Miten romutan valtiontalouden?

[vilach]

Varsinkin HKI-Vantaa on sen verran iso systeemi oheisrakennuksineen kentän läheisyydessä että sen siirtäminen olisi aivan uskomattoman typerää ja kallista.

Mitä uskomattoman kallista siirtämisessä olisi? Tietysti se maksaisi, mutta vapauttaisi valtavasti uuttaa melutonta maata. Nykyään lentomelu haittaa laajoilla asuinalueella. Se piti siirtää jo aikoja sitten, mutta sitä vain laajennetaan. Eli poliitikot tahallisesti ylläpitävät asuntojen pulaa.

Lisäksi lisäkilometrit siitä keskustasta ovat matkustajille kallista - aikaa ja rahaa palaa jos kenttä olisi kauempana.

Sen voi rakentaa esim. sipoon nikkilän pohjoispuolelle ja rakentaa sinne 8 kilometrisen rautatiehaaran pääradasta. Rata maksaisi 35 miljoonaa euroa (eli vain 35 euroa per helsinkiläinen), jos ottaa hinnaksi oikoradan hinnan.
Matka keskustaan olisi 37 kilometriä, joka kestäisi 25 minuuttia, jos laskea junan keskinopeudeksi 90 km/h. Nykyään bussilla matkaa kestää saman verran.

Okei, Malmi ei ole nykytilanteessa optimipaikalla mutta vastaava pienlentokenttä pääkaupunkiseudulla tarvitaan

Tarvitaan, mutta ei niin lähellä keskustaa. Sen voi siirtää esim. vuosaaren itäpuolelle. Näistä pienlentokoneista myös tulee melua.

joten miksi tuhota olemassaolevaa infraa

Mutta miski tuhota pienituloisten elämää, joilla vuokran jälkeen jää hyvin vähän rahaa?

ellei tarkoituksena ole vain rakennusliikkeille rahaa?

Miksi pitää tehdä rakennusliikkeille rahaa? Luomalla vapaan kilpailun rakennusalalla ne eivät pysty saamaan huippuvoittoja.

siinä vaiheessa kun olisi tarve laajentaa ja uusia, rakentaa sitten uuden jonnekin 100km säteelle Hesasta.

Miksi niin kaukana? Silloin ihmisillä kuluisi aikaa ja rahaa. Miksei esim. 40 kilometrin päähän?

[sivullinen.]

Eli siis pitäisi lisää pumpata ilmaa asuntojen hintoihin?

Koska muuten kupla puhkeaa. Se on kuin housuunsa kusemista. Vasta kun virtsan virtaus lakkaa, alkaa jäätyminen ja paikkojen kylmeneminen. Asuntokupla ajan kanssa rakennettu itsetuhoväline, eikä siitä ole helppoa keinoa ulos. Asuntojen hintojen nousun pysäyttäminen pitäisi tehdä - mutta harkiten ja suunnitellen.

Mietitään nyt asunnonostoa:

Kiinteistönvälittäjä: Ostakaa tästä hyvä asunto. Hinta vain 243 tuhatta euroa.
Nuori pari, herra äänessä: Kuulostaa aika kalliilta. Onkohan meillä varaa?
Kiinteistönvälittäjä: Paljonko teillä pankissa säästöjä?
Nuori pari: Nolla euroa. Käyttötilillä on viime palkasta jäljellä pari satasta.
Kiinteistönvälittäjä: Mutta sehän riittää. Pankki antaa 100% lainaa, jos teillä on pysyvä työpaikka. Näinhän oli.
Nuori pari: On se. YT:t on jo aloitettu, joten ei välttämättä kauaa.
Kiinteistönvälittäjä: No sitten on asunnon ostolla kiire. Haenko paperit?
Nuori pari, nainen sanoo nyt: Tuo jääkaappi näyttää vanhalta.
Kiinteistönvälittäjä: Selvä. Uusitaan kalusteet ja kodinkoneet ennen kauppaa. Lisähintaa 20 tuhatta euroa. Sopiiko?
Nuori pari: Riittääköhän meidän rahat?
Kiinteistönvälittäjä: Teillä oli se nolla euroa pankissa. Se riittää. Pankki antaa loput.
Nuori pari: Selvä.
Kiinteistönvälittäjä: Eikä tarvitse pelätä niitä YT:eitä. Meillä on sellainen työttömyysturva, ettei potkujen jälkeen tarvitse vuoteen maksaa mitään.
Nuori pari, taas mies: Se on hyvä. Entä pitääkö meidän maksaa kuukausittain jotain? Ei olisi siihen varaa.
Kiinteistönvälittäjä: Voidaan pistää tähän sopimukseen, että maksatte ensimmäiset viisi vuotta pelkkiä korkoja. Se tekee pari sataa kuussa. Miltä kuulostaa?
Nuori pari: Hyvältä. Tarviiko tästä asunnosta sitten koskaan maksaa mitään?
Kiinteistönvälittäjä: Rehellisesti sanottuna ei. Kun aikanne olette tässä asuneet ja päätätte muuttaa muualle, myytte vain asunnon eteenpäin. Myyntituloilla asuntovelka kuittaantuu, ja saatte vielä asuntojen hintojen noususta johtuvan kivan myyntivoittobonuksen. Se on noin 10000e asuttua vuotta kohti.
Nuori pari: Kuulostaa tosi hyvältä. Tämä me otetaan.
Kiinteistönvälittäjä: Tuossa naapurissa olisi muuten toinen samanlainen myynnissä. Kiva kakkosasunto, jos vaikka ero tulee.
Nuori pari: Ja se nolla euroa pankissa riittää?
Kiinteistönvälittäjä: Tottakai. Pääsette siinäkin "tienaamaan" 10000e vuodessa.
Nuori pari: Otetaan sitten sekin.
Nuori pari, nainen: Sinä se sitten osaat. Kuinka rakastankaan sinua?

Näin se menee nykysuomessa. Meni vielä viisi vuotta sitten Irlannissa ja Espanjassakin - ja kymmenen vuotta sitten amerikassa. Sitten tapahtui kauhea asuntokuplan puhkeaminen. Kenelläkään ei ollut hauskaa. Se meni näin:

Kiinteistönvälittäjä: Kop, kop. Ette ole sitten pariin kuukauteen olleet meihin yhteydessä?
Alkoholisoitunut mies: Ääh. On vähän krapula. Kuka sä olet ja miksi tulet tänne?
Kiinteistönvälittäjä: Myin tämän asunnon teille viisi vuotta sitten. Tulin selvittelemään maksuja.
Alkoholisoitunut mies: No nyt muistan. Tuli potkut. Tuli ero. Tuli alkoholismi. Ei ole rahaa.
Kiinteistönvälittäjä: Sopimuksessa lukee, että olet meille velkaa 260 tuhatta euroa ja 30 tuhatta korkoja.
Alkoholisoitunut mies: Ei ole rahaa.
Kiinteistönvälittäjä: Mitäs ihmettä? Oletko itse porannut seiniin tuollaiset reiät?
Alkoholisoitunut mies: Vahingossa tuli tehtyä. Vai oliko se Reiska? En nyt muista.
Kiinteistönvälittäjä: Tämä talohan on lähes asumiskelvoton.
Alkoholisoitunut mies: Niin on. Pitäisi muuttaa muualle, mutta kun ei ole rahaa.
Kiinteistönvälittäjä: Sun pitäisi jostain hankkia 300 000 euroa tai talo ulosmitataan ja saat häädön.
Alkoholisoitunut mies: Vittu. Lähde nyt vetään täältä.

Ja lopputulema. 90-luvun laman jälkeen moni pankinjohtaja tilitti kurjaa kohtaloaan. Pankki meni nurin, koska velallisten epärehellisyyden takia; eivät maksaneet velkojaan. Asuntojen hinnat laskivat puoleen ja valtion antoi pankeille 50 miljardin euron edestä tukia. Sama kävi Irlannissa 2009 ja Espanjassa on käynnissä nyt. Amerikasta "subprime" kriisistä 2008 se kaikki alkoi. On aivan selvää, miten tilanteessa tulee Suomessa käymään. Kyse on vain koska ja kuka ottaa paskan niskaansa? Tukipakettia on Suomen turha odotella Kreikasta. Valtiolla on vielä 90-luvun velat maksamatta. Jos vielä pari vuotta kitkutellaan ja poltetaan rahaa ja leikitään rikkaita, siten varmistetaan ettei romahdus jää liian pieneksi vaan tuhoaa koko järjestelmän. Talousjärjestelmä on siinä sivussa pieni - ja harvoja kiinnostava - vivahde. Polttopullon väistäminen, oman hengen suojelu ja joka päiväisen leivän hankinta - kuten Kreikassa tänään - varastaa kaiken mielenkiinnon.

