2011-12-20VU:Professorin raju vertaus: Perussuomalaiset kuin sisällissodan aika

[skrabb]

Professorin raju vertaus: Perussuomalaiset kuin sisällissodan aikainen SDP
Kotimaa

Kirjoittanut ALBERTO CLARAMUNT 20.12.2011 12:08

Perussuomalaisten asema ja vallankäytön strategia vertautuu sisällissodan aikaiseen SDP:hen, arvioi professori Martti Häikiö (kok.).
Vuonna 1918 SDP:ssä oli kahden linjan keskinäinen taistelu: osa halusi vaikuttaa kansanvaltaisin keinoin demokraattisesti, kun taas toinen ryhmä halusi kovia otteita, eikä halunnut taipua yhteistyöhön. Jälkimmäinen voitti ja maa ajautui sisällissotaan.
Professori Martti Häikiön mukaan perussuomalaiset ovat vallankäytön strategian suhteen "samassa tilassa" kuin kansalaissodan aikainen SDP. Hän ei tarkoita vertauksellaan sitä, että perussuomalaiset pyrkisivät vallankumoukseen, vaan sitä, että osa puolueesta välttelee hallitusvastuuta ja se linja on nyt voitolla.

Vetäytyminen vastuusta
Puheenjohtaja Timo Soini neuvotteli keväällä pitkään Jyrki Kataisen kanssa hallitukseen menosta ja vihjasikin hallitusvastuusta, mutta myöhemmin ilmeisesti kentän paine johti yhteistyölinjan loppumiseen.
- Perussuomalaisissa odotetaan, että nykyinen järjestelmä ajautuu kriisiin ja sen tilalle tulee joku muu järjestelmä ja maailma muuttuu sitten paremmaksi.
Häikiön mukaan tämä kriisiytymistä odotteleva linja vaatisi kuitenkin perussuomalaisten kannatuksen rajua kasvua ja EU:n ja euron hajoamista, jotta puolue pääsisi valtaan.
- Tähän en usko, Häikiö sanoo.

Kova temppu
Häikiö asettaa perussuomalaisten saaman suuren vaalivoiton merkittävyydeltään Suomen parlamentaarisen historian kolmanneksi kovimmaksi tempuksi.
Merkittävin tapahtuma oli Häikiön mukaan SDP:n vuoden 1907 vaalien menestys, jossa se sai 80 paikkaa. Jo tuolloin alkoi näkyä SDP:ssä jako fundamentalisteihin ja reformisteihin, mitä jakoa Häikiö siis pitää relevanttina perussuomalaisissakin.
Toiseksi tärkein merkkipaalu oli Häikiön mukaan SKDL:n eli kommunistien vaalimenestys vuoden 1945 vaalissa. Vuosikymmeniä tästä eteenpäin Suomen politiikkaa määrittelikin kommunismin uhan patoamisen erilaiset strategiat.
Häikiö kommentoi populismia kokoomustaustaisen Suomen Toivo –ajatuspajan kustantaman Oikeistopopulismin monet kasvot –kirjan julkistamistilaisuudessa.

Populistinen – ei äärioikeistolainen
Kirjan ovat kirjoittaneet tutkija Erkka Railo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja Turun yliopiston poliittisen historian yliopistolehtori Vesa Vares.
Railo päätteli, että perussuomalaiset on monella mittarilla mitattuna populistinen puolue. Arviota tukee eliitinvastainen agenda, kansallismielisyys, globalisaation vastaisuus ja vahvan johtajan kaipuu.
Äärioikeistolaisuutta liikkeessä näkyy taas railon mukaan paljon vähemmän: puolue ei aja kansanvaltaisen järjestelmän murtamista vaan sopeutuu parlamentarismiin. Toisaalta vähemmistöjen näyttäytyminen vaarana viittaa ohuesti äärioikeistoalaisuuteen.
Railon mukaan perussuomalaisten menestymistä tuki se, että puolueen kannattamia ajatuksia oli esiintynyt aiemmin muissa puolueissa. Mielipiteet siis olivat valmiina, mutta niiden kerääminen yhteen paikkaan vain oli kesken.
- Hämmästyttävää, että perussuomalaisiin siirtyi kannattajia jopa vihreistä, Railo ihmettelee.

