2009-05-10 HS: Tiukan ulkomaalaispolitiikan tunnus Eila Kännö on kuollut

[adele]

Valtaosa täällä on varmasti liian nuoria muistaakseen Eila Kännön. Tämäkin foorumi olisi turha, jos olisi jatkettu Eilan viitoittamalla tiellä. Hän tiesi liikaa, jotta oli olisi uskonut kurpitsavaunuihin ja puhkuvaan susi hukkaseen. Kännöä on kiittäminen että emme ole vielä samassa jamassa kuin Ruotsi.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tiukan+ulkomaalaispolitiikan+synonyymina+pidetty+Eila+Kännö+on+kuollut/1135245847774

[juge]

10.5.2009 19:29

Suomen tiukan ulkomaalaispolitiikan henkilöitymänä aikoinaan pidetty varatuomari Eila Kännö on kuollut. Kännö kuoli 88-vuotiaana 10. huhtikuuta Helsingissä.

Kännö toimi sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston päällikkönä 1970- ja 1980-luvuilla. Suomen nuiva ulkomaalaispolitiikka sai näihin aikoihin runsaasti arvostelua mediassa, ja arvostelu suunnattiin usein Kännöön.

Kännö oli koulutukseltaan varatuomari. Uransa alkuvuosina hän työskenteli muun muassa kanslistina ja vuodesta 1961 Keskusrikospoliisin tiedotustoimiston toimistopäällikkönä.

Interpol-asioita hän hoiti poliisissa kaikkiaan 16 vuotta. Tänä aikana hän teki opintomatkoja muun muassa New Scotland Yardiin ja Kanadan ratsupoliisiin.

Työ ainoana naispuolisena poliisiupseerina herätti huomiota. Kännöstä tuli kansainvälinen kuuluisuus ja hän sai "rouva Interpol" -lempinimen.

Ulkomaalaistoimiston päälliköksi Kännö nimitettiin 1970. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 1984.

Kännö kirjoitti useisiin eri julkaisuihin poliisin ja Interpolin toiminnasta, muun muassa huomattavista koti- ja ulkomaisista rikosjutuista. Hän toimitti myös Pohjolan poliisi kertoo -kirjaa vuosina 1971–95.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tiukan+ulkomaalaispolitiikan+synonyymina+pidetty+Eila+K%C3%A4nn%C3%B6+on+kuollut/1135245847774

[Ammadeus]

Valtaosa täällä on varmasti liian nuoria muistaakseen Eila Kännön. Tämäkin foorumi olisi turha, jos olisi jatkettu Eilan viitoittamalla tiellä. Hän tiesi liikaa, jotta oli olisi uskonut kurpitsavaunuihin ja puhkuvaan susi hukkaseen. Kännöä on kiittäminen että emme ole vielä samassa jamassa kuin Ruotsi.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tiukan+ulkomaalaispolitiikan+synonyymina+pidetty+Eila+Kännö+on+kuollut/1135245847774

Lepää rauhassa Eila,kukaan ei tehnyt työtään paremmin kuin sinä.

[rähmis]

R.I.P 

Suomen tiukan ulkomaalaispolitiikan henkilöitymänä aikoinaan pidetty varatuomari Eila Kännö on kuollut. Kännö kuoli 88-vuotiaana 10. huhtikuuta Helsingissä.

Kännö toimi sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston päällikkönä 1970- ja 1980-luvuilla. Suomen nuiva ulkomaalaispolitiikka sai näihin aikoihin runsaasti arvostelua mediassa, ja arvostelu suunnattiin usein Kännöön.

Kännö oli koulutukseltaan varatuomari. Uransa alkuvuosina hän työskenteli muun muassa kanslistina ja vuodesta 1961 Keskusrikospoliisin tiedotustoimiston toimistopäällikkönä.

Interpol-asioita hän hoiti poliisissa kaikkiaan 16 vuotta. Tänä aikana hän teki opintomatkoja muun muassa New Scotland Yardiin ja Kanadan ratsupoliisiin.

Työ ainoana naispuolisena poliisiupseerina herätti huomiota. Kännöstä tuli kansainvälinen kuuluisuus ja hän sai "rouva Interpol" -lempinimen.

Ulkomaalaistoimiston päälliköksi Kännö nimitettiin 1970. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 1984.

Kännö kirjoitti useisiin eri julkaisuihin poliisin ja Interpolin toiminnasta, muun muassa huomattavista koti- ja ulkomaisista rikosjutuista. Hän toimitti myös Pohjolan poliisi kertoo -kirjaa vuosina 1971–95.

[List]

Ehdotan minuutin hiljaisuutta! 

[MW]

R.I.P.

[Mage]

Häntä saamme kiittää siitä, että emme ole esim. malmön tilanteessa. Rauha hänen muistolleen.

