2011-12-16 Ty: Väitös: Korkeakoulututkinto ei takaa maahanmuuttajille työtä

[Saippuakupla]

Korkeakoulututkinto ei takaa maahanmuuttajille työtä

Maahanmuuttajien työllistyminen on Suomessa vaikeaa hyvästä koulutuksesta huolimatta. Tämä ilmenee kasvatustieteen lisensiaatti Henna Kyhän väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lähtömaassa korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymistä ja työurien alkuja Suomessa.

Tutkimuskohteena olevista maahanmuuttajista runsaalla kolmanneksella oli työtä Suomessa, kun loput olivat joko työttömänä tai koulutuksessa. Myönteistä kuitenkin oli, että mikäli maahanmuuttajat ylipäänsä onnistuivat Suomessa työllistymään, vastasi työ usein joko kokonaan tai ainakin osittain hankittua korkeakoulututkintoa.

Suomen aikaisen työllistymisen lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita myös siitä, miten maahanmuuttajien lähtömaiden erilaiset elämäntilanteet, olosuhteet ja valinnat olivat vaikuttaneet työuran muotoutumiseen Suomessa. Tutkimuksen perusteella korkeakoulutetuista maahanmuuttajista voidaan yhtäältä löytää se kohtalaisen vakailla työurilla oleva pärjääjien joukko, toisaalta se määrällisesti suurempi joukko, jolla työllistyminen Suomessa näyttäytyi vaikeana ja jolla elämän muotoutuminen jo lähtömaasta alkaen oli syystä tai toisesta ollut haasteellista.

Heterogeeninen ryhmä

Julkisessa keskustelussa toisinaan unohtuu, kuinka kirjava ryhmä Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat. Myös Kyhän tutkimuksessa maahanmuuttajat muodostivat taustoiltaan heterogeenisen ryhmän.

Muuttosyitä oli useita, samoin kansalaisuuksien kirjo oli laaja. Lisäksi maahanmuuttajat edustivat useita eri ammatteja. Ainoana yhdistävänä tekijänä tutkimusjoukolla oli ulkomaalais- ja korkeakoulutausta. Aineistoina tutkimuksessa käytettiin korkeakoulutetuilta maahanmuuttajilta kerättyä kysely- ja haastatteluaineistoa. Aineistot kerättiin vuosina 2004–2005.

Osaamisen tuhlausta

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien yleisesti heikkoon työmarkkina-asemaan ei tutkimuksessa löydetty yhtä ja ainoaa selitystä. Tilanne voi johtua niin maahanmuuttajien resursseista, työmarkkinoiden sen hetkisestä tilanteesta kuin työelämän erilaisista syrjivistä piirteistä. Myös maahanmuuttajien lähtömaiden tilanteilla oli oma merkityksensä.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, kuinka ulkomailla hankitusta tutkinnosta saattaa uudessa maassa muodostua jopa keskeinen työllistymisen este. Maahanmuuttajilla ei aina ole mahdollisuuksia päästä oman alansa töihin. Toisaalta työnantajat eivät välttämättä palkkaa korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä edes selvästi alemman tasoisiin töihin. Jotta korkeakoulutetut maahanmuuttajat saadaan edes tutkintojen osalta samalle lähtöviivalle suomalaisten työnhakijoiden kanssa, ovat tutkintojen rinnastamiset, ammatinharjoittamisluvan saamiset ja näihin liittyvät erilaiset täydennyskoulutukset avainasemassa.

Yhtenä keinona eri alojen työvoimavajeen täyttämiseen on ehdotettu ulkomaista työvoimaa. Jos Suomeen muutto kuitenkin merkitsee useimmille työttömyyttä ja työmarkkinoiden marginaalissa olemista, kumoutuu ajatus ainakin osittain ulkomaisesta työvoimasta työvoiman tarpeen täyttäjänä.

Voidaan myös pitää yksilön ja koko yhteiskunnan resurssien tuhlauksena tilannetta, jossa maassa pysyvästi asuvat koulutetut maahanmuuttajat työskentelevät tavalla tai toisella koulutustaan vastaamattomissa epävakaissa töissä, työmarkkinoiden laitamilla tai ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella.

