YLE: "Poliittiset virkanimitykset ovat suomalaista korruptiota"

[Jari Leino]

Aika yllättävä keskustelunavaus tulevalla poliittisella pakkoverolla rahoitetulta puna-YLE:ltä.

Kuntien ja valtion virkamiehet nimitetään pienestä, poliittisesti sitoutuneesta joukosta, vaikka suuri enemmistö suomalaisista ei kuulu poliittisiin puolueisiin. Asiantuntijat pitävät poliittisia nimityksiä korruptiona, josta ei kuitenkaan ole edes mainintaa Suomen lainsäädännössä.
Isojen virastojen pomot vaihtuvat

Muun muassa näihin virastoihin valitaan pian uusi pääjohtaja:

- Tullilaitos

- Tilastokeskus

- Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT

Lähde: Valtiovarainministeriö

Poliittisten virkanimitysten kulta-aika oli 1970-luvulla, mutta ne eivät ole kadonneet minnekään. Esimerkiksi Eva Biaudet (rkp) valittiin vähemmistövaltuutetuksi, vaikka hänellä ei ollut tehtävän vaatimaa muodollista pätevyyttä koulutuksen osalta.

Myös ministerin valtiosihteerin paikalta Supon johtoon nousseen Ilkka Salmen nimitystä on pidetty luonteeltaan poliittisena. Ex-ministeri Liisa Hyssälä (kesk.) nousi johtamaan Kelaa, joka on ollut perinteisesti keskustan hallussa. Tutkija tyrmää käytännön.

- Perustuslain 6. pykälä sanoo, että kaikilla pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä virkaan ja perustuslain 125. pykälä sanoo, että valinta tapahtuu puhtaasti pätevyysperustein, joihin ei kuulu poliittinen puolue, sanoo dosentti Silvo Kaasalainen.
"Täysin sopimatonta"

Myös professori Pekka Viljanen on samoilla linjoilla.

- Minusta se (nimittäminen virkaan poliittisin perustein) on pääsääntöisesti täysin sopimatonta. Perustuslaissahan on yhdenvertaisuussäännös, joka valitettavasti sisältää porsaanreiän.

Porsaanreikä on lain sanamuoto "ilman hyväksyttävää syytä". Siksi korkein hallinto-oikeus ja oikeuskansleri ovat hyväksyneet poliittisia virkanimityksiä.

- Ylimmillä tuomioistuimilla ja lainvalvojilla olisi mahdollisuus puuttua tähän, eli omaksua sellainen kanta, ettei tämä ole hyväksyttävää, mutta ilmeisesti rohkeutta ei löydy, Viljanen sanoo.

Kunnissa laajat virkapaketit

Erityisesti kunnissa poliittiset virkapaketit ovat laajoja. Kokoomuslainen lääkäri Laura Räty pääsi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi miljardeja liikuttamaan ilman johtajakokemusta. Tekniseksi apulaiskaupunginjohtajaksi nousi puolestaan vihreiden Pekka Sauri humanistipohjalta.

Loput linkistä:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/quotpoliittiset_virkanimitykset_ovat_suomalaista_korruptiotaquot_3173067.html

Viljanen, Viljanen, Viljanen.... niin kovin tuttu nimi. Missä minä olen kuullut sen aiemmin? Ai niin, Pekan muijahan sai jatkoviran poliittisin perustein:

Halonen käveli hallituksen yksimielisen kansliapäällikköesityksen ylitse.

Kun hallitus esitti sisäministeriön kansliapäälliköksi EU:n rajatarkastusviraston päällikköä Ilkka Laitista, Halonen valitsi virkaan sen nykyisen haltijan Ritva Viljasen.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/presidentti-halonen-nimitti-ritva-viljasen-sisaministerion-kansliapaallikoksi/art-1288338033830.html

[Roope]

Viljanen, Viljanen, Viljanen.... niin kovin tuttu nimi. Missä minä olen kuullut sen aiemmin? Ai niin, Pekan muijahan sai jatkoviran poliittisin perustein:

Joka puolestaan haastatteli jutussa mainitun muodollisesti epäpätevän Eva Biaudet'n, kun tämä pyrki vähemmistövaltuutetun virkaan.

- Kansliapäällikkö sanoi minulle, että juuri tähän työhön minulla on aiemman urani perusteella ylivoimainen kokemus ja osaaminen muihin hakijoihin verrattuna, Eva Biaudet toteaa.

