Kirja: World Migration Report 2011 (IOM)

[Miniluv]

http://publications.iom.int/bookstore/free/WMR2011_English.pdf

Part A of the World Migration Report 2011 addresses this year's chosen theme: Communicating Effectively about Migration. It also analyses major migration trends in 2010/2011 offering an overview of developments in policy, legislation, international cooperation and dialogue on migration at the global and regional level.

In celebration of IOM's 60th Anniversary, Part B reviews the evolution of IOM's approach to migration management and the diversification of its programmatic activities since the end of the Cold War. It also presents a statistical overview of IOM's programmes and projects over the last decade.

Table of Contents

    IOM Editorial Team
    Acknowledgements
    List of Figures, Tables, Maps and Textboxes
    Foreword
    Executive Summary

Part A

    Chapter 1 - Communicating Effectively about Migration
        Introduction
        The Importance of Public Opinion about Migration
        Public Opinion about Emigration and Return Migration
        Public Opinion: Putting Survey Findings into Context
        Politics and the Media: Role, Responsibility and Balance
        Conclusion
        References
    Chapter 2 - International Migration Annual Review 2010/2011
        International Migration Trends
        Global Policy Developments
        Africa Regional Overview
        Americas Regional Overview
        Asia Regional Overview
        Europe Regional Overview
        Middle East Regional Overview
        Oceania Regional Overview
        Conclusion
        References

Part B

    Chapter 3 - The International Organization for Migration: Renewal and Growth since the end of the Cold War Introduction
        The Evolution of IOM Since 1989
        IOM and Global Migration Management: Responses to Global Trends
        The Issue of Governance: An Emerging Policy Space
        Conclusion
        References
    Chapter 4 - Statistical Overview of IOM's Activities 2001–2010
        Introduction
        Movement
        Migrant Assistance
        Emergency Response To Humanitarian Crises and Post-Crisis Assistance
        Capacity-building
        IOM Publications

Suomi: http://www.iom.int/jahia/Jahia/finland

Steve Sailer

[Roope]

Maailman siirtolaisuusraportti 2011 korostaa kommunikaation merkitystä siirtolaiskysymyksissä

Siirtolaisuus on aikamme polttavimpia poliittisia kysymyksiä. Elämme aikaa, jolloin ihmisväestön liikkuvuus ei ole koskaan ollut näin suurta. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön raportin (IOM's World Migration Report 2011) mukaan siirtolaisuus määrittää aikaamme, mutta kuitenkin ymmärrämme sitä varsin heikosti.

Globaali keskinäisriippuvuus valtioiden välillä ja samanaikainen taloudellinen ahdinko ovat luoneet tilanteen, jossa siirtolaisuuteen suhtaudutaan varsin ristiriitaisesti. Maailma on yhtäaikaisesti avautunut ja sulkeutunut. Maahanmuuttokysymyksillä ratsastavat oikeistopopulistit ja yleinen rasismi ovat nostaneet päätään länsimaisissa "avoimissa" yhteiskunnissamme. Huomion kohdistaminen "ulkopuoliseen syyhyn" tekee rakenteellisista ongelmista helpommin hahmotettavia ja loogisia. Kaipaamme selityksiä.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön raportissa tuodaan esiin julkisia näkemyksiä ja asenteita suhteessa siirtolaisuuteen. Raportissa analysoidaan miten näkemykset ja asenteet muodostuvat sekä miten ne vaikuttavat ja voivat vaikuttaa politiikan ja median kautta.

Raportissa painotetaan perustavanlaatuista muutosta siihen tapaan jolla kommunikoimme siirtolaisuudesta erityisesti taloudellisen taantuman aikana.

"On selvää, että siirtolaisuuskysymyksestä tehdään silmätikku, jota on helppo syyttää mm. työttömyydestä, yhteiskuntarauhan järkyttämisestä ja muista kantaväestön kokemista uhkista", sanoo Kansainvälisen siirtolaisjärjestön johtaja William Lacy Swing.

