Tietokirja: Kehitysapukeisarin vaatekaapilla

[haermae]

Liitteessä kirjan esittely Kalevasta 5.1.2012, sivulta 16 (liitteen koko 378 kB).

Wirallisesta totuudesta poikkeava näkemys kehitysavun ja 0.7%:n autuaaksitekevyydestä.

Juhani Koponen ja Tiina Kontinen, toim: Kehitysapukeisarin vaatekaapilla
Into-pamfletti 2011
Kustantaja: Like Kustannus Oy
ISBN: 9789520106164
EAN: 9789520106164

[Teemu Lahtinen]

Loistavaa. Kun kritiikki tulee meidän skenen ulkopuolelta, niin on merkki siitä, että nykymuotoisen kehitysavun loppu alkaa häämöttää. Meillähän tämä on ollut kauan esillä:

http://www.teemulahtinen.fi/2008/10/21/kehitysavun-tavoitteeksi-00/

http://hommaforum.org/index.php?topic=22054.0

EDIT: Vielä tämäkin:

http://www.perussuomalaiset.fi/artikkelit/?issue=821

[Jäniksenkäpälä]

Oman sukulaiseni monivuotinen kehitysyhteistyö on minusta kyllä aina
vaikuttanut lähinnä loputtomalta elämysmatkailulta veronmaksajien piikkiin
ja kovalla palkalla.

[Jouko]

Hyvä, hyvä! Viimeinkin tästäkin asiasta aletaan puhua sen oikeilla nimillä ilman puppugeneraattoritekstiä. Selvää on, että eräskin klusteri puolustaa tätäkin rahan kaatamamista koska suojatyöpaikat. Heidi Hautala on vain hurskasteleva moralisti, jolla ei ole mitään muuta menetettävää kuin oma ego. Suomen kansan menestyksestä hän ei piittaa tuon taivaallista. James Hirvisaari sen totesikin eduskunnassa.

[qwerty]

Piti heti katsoa josko kirja löytyisi Helmetistä. Ja löytyihän se.
Mikä parasta ilmaisena nettiversiona! (Helmet tunnukset ja Adoben ilmainen lukuohjelma vaaditaan)

Kehitysapukeisarin vaatekaapilla / Juhani Koponen & Tiina Kontinen

[JR]

Kumma kyllä, ennenaikaan radiosta tuli aika hyviä kehitysapua käsitteleviä ohjelmia. Mieleen on jäänyt, miten joku kehitysapuinsinööri kertoili Afrikasta, että laiskinkaan suomalainen duunari ei ole lähellekkään yhtä laiska, kuin ahkerin neekeri. Sama insinööri taivasteli, miten neekerit auton saadessaan ajavat koko ajan, kuin hullut ja sitten, kun auto hajoaa, niin se hylätään siihen paikkaan. Kolmas juttu oli, että kehitysapurahoilla ensimmäiseksi ostettiin päälliköille limusiinit.
Varmaan kahdenkymmenen vuoden takaa.

[Roope]

"On tunnustettava, ettei meillä ole viisastenkiveä siitä, millainen apu toimii", sanovat alan tohtorit Koponen ja Kontinen. He haluavat uusia kehitysmalleja, ja tärkeää heistä on pelastaa kehityspolitiikka "moralismin hybriksestä" - jota kehitysministeri Hautala edustaa.

Viisastenkivi on kyllä olemassa. Se on kiinalainen yhden lapsen politiikka, jota pitää vaatia vastineeksi kehitysavusta. Tai pysyä poissa.

Boldattuun kiteytyy kehitysapupolitiikan lyhyt oppimäärä.

Kehitysmaiden kehitys ei ole yhdentekevää, mutta jos halutaan todellisia tuloksia kulutettujen rahojen ja resurssien vastineeksi, niin hallituksille on asetettavia tiukat ehdot, vaikka ne nykyisessä ihmisoikeusmielessä olisivat ikäviäkin. Vaihtoehto on kuitenkin pahempi. Nykymuotoisen ja -ehtoisen kehitysavun merkitys köyhyyden poistamisessa ja pakolaisliikkuvuuden vähentämisessä lienee miinuksen puolella, kun se on tukeutunut väestöräjähdystä vähätteleviin "naisten koulutus vähentää syntyvyyttä"-fraaseihin.