Avoin vs. suljettu Suomi
Talouskriisi ja EU:n vaikeudet olivat suuret teemat menestyksen takana. Pienemmiksi vaikuttimiksi Railo näkee muun muassa jätevesiuudistuksen ja parisuhdelakikeskustelun.
Perussuomalaiset käyttivät tehokkaasti hyväkseen myös sosiaalista mediaa ja verkkojulkaisuja.
Railon mukaan vasemmisto-oikeisto-jako on perussuomalaisten menestyksen myötä kyseenalaistettu. Nykytilaa kuvaa paremmin jako avoimeen ja suljettuun yhteiskuntaan. Avoimelle yhteiskunnalle ominaisia piirteitä ovat kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus, kun suljettu linja korostaa valtiollista ohjausta ja kansallismielisyyttä.
Viime vaaleissa ääripäät olivat, erityisesti EU-väittelyssä, kokoomus ja perussuomalaiset. Railon mukaan molemmat hyötyivät selvästä agendasta ja vastakkainasettelusta. 

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=69173:professorin-raju-vertaus-perussuomalaiset-kuin-sisaellissodan-aikainen-sdp&catid=2:kotimaa&Itemid=31

[Marko Parkkola]

Oliko tässä muita kuin kliseitä vai oliko ns. omaa päättelyä?

[IDA]

Arviota tukee eliitinvastainen agenda, kansallismielisyys, globalisaation vastaisuus ja vahvan johtajan kaipuu.

Luulisin, että ihmiset ovat enemmän huolissaan sivistyneen eliitin puutteesta maassamme, nousukasmaisuus ja raha eivät ole perinteisen eliitin tunnusmerkkejä; kansallismielisyys on ihan puhtaasti osa klassista liberalismia; globalisaation vastaisuus voi hyvin lähteä myös klassisen liberalismin pohjalta ja se on myös perinteistä oikeistolaisuutta, onhan jokseenkin järkyttävää, että myös sosialistinen globalisaatio kelpaisi perinteisille oikeistopuolueille kunhan se vain on globalisaatiota, koska globalisaatiota ei sovi vastustaa; vahvan johtajan kaipuuta taas voisi pikemminkin nähdä niissä neuvottomissa puolueissa, jotka turvaavat EU:n yhä voimakkaampaan keskusvaltaisuuteen.

Eli eivät nuo nyt varsinaisesti tue arvioita lainkaan.

[Suvaitsija]

En tajua tätä itkua hallitusvastuusta. Kuka järkevä ihminen haluaisi olla vastuussa nykyisestä europelleilystä? Tarkoittaako korkea kannatus automaattisesti sitä, että pitää pakolla ottaa vastuu muiden sekoilusta ja vielä jatkaa tätä sekoilua samaa rataa, vaikka on etukäteen jo ilmoittanut, ettei tue sekoilua? Todella outo käsitys vastuusta, mutta toisaalta niinhän se toisaalta on, että suomalainen on aina vastuussa muiden ongelmista.

[AuggieWren]

Oliko tässä muita kuin kliseitä vai oliko ns. omaa päättelyä?

Tilaustyönä harjoitettua pastanjauhantaa ja erään nimeltä mainitun pikkutakkipiirin hengenluontia.

Häikiö kommentoi populismia kokoomustaustaisen Suomen Toivo –ajatuspajan kustantaman Oikeistopopulismin monet kasvot –kirjan julkistamistilaisuudessa.

[Ystävä]

Muuten ihan asiallinen juttu, mutta sitten:

Nykytilaa kuvaa paremmin jako avoimeen ja suljettuun yhteiskuntaan. Avoimelle yhteiskunnalle ominaisia piirteitä ovat kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus, kun suljettu linja korostaa valtiollista ohjausta ja kansallismielisyyttä.