Kohti avoimempaa kommunikointia

Kommunikoinnin merkitys siirtolaisuuskysymyksissä on äärimmäisen tärkeää. Kritiikin ilmaisu ei ole negatiivista vaan on sallittua ja tervetullutta. Hyssyttely ei ratkaise ongelmia, päinvastoin. Raportin mukaan olisikin tärkeää nostaa kantaväestön pelkoja suhteessa siirtolaisuuteen esiin, ja pohtia niiden syitä avoimessa julkisessa keskustelussa sekä luoda dialogia kantaväestön ja siirtolaisten välillä. Pelkojen taustalla on usein tietämättömyyttä - tai peräti väärää tietoa. Raportin mukaan on yleistä, että kantaväestö yliarvioi siirtolaisten määrän usein peräti kolminkertaiseksi suhteessa todellisiin lukuihin. Lisäksi raportin mukaan suoralla vuorovaikutuksella siirtolaisten kanssa vähennetään negatiivista suhtautumista. Saksan 2009 mielipidetutkimuksen mukaan 65 % nuorista sanoo omaavansa positiivisen asenteen siirtolaisiin, koska heillä on säännöllinen vuorovaikutus heidän kanssaan.

Raportti esittää kehitysehdotuksenaan rakentamaan avointa, ei-politisoitua siirtolaiskysymyksen diskurssia sekä kannustamalla mediaa tasapainoiseen ja tarkkaan uutisointiin. Lisäksi siirtolaisia tulisi kannustaa osallistumaan aktiivisina osapuolina julkiseen keskusteluun.

Jaakko Jääskeläinen/Suomen YK-liitto

On jo aika lopettaa keskustelu siitä, pitäisikö maailmassa olla muuttoliikettä vai ei. Muuttoliike on vääjäämätön, tarpeellinen ja suotava ilmiö tämän päivän maailmassa.
[...]
Swingin mukaan muuttoliike on vääjäämätöntä monesta syystä.

Samaan aikaan kun pohjoinen pallonpuolisko vanhenee, etelässä on suuri joukko nuoria jotka haluavat tehdä työtä. Pallonpuoliskojen intressit ovat yhtenevät, sillä kumpikin tarvitsee toinen toistaan.
[...]
Eivätkä maahanmuuttajat ole rasite kehittyneiden maiden talouksille, päinvastoin. Tutkimusaineisto osoittaa vahvasti, että maahanmuuttajien taloudellinen panos vastaanottavassa maassa on merkittävä ja positiivinen.

2011-10-14 SK Ulkomaalaiskeskustelu: "Vähemmän tunnetta, enemmän faktoja"

[Roope]

SASK: Suomea kannustetaan ratifioimaan siirtotyöläisiä suojeleva sopimus

Maahanmuutto ja maastamuutto ovat leimallisia nykymaailmalle, mutta niiden luonteesta on laajalti vääriä käsityksiä, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n joulukuun alussa julkistamassa raportissa todetaan.

Esimerkkinä raportissa mainitaan, että monessa maassa kansalaiset uskovat maahanmuuttajien osuuden maan asukkaista paljon todellisuutta suuremmaksi. Toinen tavallinen harhaluulo on se, että maahanmuuttajien vaikutus maan talouteen on kielteinen, vaikka maahanmuuttajilla olisikin iso myönteinen vaikutus.

IOM:n pääjohtaja William Lacy korostaa sen merkitystä, että suurelle yleisölle annetaan tarkka kuva maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Hänen mielestään se voi olla jopa politiikan teon tärkein yksittäinen keino yhteiskunnissa, joissa erilaisuus on lisääntymässä.

Raportissa kehotetaan mediaa käsittelemään maahanmuuttoilmiöitä ongelmia korostavan linjan sijaan maahanmuuton eri puolia tasapainoisesti valottaen. Siihen suuntaan veisi tähänastista näkyvämmän roolin antaminen paitsi itse maahanmuuttajille myös työnantajille, joiden kokemukset ulkomaisesta työvoimasta ovat jääneet vähälle huomiolle.