[vilach]

Logiikkasi ei toimi. Jos hinnat alkavat laskemaan tarjonnan lisääntyessä, kysyntä kasvaa entisestään.

Luuletko, että kerrostaloja/omakotitaloja miljoonalle asukkaalle ei riitä kaikille halukkaille?
Luuletko, että tänne muuttaa heti 2 miljoonaa asukasta muualta Suomesta?

Tarkoitan tapausta, jossa kaavoitusmonopoli poistetaan myös muissa suurissa suomen kaupungissa, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Jyväskylässä.

Jossain vaiheessa ei enää ole kaavoitettavaa maata ja viimeistään silloin hinnat nousevat entisestään.

Luulen, että tämä "joku vaihe" ei tule koskaan, koska suomalaisten määrä ei kasva. Työttömiä kehitysmaalaisia voi asuttaa kaupungin laidalle, kun kaupunki laajenee, niitä voi siirtää kauemmas.

Helsingin asutohinnat nousevat vaikka koko ajan rakennetaan lisää asuntoja: kysyntä on loputon.

Ei ole loputon. Ihmisten määrä Suomessa ei kasva prosessoreiden laskentatehon tapaan (mooren laki, joka kohta hidastuu ja sitten loppuu).

Ts. hintoja ei saada alas lisäämällä tarjontaa1

Miksi muilla aloilla, joissa ei ole sääntelyä hinnat ovat halpoja?
Esim. tietokoneet, niiden myyntimäärä kasvaa joka vuosi, mutta hinta laskee.

Asuntojen valmistaminen kymmenille tuhansille henkilölle vuodessa ei ole realistista.

Miksi 60 luvulla oli realistista? 60 luvulla helsingissä nousi kokonaisia kaupunginosia.

Rakennuskustannus määrää viime kädessä asunnon hinnan.

Ei määrä. Nykyään helsingissä uusia kerrostaloasuntoja myydään 4000 neliöhinnalla. Luuletko, että kerrostaloneliön todellinen hinta on niin korkea? Voit tutkia googlamalla paljonko esim. betoni maksaa.
Tässä kaupassa voit tutkia rakennustarvikkeiden hintoja.

Lentokentän rakentaminen uusiksi maksaa miljardeja euroja.

Mihin laskelmasi perustuu?
Minä löysin tällaisia lukuja:
Kolmas kiitotie 107 miljoonaa:
http://www.talouselama.fi/uutiset/kolmas+kiitotie+seisoo+tyhjan+panttina/a2046394
Laajennus 143 miljoonaa euroa.
koko kotimaanterminaalin rakentaminen 850 miljoonaa markkaa.
http://www.flightforum.fi/forum/index.php?FFSESS=0b4p3kes43l8v3t1291rlmkbe4&topic=56869.0
En näe tässä useita miljardeja.
Näissä hinnoissa on varmasti ilmaa, koska esim. koko oikorata maksoi 300 miljoonaa.

Sen lisäksi siirto maksaisi paljon vähemmän, kuin kokonaan uuden rakentaminen, koska kaikkia navigointi-, tarkistus jne. laitteita ei tarvitse ostaa uudelleen ja merkittävän osan rakennuksista voi myydä.
Jos otetaan hinnaksi esim. kokonainen miljardi, silloin siirto maksaisi vain 3300 per asukas, jos uuteen kaupunginosaan muuttaa 300.000 henkilöä. Se on pikkuraha. Sen lisäksi jo rakennetuissa kaupunginosissa lentomelu poistuu ja sen takia elintaso kasvaa.

hkanime on uusi trolli, alfresco poistui, hkanime tuli.

[sivullinen.]

Onko täällä Hommassa laadukasta keskustelua tuosta koko talousjärjestelmän toimivuudesta?

On. Perustellumpaa ja suurempia kokonaisuuksia koskevampaa kuin muualla. Ei yksittäisiä lauseita, eikä sivujen mittauksia blogauksia, vaan muutaman kappaleen mittaista - keskustelua.

En osaa argumentoida nykyisen talousjärjestelmän puolesta tai vastaan, mutta vaisto sanoo siinä olevan jotain pahasti vialla.

Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen niin voimakkaasti, ettei mitään yksittäistä "fysiikan lakia" voi erottaa. Siten talousjärjestelmän kokonaisuutta vastaan ei voi argumentoida perustellusti. Se on liian suuri. Vain pieniä teorian kappaleita - "mutuja" - voi tuoda esiin - ja oivalluksia tilastoista tai muita huomioita taloudesta. Valittaa pitää silloin kun on valitukseen aihetta - kun itsellä menee huonosti. Huolestuneisuutta pitää tuoda esiin silloin kun on huolestuneisuuteen aihetta - kun vaisto sanoo asioiden olevan vialla. Todellisuus muokkaantuu näiden esiintuotujen mielikuvien avulla siksi minkä me haluamme todellisuuden olevan. Uskoisin.

[ikuturso]

tätä uusinta keinoa ei ole täällä?

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/10/30/pankki-lainakatto-romuttaisi-haaveet-ensiasunnosta/201240940/12

lainakatto nykyisessä taloustilanteessa on helvetin tehokas tapa kurjistaa rakennsuteollisuutta: 25% asunnon ostajista on ensiasunnon ostajia ja vuokra ynnä muiden asumiskustannusten takia heillä (siis 3/4 osalla) tullee olemaan vaikeuksia saavat kokoon vaadittavaa 10% osuutta lainasta.

Osuus kasvanee, koska oman asunnon ostajat eivät siirry enää nykyisellä vauhdilla pois vuokramarkkinoilta, joka johtaa vuokra-asuntojen kysynnän suurenemiseen ja nostaa siten lisää vuokria.

Minulla on jonkinverran kaupallista kokemusta ja olen kyllä käsittänyt että laman ja taantuman aikana pitäisi  pyrkiä höllentämään rahapolitiikkaa, ei kiristämään, jotta talous jaksaisi juosta, mutta olen kai sitten erehtynyt?

Ja jälleen kerran tähänkin konkurssiin hallitus ajaa suomea ihan itse, omalla toimillaan, mitä nyt EU hieman auttelee...

Mitäs uutta tämä on? Vuonna 2001 ostin omakotitalon ensiasunnoksi. Pankki vaati omaa rahaa 15% ja lainasi max 85%.
Oli onneksi asuntosäästetty, ja muutettiin mettään, niin homma onnistui. Vaimo jo olisi rivitaloon sitä ennen meitä laittanut, mutta kun siinä olisi menetetty ensiasunnon ostajan veroetu halvan osakkeen 1,6%:iin, kun nyt päästiin säästämään kiinteistökaupan 4% verot.

Toki pankille olisi kelvannut myös henkilötakaus vanhemmiltamme, joilla oli omistusasunnot. Mutta saatiin juuri ja juuri tuo omarahoitusosuus kasaan, niin ei tarvinnut hirttää vanhuksia meidän takauksiimme.

Kattokaas ennen se meni niin, että asuntosäästettiin vuosia ja ostettiin yksiö ensin. Sitten kun sitä lainaa oli maksettu niin, että siitä yksiöstä saatu raha miinus jäljellä olevat lainat riitti omarahoitusosuudeksi kaksioon, niin mentiin siihen. jne jne. Mutta nyt pitää saada iso uudehko omakotitalo helsingin esikaupunkialueilta ensiasunnoksi tai jotain. Ja asuntojen hinnat on nousseet sitä tahtia, että jos mekin mettäomakotitalon sijaan ois ostettu kymmenen vuotta sitten saman hintainen kaksio tsadista, me nyt myymällä se saatais täältä melkeimpä rantaomakotitalo.

Tässä koko hommassa mitään järkeä... Luolaan takaisin kaikki niin lakkaa vikinä.

-i-

[sivullinen.]