Täällä voisi pitää kyselyn siitä, että toivotko Suomesta suljettua yhteiskuntaa, jossa on korostettu valtiollinen ohjaus.

[Ajattelija2008]

Martti Häikiö tietysti kirjoittaa, mitä tilaaja haluaa. Yllättävän asiallinen analyysi sinänsä. Itse näen Perussuomalaiset keskustalaisena puolueena, joka kannattaa tavanomaisen kokoista valtiontaloutta. Puhe "suljetusta Suomesta" on puhdasta propagandaa Häikiöltä. Perussuomalaiset kannattavat suomalaisia hyödyttävää maahanmuuttoa.

[normi]

Muuten ihan asiallinen juttu, mutta sitten:

Nykytilaa kuvaa paremmin jako avoimeen ja suljettuun yhteiskuntaan. Avoimelle yhteiskunnalle ominaisia piirteitä ovat kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus, kun suljettu linja korostaa valtiollista ohjausta ja kansallismielisyyttä.

Täällä voisi pitää kyselyn siitä, että toivotko Suomesta suljettua yhteiskuntaa, jossa on korostettu valtiollinen ohjaus.

Kun valtio meillä ohjailee esimerkiksi mielipiteitä erittäin voimakkaasti tällä hetkellä, niin eikö ps sitten ole avoimen yhteiskunnan puolella eli miten se nyt olikaan? Valtio ohjailee meitä kansasta välittämättä ja siltä kysymättä liittovaltioon, kukas siellä on vastuussa tästä valtion ohjauksesta... oliko kokoomus? 

Umpisurkeaa on suvisten virallinen argumentointi, valitettavasti valtaisa jatkuva vyörytys voi vaikuttaa vähemmän valveutuneisiin ihmisiin.

[IDA]

En tajua tätä itkua hallitusvastuusta. Kuka järkevä ihminen haluaisi olla vastuussa nykyisestä europelleilystä? Tarkoittaako korkea kannatus automaattisesti sitä, että pitää pakolla ottaa vastuu muiden sekoilusta ja vielä jatkaa tätä sekoilua samaa rataa, vaikka on etukäteen jo ilmoittanut, ettei tue sekoilua? Todella outo käsitys vastuusta, mutta toisaalta niinhän se toisaalta on, että suomalainen on aina vastuussa muiden ongelmista.

Nykyinen käsityshän on se, että pitää olla mukana vaikuttamassa, vaikka ei voisi vaikuttaa päätöksiin. Oppositiota tai sisemmän ytimen ulkopuolella oloa taas pidetään paikkana, jossa ei voi vaikuttaa lainkaan. Tätä hoetaan joko, koska kuvitellaan äänestäjien olevan niin tyhmiä, että heihin se uppoaa, tai sitten hokijat itse ovat täysin tyhmiä. Viimeinen olisi parempi, koska siinä olisi arvostettavaa viattomuutta.

[nuiv-or]

Häikiön mukaan tämä kriisiytymistä odotteleva linja vaatisi kuitenkin perussuomalaisten kannatuksen rajua kasvua ja EU:n ja euron hajoamista, jotta puolue pääsisi valtaan.
- Tähän en usko, Häikiö sanoo.

Vahvaa tieteellistä argumentointia herra asijan tuntia professoris herralta.

[Lahti-Saloranta]

Minusta professori on hiukan hakoteillä. Eiköhän asian voi tiivistää niin että hallitusneuvottelujen kynnyskysymys oli se että taataanko avoin vekseli vai ei. Soini sanoi ei Katainen kyllä.
Jos professori olisi verrannut nykyistä hallitusta Terijoen hallitukseen oltaisiin jo lähenpänä oikeata.

[nuiv-or]

Suvaitsevaisuuden vastakohta on siis kansallismielisyys?