--

Perjantaina 16. joulukuuta 2011 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Calonia, Cal1-auditorio, Caloniankuja 3) julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteen lisensiaatti Henna Tellervo Kyhän (os. Himberg) väitöskirja "Educated immigrants in employment markets. A study on higher educated immigrants' employment opportunities and career starts in Finland" (Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista ja kustoksena professori Risto Rinne.

KL, VTM Henna Kyhä on syntynyt 1977 Raisiossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1996 Raision lukiosta. Hän on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi 2002 ja kasvatustieteen lisensiaatiksi 2007 Turun yliopistosta. Opettajan erilliset pedagogiset opinnot hän on suorittanut vuonna 2009. Hän toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa ja asuu Porissa. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.

[...]

http://monaco.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/61345dc704eae28ac22568bd00428706/5c61e0f74a871299c225796100274a24?OpenDocument

[ämpee]

Väitös pitää paikkansa, pelkkä korkeakoulututkinto ei takaa työtä missään.

-Pitää osata kommunikoida työpaikallaan sillä kielellä jota siellä käytetään.

-Tutkintojen vastaavuus pitää hyväksytyttää, tai muutoin osoittaa omaavansa käyvän tutkinnon.

[Lodi]

Ei riitä tutkinto. Pitää osata kieltä ja pitää osata se työ, jota pitäisi tehdä.

[Mika]

Tekijä ei ole itsekään tainnut löytää töitä.  Ikää jo reilusti yli 30 ja opiskelu sen kuin jatkuu...

[Elemosina]

Jotta korkeakoulutetut maahanmuuttajat saadaan edes tutkintojen osalta samalle lähtöviivalle suomalaisten työnhakijoiden kanssa, ovat tutkintojen rinnastamiset, ammatinharjoittamisluvan saamiset ja näihin liittyvät erilaiset täydennyskoulutukset avainasemassa.

Tässä on tietenkin vaan tiivistelmästä ote, mutta pisti silmään että täydennyskoulutukset jne auttavat asiassa. Jonka tulkitsen kärjistetysti niin että rahaa lisää tähänkin.

Mitäs jos nämä korkeakoulutetut maahanmuuttajat hakisivat sitä työtä jo ennen kuin muuttavat maahamme? Ja sitten jättävät muuttamatta maahan jos ei töitä löydy? Kyse kun on ilmeisesti edelleen Suomessa vallitsevasta työvoimapulasta ja sen paikkaamisesta. Jos korkeakoulutetut ovat muuttaneet maahamme muista syistä (esim. vaikkapa avioliitto suomalaisen kanssa) niin samalla tavalla ja samasta syystä ulkomaillekin muuttaneet suomalaiset korkeakoulutetut eivät välttämättä löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Ongelma ei ole yksinomaan Suomen ja Suomessa.

Ei korkeakoulun käynti ole tosiaankaan mikään työnsaannin tae.

Voidaan myös pitää yksilön ja koko yhteiskunnan resurssien tuhlauksena tilannetta, jossa maassa pysyvästi asuvat koulutetut maahanmuuttajat työskentelevät tavalla tai toisella koulutustaan vastaamattomissa epävakaissa töissä, työmarkkinoiden laitamilla tai ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella.

Minusta yksilön ja koko yhteiskunnan resurssien tuhlausta on myös se, että korkeasti koulutetut Suomen kansalaiset työskentelevät tavalla tai toisella koulutustaan vastaamattomissa epävakaissa töissä, työmarkkinoiden laitamilla tai ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella.

Lisäksi yhteiskuntamme resurssien tuhlausta on, se että koulutamme Suomen kansalaisia työttömiksi kun töitä ei ole tarjolla kaikille valmistuville. Tämän lisäksi samoille työmarkkinoille tulee kilpailemaan syistä tai toisista myös ulkomaan kansalaisia. Ja kummatkohan jäävät todennäköisemmin työttömiksi? Ja syynä on tietenkin "rasismi" eikä se että toiset osaavat maan kieltä ja toiset eivät.

[ElenaDaylights]

Miksi takaisi? Onhan tiedossa ollut akateeminen työttömyys alalta kun alalta. Ja kappas, ei ammattikoulustakaan saa takeita työpaikasta ja poliikoulukin pukkaa miehistöä suoraan kortistoon.