[CaptainNuiva]

Viljanen, Viljanen, Viljanen.... niin kovin tuttu nimi. Missä minä olen kuullut sen aiemmin? Ai niin, Pekan muijahan sai jatkoviran poliittisin perustein:

Joka puolestaan haastatteli jutussa mainitun muodollisesti epäpätevän Eva Biaudet'n, kun tämä pyrki vähemmistövaltuutetun virkaan.

Tämä epäpätevyys leviää suvispiireissä tartuntana melkein jo tehokkaammin kuin AIDS Afrikassa.
Vaikutukset yhteiskuntaankin ovat lähes samanlaiset.

[Marius]

Voiko toimittajan nimitystä YLE:n palvelukseen pitää poliittisena korruptiona?

Sillä, miten YLE:ssä voi olla töissä olematta poliittisesti korruptoitunut? Tai Helsingin Sanomissa?

Oli kyseessä kumpi tahansa, toimittaja tai virkamies, niin nimityksellä tukitaan suu.

Käytännössä lienee usein niin, että ovat kimpassa hiljaa, ja pelkäävät, toisiaan.

Ja siten onkin suoritettu totalitarismin ensitavoite; pelko ja kyttäys.

[Ari-Lee]

Korruptio on vedetty Suomessa sellaisiin mittoihin ettei kukaan edes jaksa välittää ja jos jaksaa kukaan ei kuuntele koska korruptio. Se on jokapäinen leipämme ja särpimemme. Ilman korruptiota rattaat eivät pyöri.

[Saippuakupla]

Viljanen, Viljanen, Viljanen.... niin kovin tuttu nimi. Missä minä olen kuullut sen aiemmin? Ai niin, Pekan muijahan sai jatkoviran poliittisin perustein:

Joka puolestaan haastatteli jutussa mainitun muodollisesti epäpätevän Eva Biaudet'n, kun tämä pyrki vähemmistövaltuutetun virkaan.

- Kansliapäällikkö sanoi minulle, että juuri tähän työhön minulla on aiemman urani perusteella ylivoimainen kokemus ja osaaminen muihin hakijoihin verrattuna, Eva Biaudet toteaa.

AAAAHH hah hah!!! Täähän oli vielä herkullisempi kuin osasin edes kuvitella!   

Netistä löytyi tieto, jonka mukaan tuo Biaudetin toteamus olisi Anna-lehdestä 20/2010?

[nuiv-or]

Netistä löytyi tieto, jonka mukaan tuo Biaudetin toteamus olisi Anna-lehdestä 20/2010?

Varma tieto.

Raivo yllätti Eva Baudet'n

Lähde:
http://hommaforum.org/index.php/topic,23887.msg386364.html#msg386364

[Nanfung]

Epäpätevillä näyttää taas olevan vientiä?


http://www.suupohjansanomat.fi/Article.jsp?article=10078

[Mansikka]

Jos Suomessa olisi käytössä suoran demokratian mekanismeista keskeisten virkamiesten valinta vaaleilla tai ainakin epäluottamuslauseäänestys, niin tällainen korruptio lakkaisi:

http://hommaforum.org/index.php/topic,62403.0.html

[Salaa nuiva]

Epäpätevillä näyttää taas olevan vientiä?


http://www.suupohjansanomat.fi/Article.jsp?article=10078

Tämän päivän Pohjalaisessa

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/kielikuohuntaa-kristiinankaupungissa-1.1137842

[Nuivake]

Epäpätevillä näyttää taas olevan vientiä?


http://www.suupohjansanomat.fi/Article.jsp?article=10078

Kristiinan koulukuraattoriksi valittu Betina Lindström on vielä vailla omaa työhuonetta ja suomenkielikin vaatii kohennusta. Tästä huolimatta 27-vuotias nainen on tarttumassa työhönsä tiukalla otteella ja valmiina vastaamaan haasteisiin.

Lindströmille kuuluvat kaikki kaupungin koulut eli yhteensä yhdeksän suomen- ja ruotsinkielistä opinahjoa. Mukana ovat alakoulut, yläasteet ja lukiot.

- Ei ole vielä aavistustakaan, kuinka monta oppilasta kouluissa on yhteensä, mutta työtä tulee kyllä riittämään.

Ei helv...

[Maastamuuttaja]

Ei paljon uutta auringon alla:

Jarmo Laine: "Kyky, taito vai koeteltu poliittinen kunto - poliittiset virkanimitykset maan tapana", Art House, 1993

Myös oik.tohtori Hannu (?) Klami käsitteli ansiokkaasti aihetta julkisuudessa, mm. televisio-ohjelmassa.