Arabikevät on hoax, ei siellä mitään somea käytetty. Lukutaidottomat ilman sähköä facebookissa? Millä, ipadilla vai iphonella?

[tavallinen jantteri]

Niin haluammeko kansallimielistä, vapaata yhteiskuntaa, vaiko kenties kansainvälistä, suvaitsevaista ja korostetusti valtion kontrolloimaa yhteiskuntaa?

[nuiv-or]

Haluamme kansainvälisen, mutta islaminuskoisen, rasismin vastaisen gps:llä varustetun imurin ilman vihapuheita.

[Ernst]

Vertaus sisällissotaa edeltäviin sosialidemokraatteihin ontuu  pahemmin kuin laulun Erikson. Enkä nyt tarkoita Anna Erikssonia. Otsikoihin vertauksella voi päästä, mutta muuten yhteys on väkisin väännetty ja perustelematon.

[Kala]

kun suljettu linja korostaa valtiollista ohjausta ja kansallismielisyyttä

Tämä on jo hyvä vitsi. Parhaillaan Suomea halutaan ohjata avoimeen kansainvälisyyteen ulkoistamalla päätäntävalta pois kansalta ja jopa kansakunnalta. Miten suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys on muka vähentänyt valtiolltisa ohjausta, kun koko ajan on menty enemmän kohti holhoamista ja kontrollia? Kontrollointia on muun muassa sensuuri, tulkinnanvaraiset lait, kiintiöt, suomalaisille tyypillisen kulttuurin harjoittamisen kieltäminen ja niin edelleen.

[pakruti2c263]

kun suljettu linja korostaa valtiollista ohjausta ja kansallismielisyyttä

Tämä on jo hyvä vitsi. Parhaillaan Suomea halutaan ohjata avoimeen kansainvälisyyteen ulkoistamalla päätäntävalta pois kansalta ja jopa kansakunnalta. Miten suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys on muka vähentänyt valtiolltisa ohjausta, kun koko ajan on menty enemmän kohti holhoamista ja kontrollia? Kontrollointia on muun muassa sensuuri, tulkinnanvaraiset lait, kiintiöt, suomalaisille tyypillisen kulttuurin harjoittamisen kieltäminen ja niin edelleen.

Positiivinen syrjintä?

[DuPont]

Missä tuo "vahvan johtajan kaipuu" oikein ilmenee? Toisaalla kirjoittajat viittaavat siihen, että perussuomalaiset ovat sitoutuneita parlamentarismiin, eivätkö nämä ajatukset ole hieman ristiriidassa?

[Roope]

Lipponen on loukkaantunut demareiden puolesta Häikiölle:

Lipponen: Perussuomalaiset ovat eksyksissä demokratiassa

Perussuomalaisille tuskin löytyy vertailukohtaa Suomen historiassa. Puolueen juuria voi etsiä vennamolaisuudesta, mutta PS:lle on tunnusomaista nimenomaan juurettomuus.

Puolueella ei ole aatteellista tai sivistyksellistä perinnettä, mikä erottaa sen SDP:stä ja muista puolueista. PS ammentaa ajankohdan erilaisista protestitarpeista, mikä antaa tilaa sekä perinteiselle, sosiaaliselle suuntaukselle että äärimmäiselle oikeistolaisuudelle.

[...]

Sivistyksestä kertoo se, että sosialidemokraattiset kansanedustajat ja työväenyhdistysten aktiivit osasivat toimia järjestyneesti tavalla, josta moni voisi ottaa oppia tänäkin päivänä.

[...]

SDP ei siis ollut vuonna 1917 hajanainen, populistinen liike, vaan olisi tahtonut toimia reformistisesti demokraattisissa instituutioissa, mutta tämä vaikutustie oli hyvin vajavaisesti käytettävissä. Perussuomalaisilla sen sijaan on tämän päivän Suomessa kaikki vaikutuskanavat käytettävissään.