[Saippuakupla]

Tilanne voi johtua... työelämän erilaisista syrjivistä piirteistä.

Työelämän maahanmuuttajia syrjivät piirteet - aikamme perkeleellinen vitsaus!

[nitkunatku]

On myös muistettava, ettei esimerkiksi Sambiassa suoritettu lääkärintutkinto aivan vastanne suomalaisia standardeja. Suomessa kun taudit eivät parane sillä, että jokin noita tulee puremaan...

[Radio Kerava]

Miten Suomen tilanne ulkomaalaisten työllistämisessä eroaa muiden maiden tilanteesta? Ei millään tavalla. Useimmissa maissa - Schengen alueen ulkopuolella - maahan ei taida edes päästä töitä etsimään paikan päälle vaan työpaikan tai opiskelupaikan on oltava siellä odottamassa. Ja hyvin monessa maassa yritys joka haluaa palkata ulkomaalaisen joutuu perustelemaan paikalliselle työvoimaviranomaiselle miksi maan oma kansalainen ei kelpaa.Eihän kukaan halua epämääräisiä onnenonkijoita nurkkinsa pyörimään.

[Rekka-Pena]

Quo Vadis, uutiskynnys?

[Professori]

Voidaan myös pitää yksilön ja koko yhteiskunnan resurssien tuhlauksena tilannetta, jossa maassa pysyvästi asuvat koulutetut maahanmuuttajat työskentelevät tavalla tai toisella koulutustaan vastaamattomissa epävakaissa töissä, työmarkkinoiden laitamilla tai ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella.

Tämän kyllä allekirjoitan karvoineen päivineen. Jos kerran maassa on koulutettuja ihmisiä, pitäisi heidän mieluummin olla koulutustaan ja osaamistaan vastaavissa töissä kuin siivoojina saati sosiaaliturvan käyttäjinä.

[ämpee]

Voidaan myös pitää yksilön ja koko yhteiskunnan resurssien tuhlauksena tilannetta, jossa maassa pysyvästi asuvat koulutetut maahanmuuttajat työskentelevät tavalla tai toisella koulutustaan vastaamattomissa epävakaissa töissä, työmarkkinoiden laitamilla tai ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella.

Tämän kyllä allekirjoitan karvoineen päivineen. Jos kerran maassa on koulutettuja ihmisiä, pitäisi heidän mieluummin olla koulutustaan ja osaamistaan vastaavissa töissä kuin siivoojina saati sosiaaliturvan käyttäjinä.

Mielummin edes siivoajana, siinä koulutuksessa me emme häviä yhtään mitään, ja jos koulutusta vastaavaa työtä on tarjolla, niin kyllä työ tekijänsä löytää.

[Ilkka Partanen]

Korkeakoulututkinto ei takaa töitä myöskään kantikselle.

Otsikoinnin jalo taito tässä uutisessa. Kun on vuosikaudet jo puhuttu ylikouluttautumisesta, akateemisten ihmisten haluttomuudesta ryhtyä yrittäjiksi, akateemisten pätkätöistä ja epävakaasta elämäntilanteesta, ym. niin se, että korkeakoulututkinto ei takaa työtä maahanmuuttajalle on väitöskirjan arvoinen havainto. Kivahan se on, että näitä tutkitaan, mutta jos joku malttaisi penkoa akateemisen työttömyyden syitä syvemmin niin varmaan saataisiin vastauksia myös siihen kuinka korkeakoulutettu maahanmuuttajakin voisi työllistyä. Asiasta oli Helsingin Sanomissa hyvä juttu jo 2009, jonka onneksi tulin kopioineeksi blogiini: http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9682-pari-sanaa-koulutuksesta

[Blanc73]

Voi v*** mikä "uutinen" taas. Takaako se korkeakoulututkinto suomalaisellekkaan töitä?! Itsekritiikki, missä pelaa? Hakeeko tuo oikeasti tohtorin titteliä tuolla väitöksellä?   Jos muualle ei sitten touhukkaana tohtorinnana pääse duuniin, niin varmasti rasismitutkija Puurosen kahvinkeittäjäksi itä-Suomen yliopistoon....

[Roope]

Vain noin kolmasosa oli saanut koulutustaan vastaavaa työtä.

