Koulun yhteiskuntaoppi haasteellista etenkin maahanmuuttajille

[Saippuakupla]

Väitös: 28.1. Koulun yhteiskuntaoppi haasteellista etenkin maahanmuuttajille

FM Johanna Saarion soveltavan kielitieteen väitöskirjan "Yhteiskuntaopin opiskelun kieliympäristö ja käsitteet - toisella kielellä opiskelevien haasteet ja tuen tarpeet" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Arja Virta (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto).

Yhteiskuntaoppia pidetään vaikeana oppiaineena. Syitä ovat muun muassa oppiaineen käsitteellisyys sekä monitieteinen tausta: aineessa käsitellään esimerkiksi taloustieteeseen, sosiologiaan ja valtio-oppiin liittyviä kysymyksiä. Toisaalta juuri tämän vuoksi yhteiskuntaopin opiskelun voi nähdä tärkeänä yhteiskunnalliseen osallistumiseen harjaantumisen väylänä.

Maahanmuuttajataustaisille oppilaille yhteiskuntaoppi voi tarjota eväitä suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumiseen. Koska maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat suomeksi tai ruotsiksi eli muulla kuin äidinkielellään, osalle heistä opiskelun haasteet voivat kielen takia olla erityisen suuria, sillä heidän on opiskeltava sisältöjä ja samanaikaisesti uutta kieltä. Saarion tutkimuksessa oli mukana kolme maahanmuuttajataustaista oppilasta, jotka olivat muuttaneet Suomeen eri maista ja eri-ikäisinä.

Opiskelu edellyttää monenlaisia tekstitaitoja

Yhteiskuntaopin opiskelu edellyttää samanaikaisesti moninaisia tekstitaitoja. Jo luokkakeskusteluun osallistuminen vaatii monien asioiden hallintaa. Oppilaan on saatava selvää opettajan ja muiden oppilaiden puheesta, joka voi olla nopeaa ja sisältää kielikuvia tai abstrakteja käsitteitä. Lisäksi hänen on ymmärrettävä erilaisia kirjoitettuja tekstejä, esimerkiksi oppikirjatekstiä tai mediassa käsiteltyjä asioita, joihin keskustelussa viitataan. Jos oppilaan täytyy vaikkapa perustella mielipiteensä tai pyytää selvennystä, hänen on osattava muotoilla oma puheenvuoronsa niin, että muutkin ymmärtävät sen. Näin moninaisten tekstitaitojen yhtäaikainen hallinta on vaikeaa etenkin oppilaalle, joka vasta opettelee suomen kieltä.

Tutkimuksen yksi osallistuja, Suomeen ala- ja yläkoulun taitteessa muuttanut poika, edusti juuri tällaista oppilastyyppiä. Osallistuminen oppituntien toimintaan jäi hänellä vähäiseksi. Tällä taas on vaikutusta sekä oppiaineen sisältöjen että kielen ja sen käytön oppimiseen.

Oppikirjatekstit vaikeita maahanmuuttajille

Yhteiskuntaopin vaikeus on Saarion mukaan yhteydessä ainakin oppikirjatekstien sanastoon, joka voi olla erittäin aihespesifiä ja varsin kertaluonteista. Sanasto, jota käytetään esimerkiksi työttömyyttä käsiteltäessä, on hyvin erilaista kuin sanasto, jota täytyy hallita, kun puhutaan vaikkapa hallituksesta. Oppiaineen monitieteisyys heijastuu siis sanaston tasolle, joten oppikirjatekstien hyödyntäminen edellyttää jatkuvasti uuden sanaston oppimista.