Populistisena perussuomalaiset kuitenkin hakevat oikotietä ohi demokraattisten kanavien ja vievät äänestäjiä harhaan hyödyntämällä gurumaista johtajuutta. Näin siitä huolimatta, että olot ovat Suomessa vakaat, toisin kuin ne olivat vuonna 1917.

On erikoista historioitsijana pidetyltä Martti Häikiöltä rinnastaa tämän päivän perussuomalaiset vuoden 1918 sosialidemokraatteihin. Häikiön analyysin puute kertoo suoranaisesta historiattomuudesta. Tai sitten kysymys on tyypillisestä oikeistolaisesta ylenkatseesta työväenliikettä kohtaan.

Verkkouutiset

Ovatko perussuomalaiset ryhtyneet ajamaan kansanmiliisiä, kuten Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto tai hyökänneet poliisia vastaan, vai mihin tuo "oikotien hakeminen ohi demokraattisten kanavien" viittaa? On Lipposen arvostusta ja merkitystä kuvaavaa, että kukaan poliitikko tai toimittaja tuskin tulee kiinnittäneeksi tähänkään lausuntoon mitään huomiota.

[JR]

En tiedä perussuomalaisten aatteesta, mutta demareitten aate se vasta kelvoton on. Parempi olla ilman aatetta, kuin paska aate. Minusta Perussuomalaisten on oltava poliittisessa keskustassa, ei vasemmistossa, eikä oikeistossa. Maltillinen kepulaistyylinen sekatalous-ajattelu ja mahdollisimman vapaa yhteiskunta kävisi minulle.

[LW]

Perussuomalaisten asema ja vallankäytön strategia vertautuu sisällissodan aikaiseen SDP:hen, arvioi professori Martti Häikiö (kok.).
Vuonna 1918 SDP:ssä oli kahden linjan keskinäinen taistelu: osa halusi vaikuttaa kansanvaltaisin keinoin demokraattisesti, kun taas toinen ryhmä halusi kovia otteita, eikä halunnut taipua yhteistyöhön. Jälkimmäinen voitti ja maa ajautui sisällissotaan.
Professori Martti Häikiön mukaan perussuomalaiset ovat vallankäytön strategian suhteen "samassa tilassa" kuin kansalaissodan aikainen SDP. Hän ei tarkoita vertauksellaan sitä, että perussuomalaiset pyrkisivät vallankumoukseen, vaan sitä, että osa puolueesta välttelee hallitusvastuuta ja se linja on nyt voitolla.

Nerokasta. Samalla periaatteella voisi sanoa, että perussuomalaiset ovat kuin NSDAP. Ok, he eivät pyri oman puolueen diktatuuriin, heillä ei ole puolisotilaallisia joukkoja toisten poliittisten ryhmien terrorisointiin, he eivät aja revantistista ulkopolitiikkaa, eivätkä he ole vesikauhuisen raivopäisiä juutalaisten tai minkään muun kansanryhmän suhteen - mutta hei, koska he ovat nationalisteja ja ajavat vasemmistolaista talouspolitiikkaa, niin kyllähän sitä voidaan sanoa, että ihan niin kuin natsit. Mitään tarkoitushakuista tällaisissa vertauksissahan ei tietenkään ole.

Ja perussuomalaisethan eivät olleet hallitusneuvotteluissa sen jyrkempiä kuin kokoomus, joka ei joustanut lainkaan siitä, että tukipaketteihin mennään mukaan ja ytimessä olemista leikitään. SDP teki sitten omien poliittisten tarkoitusperiensä pohjalta päätöksen siitä, että he muodostavat hallituksen mieluummin kokkareiden kanssa. Jos päätös olisi ollut toinen, olisiko kokoomus tehnyt 180 asteen käännöksen, vai jäänyt oppositioon? Sitä ei voida tietää, mutta siitä voidaan olla varmoja, että kukaan ei olisi syytellyt heitä hallitusvastuun välttelystä ja pelkuruudesta, jos he olisivat lopettaneet hallitusneuvottelut osaltaan siihen.