– Valtaosalla ei ole takanaan yhtään työsuhdetta tai he olivat työllistyneet koulutustasoaan alempiin ammatteihin, Kyhä kertoo.
[...]
Ulkomaisen tutkinnon rinnastaminen täkäläiseen tutkintoon voi olla haasteellista ja se on yksi syy heikkoon työllistymiseen. Mitä kauempaa ulkomaalainen tulee, sitä monimutkaisempaa on tutkinto rinnastaa.
[...]
Parannettavaa on Kyhän mielestä myös asenteissa. Haastatteluaineiston perusteella selvisi, että työnantaja voi olla olla haluton palkkaamaan ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittanutta alemman koulutustason työhön.

– Ajatellaan, että henkilö ei välttämättä sitoudu riittävästi tai hän hakee koulutustaan vastaavaa työtä.
[...]
Kolmanneksi asenteet tarvisivat säätöä.

– Tässä menee osaamista hukkaan, kun korkeastikoulutetut ihmiset ovat työttöminä tai työmarkkinoiden marginaalissa, Kyhä pohtii.

YLE: Korkeakoulututkinto ei takaa työtä maahanmuuttajalle 15.12.2011

Jos palkataan koulutustasoa alempaan työhön, kun ulkomailla saatua koulutusta ei voi verrata suomalaiseen, niin se on työnantajan motivointiongelma. Jos ei palkata koulutustasoa alempaan työhön, kun epäillään motivaatiota, niin se on työnantajan asenneongelma. Jos palkataan näennäistä koulutusta vastaavaan työhön, vaikka osaamisesta ei ole takeita, niin se on työnantajalle riski.

Tämä noidankehä on samanlainen kuin ikuinen "ei työtä ilman kokemusta, ei kokemusta ilman työtä", eikä siihenkään ole mitään helppoa ratkaisua, eikä ilmiöstä pidä syyttää syrjintää tai rasismia.

Yhtenä keinona eri alojen työvoimavajeen täyttämiseen on ehdotettu ulkomaista työvoimaa. Jos Suomeen muutto kuitenkin merkitsee useimmille työttömyyttä kumoutuu ajatus ainakin osittain ulkomaisesta työvoimasta tarpeen täyttäjänä, todetaan Kyhän väitöskirjassa.

Miksi ulkomainen työvoima muuttaisi Suomeen työttömiksi, jos kerran on työvoimavaje? Ikään kuin työvoimapulan varjolla ensin tuotaisiin Suomeen ihmisiä ja sitten yritettäisiin saada heidät töihin. Tulee mieleen tämä viimeisimmän Amnestyn lehden haastattelu:

Mitkä ovat turvapaikkapolitiikan keskeisimmät haasteet?

Ida Staffans, Amnestyn pakolaiskoordinaattori:
Yksi iso haaste on se, että EU:n instituutioiden ja virkamiesten näkemys turvapaikkapolitiikan kehittämisestä eroaa huomattavasti jäsenmaiden näkemyksistä.

Toinen haaste on asenneilmasto. Talouskriisin myötä on vahvistunut ajatus, että Eurooppaan tulevien pakolaisten määrää olisi vähennettävä. Retoriikasta on haasteellista päästä eroon, vaikka totuus on se, että Eurooppaan tarvitaan työvoimaa.

Luultavasti Kyhä ei kuitenkaan tarkoittanut tätä.

Väitöskirja:
Henna Kyhä: Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla (pdf)

Rasismi mainitaan varsinaisessa tekstissä vain kerran (s. 71), mutta olisin suonut, että pakollinen maininta olisi jätetty kokonaan pois. Ja jaon "meihin" ja "muihin", joka kuitenkin tunnustetaan tieteellisessä tutkimuksessa käytännössä välttämättömäksi, pelkääminen (s. 14) lähentelee minusta yliopistoilla jo hysteriaa.

[Emo]

Senkoommin juttua lukematta totean, ettei korkeakoulututkinto takaa työtä kenellekään.

[AstaTTT]

Senkoommin juttua lukematta totean, ettei korkeakoulututkinto takaa työtä kenellekään.

Allekirjoitan. Aloitan maanantaina hum.kandin taustakoulutuksella siivoustyön ja olen kiitollinen siitä, että saan tehdä töitä ja elättää itseni.