[hattiwatti]

Nykymuotoisen ja -ehtoisen kehitysavun merkitys köyhyyden poistamisessa ja pakolaisliikkuvuuden vähentämisessä lienee miinuksen puolella, kun se on tukeutunut väestöräjähdystä vähätteleviin "naisten koulutus vähentää syntyvyyttä"-fraaseihin.

Toi on kuitenkin reaalisesti ainoa tapa miten asiaan voidaan vaikuttaa, ja tilastoja tutkimalla myös vaikutetaan. Paitsi sunni-muslimien kohdalla.

Niitä kakaroita väännetään sen takia, että isoina kustantavat vanhempiensa eläkkeen. Jos on joku mahdollisuus omaan toimeentuloon lisääntymispaine on vähäisempi.

Asia erikseen ettei ehkäisystä ole edes välttämättä tietoa, ilman koulutusta.

Toinen juttu on se että jos nainen on toimiva talousyksikkö joka tuo jotain kotiinpäin ei sitä kannata pitää vauvakoneena. Tämä on havaittu moneen kertaan.

Sinällään tietenkin samaa mieltä, että ehdottomasti pitää kytkeä väestönkasvun vähentämiseen. Asiassa ei sinällään ole mitään kauhean uutta, vaan ainakin Etelä-Aasiassa kyllä kehyvaroja on käytetty varsin suuren skaalan tälläisiin ohjelmiin. Ongelma on siinä, ettei ne rahat ole todellisuudessa niin suuria että niillä olisi kauhean suurta vaikutusta ihmisten elämään kun ne jaetaan päätä kohden. Kuitenkin esimerkiksi Bangladeshissa on hedelmällisyys suht nopeasti laskettu kolmannekseen valtiollisilla ohjelmilla. Intiassa oli joskus myös pakkosterilisaatio - ohjelmia, joiden vaikutus ei ollut kovin myönteinen sillä ne kohdistuivat tiettyihin etnisiin ryhmiin erityisen vahvasti. Vapaaehtoisesta sterilisaatiosta on saanut palkkion jo vaikka kuinka kauan.

Oma kuvionsa on se, että koulutus vähentää islamisaatiota. Jos ei ole valtiollisia kouluja, on sitten saudirahoitettuja sellaisia - sitä vastaan että opetus on saudeja miellyttävää. Mm. Pakistanin islamistien murhaama Benazir Bhutto selitti moneen kertaan ettei heimoalueiden talibanistanin tilanne olisi yhtään sama kuin tänä päivänä jos joskus 70-luvulla siellä olisi ollut kunnon valtiolliset sekulaarit julkiset koulut. Ja toki hän oman maansa kuviot tietää.

[Roope]

Toi on kuitenkin reaalisesti ainoa tapa miten asiaan voidaan vaikuttaa, ja tilastoja tutkimalla myös vaikutetaan. Paitsi sunni-muslimien kohdalla.

Niitä kakaroita väännetään sen takia, että isoina kustantavat vanhempiensa eläkkeen. Jos on joku mahdollisuus omaan toimeentuloon lisääntymispaine on vähäisempi.

Kuinka niin reaalisesti ainoa tapa? Kyllä koulutuskin osaltaan vaikuttaa, mutta aivan liian hitaasti.

[hattiwatti]

Toi on kuitenkin reaalisesti ainoa tapa miten asiaan voidaan vaikuttaa, ja tilastoja tutkimalla myös vaikutetaan. Paitsi sunni-muslimien kohdalla.

Niitä kakaroita väännetään sen takia, että isoina kustantavat vanhempiensa eläkkeen. Jos on joku mahdollisuus omaan toimeentuloon lisääntymispaine on vähäisempi.

Kuinka niin reaalisesti ainoa tapa? Kyllä koulutuskin osaltaan vaikuttaa, mutta aivan liian hitaasti.

Koulutus, erityisesti perusterveydenhuollon alueella on se mistä oli kyse.

Toki vaikutus on hidas, mutta vaihtoehdottomuudesta on paha valita. Olen ollut näillä hyvin ylikansoitetuilla alueilla aika paljon ja tiedän ettei sosioekonomisia tekijöitä ole niin nopea muuttaa.

[Roope]

Toki vaikutus on hidas, mutta vaihtoehdottomuudesta on paha valita. Olen ollut näillä hyvin ylikansoitetuilla alueilla aika paljon ja tiedän ettei sosioekonomisia tekijöitä ole niin nopea muuttaa.