Uusi käänne - vai pitäisikö sanoa idiotismi - asuntojen lainakattojupakassa. Jos pankki ei voi myöntää 100% lainaa asunnonostamiseen, se voi myöntää 80% asunnonostamiseen ja 20% "ihan muuten vaan" - jonka tietenkin voi käyttää myös asunnonostamiseen. Näin tulkitsee ainakin valtioinvarainministeriön lainsäätämisneuvos.

Joten tehdään laki, johon sisällytetään jo valmiiksi niin suuret porsaan reiät, ettei sitä tarvitse kenenkään noudattaa. Sitten ihmetellään miten lailla ei saavutettu sitä mitä haluttiin. Minä tiedän. Vaaditaan Kreikkaa tekemään 10 miljardin euron säästöt. Luvataan kuitenkin, että säästöjen kohteena olevat saavat täysimääräiset korvaukset menetetyksistään. Silloin ei kenelläkään pitäisi olla mitään vastaan sanomista. Näin säästetään 10 miljardia euroa. Tosin samalla korvauksiin kuluu 10 miljardia euroa, mutta todelliset tulokset eivät olekkaan tärkeintä; tärkeintä on näyttää hyvältä.

Kun hölmölässä peittoa jatkettiin.

[Phantasticum]

En tiedä, sopiiko tämä uutinen tähän ketjuun muuten kuin leikkimielessä, että näin saadaan romutettu valtiontalous taas tasapainoon. Kuinkahan paljon tällä uudistuksella on tarkoitus kerätä lisää rahaa valtion kassaan?

YLE: Yhä useamman nettishoppailijan asioitava pian tullin kanssa

[vilach]

Helsinki ei pysty millään järjellisellä kaavoituksella ottamaan vastaa miljoona asukkia lisää.

Minä puhuin suurhelsingistä eli koko kaupungista, eikä kunnasta nimeltä Helsinki, joka on osa kaupunkia. Kaupunki koostuu 4:stä kunnasta. Miten ei pysty, onko Suomi pikku saari meressä, joka on jo rakennettu umpeen? Nykyisen suurhelsingin sisällä vapaata maata ei ole kovinkaan jäljellä, mutta kaupunkia voi laajentaa pohjoiseen. Miksi pohjoiseen?
Koska paras kaupungin muoto on ympyrä. Ympyrässä on pienin etäisyys muihin pisteisiin.
Jos suurhelsinkia laajentaa noin 25 kilometrin ympyräksi, niin tulee yli 100 neliökilometriä uutta maata. Yhteen neliökilometriin voi helposti asuttaa 12.000 henkilöä, jos ottaa huomioon myös viheralueet, kaupat ja työpaikat. Monille ihmisille talojen suuri tiheys ei ole ongelma. Tämän asian todistaa se, että talojen tiheydellä ja asuntojen hinnalla on pieni korrelaatio. Myös lähes kaikki uudet talot rakennetaan aika tiheästi. Keskustassa, jossa on hyvin suuri talojen tiheys asunnot ovat kalliita. Tietysti ei pidä rakentaa kaikkia taloja tiheästi, vaan kysynnän mukaan. Jos esim. 1/4 haluaa asua väljässä kaupunginosassa heille pitää rakentaa talot ja tietysti myydä kalliimmalla hinnalla, koska 1 asunto vie enemmän kaupungin pinta-alaa. Keskimääräinen maantieteellinen etäisyys kaupungissa kasvaa vain vähän, koska nyt kaupunki ei ole ympyrä. Tärkeintä on ajallinen etäisyys, eikä maantieteellinen. Sen voi jopa pienentää korvaamalla liikennevalot silloilla.

Ne määrät mitä ylipäätään voitaisiin kasvattaa asuntotuotantoa vuosittain eivät riitä lähimainkaan kattamaan tarpeen.

Toistan kysymyksen: Miksi 60 luvulla pystyttiin rakentamaan valtavasti uusia taloja?

Väestö kasvaa koko ajan. Katso tilastoja!

Kasvaa, mutta hyvin hitaasti.

Tottakain määrää. Kuka myisi uusia kämppiä tappiolla?

Suurin syy, että nykyään myydään asuntoja uusissa taloissa 4000 neliöhinnalla on keinotekoinen pula, eikä rakennuskustannukset. Kerrostaloneliö ei luksustalossa maksaa korkeintaan 1500.

Tuossahan parannellaan jo olemassaolevaa kenttää.

Mutta näkyy hintoja. 1 kiitotie maksoi noin 100 miljoonaa. Nyt niitä on 3. Eli arvo 300 miljoonaa. Termanaalien hinnat pyörivät 100-200 miljoonassa. Laskemalla kaikki yhteen ei millään tule sinun useita miljardeja. Useita = vähintään 3. Koska luvusta 2 käytetään sanaa pari. Nyt lentoasema vie noin 20 neliökilometriä. Jos laskea maan hinnaksi 1000 euroa neliöltä (mikä ei ole kovinkaan korkea hinta, koska nykyään kerrostaloille myydään maata, jopa 2000 neliöhinnalla), niin koko maan arvo on 20 miljardia. Siirto maksaisi pienen murto-osan tästä summasta. Sen lisäksi jo nyt rakennetuissa kaupunginosissa ihmiset kärsivät lentomelusta, joka poistuu.

Lisäksi sinun pitää laskea sisään se tappio mitä nykyisen kentän hylkääminen maksaisi.

Maksaisi se, koska pitää purkaa kiitoradat, polttoainetankin jne. Mutta se maksaisi murto-osan maan arvosta.

Tällainen hankehan kaatu jo heti eduskunnassa.

Tietysti kaatuu, koska eduskunta on täynnä maanpettureita. Samoin kaatuu laki haittamaahanmuuton lopettamisesta, kehitysmaalaisten palauttamisesta kotimaahan, ylen muuttamiseksi sellaiseksi, että se kertoo rehellisesti paljonko kehitysmaalaiset aiheuttavat haittaa jne.
Eino P. Keravalta kirjoitti hyvin tästä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,74895.msg1116104.html#msg1116104

En tiedä, sopiiko tämä uutinen tähän ketjuun muuten kuin leikkimielessä, että näin saadaan romutettu valtiontalous taas tasapainoon. Kuinkahan paljon tällä uudistuksella on tarkoitus kerätä lisää rahaa valtion kassaan?

YLE: Yhä useamman nettishoppailijan asioitava pian tullin kanssa

Nyt tulli saa vain osan alv:stä, koska se ei valvo kunnolla pakettejä. Minä ostan postimyynnillä euroopan ulkopuolelta aika usein. Yleensä kaupat kirjoittavat pakettiin murto-osan arvosta ja lähes aina se menee läpi. Minä ostin joskus 300 euroa maksavan tuotteen ja kauppa merkitsi vain 75. Tärkeintä on se, että pakettissa oli kirjoitettu mikä sisällä on. 75 euroa on äärimmäisen halpa hinta tälle tuotteelle, sitä ei saa millään tähän hintaan edes käytettynä. Paketti meni läpi. Se minulle itselleni oli yllätys. Kun tilasin tuotteen luulin, että kauppa kirjoittaa oikein arvon. Sitten, kun tilasin vastaavan tuotteen uudestaan, nyt pyysin erikseen kirjoittamaan, että tuote on käytetty ja merkitä arvoksi 60% hinnasta. Pyysin kirjoittamaan kokonaiset 60%, koska kysyinen tuote oli lähes halvin mitä markkinoilla löytyy ja 50% kuulostaisi aivan alhaiselta hinnalta. Jotta tuli saisi kaikki verotulot pitää pakottaa avamaan paketit ja todistamaan arvo. Se ei ole helppoa.

[sivullinen.]

Tässä kuviteltua tarinaa asunnonostajasta:

Nuori pari, taas mies: Se on hyvä. Entä pitääkö meidän maksaa kuukausittain jotain? Ei olisi siihen varaa.
Kiinteistönvälittäjä: Voidaan pistää tähän sopimukseen, että maksatte ensimmäiset viisi vuotta pelkkiä korkoja. Se tekee pari sataa kuussa. Miltä kuulostaa?
Nuori pari: Hyvältä. Tarviiko tästä asunnosta sitten koskaan maksaa mitään?
Kiinteistönvälittäjä: Rehellisesti sanottuna ei. Kun aikanne olette tässä asuneet ja päätätte muuttaa muualle, myytte vain asunnon eteenpäin. Myyntituloilla asuntovelka kuittaantuu, ja saatte vielä asuntojen hintojen noususta johtuvan kivan myyntivoittobonuksen. Se on noin 10000e asuttua vuotta kohti.
Nuori pari: Kuulostaa tosi hyvältä. Tämä me otetaan.