[jägermestari]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200905109562250_uu.shtml

[SSampsa]

Ja muistakaa lukea noita Poliisi Kertoo kirjoja! Niistä ei ainakaan mitään vihervasuri sensurointia löydy!

[MokuMan]

Suomen nuiva ulkomaalaispolitiikka sai näihin aikoihin runsaasti arvostelua mediassa, ja arvostelu suunnattiin usein Kännöön.

Lämmin osanottoni omaisille.

[Nuntius]

Löytyisiköhän jostakin se Kari Suomalaisen mainio piirros jossa Kännö on kuvattu Finlandian portsarina ja nurkan takana käkkäräpäät kuiskuttelevat että ehkä sitten päästään sisälle kun portsari vaihtuu.

[Miniluv]

Muistan tällaisenkin kuvan, jossa turpiinsa saaneet koloradokuoriaiset menivät kainalosauvojen varassa ja puhuivat, että "ei ne torjunta-aineet mitään, mutta kun siellä oli sellianen eila Kännö"...


Kiitos palveluksestasi. Viime vuodet eivät varmaan olleet helppoja.

[Simo Hankaniemi]

Eila Kännölle pitäisi saada muistomerkki Helsinkiin keskeiselle paikalle.

[JT2]

Todellinen isänmaan ystävä on poissa. Eila Kännöä on kiittäminen siitä että Suomen islamisaatio on pohjoismaalaisittain vielä alkuvaiheissa. Muutaman vuosikymmenen kuluttua viimeistään tämän sankarinaisen arvo kirkastuu kaikille vapautta ja yhteiskuntarauhaa rakastaville suomalaisille.

Syvä osanottoni omaisille. Lepää rauhassa Eila!

[Kullervo Kalervonpoika]

Eräs aika on päätynyt haudan hiljaisuuteen, mutta taistelu jatkuu.
Osanottoni omaisille.

[kiukiu]

Kuvia kumartamaton, oikeudenmukainen, rehti ja suorasanainen suomalainen on poissa.
Syvä osanottoni.

[oinas]

Osanottoni omaisille! Muistan elävästi Eila Kännön ja hänen suoraselkäisyytensä ulkomaalaispolitiikassa. Kiitos, Eila, ja kepeät mullat.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Minne ikinä tuonpuoleisessa matkaakaan, onnea ja menestystä matkalle.

Toivottavasti nuorempi sukupolvi ei saa häntä kääntymään haudassaan, vaan hänen perintönsä jää elämään.

[Mo]

"Tiukan ulkomaalaispolitiikan henkilöitymänä pidetty varatuomari Eila Kännö on kuollut."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200905109562250_uu.shtml

[EL SID]

Eila Kännö, joka oli aikoinaan tiukan turvapaikkapolitiikan henkilökuva kuoli Helsingissä 10.5. vain 88-vuotiaana.

Eila Kännö toimi ulkomaalaisosaston päällikkönä 1970-80-luvuilla ja tiukalla linjallaan esti suomeen syntymästä samanlaisia slummeja kuten vaikkapa Oslon pakistanilaiskortteli.

Hänen jälkeensä muuttunut linja on johtanut niin maahanmuuttajien kuin heidän aikaansaamansa rikollisuuden kasvuun, kuten myös maahanmuuttajien ghettoutumiseen. Nämä ovat ongelmia, joilta Eilan tiukka linja säästi suomea hyvin pitkään.
Hyvät ihmiset kuolevat nuorena, eli liian pian. 88-vuotta oli liian aikainen ikä poistua keskuudestamme näin suurelle sielulle, sillä Eila Kännö oli niitä ihmisiä, joiden olisi suonut jatkavan virassaan vielä eläkeiän jälkeenkin.

[Roope]

Eila Kännöstä on tullut sellainen ikoni, että hänen todellista vaikutustaan on vaikea arvioida. Ainakin "Poliisi kertoo" on kova juttu.

Kännön aikana virkamiehillä oli valta hiillostaa yksittäisiä ihmisiä kohtuuttomasti pelkkien oletusten pohjalta. Ulkomaiset rokkibändit joutuivat taistelemaan saadakseen keikkoihin tarvittavat luvat ja viisumit. Toisaalta kulissien takana järkkäiltiin sopivia ihmisiä sisään ja ulos maasta.

Se ettei 70-luvulla ollut Suomeen suuntautuvia muuttovirtoja, ei ole osoitus silloisen politiikan hyvyydestä, vaan kertoo silloisesta kehitysvaiheesta. Suomeen ei tultu, Suomesta lähdettiin.

En kaipaa sitä aikaa. Virkamiesvalta pois, samat säännöt kaikille ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoon.