Äärioikeistolaisuutta liikkeessä näkyy taas railon mukaan paljon vähemmän: puolue ei aja kansanvaltaisen järjestelmän murtamista vaan sopeutuu parlamentarismiin. Toisaalta vähemmistöjen näyttäytyminen vaarana viittaa ohuesti äärioikeistoalaisuuteen.

Kukaan tässä maassa ei pidä vähemmistöjä noin yleisesti ottaen vaarana. On tietysti ryhmiä, jotka suhtautuvat nihkeästi tai jopa pelokkaasti joihinkin vähemmistöihin. Pahin hysteria taitaa löytyä poliittisen kentän siitä kulmasta, jossa kammoksutaan täysin irrelevanttia, lähes täysin organisoitumatonta ja minikokoista Suomen äärioikeistolaista vähemmistöä, jolla ei näillä näkymin ole edes minkäänlaista valmiutta kasvuun.

Yksinomaan tuolla perusteella ei oikein ole järkeä puhua edes "ohuesta äärioikeistoalaisuudesta", vaikka kaipa se viittaus äärioikeistoon on jotenkin ollut pakko survoa mukaan.

[kekkeruusi]

Perussuomalaisista on tehty yleinen syntipukki, jota vihaamalla jokainen voi tuntea itsensä paremmaksi ihmiseksi. Faktoilla ei tässä tomaatinheittelyssä ole merkitystä, mitä rienaavampia liioiteltuja syytöksiä, sen parempi. Natsi- ja rasistikortit ovat tässä leikissä peruskauraa, pitää etsiä vielä kovempia syytöksiä, jotta pääsisi edes huomatuksi.

Mitä me silloin ennen vihattiin, kun ei ollut Perussuomalaisia?

[Ari-Lee]

Historia tulee kirjoittamaan asian eri valossa. PS yritti epätoivoisesti pelastaa Suomea uppoamasta kun muut marssivat hulluuden riemukulkueessa hokien mantraa "onhan meillä varaa".

[Lahti-Saloranta]

Perussuomalaisista on tehty yleinen syntipukki, jota vihaamalla jokainen voi tuntea itsensä paremmaksi ihmiseksi. Faktoilla ei tässä tomaatinheittelyssä ole merkitystä, mitä rienaavampia liioiteltuja syytöksiä, sen parempi. Natsi- ja rasistikortit ovat tässä leikissä peruskauraa, pitää etsiä vielä kovempia syytöksiä, jotta pääsisi edes huomatuksi.

Mitä me silloin ennen vihattiin, kun ei ollut Perussuomalaisia?

Komppaan.
Totuuden puhujille ei ole tilaa majatalossa.

[Marius]

Osaisiko joku luetella osan Perussuomalaisia julkisesti kannattavista professoreista?

[Ajattelija2008]

Minä tulkitsen tuon Lipposen kannanoton niin, että Lipponen puolustelee SDP:n 1918 tekemää demokratian kumoamista ja veristä vallankaappausta. Olisi aika 70-vuotiaan Lipposen kasvaa aikuiseksi ja pyytää anteeksi puolueensa tekosia 1918. Lipponen on toki oikeassa siinä, että keskustalaista Perussuomalaiset-puoluetta ei pidä rinnastaa vuoden 1918 SDP-raakalaisiin.

Tässä se taas tuli esiin, että kun vasemmistolaisen pintaa raaputtaa, niin alta paljastuu väkivaltainen demokratian vastustaja.

[Outo olio]

Häikiö kommentoi populismia kokoomustaustaisen Suomen Toivo –ajatuspajan kustantaman Oikeistopopulismin monet kasvot –kirjan julkistamistilaisuudessa.

Jaa no minä jo ajattelinkin että ohhoh, jopas nyt, kun puhutaan sisällissodasta tällaisin sanakääntein:

Vuonna 1918 SDP:ssä oli kahden linjan keskinäinen taistelu: osa halusi vaikuttaa kansanvaltaisin keinoin demokraattisesti, kun taas toinen ryhmä halusi kovia otteita, eikä halunnut taipua yhteistyöhön. Jälkimmäinen voitti ja maa ajautui sisällissotaan.

