Edellyttääkö yhteinen valuutta yhtenäistä talouspolitiikkaa?

[sr]

maksamistasi veroista menee aina osa ulkomaille nykyään. jos et maksa veroa, rahaa ei mene ulkomaille. mikä tässä on vaikea ymmärtää? en kannata pimeää työtä, mutta en kannata myöskään verojen väärää käyttöä. Tietenkään en TEE pimeää työtä, esitin vain faktana, että JOS päädyt tekemään pimeää työtä, niin se raha ei lähde maasta veroina.

Mikä siinä maasta lähtemisessä on se kriittinen asia? Eikö oleellista ole se, että se on lähtenyt sinun taskustasi?

Kun matkustat lomamatkalle Kreikkaan, käytät siellä eurojasi ja ne menevät kreikkalaisten taskuihin ja sinä saat vastapalvelukseksi jotain. Kun tuota maasta lähtemistä tässä korostat, niin onko tämä sinulle siis suurempi kauhistus kuin se, että Suomen valtio kerää sinulta veroja ja kaataa ne joidenkin suomalaisten taskuun?

Minulla on aika matala motivaatio kustantaa eu:ta ja nykyistä politiikkaa maksamalla veroja.

Niin, tämä tuli selväksi. Minä koitin selvittää, että onko sinulla sitten jokin korkeampi motivaatio kustantaa Suomen valtion politiikkaa, jossa sinun maksamiasi verorahoja käytetään? Jos ei, niin missä se ero on?

[RP]

Asiantuntijoiden mielestä yhteinen valuutta taas ei edellytä yhteistä talouspolitiikkaa: http://repec.rwi-essen.de/files/REP_08_062.pdf

Olisin edelleen kiinnostunut lukemaan mikäli jostain löytyy asiallisia perusteluja sille, miksi yhteinen valuutta edellyttäisi yhteistä talouspolitiikkaa.

Yhden paperin perusteella, on hieman rohkeaa puhua "asiantuntijoista" yleisesit, mutta olkoot. Tekijät itsekään eivät näytä uskovan johtaneensa mitään kovin hyödyllistä

Our main result is that in general it might be better
to have independent national fiscal policies that are not coordinated (or at least not
correlated) under EMU, because this leads to risk diversification

Ensinnäkin siinä on sana "might" jonka merkitystä tuskin tarvitsee selittää. Toiseksi "correlated" tarkoittaa ymmrtääkseni saman suuntaisia fiskaalisia toimenpiteitä. Sinun ei tarvitse myydä tätä ideaa minulle, olen jo valmiiksi Krugman et al. linjalla, että säästöimenpiteet myös taloudellisesti vahvoissa Euroopan maissa (erityisesit Saksassa) vain pahentavat ahdinkoa (Näin valitettavasti sekä Saksa että EU näköjään tilannetta kuitenkin haluavat ajaa). Vastakkaisesta esimerkistä, eli siitä että toimet ovat "koordinoituja" mutta eivät "korreloituja" tekijät eivät näytä uskaltavan sanoa oikeastaan mitään. En jaksa sulatella paperin matematiikkaa kunnolla ,mutta lisäksi nähdäkseni lähtökohtana näyttäisi olevan, että ulkoiset ja fiskaalisen politiikan aiheuttamat "shokit" ovat itsenäisiä, ja fiskaalinen politiikka ei keskimäärin ole sen enempää oikean kuin väärän suuntaista. Tämä voi tietysti olla realistista, tai jopa optimistista Europpan johtajien toilailuja seuratessa, tosin tätä rataa edettäessä euron päivät taitavat kohta olla luetut, joten kysymys menettää merkityksensä.

Mutta oikeastaan katson koko paperin olevan asian sivusta, ainakin siltä kannalta miten minä olen tälläkin foorumilla käydyn keskustelun ymmärtänyt. Itse en ole markkinoinut, että yhteisvaluutan toimimiseksi valtioilla pitäisi olla yhteisesti päätetty budjettipolitiikka (onhan meillä sentään tässä erovaisuuksia jossain määrin jopa kuntatasolla), vaan meillä pitäisi olla aidosti integroituneet työmarkkinat ja valmius rahansiirtoihin köyhien ja rikkaiden alueiden välillä (tätähän linkaamassasi paperissa ei käsitellä mitenkään). Kun näitä kumpaakaan ei ole, koska ne käytännössä vaatisisivat kansallisvaltioiden hävittämistä, yhteinen valuuttakin oli virhe. Jos nämä EU-kokouksen päätökset menisivät läpi, niin työmarkkinaintegraatio jäisi yhä puuttumaan mutta rahansiirrot alkaisivat (koska ihmiset pitkälti tuntevat itsensä kansallisvaltioiden, eikä EU.n kansalaisiksi niiden hyväksyminen olisi parhaimmilaankin hyvin vastentahtoista), ja ne toteutettaisiin hyvin monimutkaisella ja epäedemokraattisella tavalla.  Kun lisäksi muuten harjoitetut politiikka näyttää takaavan talouslaman jatkumisen, niin näillä tropeilla ei euroa tulla kuitenkaan pelastamaan. Haaskataanpa vain tolkuton määrä taloudellisia resursseja.