Siinä kaikki. Poliittisia puolueita ja niiden lakeijoita (media) aihe ei ole liiemmin houkutellut lukuunottamatta silloin tällöin esille tulevia tölväisyjä. Analyyttisempään ja pitkäjänteisempään katsomukseen median voimat eivät ole riittäneet. On vähän omakin leipä kysymyksessä. Median rooli vallan vahtikoirana on kuollut ja kuopattu Erkon takapihalle.

[Rafael K.]

Ei paljon uutta auringon alla:

Jarmo Laine: "Kyky, taito vai koeteltu poliittinen kunto - poliittiset virkanimitykset maan tapana", Art House, 1993

Myös oik.tohtori Hannu (?) Klami käsitteli ansiokkaasti aihetta julkisuudessa, mm. televisio-ohjelmassa.


Siinä kaikki. Poliittisia puolueita ja niiden lakeijoita (media) aihe ei ole liiemmin houkutellut lukuunottamatta silloin tällöin esille tulevia tölväisyjä. Analyyttisempään ja pitkäjänteisempään katsomukseen median voimat eivät ole riittäneet. On vähän omakin leipä kysymyksessä. Median rooli vallan vahtikoirana on kuollut ja kuopattu Erkon takapihalle.

Vasemmistolaiset niin kuin Hannu Klami ruikuttavat poliittisista virkanimityksistä silloin kun Kokoomus tai Keskusta niitä tekee. Vasemmistolaisilla on nykyään yleensä parempi koulutus, yliopistoissahan niitä kommunisteja kasvatetaan. Pätevyys virkaan tarkoittaa akateemista pätevyyttä, vaikka kuinka olisi elämästä vieraantunut vasemmistoutopisti.

Tämän kirjallisuuden tietääkseni aloitti Veli Merikoski teoksella Hallinnon politisoituminen, WSOY 1968. Hänkin oli vähän ristiriitainen hahmo, kannatti puoluedemokratian sijaan jotakin muuta demokratiaa, mutta mitä se oikeastaan oli, jäi vähän epäselväksi.

[Maastamuuttaja]

Ei paljon uutta auringon alla:

Jarmo Laine: "Kyky, taito vai koeteltu poliittinen kunto - poliittiset virkanimitykset maan tapana", Art House, 1993

Myös oik.tohtori Hannu (?) Klami käsitteli ansiokkaasti aihetta julkisuudessa, mm. televisio-ohjelmassa.

Siinä kaikki. Poliittisia puolueita ja niiden lakeijoita (media) aihe ei ole liiemmin houkutellut lukuunottamatta silloin tällöin esille tulevia tölväisyjä. Analyyttisempään ja pitkäjänteisempään katsomukseen median voimat eivät ole riittäneet. On vähän omakin leipä kysymyksessä. Median rooli vallan vahtikoirana on kuollut ja kuopattu Erkon takapihalle.

Vasemmistolaiset niin kuin Hannu Klami ruikuttavat poliittisista virkanimityksistä silloin kun Kokoomus tai Keskusta niitä tekee. Vasemmistolaisilla on nykyään yleensä parempi koulutus, yliopistoissahan niitä kommunisteja kasvatetaan. Pätevyys virkaan tarkoittaa akateemista pätevyyttä, vaikka kuinka olisi elämästä vieraantunut vasemmistoutopisti.

Tämän kirjallisuuden tietääkseni aloitti Veli Merikoski teoksella Hallinnon politisoituminen, WSOY 1968. Hänkin oli vähän ristiriitainen hahmo, kannatti puoluedemokratian sijaan jotakin muuta demokratiaa, mutta mitä se oikeastaan oli, jäi vähän epäselväksi.

Klamin TV-esiintymisessä - oli hän sitten vasemmistolainen tai oikeistolainen - oli ansiokasta se, että hän tutkimuksiinsa perustuen totesi Suomen olevan kansainvälisessä vertailussa harvinaisen taipuvainen poliittisiin virkanimityksiin. Eli siis johtava maa tällä poliittisen korruption saralla.

[Paasikivi]

 
Johtavat virkamiehet eivät ole "puolueettomia asiantuntijoita" jotka tekevät aina objektiivisesti oikeita päätöksiä, vaan heillä on omia poliittisia näkemyksiä ja he myös  tekevät työssään arvovalintoja. Siksi on parempi, että korkeisiin virkoihin nimitetään henkilöitä joiden poliittiset näkemykset ovat tiedossa, ja demokratian periaatteiden mukaisesti nimityksistä päättävät kansan valitsemat poliitikot.

