2009-03-08 Jyri Nikander: Huoltosuhteesta ja sen hoitamisesta

[mikkoellila]

   

Jyri Nikander

8. maaliskuuta
Huoltosuhteesta ja sen hoitamisesta

Turun Sanomat uutisoi nettisivuillaan, että Suomessa huoltosuhde heikkenee nopeimmin koko EU-alueella. Uutisessa kerrotaan, että ennusteiden mukaan vuosina 2020 ja 2030 Suomen huoltosuhde on heikoin kaikista EU-maista. Suomen huoltosuhteen heikkenemisen syyt ovat luonnollisesti. Sodan jälkeen syntyneet ns. suuret ikäluokat jäävät hyvin ansaitulle eläkkeelle usein hyvinkin pitkän työuran jälkeen.

Kuten tiedetään, niin huoltosuhteella tarkoitetaan sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia on siis kaikki ei-työllinen väestö. Esimerkiksi opiskelijoiden osalta kuitenkin oletettavaa tai ainakin toivottavaa on (mikäli kyse ei ole ns. elämäntapaopiskelijasta), että tämä opiskelija pystyy oppimillaan taidoilla hyödyntämään tulevaisuudessa yhteiskuntaa tehokkaammin kuin ilman koulutusta.  Huoltosuhde on tärkeä tunnusluku, kuvastaahan se oikeastaan sitä "taakkaa", joka työllisten on kannettava, jotta ihmisarvon mukainen elämä pystyttäisiin takaamaan myös niille, jotka syystä tai toisesta ovat työmarkkinoiden ulkopuolella.

Maahanmuuttoa on julkisuudessa usein esitetty ratkaisuksi huoltosuhteen parantamiseksi. Jossain määrin näin voikin olla. Tällöin kuitenkaan ei voida tarkastella maahanmuuttoa yhtenä kokonaisuutena, vaan on mietittävä, että missä määrin, millä ehdoin ja millaista maahanmuuttajapopulaatiota maahan halutaan. Jos tällaista punnintaa ei tehdä, niin maahanmuutto voi entisestään merkittävästi heikentää huoltosuhdetta, sillä erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat valtavia. Suhteelliset erot voivat olla todella suuriakin, josta esimerkkinä Wikipedian maahanmuuttoa koskeva artikkeli: "Huoltosuhde on erityisen huono Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla. Vuonna 2003 kahdentoista suurimman kansalaisuusryhmän joukossa huonoimmat huoltosuhteet olivat Somalian ja Irakin kansalaisilla (9,7 ja 9,2), parhaat Ison-Britannian ja Viron kansalaisilla (1,9 ja 2,2). Kaikkien ulkomaiden kansalaisten joukossa huoltosuhde oli 3,0 ja koko väestössä 2,2. Mikäli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huoltosuhteen olla kantaväestöä edullisempi".

Huoltosuhdetta parantaisi tehokkaasti se, että nyt työelämän ulkopuolella olevat saataisiin työelämään. Tämähän on selvä, sillä kun yksi työelämän ulkopuolinen menee enemmän tai vähemmän kokoaikaisesti työelämään, niin yksi ei-työllinen poistuu ja samaan aikaan yksi työllinen lisääntyy. Järkevät ja joustavat opintojen ja työelämän väliset ratkaisut olisivat yksi keino tosiasiallisesti parantaa huoltosuhdetta ja samaan aikaan kehittää suomalaisten osaamista. Enemmän kuin tärkeää (ja myös kaikella tavalla mielekästä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta) olisi myös se, että nyt työelämän ulkopuolelle ajautuneet työikäiset saataisiin mielekkäisiin tehtäviin rakentamaan yhteistä isänmaatamme.

Lähteet:

Turun Sanomat 8.3.2009 (http://www.turunsanomat.fi/?ts=1,3:1000:0:0,4:1:0:1:2009-03-08,104:1:597751,1:0:0:0:0:0:)

Wikipedia 8.3.2009 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maahanmuuttajat_Suomessa)