[Tommi Korhonen]

En tosin ole perussuomalainen, joten joku salainen fasistinen agenda voi olla minulta piilotettu.
Mutta:
Missä perussuomalaisissa on vahvan johtajan kaipuuta? Soinilla tietysti on, hän kun haluaa olla puolueen pää ainakin nyt vielä. Jossain määrin perussuomalaiset kai kaipaavat presidentin roolin säilyttämistä - edustuksellisten ja kuluttajasuojaa vailla olevan parlamentin vastapainona. Olen kuvitellut että se ei ole niinkään perussuomalinen taipumus kuin työväenluokan ajatus siitä että täytyy hyviäkin herroja olla. Sellaisia jotka voisivat toimia esikuvina.

Entäs tuo valtiojohtoisuus? Missä perussuomalaisilla on sen kaipuuta? Toki sen verran kuin muillakin sosiaalidemokratiaan taipuvilla puolueilla jotka kannattavat hyvinvointivaltiota ja yhteisön tukea. Oliko siis persuilla joku salainen agenda jossa kaivataan salaa fasismia heidän virallisen puolueohjelmasta löytyvä talouslinjan vastaisesti?

[Arvoton]

Ja toi "suvaitsevaisuus", "suvaitsevainen", yms. Nykyinen ja siitäkin pidemmälle viety  ultrasuvaitseminen kun tarkoittaa sitä, että kansallis-, rotu- tai mamuviritteinen sisäänpäin kääntyneisyys taidetaan jopa vaatia suurimpien kaupunkien taloyhtiöihin, kortteleihin ja mieluiten kokonaisiin lähiöihin. Siis afrikkalaisille omat alueet, jossa he todellakin arvoivat joka asiaa vain omalta kannaltaan. Sen he osaavat. Ei se porukka suvaitse suomalaisia tapoja, käytäntöä, normeja tai jopa lakeja. Kaikkein vähiten he suvaitsevat suomalaisia miehiä. Naiset ovat tervetulleita, mutta afrikkalaisten ehdoilla. Jos heiltä vaatii jotain, se on rasismia ja suvaitsemattomuutta.

Ei sitä suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyttä vaadita kuin meiltä tavissuomalaisilta. Naurettavuuksien huippu.

Bidee, suvisporvarit ja muut maailman rakastajat haluavat yksinkertaisesti ghettotyyppiset alueet Suomeen, jotka ovat valtioita valtiossa. Siinä se suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys.

[Pöllämystynyt]

En tosin ole perussuomalainen, joten joku salainen fasistinen agenda voi olla minulta piilotettu.
Mutta:
Missä perussuomalaisissa on vahvan johtajan kaipuuta? Soinilla tietysti on, hän kun haluaa olla puolueen pää ainakin nyt vielä.

Tuo "vahvan johtajan kaipuu" on ehkä harhaisin kohta muutenkin kapeakatseisessa kirjoituksessa. Se on otettu mukaan suoraan kirjoittajan omien piirien ennakkoasenteesta, eikä perustu havaittavaan todellisuuteen.

Mitään erityistä perustetta ei tarvita. Riittää, kun leimaa populisti-sanalla, niin voi saman tien puhua jostain vahvan johtajan kaipuusta. Populisti-sanaan nimittäin sisältyy "vahvan johtajan kaipuu". "Populismi" on roskakoritermi, jonka päälle on kaadettu vähän kaikenlaista, mitä vain valtapolitiikka inhoaa, ja jonka sitten voi kokonaisuutena kipata toisinajattelijan päälle, jotta tätä ei tarvitsisi kohdata ihmisenä. Todellisuudessa sanaa "populisti" hellitään, koska se on lähes ainoa retorinen keino puolustella ja pönkittää harvainvaltaa, kuppikuntia, elitismiä ja nykyajan luokkajakoa.