En usko vaihtoehdottomuuteen. Tarkoittanet, että se on pehmeistä, vapaaehtoisista keinoista paras. Miten Kiinassa onnistuttiin vai onnistuttiinko? Kiinassa voitaisiin (osin syystäkin) pelätä, että yhden lapsen vanhemmille ei löydy eläkkeellä elättäjää, mutta toisaalta ilman tiukkaa syntyvyyden rajoittamista arvioilta 1,7 miljardin asukkaan Kiina olisi nykyään aivan toisennäköinen.

[Siili]

Toki vaikutus on hidas, mutta vaihtoehdottomuudesta on paha valita. Olen ollut näillä hyvin ylikansoitetuilla alueilla aika paljon ja tiedän ettei sosioekonomisia tekijöitä ole niin nopea muuttaa.

En usko vaihtoehdottomuuteen. Tarkoittanet, että se on pehmeistä, vapaaehtoisista keinoista paras. Miten Kiinassa onnistuttiin vai onnistuttiinko? Kiinassa voitaisiin (osin syystäkin) pelätä, että yhden lapsen vanhemmille ei löydy eläkkeellä elättäjää, mutta toisaalta ilman tiukkaa syntyvyyden rajoittamista arvioilta 1,7 miljardin asukkaan Kiina olisi nykyään aivan toisennäköinen.

Mutta onko kaikki mahdollista kaikkialla?  Kiinalla oli ja on oma sosiaalinen (suhteellisen kehittynyt) infrastruktuurinsa, joka mahdollistaa tuon politiikan.  Vastaavan infrastruktuurin kehittäminen keskimääräiseen afrikkalaiseen maahan vaatisi sekin oman aikansa. 

http://en.wikipedia.org/wiki/One-child_policy#Overview

"Parents with multiple children are not given the same benefits as parents of one child. In most cases, wealthy families pay a fee to the government in order to have a second child or more."

"Additional children will result in large fines: families violating the policy are required to pay monetary penalties and might be denied bonuses at their workplace."

[Roope]

Mutta onko kaikki mahdollista kaikkialla?

Käytännössä ehkä ei, mutta on hyvä purkaa miksi ei, ja voitaisiinko sama silti toteuttaa toisin keinoin. En usko alkuunkaan, että että länsimaat ja kehitysmaiden hallitukset olisivat tehneet kaiken voitavansa väestönkasvun rajoittamiseksi käytössä olleilla resursseilla.

[hattiwatti]

Mutta onko kaikki mahdollista kaikkialla?

Käytännössä ehkä ei, mutta on hyvä purkaa miksi ei, ja voitaisiinko sama silti toteuttaa toisin keinoin. En usko alkuunkaan, että että länsimaat ja kehitysmaiden hallitukset olisivat tehneet kaiken voitavansa väestönkasvun rajoittamiseksi käytössä olleilla resursseilla.

Se olisikin ihan keskustelun paikka, mitä kaikkia keinoja voitaisiin käyttää. Länsimaissa ollaan aika poliittisen korrekteja asian suhteen. Toisaalta monissa kehitysmaissa saatetaan käyttää aika brutaalejakin keinoja - jotka usein kääntyvät tarkoitustaan vastaan epäsuosion takia- asian hoitamiseksi.

Totuushan on ettei tuota ole priorisoitu, sillä toisin kuin jossain halpahintaisessa PS-propagandassa kehitysapu ei koskaan ole ollut mitään maailmanhalailua tai kevytmielistä rahankippaamista vaan laskelmoivaa hyötynäkökulmaa jotta suomalaiset firmat saisivat jalansijaa kyseisistä maista, tai että 'apu' (varsinkin erittäin pahamaineiset vientituet) olisi suoraa subventiota yrityksille, kuten surullisen kuuluisat valmet-diilit. Tämä tietenkin on aiheuttanut kohdemaiden kannalta aivan typeriä ratkaisuja.