Tässä todellista:

Ei kannata aliarvioida keskiverto ihmisten tyhmyyttä.

Kommentti tutultani viime kuulta:
"En mä noista koroista tajuu yhtään mitää, mut tää [omistus]asunto maksaa nyt tonnin kuussa. Kävi miten kävi niin maksuaikahan siinä sitten joustaa jos jotain käy."

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=5481590#5481590

Kun vielä kuvitellaan aikuisten ihmisten olevan vastuullisia teoistaan - satojen tuhansien eurojen lainoistaan, niin siinä saadaan oikeat kreikkalaiset karkelot aikaan. Nimittäin tragedia. Yksittäisten ihmisten kurja kohtalo ei tietenkään valtiontalouden kannalta ole merkityksellinen. Vaikka sata ihmistä kuolisi vuosittain nälkään, ei se paniikkia aiheuttaisi. Mutta tässä ei ole kyse mistään sadasta ihmisestä. Tässä on kyse sadoista tuhansista. Siinä yksittäinen tragedia muuttuu kansalliseksi svabodaksi - kapinaksi. Valtion liberaalitalouspolitiikka johti 90-luvun alun suureen lamaan. Tällä kertaa panokset on tuplattu - ei vaan triplattu tai suorastaan kymmenkertaistettu - ja yritetään uudestaan.

Sanokaa mitä sanotte, mutta 90-luvun lama ei vaikutti paljon enemmän valtioon kuin yhteenkään yksilöön. Se pisti valtion pakkorakoon, jossa devalvointi tuhosi suuren osan pienyrittäjistä. Se tuhosi valtiolle kertyneen varallisuuden täysin, ja jätti tilalle 60 miljardin euron velat. Se tuhosi pankkitoiminnan, eikä vieläkään suurta osaa Arsenalin omistuksista ole saatu terveelle pohjalle. Se tuhosi uskon yritteliäisyyteen; uskon, ettei valtio tule tuhoamaan yritystä heti kun siltä rahat loppuu. Voitte käydä missä tahansa valtion järjestämässä "yrittäjyyteen kannustavassa kerhossa", niin toteatte ettei montaa innokasta yritystoimintaan itseään sitovaa ole. Olen kuullut huonoista kokemuksista 90-luvun laman ajoilta, sanotaan. Suomessa yrittäjiksi eivät enää hakeudu kuin valtion tukirahoja kahmimaan pyrkivät tai yritystoimintansa heti kun se muuttuu tuottavaksi ulkomaille vievät. Suomessa yrittäjät pistettiin maksamaan 90-luvun lama. He oppivat läksyn, ja ovat nyt suojanneet omaisuutensa. Tämän laman maksaa joku muu - ja lasku todella suuri.

[Lasse]

Kun vielä kuvitellaan aikuisten ihmisten olevan vastuullisia teoistaan - satojen tuhansien eurojen lainoistaan, niin siinä saadaan oikeat kreikkalaiset karkelot aikaan. Nimittäin tragedia. Yksittäisten ihmisten kurja kohtalo ei tietenkään valtiontalouden kannalta ole merkityksellinen. Vaikka sata ihmistä kuolisi vuosittain nälkään, ei se paniikkia aiheuttaisi. Mutta tässä ei ole kyse mistään sadasta ihmisestä. Tässä on kyse sadoista tuhansista. Siinä yksittäinen tragedia muuttuu kansalliseksi svabodaksi - kapinaksi. Valtion liberaalitalouspolitiikka johti 90-luvun alun suureen lamaan. Tällä kertaa panokset on tuplattu - ei vaan triplattu tai suorastaan kymmenkertaistettu - ja yritetään uudestaan.

Sanokaa mitä sanotte, mutta 90-luvun lama ei vaikutti paljon enemmän valtioon kuin yhteenkään yksilöön. Se pisti valtion pakkorakoon, jossa devalvointi tuhosi suuren osan pienyrittäjistä. Se tuhosi valtiolle kertyneen varallisuuden täysin, ja jätti tilalle 60 miljardin euron velat. Se tuhosi pankkitoiminnan, eikä vieläkään suurta osaa Arsenalin omistuksista ole saatu terveelle pohjalle. Se tuhosi uskon yritteliäisyyteen; uskon, ettei valtio tule tuhoamaan yritystä heti kun siltä rahat loppuu. Voitte käydä missä tahansa valtion järjestämässä "yrittäjyyteen kannustavassa kerhossa", niin toteatte ettei montaa innokasta yritystoimintaan itseään sitovaa ole. Olen kuullut huonoista kokemuksista 90-luvun laman ajoilta, sanotaan. Suomessa yrittäjiksi eivät enää hakeudu kuin valtion tukirahoja kahmimaan pyrkivät tai yritystoimintansa heti kun se muuttuu tuottavaksi ulkomaille vievät. Suomessa yrittäjät pistettiin maksamaan 90-luvun lama. He oppivat läksyn, ja ovat nyt suojanneet omaisuutensa. Tämän laman maksaa joku muu - ja lasku todella suuri.

(korostus minun)

Aivan sattumalta eksyin eilen seuraavalle sivustolle:

Maksoiko Suomessa valtio pankkien valuuttavelat 1990-luvulla?
http://www.promerit.net/2012/07/13008/

Viimevuosien aikana on hohkattu valtion velan kirouksesta, pohtimatta miten kyseinen kirous on kansakunnan niskaan muodostunut; siis sitä, että Suomen valtio on "sosialisoinut" pankkien valuuttavelat.

Suomen pysyminen (toistaiseksi) velkamaiden AAA-ryhmässä on mahdollista kun pankit saivat ryöstöoikeudet 1990-luvun pankkioikeudenkäynneissä ja tuomioiden perusteella velkojen liikamääräisten saatavien perinnässä ja realisoinnissa on "maantavaksi laillstunut" RAHANPESU; itseasiassa elävä korruptio.

Kommenteissa oli linkki mielenkiintoiseen pdf:ään:

Laman ja rahan pelurit.
http://www.promerit.net/lamapelurit.pdf

[Lasse]

Edelliseen viestiini liittyen löysin ProMerit:in sivuilta myös artikkelin PS:n Teuvo Hakkaraisen lakialoitteesta:

Lakialoite konkurssivelan oikeasta määrästä
http://www.promerit.net/2012/11/16052/

Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen lakialoite tuomioistuinkäytännön muuttamiseksi siten, että tuomioistuin vastaisuudessa toteaa konkurssivelan oikean määrän.

Voimassaoleva laki antaa mahdollisuuden rikollisiin liikamääräisiin vaatimuksiin konkurssien yhteydessä, koska tuomioistuimella ei ole velvoitetta todeta velan oikeaa määrää. Sen seurauksena on mahdollista, että vuodesta 1991 alkaen 20 vuoden aikana tuomitut 74 230 konkurssia voivat olla määrältään virheellisiä. Suuren määrän vuoksi prosentuaalisesti pienikin aineellisesti virheellisten tuomioiden osuus on kansantaloudellisesti merkittävä.

Lisäksi konkurssivelkoja voi kirjanpidossaan käyttää velan todelliseen määrään perustumatonta, konkurssituomiolla vahvistettua saatavaansa lisäämään tulostaan.

Aineellisesti virheellisten tuomioiden muuttamisesta oikeamääräisiksi ei ole selkeää säädöstä, eikä tuomioiden muuttaminen oikeamääräiseksikuulu korkeimman oikeuden tehtäviin, vaikka sille esitettäisiin dokumentit velkavastuun oikeasta määrästä.

Näennäisestä oikeusturvasta huolimatta velallisen asema on käytännössä niin huono, että ongelma on korjattavissa vain velan oikean määrän toteamisen varmistavalla nimenomaisella säädöksellä.

Lainmuutos ei heikennä minkään velkojaryhmän oikeusturvaa, mutta toteutuessaan se takaa oikeusturvan myös velalliselle.