Koska oppikirjatekstien sanastossa on paljon abstraktia erikoissanastoa, sen ei voi olettaa kuuluvan kenenkään 9. luokan oppilaan perussanastoon. Vielä suuremman haasteen sanasto aiheuttaa niille oppilaille, joiden suomen kielen taito on vasta kehittymässä. Lisähaasteen aiheuttaa se, että tiivis oppikirjateksti ei välttämättä sisällä yhteenvetoja tai anna selkeitä "lukuohjeita", miten tekstiä tulisi lähestyä. Tutkimuksen osallistujista sille, joka oli asunut Suomessa vasta muutaman vuoden, myös oppikirjateksti aiheutti selvästi vaikeuksia. Tämä tulee hyvin esiin hänen omasta toteamuksestaan, kun puhuttiin oppikirjan tehtävänannosta: "Se on vaikee sana, kaikki".

Toisella kielellä opiskelun haasteissa voivat sekoittua kielelliset ja käytännön tekijät. Kielellinen tekijä on esimerkiksi se, että oppikirjan tehtävänannot ovat usein vaikeasti ymmärrettäviä. Käytännön tekijä taas on vaikkapa se, että toisella kielellä opiskelun tärkeät tukitoimet, esimerkiksi suomi toisena kielenä -opetus, voivat viedä oppilaan säännöllisesti pois tietyiltä tunneilta. Jos oppilas ei ymmärrä tehtävänantoja eikä tukitoimien vuoksi pääse osallistumaan tunnille, jossa vaikeita tehtäviä käsitellään yhdessä, hänen ongelmansa esimerkiksi kokeissa ovat kielellis-käytänteellisiä.

Niin sanotun koulunkäynnin kielitaidon kehittyminen kestää kauemmin kuin pari–kolme vuotta. Osa maahanmuuttajataustaisista oppilaista menestyy kuitenkin koulussa jopa paremmin kuin äidinkielellä opiskelevat oppilaat. Koska yhteiskuntaoppi haastaa monet äidinkielisetkin oppilaat, tuntuisi perustellulta opetella sen kielenkäyttöä osana oppiaineen sisältöjä. Tämä puolestaan edellyttäisi sisältöjen uudelleenpohdintaa ja rajaamista.

Tutkimuksen osallistujina olivat yläkoulun yhden 9. luokan oppilaat sekä heidän yhteiskuntaopin opettajansa. Tutkimusaineisto koostui videoiduista oppitunneista, oppitunteihin liittyvistä teksteistä sekä haastatteluista.

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/01/tiedote-2012-01-20-13-11-27-597664

[Saippuakupla]

Saarion tutkimuksessa oli mukana kolme maahanmuuttajataustaista oppilasta, jotka olivat muuttaneet Suomeen eri maista ja eri-ikäisinä.

Tutkimuksessa oli mukana kolme maahanmuuttajaa!

[Suomitalon renki]

Alakoulujen kuvaamataitotunnit ovat vaikeita monelle turvapaikkasiirtolaiselle.  Jos 11 vuotias ei osaa tehdä 3v tasoista kuvaa, niin akateemisten taitojen opetus menee "reisille".

[Jouko]

Niitä törmäyksiähän tulee tämän tästä islamilaisten kanssa näistä opetuksista. Liian iso ristiriita kotiopetuksen ja kouluopetuksen välillä yhteiskunnallisista asioista. Tuskin sitä kyetään koskaan ratkaisemaankaan vaikka itsekehuisesti niin väitetäänkin. On ihan vääjäämätön seikka että etniset jakolinjat vahvistuvat vahvistumistaan kun ulkomaalaispitoisuus kasvaa. Pian muslimilapsille pystytetään koraanikouluja ynnä muuta. Se vaatii kyllä lakimuutoksia. Olisi vain uskallettava puhua tästäkin asiasta suoraan sen oikella nimellä.

[Elemosina]

Saarion tutkimuksessa oli mukana kolme maahanmuuttajataustaista oppilasta, jotka olivat muuttaneet Suomeen eri maista ja eri-ikäisinä.

Tutkimuksessa oli mukana kolme maahanmuuttajaa!

Tutkimuksesta ei kyllä voi vetää mitään johtopäätöksiä maahanmuuttajien suhteen kun otos on ollut noin pieni. Ja vielä väitöskirja.