Toisaalta jos asiaa tekisi sofistikoituneesti, niin kehyapu voisi olla vaikka luottopohjaista yhteistyötä suomalaisten yritysten tuotekehittelyssä ja pilottiprojektien tekemisessä esimerkiksi ympäristötekniikan saralla. Olen tehnyt tuotekehittelyä saralla nollabudjetilla ja tiedän suurinpiirtein millaisia mahdollisuuksia tuo tarjoaisi. Suomalaiset firmat kun eivät osaa tehdä omillaan sellaisia tuotteita joilla olisi suurimpia mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla. Tekes, Sitra, Finpro, finpartnership et cetera ovat todella surkeita esityksiä mitä niiden toimintaa olen päiväntasaajan eteläpuolella seuraillut. Tässä olisi saumaa jos haluttaisiin auttaa kehitysmaita ja suomalaista vientiteollisuutta. Varsinkin uusiutuva energiatekniikka on tärkeää, sillä öljyn hinnan kallistuminen ynnä pula puhtaasta vedestä tulee kyllä ajamaan varsinkin muslimimaita epästabilisaation tielle - tiedän sen kun olen niissä sen verran toiminut ja näin toimimalla voisi myös ehkäistä globaalia islamisaatiota mikä kytkeytyy aina hallitusten horjumisiin.

[Roope]

Totuushan on ettei tuota ole priorisoitu, sillä toisin kuin jossain halpahintaisessa PS-propagandassa kehitysapu ei koskaan ole ollut mitään maailmanhalailua tai kevytmielistä rahankippaamista vaan laskelmoivaa hyötynäkökulmaa jotta suomalaiset firmat saisivat jalansijaa kyseisistä maista, tai että 'apu' (varsinkin erittäin pahamaineiset vientituet) olisi suoraa subventiota yrityksille, kuten surullisen kuuluisat valmet-diilit. Tämä tietenkin on aiheuttanut kohdemaiden kannalta aivan typeriä ratkaisuja.

Ei joko-tai, vaan kyseessä on Suomen turvapaikkajärjestelmän kaltainen symbioosi, jossa on monimutkainen hyötyjäverkosto. Juuri maailmanhalailusta johtuva kevytmielinen rahankippaaminen mahdollistaa suomalaisten firmojen ja muiden kehitysapubisneksen tahojen rahastuksen.  Vai väitätkö Heidi Hautalan ja köörinsä vaativan 0,7 BKT-prosenttiaan tosiasiassa suomalaisten firmojen viennin edistämiseksi?

[haermae]

Niitä kakaroita väännetään sen takia, että isoina kustantavat vanhempiensa eläkkeen. Jos on joku mahdollisuus omaan toimeentuloon lisääntymispaine on vähäisempi.

Tuota väitettä olen saanut lukea eri lähteistä siitä lähtien kun lukemaan opin, mutta enpä oikein usko.

Minä luulen että pippeliä laitetaan pinppiin ihan vain ja pelkästään sen takia että se tuntuu hyvälle.

Käsi pystyyn kellä on hekuman hetkellä mielessä eläkepäiviensä turva? Tai yleensä yhtään mikään?
"Jaa-a, raskasta ja tylsää tämä kieltämättä on tässä työnnellä ees-taas. Ja kuukauden päästä on taas sama riesa edessä jos ei tärppää. Toivottavasti saadaan uusi lapsi alulle kun sillä saa niin monenlaisia etuja; saa lapsilisää ja asuntojonossakin pääsee edelle, sossun harkinnanvaraisista nyt puhumattakaan. Ei tätä hommaa muuten viittiskään." ?

Kun ottaa huomioon kehitysmaa-afrikkalaisten yleisen elämänasenteen (hälläväliä & päivä kerrallaan), josta tälläkin foorumilla on aivan riittämiin esimerkkejä, niin entistä epäuskottavampaa on, että tuossa yhdessä ainoassa asiassa harrastaisivat pitkäjänteistä suunnittelua. Tai ylipäätään ajattelisivat tilanteen päällä ollessa mitään muuta kuin edestakaista liikettä.

Lapsia tulee pissavehkeiden sekoittelun sivutuotteena haluttiin niitä tai ei, sen takia ettei tiedetä ehkäisymenetelmistä. Ja vaikka tiedettäisiinkin niin ei osata, tai haluta ehkäistä, koska perinne/poppamies/kristitty lähetyssaarnaaja sen kieltää.

Sinällään tietenkin samaa mieltä, että ehdottomasti pitää kytkeä väestönkasvun vähentämiseen. Vapaaehtoisesta sterilisaatiosta on saanut palkkion jo vaikka kuinka kauan.