Aloite vaikuttaa perustellulta ja kannatettavalta. Ongelmana nyt on vain, että tuollaista aloitetta en kyennyt löytämään tuolta Juneksen esittämästä hausta:

Onko eduskunnan nettisivuilla jokin tietty sivu, josta näkee kaikki uusimmat lakialoitteet? Kiinnostaisi nähdä tarkemmin ja allekirjoittajineen Juho Eerolan tänään jättämä lakialoite.

Täältäkin voi hakea, asian tyyppi LA/lakialoite: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vexhaku.sh?lyh=''?kieli=su

Miksi ihmeessä Halla-ahon aloitetta ei jokaikinen persu allekirjoittanut? Tähän olisi hyvä saada vastaus. Hajoaako persut allekirjoittajiin ja ei-allekirjoittajiin?

Onkohan aloitetta jätetty vielä, artikkelista ymmärsin, että jättöpäivä olisi ollut 29.5.2012?

[Lasse]

Onkohan aloitetta jätetty vielä, artikkelista ymmärsin, että jättöpäivä olisi ollut 29.5.2012?

Blogimerkintä lakialoitteen tekemisestä löytyy:
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:0LbVqTlF8tEJ:www.teuvohakkarainen.fi/ajatuksia/75-aamulehden-artikkeli-teuvo-hakkarainen+teuvo+hakkarainen+lakialoite+29.5.2012&cd=5&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

Tein 29.5.2012 lakialoitteen tuomioistuinkäytännön muuttamiseksi siten, että se vastaisuudessa toteaisi konkurssivelan oikean määrän. Vuonna 2004 muutettuun konkurssilakiin jäi aukko, jonka seurauksena tuomioistuimella ei ole velvoitetta todeta konkurssisaatavan oikeaa määrää. Nykyään on valitettavasti niin, että laki mahdollistaa rikolliset liikamääräiset vaatimukset konkurssien yhteydessä.On täysin mahdollista, että vuodesta 1991 alkaen 20 vuoden aikana tuomitut 74230 konkurssia voivat olla määrältään virheellisiä. Tällä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Konkurssivelkoja voi myös kirjanpidossaan käyttää tätä saatavaansa, joka ei perustu velan todelliseen määrään, lisäämään tulostaan.Ei ole olemassa selkeää säädöstä, jossa tuomioistuin velvoitettaisiin muuttamaan näitä virheellisiä tuomioita oikeamääräiseksi. Velallisen asema on käytännössä erittäin huono. Ongelma voidaan korjata ainoastaan säädöksellä, joka varmistaa, että velan oikea määrä todetaan. Näin velallisen oikeusturva varmistetaan.Tällä lainmuutoksella on positiivinen vaikutus koko yhteiskuntaan. Se vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä, joka alkoi jo 90-luvun lamasta. Silloin yrittäjät joutuivat turvautumaan sosiaalitukeen menetettyään sekä työpaikkansa että omaisuutensa. Tästä alkanut köyhyyden lisääntyminen on jatkunut näihin päiviin saakka.Nyt on mahdollista pysäyttää tämä kielteinen kehitys. Lainmuutoksella on myös yleistä merkitystä niille, jotka harkitsevat yrittäjyyttä. Kielteiset kokemukset 90-luvulta, jolloin konkurssituomiot vahvistivat liikamääräisiä velkavastuita vaikuttavat yhä kielteisesti uusien yritysten syntymiseen.

Teuvo Hakkarainen

http://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/?issue=1344

http://www.nopolanews.fi/fin/nettiradio/valtuuston_kokoukset/valtuuston_kokoukset_2007/index.php?selectedNumber=142&article=8389&teema=31&id2=61

Yritän etsiä vielä eduskunnan sivuilta, ehkä en vain osaa.
Jos mitään ei löydy, laitan huomenna Teuvo Hakkaraiselle sähköpostia, tekikö hän todella tuon lakialoitteen 29.5.2012.

[Roope]

Uusi käänne - vai pitäisikö sanoa idiotismi - asuntojen lainakattojupakassa. Jos pankki ei voi myöntää 100% lainaa asunnonostamiseen, se voi myöntää 80% asunnonostamiseen ja 20% "ihan muuten vaan" - jonka tietenkin voi käyttää myös asunnonostamiseen. Näin tulkitsee ainakin valtioinvarainministeriön lainsäätämisneuvos.

Ålandsbankenin Tampereen konttorin johtaja Leena Honkasalo-Lehtinen pelkää, että luottokatto voi jopa tehdä köyhyydestä periytyvää.

– Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta lainata puuttuvaa osaa, niin vuokralla asuminen jatkuu seuraavassa polvessa.

Aamulehti 11.11.2012

[Ano Nyymi]

Matki Kataista ja kumppaneita.

[EL SID]

Uusi käänne - vai pitäisikö sanoa idiotismi - asuntojen lainakattojupakassa. Jos pankki ei voi myöntää 100% lainaa asunnonostamiseen, se voi myöntää 80% asunnonostamiseen ja 20% "ihan muuten vaan" - jonka tietenkin voi käyttää myös asunnonostamiseen. Näin tulkitsee ainakin valtioinvarainministeriön lainsäätämisneuvos.

Joten tehdään laki, johon sisällytetään jo valmiiksi niin suuret porsaan reiät, ettei sitä tarvitse kenenkään noudattaa. Sitten ihmetellään miten lailla ei saavutettu sitä mitä haluttiin. Minä tiedän. Vaaditaan Kreikkaa tekemään 10 miljardin euron säästöt. Luvataan kuitenkin, että säästöjen kohteena olevat saavat täysimääräiset korvaukset menetetyksistään. Silloin ei kenelläkään pitäisi olla mitään vastaan sanomista. Näin säästetään 10 miljardia euroa. Tosin samalla korvauksiin kuluu 10 miljardia euroa, mutta todelliset tulokset eivät olekkaan tärkeintä; tärkeintä on näyttää hyvältä.

Kun hölmölässä peittoa jatkettiin.

noihan mekin aikoinaan saatiin asuntolaina: asunto kelpasi takuuksi 80% asti ja sen lisäksi saatiin normaali laina, sille 20% jonka vanhemmat takasivat. Me kun ei mitää yksiötä ostettu, vaan kunnon perheasunto. Kaikki lainojen korot kuitenkin kävi korkovähennykseen.
Typerää, mutta toimivaa. Ikävä kyllä, tuokin reikä aiotaan tukkia...

[EL SID]

ohann täällä ollut eriäviä mielipiteitä, mutta myös pankkien ekonomien mielestä hintakatto on oiva tapa tuhota talouttamme: 

Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan Pasi Kämärin mielestä jo 10 prosentin osuus halvaannuttaisi asuntomarkkinat. Hän sanoi maanantaina Ylen aamu-tv:ssä uskovansa, että 20 prosentin osuus pysäyttäisi markkinat kokonaan.

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2012110616295605_an.shtml

itse pelkään enemmänkin sitä, että tuhoamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet päästä eroon köyhyydestä:

Ålandsbankenin Tampereen konttorin johtaja Leena Honkasalo-Lehtinen kertoo Aamulehdelle pelkäävänsä, että luottokatto voi jopa tehdä köyhyydestä periytyvää.

- Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta lainata puuttuvaa osaa, niin vuokralla asuminen jatkuu seuraavassa polvessa.

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2012111216318132_an.shtml

ja tämä on se, mitä en hyväksy.

edelleenkin ihmettelen, miten on mahdollista, että tilanteessa, jossa pitäisi elvyttää ja vapauttaa rahamarkkinoita, niitä suitsitaan. Se on järjenvastaista.

[Roope]

itse pelkään enemmänkin sitä, että tuhoamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet päästä eroon köyhyydestä:

En ymmärrä, millä mekanismilla riskivakuuttamaton laina auttaa eroon köyhyydestä. Liian helppo lainansaanti on paremminkin johtanut työttömyyden iskiessä ja asuntojen hintojen laskiessa henkilökohtaisiin katastrofeihin, kun on otettu ylisuuria lainoja, joista ei tiukan paikan tullen olekaan selvitty.

[Tykkimies Pönni]

Ålandsbankenin Tampereen konttorin johtaja Leena Honkasalo-Lehtinen kertoo Aamulehdelle pelkäävänsä, että luottokatto voi jopa tehdä köyhyydestä periytyvää.

- Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta lainata puuttuvaa osaa, niin vuokralla asuminen jatkuu seuraavassa polvessa.