[Emo]

On se, että väitöskirja ja oikein kolmen maahanmuuttajan otos!

Eiköhän kuule tehdä itse kukin väitöskirja, tuonhan tekaisee parissa viikossa jos oikein huolellinen haluaa olla ja keskittyä aiheeseen. Voitaisiin profiloitua ensimmäisenä keskustelufoorumina jolla keskustelee vain ja ainoastaan väitelleitä.

Muutoin kaikki mitä tuossa "väitöstutkimuksessa" esiin tuotiin, oli normaalijärjellä varustetulle ihmiselle itsestäänselvää jo ennen tätä "tutkimuksen tuottamaa tietoakin". Yhteiskuntaoppi on varmasti vaikea oppi, jos ei osaa/ymmärrä opetuskieltä, eikä tajua yhteiskuntaopin käsitteitä millään muullakaan kielellä. Ja pisteenä iin päälle, islam vielä kieltää osan käsitteistä ja yhteiskuntaopin opeista länsimaisena mädätyksenä ihan totaalisesti.

Mutta viis mistään, nämä maahantulijathan ovat rikkaus ja voimavara jo ihan itsessään. Ei heidän tarvitse mitään oppia ollakseen arvokas lisä suomalaiselle yhteiskunnalle. 

[J. Lannan haamu]

Saarion tutkimuksessa oli mukana kolme maahanmuuttajataustaista oppilasta, jotka olivat muuttaneet Suomeen eri maista ja eri-ikäisinä.

Tutkimuksessa oli mukana kolme maahanmuuttajaa!

Ei helvetti soikoon mitä ihmettä! Tituleeraan itseäni pseudo-tieteilijäksi, mutta jopa minun kvalidokumenteissa on vähintään 20, ja muutenkin tuollainen tutkimus tulisi toteuttaa eri tavalla.

Lukekaa nyt ihmeessä muutkin kuin Homma-foorumilaiset mitä kaikkea tämän maan tutkimuseliitissä tapahtuu! Tai kertokaa muutoin, mistä tuossa on kysymys?

Hassua, kun tulin lukemaan mitä täällä mesotaan aiheesta niin hymyilytti kuinka nuivalle täällä jo tuoksui muutaman kommentin jälkeen...

[Saippuakupla]

Saarion tutkimuksessa oli mukana kolme maahanmuuttajataustaista oppilasta, jotka olivat muuttaneet Suomeen eri maista ja eri-ikäisinä.

Tutkimuksessa oli mukana kolme maahanmuuttajaa!

Tuolle määrälle voi olla aika turha ilkkua.

Joissain asioissa otoksen koko määräytyy saturaatiopisteen löytämisen perusteella. On ihan mahdollista että kolmen maahanmuuttajataustaisen kohdalla on jo tullut esille, että oppi ei mene perille kun sanoja, käsitteitä, kulttuuria, yhteiskunnan toimintaa tai suurinpiirtein mitään muutakaan ei hallita edes siinä Tutkimuksen osallistujina olivat yläkoulun yhden 9. luokan oppilaat sekä heidän yhteiskuntaopin opettajansa. Tutkimusaineisto koostui videoiduista oppitunneista, oppitunteihin liittyvistä teksteistä sekä haastatteluista. määrin että oppimiselle olisi edellytyksiä.

Jos näin on käynyt, niin isompi otos ei olisi tuonut mitään merkittävää uutta tietoa.

Tutkimuksen kohdejoukkona oli yksi 9. luokka, jolla ilmeisesti oli juuri nuo kolme maahanmuuttajataustaista oppilasta. Siksi siis kolme...

Tutkimuksen osallistujina olivat yläkoulun yhden 9. luokan oppilaat sekä heidän yhteiskuntaopin opettajansa. Tutkimusaineisto koostui videoiduista oppitunneista, oppitunteihin liittyvistä teksteistä sekä haastatteluista.