[Maastamuuttaja]

Suosittelen seuraavaa teosta: Eila Kännö (edit: Leena Laulajainen): "Naisena miesten maailmassa" (Otava 1990). Teoksen nimi on osittain harhaanjohtava, ei pidä sen perusteella kavahtaa. Feministisen vivahteen merkitys avautuu kirjan lukemalla: Eila Kännö joutui omaa tietä kulkiessaan tavantakaa vastakkain vellihousuisten miespoliitikkojen-ja virkamiesten kanssa. Ja tietysti lehdistön.

Eila Kännön kirja tuo myös esille  mielenkiintoisella tavalla median (ml.HS) jo 70 -ja 80-luvuilla ilmenneet poliittisen korrektiuden juuret erityisesti maahanmuuttoasioissa. Kuvaavaa myös on, että stalinistit olivat hänen uutterimpia vastustajiaan julkisuudessa.

Kännö oli tarkkanäköinen ja monia poliitikkoja ym. päiväperhoja viisaampi. Hän oli myös feminismin edelläkulkija, joka keskittyi ennakkoluulojen raivaamiseen käytännön työelämän piirissä, vakuuttavin tuloksin. Saarnaamisen hän jätti muille, ja heitähän on sittemmin riitänytkin.

[Mehud]

Mielestäni maahanmuuttopolitiikan merkkihenkilölle, Eila Kännölle pitää rakentaa muistomerkki. Hän vaali suomalaisten etuja järkkymättä ja antoi kasvot ominkeinoin ansaitun hyvinvoinnin puolustamiselle ulkoisia uhkia vastaan.

Mielestäni hämeenlinnaan pitää tehdä Varatuomari Eila Kännön muistomerkki muistuttamaan meitä paremmista ajoista, jolloin viranomaiset tekivät sitä työtä, mihin heidät oli valittu. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eila_Kännö

[Uuno Nuivanen]

Pankin Lirannus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Eila_K%C3%A4nn%C3%B6

HOMMAA lupa suvakeilta, niin tehdään joku pysti. Lantit saadaan kokoon pikku keräyksellä, kun ei ihan kuusimetristä näköispatsasta tarvita.

[akez]

Totanoin, henkäiskää hetki syvään ja lukekaa seuraava.

Sitten kaikki ilmeisesti häipyivät, kuka minnekin?

- Kyllä he häipyivät. Osa jäi kuitenkin Turkuun asumaan. Sitten alkoi jo tulla yksittäisiä pakolaisia eri puolilta maailmaa. Heistä neuvoteltiin aina Eila Kännön kanssa. Heitä tuli kuitenkin aika vähän. Eila Kännö oli hyvinkin pehmeä. Hänen apulaisensa Hannu Siljamäki piti Kännöä ihan pehmiksenä, vaikka häntä haukuttiin hirveästi. Siljamäen linja oli "kaappiin vain ja pois maasta". Pitkään aikaan ei saatu mitään tietoa, ketkä pyrkivät itärajan yli. Rajavaltuutetut hoitivat asiat omin päin ja kahden kesken.

Maahanmuuton lyhyt historia; Pakolaisyllätys 1970-luvulla (Monitori 4/2000)

Ei kantsi langeta jokaiseen mokukatiskaan.

[Mehud]

Pankin Lirannus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Eila_K%C3%A4nn%C3%B6

HOMMAA lupa suvakeilta, niin tehdään joku pysti. Lantit saadaan kokoon pikku keräyksellä, kun ei ihan kuusimetristä näköispatsasta tarvita.

Tarvitaanko tässä mielestäsi lupa suvakeilta? Mielestäni tässä on kyse henkilön muistomerkistä, joka ei ole saanut ansaitsemaansa arvostusta kuolemansa jälkeen ja siksi hän sen nyt jälkikäteen ansaitsisi. Täältä tulee satoja euroja ja lähipiiristä samoin, kertaa X. Jos Homma yhteisö lähtee mukaan, niin meillä on pian pysti pystyssä. Toki tarvitaan hämeenlinnan päättäjiltä lupa laittaa se johonkin soveltuvaan paikkaan.

[Dim Archer]

Valtaosa täällä on varmasti liian nuoria muistaakseen Eila Kännön. Tämäkin foorumi olisi turha, jos olisi jatkettu Eilan viitoittamalla tiellä. Hän tiesi liikaa, jotta oli olisi uskonut kurpitsavaunuihin ja puhkuvaan susi hukkaseen. Kännöä on kiittäminen että emme ole vielä samassa jamassa kuin Ruotsi.

Käsittääkseni Kännö edusti normaalia suomalaista mentaliteettia. Hänen jälkeensä, jossain vaiheessa, pääsi valloilleen monikulttuurihulluus.

[Uuno Nuivanen]

Jos minä muistan mitään oikein, niin Antti Seppälä oli oikein pääarkkitehti Suomen somaloimisessa, isopääjohannan ohella, joka tosin silloin oli pikkulikka.

[Uuno Nuivanen]

Ei lainata 4 vuotta vanhoja kirjoituksia, jookos. Jos aihe nyt herää niin sitten taas...