Vittu Mitä Paskaa. Noin vaan naks on holtiton velkaantuminen käännetty rikkaudeksi. Milloin vuokralla-asuminen on julistettu köyhyydeksi? Millä laskelmilla?

4 vuotta sitten todistin tilannetta missä 19-vuotias kouluttamaton pätkätöitä tekevä pösilö haki pissistyttöystävänsä kanssa asuntolainaa ostaakseen omakotitalon. Tunsin talon myyjäkandidaatin. Tämä pariskunta olisi saanut lainaa 250 000 euroa jokaisesta xxxxxxxx:n pankista. Talo olisi ollut riittävänä vakuutena lainalle. Mainittakoon että tämä pissis ei ollut töissä vaan kävi ammattikoulua. Homma raukesi siihen kun ostajat olisivat halunneet lainaa 270 000 kuitatakseen päällä olleen 20 000 euron autolainan pois. Ilkeät pankkivirkailijat eivät suostuneet. Auto oli joku tuning-Seat vitunmoisella turbolla.

[ikuturso]

Ålandsbankenin Tampereen konttorin johtaja Leena Honkasalo-Lehtinen kertoo Aamulehdelle pelkäävänsä, että luottokatto voi jopa tehdä köyhyydestä periytyvää.

- Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta lainata puuttuvaa osaa, niin vuokralla asuminen jatkuu seuraavassa polvessa.

Vittu Mitä Paskaa. Noin vaan naks on holtiton velkaantuminen käännetty rikkaudeksi. Milloin vuokralla-asuminen on julistettu köyhyydeksi? Millä laskelmilla?

Samaa mieltä.

Säästimme vaimon kanssa asuntosäästötilille 15% asuntomme arvosta. Ostimme asunnon liki 35-vuotiaana. Nyt se on maksettu ja oma. Talon entiset asukkaat ostivat vuorostaan prameamman, kun heille jäi talon hinnasta loppulainan maksun jälkeen taas riittävästi rahaa omavastuuosuudekseen.
Mikä tässä hillitsi talomarkkinoita? Mikä hillitsi valtiontalouden kehitystä, vaikka olikin lainakatto?

Vanhempamme eivät varsinaisesti olleet köyhiä, mutta emme tarvinneet heiltä takuita mihinkään lainaosuuteen. Ihan työnteolla ensin säästettiin rahaa.
Joka pystyy asuntolainaa järkevässä ajassa lyhentämään, pystyy myös asuntoa varten muutaman vuoden säästämään. Asuntosäästäminen - kun laitetaan joka kuukausi tulevaa lainanlyhennystä vastaava summa tilille - on hyvä tapa harjoitella taloutta, joka tulee velkavankeudessakin olemaan tosiasia. Jos laskelmat on vedetty liian kireälle, voi aina siirtää vähemmän rahaa tuonne asuntosäästötilille. Jos taas lainanehdot on vedetty liian kireälle, niin (matalat korot eivät ole ikuisia) saattaa tulla vastaan sellainen tilanne, ettei selviä edes lainan koroista. Pääomalyhennysten kanssa voi aina pelata, mutta korot pitää pystyä maksamaan tai menee torppa myyntiin. Siksi säästökuvion kanssa harjoitteleminen on mukavampaa kun laskuvirhe ei johda henkilökohtaiseen konkurssiin.

Asuntojen epäterve hintakehitys on ollut sen tulosta, että mikään hinta ei ole ollut nuorelleparille liian kova, kun pankista on saanut kaiken kauniisti pyytämällä. Hinnat eivät ole kehittyneet ihmisten maksukyvyn, vaan pankkien lainanantokyvyn mukaan.

-i-

[EL SID]

itse pelkään enemmänkin sitä, että tuhoamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet päästä eroon köyhyydestä:

En ymmärrä, millä mekanismilla riskivakuuttamaton laina auttaa eroon köyhyydestä. Liian helppo lainansaanti on paremminkin johtanut työttömyyden iskiessä ja asuntojen hintojen laskiessa henkilökohtaisiin katastrofeihin, kun on otettu ylisuuria lainoja, joista ei tiukan paikan tullen olekaan selvitty.

kaikki ensiasunnon ostajat eivät kuulu riskiryhmään. Työttömyyttä varten pankeilla on ainakin ollut vakuutukset, ja tavallisilla ihmisillä ansiosidonnaiset päivärahat. Käytännössä, siis huippukorkeitten vuokrien suomessa, pääseminen köyhyydestä eroon edellyttää asunnon ostoa: vuokrat nuosevat jatkuvasti, kun taas asunnon hinta päätetään vain kerran, asuntolainan erä pysyy suurinpiirtein samankokoisena vaikka maksat lainaasi 25 vuotta, ja kun se on maksettu, elinkustannukset tippuvat ja rahaa jää säästöön.

ketju aihe on kuitenkin valtiontalous. Mikäli ekonomistit ovat oikeassa niin lainakatto pystäyttää asuntomaekkinat tyystin, ja se taas tietää työttömyyttä rakennusalalle. Eikö lisääntyvä työttömyys ole tehokkain keino romuttaa valtiontalutta?

[Roope]

kaikki ensiasunnon ostajat eivät kuulu riskiryhmään. Työttömyyttä varten pankeilla on ainakin ollut vakuutukset, ja tavallisilla ihmisillä ansiosidonnaiset päivärahat. Käytännössä, siis huippukorkeitten vuokrien suomessa, pääseminen köyhyydestä eroon edellyttää asunnon ostoa: vuokrat nuosevat jatkuvasti, kun taas asunnon hinta päätetään vain kerran, asuntolainan erä pysyy suurinpiirtein samankokoisena vaikka maksat lainaasi 25 vuotta, ja kun se on maksettu, elinkustannukset tippuvat ja rahaa jää säästöön.

Eli köyhä pääsee 25 vuoden vielä ankaramman köyhäilyn jälkeen asunnonomistajaksi ja sitten jää rahaa säästöön, eikä enää olla köyhiä? Voi toimia joillekin, mutta 25 vuotta on pitkä aika, etenkin jos vuokra-asuntoon olisi tarjolla ilmaista asumistukea. Mutta ehkä ei tästä enempää, kun menee ohi otsikosta.

[ikuturso]

ketju aihe on kuitenkin valtiontalous. Mikäli ekonomistit ovat oikeassa niin lainakatto pystäyttää asuntomaekkinat tyystin, ja se taas tietää työttömyyttä rakennusalalle. Eikö lisääntyvä työttömyys ole tehokkain keino romuttaa valtiontalutta?

Paskapuhetta. Lue yllä oleva kirjoitukseni.

Säästimme vaimon kanssa asuntosäästötilille 15% asuntomme arvosta. Ostimme asunnon liki 35-vuotiaana. Nyt se on maksettu ja oma. Talon entiset asukkaat ostivat vuorostaan prameamman, kun heille jäi talon hinnasta loppulainan maksun jälkeen taas riittävästi rahaa omavastuuosuudekseen.
Mikä tässä hillitsi talomarkkinoita? Mikä hillitsi valtiontalouden kehitystä, vaikka olikin lainakatto?

Ei riitä että kuuntelee mitä ekonomistit sanovat. Pitää myös käyttää järkeä ja esittää pitäviä argumentteja. Eivät kaikki asunnonostajat ole ensiasunnon ostajia. Monilla on pääomaa jo ennalta. Se tuntuu tässä keskustelussa unohtuvan tyystin. Oleellinen ero olisi se, että ihan niin kuin vain 15-20 vuotta sitten, ensiasunnon ostajat eivät ostelisi hulppeita omakotitaloja vaan muuttaisivat ensin halvempiin asuntoihin. Itse asiassa tämä voisi jopa vilkastuttaa asuntomarkkinoita ja monipuolistaa asuntotuotantoa, kun ensimmäiseksi ei ostettaisi sitä lopullista taloa ja hautapaikkaa kylän hautuumaalta samalla.

-i-

[ikuturso]

Nyt on noussut esille Destian myyminen.

Ja kuten aina. Valtio osaa tunkea kätensä paskaan. Tiemäärärahojen ollessa alhaalla ollaan nyt myymässä tienrakennus- ja hoitoyhtiötä pois. Tällaisena aikana Destian arvo on marginaalinen. Kun tulee muutama oikein luminen talvi ja pitää aurata ja suolata kellon ympäri, valtio on kohta ylitöinä maksanut jollekin ulkomaiselle konsernille koko Destiasta saamansa summan korkoineen takaisin.