Yli 200 miljoonaa siirtotyöläistä

Raportin toisessa osassa annetaan tietoja siirtolaisuuden kehityssuunnista. Siirtotyöläisten määrän arvioidaan kasvaneen 214 miljoonaan. Taloudellisen kasvun takeltelu on paikoin hillinnyt siirtotyöläisten määrän lisääntymistä tai jopa vähentänyt sitä, mutta lisääntyminen on pysynyt pitkäaikaisena trendinä.

Raportissa mainitaan myös maiden sisäiset siirtolaiset. Kun heidät lasketaan mukaan, siirtolaisten määrä kohoaa lähes miljardiin.

Luonnonkatastrofit ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet ja sen myötä myös luonnonkatastrofeja paenneiden ihmisten määrä. Raportin mukaan viime vuonna 42 miljoonaa ihmistä lähti kotoaan tulvien ja muiden luonnonkatastrofien ajamana. Kiinassa tulvia pakeni 15 miljoonaa ihmistä, Pakistanissa 11 miljoonaa.

Konfliktien vuoksi kotiseudultaan pakeni viime vuonna 2,9 miljoonaa ihmistä. Tänä vuonna suurimmat joukkopaot on koettu Libyassa, josta sadat tuhannet ulkomaiset siirtotyöläiset pakenivat turvaan Libyan rajojen ulkopuolelle. Vain pieni osa heistä hakeutui Eurooppaan, jossa kohdemaina olivat Malta ja Italia.

Siirtolaisten lähtömaille suuri merkitys on siirtolaisten omaisilleen kotimaahan lähettämillä rahoilla. Raportin mukaan kehitysmaihin tehtyjen rahalähetysten arvo nousi viime vuonna 325 miljardiin dollariin. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin vauraiden maiden kehitysavun määrärahat, joista sitä paitsi huomattava osa käytetään antajamaissa. Taloudellisesti kehittyneisiin maihin tällaisia rahalähetyksiä tehtiin 115 miljardin dollarin arvosta.

Suomi ei ole ratifioinut YKn siirtotyöläissopimusta

Raportin kolmannessa osassa esitellään 60-vuotiaan IOM:n, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön työn kehittymistä eurooppalaisesta järjestöstä maailmanlaajuiseksi. Avun kohteena ovat olleet niin konfliktien kodeistaan ajamat ihmiset kuin työn perässä vieraisiin maihin lähteneet siirtotyöläiset ja heidän perheenjäsenensä.

IOM edistää myös YK:ssa vuonna 1990 hyväksyttyä yleissopimusta, jonka tarkoituksena on suojella siirtotyöläisiä ja heidän perheenjäseniään. Sopimus tuli voimaan vuonna 2003 etupäässä siirtotyöläisten lähtömaiden ratifiointien tuloksena. Tällä hetkellä sopimuksen on ratifioinut 45 maata, mutta niiden joukossa ei ole ainoatakaan EU-maata.

Suomessa ratifioimattomuutta on perusteltu sillä, että sopimuksessa määritellyt siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudet on pääosiltaan turvattu Suomen lainsäädännössä. SAK, STTK ja Akava ovat viime keväänä hyväksymässään lausunnossa kuitenkin sitä mieltä, että sopimuksen ratifioiminen olisi tärkeätä.

Siten toisimme esiin ulkomaisten työntekijöiden oikeudet ja parantaisimme heidän asemaansa Suomessa, järjestöt perustelevat kantaansa. "Ratifioimalla sopimuksen ilmaisisimme myös tukemme YK:n työlle", ne esittävät.

Ulkoasianministeriössä käsitellään lähikuukausina ay-keskusjärjestöjen sekä yrittäjäjärjestöjen ja ministeriöiden lausuntoja ratifioinnin tarpeellisuudesta. Yrittäjäjärjestöjen mielestä ratifiointi olisi epätarkoituksenmukaista, koska sopimuksessa määritellyt oikeudet on pääosin toteutettu Suomen lainsäädännössä.

Kansainvälinen Punainen Risti ja Kansainvälinen työjärjestö ILO toimivat yhdessä Kansainvälisen Siirtolaisjärjestön kanssa sen puolesta, että mahdollisimman moni maa ratifioi siirtotyöläisiä ja heidän perheenjäseniään suojelevan YK:n yleissopimuksen.