Väestönkasvu on pakko katkaista, ja mieluiten saada väki vähenemään. Tai sitten Suomessa ja muissa rikkaissa maissa pitää alkaa sopeutumaan jonkun Senegalin elintasoon. Muuten ei ruoka riitä kaikille.

Sterilisaatio palkkiota vastaan lienee ainoa tehokas keino jota länsimaat voivat harrastaa. Paikalliset voinevat harrastaa myös pakkosterilisaatiota.
Kaikenlainen valistus on IMO turhaa rahan haaskausta. Paikallinen poppaukko ja perinne voittavat mennen tullen uskottavuudessa länsimaisen valistajan, se on jo nähty.

Jos vaikka puolet Suomen vuosittaisesta miljardin kehitysavusta (+muiden länsimaiden vastaavasti) suunnattaisiin afrikkalaisten sterilointiin, ja sterilisointipalkkiona esim. ko maan muutaman vuoden keskiansio, niin eiköhän tarjokkaita riittäisi.
Synnytyksen yhteydessä vain kaikille sterilisaatio samaan syssyyn, ja läksiäisiksi käteen sterilisointipalkkio.

[qwerty]

Kirjan alkupuolella olevan kuvauksen jälkeen pitänee ahmia koko teos parissa päivässä.

Tämän kirjan artikkelit kertovat siitä miten tutkijat näkevät kehityskompleksin toimivan. Kerromme esimerkkejä siitä, miten kehityskompleksi yksinkertaistaa poliittiset valtasuhteet ja yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tilanteet "ongelmiksi" jotka muka voidaan ratkaista hyvää tarkoittavalla, teknisesti suunniteltavissa olevalla interventiolla. Vaikka "instrumentti" toisensa jälkeen osoittautuu ongelmalliseksi, usko säilyy, että lisää samaa ja paremmin johtaa lopulta kehitykseen. Historia häivytetään. Kehitysapu halutaan säännöllisin väliajoin aloittaa puhtaalta pöydältä ja oletusarvo on, että mikään aikaisempi ei enää vaikuta.

Mielestäni ilmaston lämpenemisen "torjunta" toimii kutakuinkin samalla tavalla. Maksamme siis käytännössä tupla "kehitysapua" 

[Jouko]

Kaikkein ärsyttävin on tuo prosenttivaatimus. Se näyttää mitättömältä ykköstä pienemmältä desimaaliluvulta. Mutta kun sen takana on teoreettinen laskelma, tähtitieteellinen bruttokansantuotesumma.  Vaikka prosentti pienenisi, jos bruttokansantuotesumma kasvaa, niin kehitysapukin todellisuudessa kasvaa vaikka Kepa itkee sitä prosenttia aina vaan. Epärehellistä touhua Kepalta. Puhukaa rahasummista, niin kansakin ymmärtää. Tai verratkaa sitä miljardia valtion budjettiin ja laskekaa siitä prosentti. Olisi lähempänä totuutta.

[hattiwatti]

Totuushan on ettei tuota ole priorisoitu, sillä toisin kuin jossain halpahintaisessa PS-propagandassa kehitysapu ei koskaan ole ollut mitään maailmanhalailua tai kevytmielistä rahankippaamista vaan laskelmoivaa hyötynäkökulmaa jotta suomalaiset firmat saisivat jalansijaa kyseisistä maista, tai että 'apu' (varsinkin erittäin pahamaineiset vientituet) olisi suoraa subventiota yrityksille, kuten surullisen kuuluisat valmet-diilit. Tämä tietenkin on aiheuttanut kohdemaiden kannalta aivan typeriä ratkaisuja.

Ei joko-tai, vaan kyseessä on Suomen turvapaikkajärjestelmän kaltainen symbioosi, jossa on monimutkainen hyötyjäverkosto. Juuri maailmanhalailusta johtuva kevytmielinen rahankippaaminen mahdollistaa suomalaisten firmojen ja muiden kehitysapubisneksen tahojen rahastuksen.  Vai väitätkö Heidi Hautalan ja köörinsä vaativan 0,7 BKT-prosenttiaan tosiasiassa suomalaisten firmojen viennin edistämiseksi?