Kokoomus johtaa hallitusta. Kokoomus ei ole pienyrittäjän, vaan isojen korporaatioiden puolella. Itketään vääristynyttä kilpailua, kun valtiolla on muutama oma tiehöylä.

Minusta Destia tienhoitokalustoineen kuuluu tietynlaiseen valtion kriisivalmiuteen. Toki sopimuksiin voi kirjata mitä tahansa kriisiajan (tulvat lumimyrskyt) raivausvelvoitteita, mutta mielestäni tietty määrä kalustoa saisi olla yhteiskunnalla itsellään. Suomi on erilainen maa kun suuri osa Eurooppaa. Täällä on roudan sulaminen ja muut routaongelmat, sekä lunta sekä.... Kun katsoo kun eurooppaan sataa hieman lunta, niin siellä on liikenne aivan sekaisin. Täällä on paremmin. Toki jälleen kerran jonkun megakorporaation suomalainen johto voi yrittää saada tänne tiehoitokalustolle määrärahoja Nuubian pääkonttorista, vaikka valtiolla ei ole varaa maksaa niiden käytöstä kuin viitenä päivänä vuodessa, kun lumi osuu tuulettimeen tai isojoki tulvii.

En silti pidä ajatusta Destian myymisestä hyvänä. Toki valtio saisi taseestaan taas paljon romua ja ehkä paisunutta organisaatiota pois, mutta saataisiinko tilalle riittävät resurssit tienhoitoon nykyisellä hinnalla?

-jep, onhan Virolainen firma tehnyt täällä talvisin tienhoitotöitä, kun kilpailussa voitti Destian, ja se toimi hyvin
-jep, eihän nykyäänkään tunnu resurssit riittävän edes Destialla
-jep, ei homma ole ollenkaan mustavalkoinen, mutta tämä asia tuli taas niin puskasta "hei mehän voitas myydä Destia", että onko tätä taas nyt ajateltu, vai onko se poliitikon sutkaus, josta kehkeytyy otsikot "Valtio valmistautuu myymään Destian".

-i-

[EL SID]

ketju aihe on kuitenkin valtiontalous. Mikäli ekonomistit ovat oikeassa niin lainakatto pystäyttää asuntomaekkinat tyystin, ja se taas tietää työttömyyttä rakennusalalle. Eikö lisääntyvä työttömyys ole tehokkain keino romuttaa valtiontalutta?

Paskapuhetta. Lue yllä oleva kirjoitukseni.

Säästimme vaimon kanssa asuntosäästötilille 15% asuntomme arvosta. Ostimme asunnon liki 35-vuotiaana. Nyt se on maksettu ja oma. Talon entiset asukkaat ostivat vuorostaan prameamman, kun heille jäi talon hinnasta loppulainan maksun jälkeen taas riittävästi rahaa omavastuuosuudekseen.
Mikä tässä hillitsi talomarkkinoita? Mikä hillitsi valtiontalouden kehitystä, vaikka olikin lainakatto?

Ei riitä että kuuntelee mitä ekonomistit sanovat. Pitää myös käyttää järkeä ja esittää pitäviä argumentteja. Eivät kaikki asunnonostajat ole ensiasunnon ostajia. Monilla on pääomaa jo ennalta. Se tuntuu tässä keskustelussa unohtuvan tyystin. Oleellinen ero olisi se, että ihan niin kuin vain 15-20 vuotta sitten, ensiasunnon ostajat eivät ostelisi hulppeita omakotitaloja vaan muuttaisivat ensin halvempiin asuntoihin. Itse asiassa tämä voisi jopa vilkastuttaa asuntomarkkinoita ja monipuolistaa asuntotuotantoa, kun ensimmäiseksi ei ostettaisi sitä lopullista taloa ja hautapaikkaa kylän hautuumaalta samalla.

-i-

kuten varmaan myös luit ylempää, möys me tarvitsimme takaajan, kun haimme asuntolainaa. ja me myös ostimme kerralla niin ison asunnon, ettei sitä tarvitse vaihtaa muuta kuin pienempää, jahka lapset lentävät maailmalle....

ja jos ekonomit sanovat 20% takuukaton pysyttävän asuntomarkkinat, niin uskon mieluummin heitä kuin sinua.
Nykyään on erilaista kuin 20 vuotta sitten ja ajat vain huonontuvat tavallisen ihmisen kannalta. Jos 20 vuotta sitten oli mahdollisuus säästää samalla kun asuu vuokralla, niin nykyään vuokralla-asuminen on niin kallista, ettei tätä mahdollisuutta ole. Landella, kuten Vaasassa on halvempaa ostaa oma kuin asua vuokralla, mutta miten ostat, jos et pysty, korkeitten asunojen hintojen vuoksi, säästämään sitä tarvittavaa 20% asuntojen hinnasta.

miten on edes mahdollista, että valtio, tässä taloustilanteessa, tekee ratkaisuja, jotka aiheuttavat työttömyyttä rakennusalalla, joka on suurempia työllistäjiä tässä maassa?

[EL SID]

Nyt on noussut esille Destian myyminen.

Ja kuten aina. Valtio osaa tunkea kätensä paskaan. Tiemäärärahojen ollessa alhaalla ollaan nyt myymässä tienrakennus- ja hoitoyhtiötä pois. Tällaisena aikana Destian arvo on marginaalinen. Kun tulee muutama oikein luminen talvi ja pitää aurata ja suolata kellon ympäri, valtio on kohta ylitöinä maksanut jollekin ulkomaiselle konsernille koko Destiasta saamansa summan korkoineen takaisin.

Kokoomus johtaa hallitusta. Kokoomus ei ole pienyrittäjän, vaan isojen korporaatioiden puolella. Itketään vääristynyttä kilpailua, kun valtiolla on muutama oma tiehöylä.

Minusta Destia tienhoitokalustoineen kuuluu tietynlaiseen valtion kriisivalmiuteen. Toki sopimuksiin voi kirjata mitä tahansa kriisiajan (tulvat lumimyrskyt) raivausvelvoitteita, mutta mielestäni tietty määrä kalustoa saisi olla yhteiskunnalla itsellään. Suomi on erilainen maa kun suuri osa Eurooppaa. Täällä on roudan sulaminen ja muut routaongelmat, sekä lunta sekä.... Kun katsoo kun eurooppaan sataa hieman lunta, niin siellä on liikenne aivan sekaisin. Täällä on paremmin. Toki jälleen kerran jonkun megakorporaation suomalainen johto voi yrittää saada tänne tiehoitokalustolle määrärahoja Nuubian pääkonttorista, vaikka valtiolla ei ole varaa maksaa niiden käytöstä kuin viitenä päivänä vuodessa, kun lumi osuu tuulettimeen tai isojoki tulvii.

En silti pidä ajatusta Destian myymisestä hyvänä. Toki valtio saisi taseestaan taas paljon romua ja ehkä paisunutta organisaatiota pois, mutta saataisiinko tilalle riittävät resurssit tienhoitoon nykyisellä hinnalla?

-jep, onhan Virolainen firma tehnyt täällä talvisin tienhoitotöitä, kun kilpailussa voitti Destian, ja se toimi hyvin
-jep, eihän nykyäänkään tunnu resurssit riittävän edes Destialla
-jep, ei homma ole ollenkaan mustavalkoinen, mutta tämä asia tuli taas niin puskasta "hei mehän voitas myydä Destia", että onko tätä taas nyt ajateltu, vai onko se poliitikon sutkaus, josta kehkeytyy otsikot "Valtio valmistautuu myymään Destian".

-i-

tässä olemme samaa mieltä. on idioottimaista ulkoistaa toimintaa, jolle on tarvetta. Kohta ne jutut hoitaa jokin firma, jolle maksamme saman summan, mitä destian ylläpitäminen maksaa ja vielä lisää, jotta tämä yksityinen firma saisi voittonsa. Ei lapio liiku tai auraus-auto kulje yhtäänm sen nopeampaa, vaikka sitä ajaisi yksityisen, ei valtio-omisteisen firman työntekijä. Itse vierestä tilennetta seuranneena tiedän destian jo nyt puristaneen ylimääräiset toiminnot pois.