Tuossa kirjoituksessa mainittiin supo ja sinne nimitetty oletettavasti kokoomuslainen henkilö. Missähän ulkomailla jokin vaaleilla valittu hallitus on nimittänyt poliittisen vastustajansa salaisen poliisin johtajaksi? Miten se olisi demokraattista, siinähän mitätöidään kansan tahto? Pitäisikö kokoomuslaisten nimittää kokoomuksen saaman vaalivoiton jälkeen kommunisteja virkoihin? Tietenkin, jos kansa vaaleissa vaihtaa hallituksen, niin sitten voidaan vaihtaa myös se poliisijohtaja. Näinhän sen kansalle vastuullisessa demokratiassa kuuluukin mennä.

Kaikissa muissakin demokraattisissa maissa poliitikot nimittävät kanssaan samoin ajattelevia tärkeisiin virkoihin, kun kansa ensin vaaleissa päättää millaisia ajatusmalleja se haluaa valtakunnassa tukea. Kyse ei ole korruptiosta, vaan virkamiehistön pitämisestä demokraattisen järjestelmän kontrollissa. Poliittisilla nimityksillä virkamiehistö pysyy kansan mielipideilmastoa edes jollain lailla heijastavana sen sijaan, että siitä tulisi vaalituloksista riippumaton ja itseään täydentävä byrokraattinen nomenklatuura.

Tietysti, jos esim. persut pääsevät nimitysvaltaa joskus käyttämään kansan antamalla valtakirjalla ja nimittävät sitten korkeisiin virkoihin punavihreitä tai eurokokoomuslaisia hitusen paremman koulutodistuksen perusteella mieluummin kuin omia hengenheimolaisiaan, niin sitä voi pitää ainakin epäitsekkäänä toimintana vaikkakin samalla myös kansan ílmaiseman tahdon mitätöimisenä.

[Siili]

Kaikissa muissakin demokraattisissa maissa poliitikot nimittävät kanssaan samoin ajattelevia tärkeisiin virkoihin, kun kansa ensin vaaleissa päättää millaisia ajatusmalleja se haluaa valtakunnassa tukea. Kyse ei ole korruptiosta, vaan virkamiehistön pitämisestä demokraattisen järjestelmän kontrollissa. Poliittisilla nimityksillä virkamiehistö pysyy kansan mielipideilmastoa edes jollain lailla heijastavana sen sijaan, että siitä tulisi vaalituloksista riippumaton ja itseään täydentävä byrokraattinen nomenklatuura.

Tämä toimintalogiikka edellyttää ehdottomasti virkojen määräaikaisuutta.  Muutoin mielipideilmaston muuttuessa virkamiesten mielipiteet voivat poiketa huomattavastikin väestön mielipiteistä. 

[Paasikivi]

Tämä toimintalogiikka edellyttää ehdottomasti virkojen määräaikaisuutta.  Muutoin mielipideilmaston muuttuessa virkamiesten mielipiteet voivat poiketa huomattavastikin väestön mielipiteistä.

Nykyisessä järjestelmässä kansan tahto heijastuu virkakuntaan, mutta viiveellä. Parempi sekin kuin että ei heijastuisi ollenkaan, eli politiikka ei saisi vaikuttaa nimityksiin.

Määräaikaiset virkamiehet, jotka vaihtuisivat hallitusten mukana, olisi toki nopeammin reagoiva systeemi. Toisaalta sepä vasta sitten olisikin poliittisperusteista nimityskäytäntöä eli ns. "korruptiota".

[Mansikka]

Johtavat virkamiehet eivät ole "puolueettomia asiantuntijoita" jotka tekevät aina objektiivisesti oikeita päätöksiä, vaan heillä on omia poliittisia näkemyksiä ja he myös  tekevät työssään arvovalintoja. Siksi on parempi, että korkeisiin virkoihin nimitetään henkilöitä joiden poliittiset näkemykset ovat tiedossa, ja demokratian periaatteiden mukaisesti nimityksistä päättävät kansan valitsemat poliitikot.

