrjahdyksia.html
"Kokoomuksen poliittinen keihäänkärki koostuu yhtäältä Pia-Nora Kaupin kaltaisista nuorista... ja toisaalta elinkeinoelämän lobbareista, joiden tavoitteena on luoda Suomeen loputon, kouluttamaton, palkkoja polkeva halpatyövoimareservi"