Suomen ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus

Virheelliset mielikuvat ohjaavat siirtolaiskeskustelua

Tosiasioihin perustumattomat käsitykset ja mielikuvat ohjaavat siirtolaisia vastaanottavien maiden julkista keskustelua ja käsityksiä maahanmuuton vaikutuksista, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n raportissa todetaan.

[...]

IOM:n mukaan siirtolaisten määrän yliarviointi johtuu osaltaan mielipidekyselyjen kysymyksenasettelusta. Kun vastaajille annetaan tietoja siirtolaisten osuudesta, suhtautuminen siirtolaisuuteen on myönteisempää kuin kysyttäessä, onko siirtolaisia liikaa.

Mielipidemittausten tuloksia arvioitaessa olisi myös muistettava se, että vastaajien käsitys siirtolaisista vaihtelee, IOM huomauttaa. Työperäinen maahanmuutto, pakolaisuus, turvapakan hakeminen ja paperittomana muuttaminen voidaan kaikki ymmärtää siirtolaisuudeksi.

Talouden taantuessa ja työttömyyden lisääntyessä asenteet siirtolaisuutta kohtaan jyrkentyvät. Raportin mukaan yleisen mielipiteen tarkempi arviointi kuitenkin osoittaa, ettei siirtolaisuus ole pääasiallisin huolenaihe edes talouskriisin aikana.

[...]

Hallitukset ja media tasapainottamaan siirtolaiskeskustelua

Siirtolaiskeskustelun populistinen luonne on monissa maissa luonut ilmapiirin, jossa siirtolaisia pidetään joko suoraan tai epäsuorasti syypäänä työttömyyteen, turvattomuuteen tai sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden heikentymiseen.

Ongelmat johtuvat kuitenkin monimutkaisemmista muutosprosesseista, eivätkä ne ratkea siirtolaisuutta rajoittamalla, raportti muistuttaa.

Jotta päästäisiin eteenpäin, olisi IOM:n mukaan panostettava avoimeen, tasapainoiseen ja kokonaisvaltaiseen siirtolaiskeskusteluun. Tässä sekä hallitusten että median tulisi osoittaa johtajuutta.

Hallituksilla on merkittävä asema sellaisen poliittisen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin luomisessa, jossa keskustelu perustuu oikeudenmukaiseen ja paikkansapitävään tietopohjaan.

Median tulisi käsitellä maahanmuuttoa tasapainoisesti ongelmia korostavan linjan sijaan, raportti suosittaa. Tämä voisi toteutua antamalla tähänastista näkyvämpi rooli paitsi itse maahanmuuttajille, myös työnantajille. Heidän kokemuksensa ulkomaisesta työvoimasta ovat jääneet vähälle huomiolle.

Median vastuu korostuu myös siksi, että kansalaisten tietämys siirtolaisuudesta pohjautuu pitkälti tiedotusvälineiden uutisointiin.

Maailma.net

[Jaska Pankkaaja]

Raportissa kehotetaan mediaa käsittelemään maahanmuuttoilmiöitä ongelmia korostavan linjan sijaan maahanmuuton eri puolia tasapainoisesti valottaen

Just joo, eipä taida koskea Suomea tämä ei: ensiksikin ulkomaalaisten rikollisten ulkomaalaisuus pimitetään lähes aina vaikka tuntomerkit olisivat ratkaisevia rikoksen selviämisen kannalta, säännön vahvistavana poikkeuksena virolaiset ja venäläiset. Toiseksi jokaisesta "menestystarinasta" joka tarkoittaa sitä että kultamuna on töissä tai suojatöissä jossain hetkenkin tehdään vähintään lehtijuttu jos ei ihan TV ohjelma. Kolmanneksi tehdään täysin keksittyjä ja äärimmäisen väritettyjä juttuja kaikista niistä "maahanmuuttoilmiöistä".

Tasapuolisuus ja suomimedia ovat kuin tuoli ja sähkötuoli.