Se että nyt useimmat korkeat virkamiehet eivät ole puolueettomia ei ole syy edistää virkamieskunnan puolueellisuutta edelleen. Virkamies pystyy puolueettomiin päätöksiin aivan kuten ihmiset pystyvät vapaasti tekemään muitakin valintoja elämässään. Siis siten, että tarkoituksella ei vedetä mihinkään suuntaan. Ehdotankin päinvastaista: pyritään nimittämään henkilöitä joiden poliittinen vakaumus ei ole tiedossa.

Sitä paitsi, jos perustat näkemyksesi kansan tahtoon, niin silloin kannattanet tarjomaani suoraa demokratiaa virkamieskuntaan, ks. linkki aiemmasta viestistäni?

Puolueettoman virkamiehen ihanne on saavutettavissa jos niin halutaan. Vaikeammin edustuksellisessa, helpommin suorassa demokratiassa.

Virkamiesten puoluesidottomuus hajauttaa valtaa yhteiskunnassa, mitä on pidetty pari vuosisataa tärkeimpänä tapana järjestäytyä yhteiskunnaksi.

Kuitenkin tietysti niin, että hallinto on alisteinen lainsäädäntövallalle. Juju piilee siinä, että jos lainsäädäntövalta käskee siirtää suomalaiset Mogadishuun ja mogadishulaiset Suomeen, niin sellaiset poliisit ja sotilaat, jotka eivät edusta lainsäädäntöelimen puolueita jättävät tottelematta herkemmin, eikä meidän tarvitse lähteä.

Tuossa kirjoituksessa mainittiin supo ja sinne nimitetty oletettavasti kokoomuslainen henkilö. Missähän ulkomailla jokin vaaleilla valittu hallitus on nimittänyt poliittisen vastustajansa salaisen poliisin johtajaksi? Miten se olisi demokraattista, siinähän mitätöidään kansan tahto? Pitäisikö kokoomuslaisten nimittää kokoomuksen saaman vaalivoiton jälkeen kommunisteja virkoihin?

Nyt teet aika ison harppauksen siihen, että Suomen kansa haluaisi poliittisia virkanimityksiä. Ei halua. Yrität tässä kieputtaa asian niin, että kansan tahdon mukaista on poliittisilla perusteilla valitut virkamiehet, koska kansa valitsee poliittiset edustajatkin. Tosi asiassa aina kun tästä keskustellaan, niin lähes kaikki haluavt virkamiehen valittavan pätevyyden, ei poliittisen vakaumuksen perusteella.

Kaikissa muissakin demokraattisissa maissa poliitikot nimittävät kanssaan samoin ajattelevia tärkeisiin virkoihin, kun kansa ensin vaaleissa päättää millaisia ajatusmalleja se haluaa valtakunnassa tukea. Kyse ei ole korruptiosta, vaan virkamiehistön pitämisestä demokraattisen järjestelmän kontrollissa. Poliittisilla nimityksillä virkamiehistö pysyy kansan mielipideilmastoa edes jollain lailla heijastavana sen sijaan, että siitä tulisi vaalituloksista riippumaton ja itseään täydentävä byrokraattinen nomenklatuura.

Luot tässä totuutta vastaamattoman maailman. Virkamiehet ovat demokraattisen järjestelmän kontrollissa tiukasti. Vaikka liikkumavaraa omassa työssä on esimerkiksi sen suhteen mitä valmistelee ja mitä esittää päättäjille, niin mitään muuta tahtoa ei tulla noudattamaan kuin päättäjien. Mitä ministeri käskee, sitä ministeriö (virkamiehet) tekee. Mitä kunnanhallitus määrää, sitä kunnan sosiaalijohtaja seuraa. Lisäksi virkamieskunnan virkavastuu koventaa kontrollia entisestään.

Se, että virkamieskunta on vaalituloksesta riippumaton on siunaus. Tällöin hallinnosta ei katoa tietotaito, vaan asiantuntijuus säilyy vaalien yli seuraavien päättäjien käyttöön.

Varmaan kannatat näitä uusia ministereiden poliittisia valtiosihteereitä? Ennen ministeriöitä johti ministeri ja korkeimpana virkamiehenä kansliapäällikkö/valtiosihteeri. Nyt ministerijohtajuutta, eli poliittista ohjausta, vahvistetaan poliittisilla valtiosihteereillä. Epäilen, että jotkut ministerit ovat tämän vuoksi enemmän nukkehallitsijoita. Kun mahtikäsky käy joltain tärkeämmältä henkilöltä puolueesta, niin poliittinen valtiosihteeri työskentelee kulisseissa. Toivottavasti tilanne on parempi.