Hautalan motiivi on toki eri. Se on omien sanojensa mukaan 'maailmanparantamisen ammattilainen' mikä lukee nettisivuillaan ja siitä voi päätellä jo aika paljon hänen mielenmaisemastaan. Mainittakoon, kun tuttuni olisi halunnut keskustella aiheesta miten ulkoministeriötä voisi hyödyntää erittäin suurissa ympäristötekniikan bisneshankkeissa erääseen keskeiseen kehitysavun kohdemaahan ei Hautalaa kiinnostanut, vaan hän meni mielummin faces-festivaaleille puhumaan suvaitsevaisuudesta Breivikin jälkeen ja moraalisäteilemään yleisön edessä. Mainittakoon, että kilpailutustilanteissa tulee ilmi että muiden maiden ulkoministeriöt taas ovat taas hyvin voimakkaasti ajamassa omien maidensa vientiteollisuuden etuja. Mutta ei Suomessa, varsinkaan Hautalan aikana. Paavo Väyrynen kyllä osasi hoitaa tuon homman erinomaisesti, mikä on keskeinen syy siihen miksi niin kiivaasti fanitan häntä presidentiksi.

Sopii muuten miettiä miksi vielä Väyrysen aikaan kehitysyhteistyö ja ulkomaankauppa olivat saman ministerin salkun kaksi eri puolta. Koska kaikki jotka tietävät, tietävät niiden olevan linkissä keskenään. Hautalalle jouduttiin kyllä tekemään erilainen vakanssi mistä ulkomaankauppa oli tiputettu pois.

Takavuosina lauma Suomen suurimpia suuryrityksiä teki vetoomuksen kehitysapumäärärahojen nostamisen puolesta. Argumenttina oli se, että kun näiden maiden talous nousisi, niin firmat saisivat lisää bisneksiä. Omien sanojensa mukaan. Todellisuudessa klähmintää heidän pussiinsa kuin kehtaavat mainita. Ongelma on se, että hyötyjät ovat isoja puljuja joita ei tulisi subventoida ja avustettavat kohteet eivät juurikaan hyödy jos apuun sisältyy piilomotiiveja. Esimerkiksi käytännössä suoraa subventiota firmoille tai korporaatioille edustavat vientiluotot ovat aika huonossa maineessa, niillä on rahoitettu paljon sellaisia infraprojekteja joiden tieltä joudutaan häätämään paljon köyhälistöä slummeihin. Itse laittaisin apuja sillätavoin uuteen uskoon, että luotaisiin vaikka vaihtoa Suomalaisten pikkufirmojen ja paikallisten soveltuvuustekniikkaan erikoistuneiden instituutioiden (joita on tullut käytyä läpi matkustellessani) välillä ja luototettaisiin pikkufirmojen pilottiprojekteja näin kehitellyille tuotteille kaupallistamista varten. Homma voisi perustua luottoihin 'jos homma lähtee tuottamaan voittoa niin takaisinmaksu' ja se olisi mielestäni valtavasti kustannustehokkaampaa kuin se mitä tekes ja finpro nyt tekevät. Suomi on vientiteollisuusriippuvainen, ja kehymaista taas puuttuu halpa soveltuvuustekniikka johon siellä olisi varaa perustarpeiden ylläpitämiseksi - näiden teemojen parissa on tullut puuhailtua vuosia.

Sitä en missään vaiheessa ole sanonut, että se miten nykyaikaan asioita hoidetaan olisi mitenkään hyvä. On liian monta toimijaa, humanisteja a'la Hautala ja taloudellista etua kaipaavia ettei lopputulos ole mitenkään erityisen hyvä kenenkään kannalta, ei ainakaan vastaanottajamaan. Sitä olisi toki hyvä pohtia mitkä menetelmät olisivat nykyvaihtoehtoon parempia mahdollisia. Jos lähtökohtana on 'kehitysavuksi 0.0% koska olen lukenut yhden artikkelin aiheesta' ollaan luotu poliittinen umpikuja. Tavoite ei sinällään toteutuisi koska muut tahot eivät siihen yhtyisi, mutta ei tuollainen vaatimus anna mahdollisuutta minkään rakentaviin parannuksiin joita taas poliittisesti olisi helppo saada läpi ja joiden läpisaamisesta saisi cv:tä ja hyvää mainetta. Sillä ei ole merkitystä josko määrärahoja leikataan, kun kaikkea muutakin leikataan. Merkitystä on sillä, mitä sillä jäljellejäävällä tehdään.