[EL SID]

kaikki ensiasunnon ostajat eivät kuulu riskiryhmään. Työttömyyttä varten pankeilla on ainakin ollut vakuutukset, ja tavallisilla ihmisillä ansiosidonnaiset päivärahat. Käytännössä, siis huippukorkeitten vuokrien suomessa, pääseminen köyhyydestä eroon edellyttää asunnon ostoa: vuokrat nuosevat jatkuvasti, kun taas asunnon hinta päätetään vain kerran, asuntolainan erä pysyy suurinpiirtein samankokoisena vaikka maksat lainaasi 25 vuotta, ja kun se on maksettu, elinkustannukset tippuvat ja rahaa jää säästöön.

Eli köyhä pääsee 25 vuoden vielä ankaramman köyhäilyn jälkeen asunnonomistajaksi ja sitten jää rahaa säästöön, eikä enää olla köyhiä? Voi toimia joillekin, mutta 25 vuotta on pitkä aika, etenkin jos vuokra-asuntoon olisi tarjolla ilmaista asumistukea. Mutta ehkä ei tästä enempää, kun menee ohi otsikosta.

itseasiassa, koska ainakin tässä osassa maata omistaminen on vuokra-asumista halvempaa  jo alusta lähtien, ja on taatusti sitä muutaman vuoden jälkeen, vuokrien kasvaessa ja lainaerän pysyessä suht samnalaisena, joten "vaurastuminen", eli siis käteen jäävän rahasumman kasvaminen verrattuna siihen kun asuu vuokralla, alkaa kasvaa jo siitä, kun saa avaimet omistusasuntoon...

[sivullinen.]

^ Näin oli myös vuonna 1989. Vuonna 1995 taas suurin osa vuonna 1989 asuntonsa ostaneista totesi, ettei kauppa ollut ainakaan taloudellisesti kannattava.

Sellaista tekee devalvaatio. Uutissa taas työnantajat ja Kokoomus vaativat palkkojen laskua - siis sisäistä devalvaatiota. Se on vielä suurempaa myrkkyä asuntovelalliselle kuin tavallinen devalvaatio; se vastaa devalvaatiota, jossa asuntovelka on otettu vieraassa valuutassa.

Poliitikot ovat saaneet asuntojen hintavillityksen sellaiseen nousuun, että 90-luvun kasinotalous on sen rinnalla pientä. Taas voi asuntojen oikea aikaisella ostolla tehdä kymmenen vuoden palkkaa vastaavan tilin - kuten esimerkiksi teki ministeri Wallin. Toisaalta voi myös menettää kaiken ja jäädä lisäksi sadan vuoden palkan verran velkaa; voi jäädä mustapekka käteen. Niistä on 90-luvun Suomesta satatuhatta esimerkkiä, 2008 vuodelta taas esimerkkejä on amerikasta ja sen jälkeen niin Irlannista kuin Espanjastakin.

Suomen suurimmat keinottelijat eivät ole pörssipelureita. Pörssipelurit pelaavat pääosin omalla rahallaan ja pienillä panoksilla. Suurimmat keinottelijat ovat nuoria lapsiperheitä, jotka pelaavat pankkien lainarahalla satojen tuhansien eurojen panoksella - olettaen asuntojen arvojen nousun jatkuvan ikuisesti!

[Roope]

itseasiassa, koska ainakin tässä osassa maata omistaminen on vuokra-asumista halvempaa jo alusta lähtien, ja on taatusti sitä muutaman vuoden jälkeen, vuokrien kasvaessa ja lainaerän pysyessä suht samnalaisena, joten "vaurastuminen", eli siis käteen jäävän rahasumman kasvaminen verrattuna siihen kun asuu vuokralla, alkaa kasvaa jo siitä, kun saa avaimet omistusasuntoon...

Tuossa ei ole mitään järkeä.

[EL SID]

itseasiassa, koska ainakin tässä osassa maata omistaminen on vuokra-asumista halvempaa jo alusta lähtien, ja on taatusti sitä muutaman vuoden jälkeen, vuokrien kasvaessa ja lainaerän pysyessä suht samnalaisena, joten "vaurastuminen", eli siis käteen jäävän rahasumman kasvaminen verrattuna siihen kun asuu vuokralla, alkaa kasvaa jo siitä, kun saa avaimet omistusasuntoon...

Tuossa ei ole mitään järkeä.

menikö helsingin vuokra ja asuntojen hintatasoon tottuneelle yli? Vaasassa on helsingin palkkataso, mutta pääasiassa landen hinnat. toki täälläkin voi asua kallisti, jos haluaa, mutta mikäli tyydyt normaalin asumistasoon, voit selvitä omistajaksi hyvinkin halvalla. Joskus jopa asuntojen hinnoissa on enemmän yhtiövelkaa kuin varsinaista hintaa...

miltä kuulostaa 2 hh ja keittö hintaan 17 000 euroa? loput voi maksaa yhtiövastikkeena ja siihen saa asmistukea...

[ikuturso]

Noniin.

EU:n säädös neonikotinoidien kieltämiseksi hyönteistorjunnassa meni sitten läpi.
Tökötin epäillään aiheuttavan mehiläiskuolemia. Varmuutta ei ole.

Suomen ympäristöministeri Ville Niinistö on tyytyväinen, että pelataan varman päälle.
Suomi äänesti tyhjää. MITVIT? Miksi TYHJÄÄ???

Maaliskuun 15. ei saavutettu riittävää enemmistöä, koska rajoituksen puolesta äänesti 13 jäsenvaltiota. 9 äänesti vastaan ja loput tyhjää.
Kuten EU:ssa on tapana, äänestetään niin kauan, että haluttu tulos saavutetaan. Niinpä asia vietiin muutoksenhakukomiteaan (appeal committee), jossa 15 äänesti puolesta ja 8 vastaan ja Suomi kolmen muun jäsenvaltion kanssa TYHJÄÄ!

Asiantuntijoiden mukaan Suomen olosuhteissa öljykasvin siemenille ei ole tällä hetkellä muita toimivia torjunta-aineita, joten neonikotinoidien kielto käytännössä lopettaa Suomesta öljykasvien viljelyn. Kaikki bioöljyt, ruokaöljyt ym. JOUDUTAAN TUOMAAN ULKOMAILTA. Ja SUOMI ÄÄNESTÄÄ TYHJÄÄ! BÄÄÄÄ-ÄÄÄÄ-ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!11!!1!!1

Nyt eduskunnassa kirjallista kysymystä kehiin, kuka oli Suomen äänestyspäätöksen takana ja miksi? Öljykasvien viljely ja keruu vaatii oman laitteistonsa ja omat koneensa. Jos öljykasvien viljelijät vaihtavat viljaan, niin menee taas miljoonien kalustoa uusiksi ja taas muutama maanviljelijä siirtyy kortistoon tai ryhtyy vuokraamaan rantasaunaansa ja kanoottiaan "elämysluontomatkailuyrityksenä".

Kyllä nyt taas sapettaa. Itsenäinen valtio my ass.

-i-

EDIT: Saksa esitti, että tämän kahden vuoden kieltojakson ajan maat, joiden öljykasviviljely on riippuvainen neonikotinoideista, voisivat harkinnanvaraisesti vielä käyttää niitä. Suomi kainosti toivoi, että Saksan esitys "otettaisiin huomioon", mutta äänesti silti tyhjää. Valtioneuvoston tiedotteesta:

Suomi tukee neonikotinoidien käyttörajoituksia ja pitää hyvänä, että siihen suuntaan edetään.

Suomen edustajana muutoksenhakukomiteassa on Coreper I -edustaja, Suomen EU-edustuston vs. päällikkö Marianne Huusko-Lamponen.

Ja Suomen kanta äänestyksessä on Maa ja Metsätalousministeriön käsialaa.

Ja V*ttu mitä päätöksentekoa:

Brysselissä tänään kokoontunut EU:n muutoksenhakukomitea ei saanut aikaan määräenemmistöpäätöstä neonikotinoideja sisältävien hyönteistorjunta-aineiden käyttökiellosta. Kokouksessa ei saavutettu määräenemmistöä komission rajoitusehdotuksen puolesta eikä sitä vastaan.

Tällaisessa tilanteessa komissio saattaa oman ehdotuksensa voimaan.

Demokratiaa my ass... Irti tuommoisesta "äänestäkää tasan ja komission ehdotus astuu voimaan"-teknokratiasta ja HETI!!1!