Maahanmuuttoa säätelevät kansainväliset sopimukset

[Embo]

Haku-toiminto ei kertonut, että tällaista aihetta olisi olemassa, joten aloitanpa siis uuden säikeen.

Maahanmuuttokeskustelussa vedotaan usein kansainvälisiin sopimuksiin, jotka kuulemma velvoittavat Suomea toimimaan (humanitaarisissa) maahanmuuttoasioissa tietyllä tavalla. Minua kiinnostaisi tietää

1) mitkä nämä sopimukset tarkaan ottaen ovat
2) mitä niissä sanotaan
3) onko niissä tulkinnanvaraa
4) miten Suomi tätä tulkinnanvaraa hyödyntää

Oma käsitykseni on, että näitä sopimuksia on vain muutama: Geneven yleissopimus ja Dublinin sopimus. (lähde: Sisäministeriön sivut) Mutta edes tuolla ei selvitetä kaikkia sopimuksia, jotka asiaan vaikuttavat.

Tässä olisi kiintoisa työsarka, jolla voisi olla poliittistakin merkitystä, kun kansanedustajat havahtuisivat huomaamaan, että kansainvälisiin sopimuksiin vetoaminen maahanmuuttopolitiikan järkevöittämisen esteenä on pelkkää sanahelinää.

[Roope]

Maahanmuuttokeskustelussa vedotaan usein kansainvälisiin sopimuksiin, jotka kuulemma velvoittavat Suomea toimimaan (humanitaarisissa) maahanmuuttoasioissa tietyllä tavalla. Minua kiinnostaisi tietää

1) mitkä nämä sopimukset tarkaan ottaen ovat
2) mitä niissä sanotaan
3) onko niissä tulkinnanvaraa
4) miten Suomi tätä tulkinnanvara hyödyntää

Oma käsitykseni on, että näitä sopimuksia on vain muutama: Geneven yleissopimus ja Dublinin sopimus.
[...]
Tässä olisi kiintoisa työsarka, jolla voisi olla poliittistakin merkitystä, kun kansanedustajat havahtuisivat huomaamaan, että kansainvälisiin sopimuksiin vetoaminen maahanmuuttopolitiikan järkevöittämisen esteenä on pelkkää sanahelinää.

Sopimusten tulkinnasta ei ikinä päästä yksimielisyyteen pelkän tekstin perusteella. Tässä erästä tulkintaa:

Thomas Bergman: Ulkomaalaisen oikeudet kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa (pdf)
(sivu 19)

Mielestäni helpoin tapa lähestyä asiaa ilman oikeaa lakiasiantuntemusta olisi tutkia kuinka muissa Euroopan maissa sopimuksia sovelletaan ja millaista sikäläinen keskustelu on. Voisimme myös hyödyntää Astrid Thorsin lausuntoa siitä, että Suomi ei aio kiristää lainsäädäntöään "keskikastista" (oikeasti kokonaisuutena tällä hetkellä Euroopan löysin turvapaikkapolitiikka mm. alaikäisten, perheenyhdistämisten ja käännyttämisten suhteen) EU:n sallimalle alarajalle.

[Embo]

Sopimusten tulkinnasta ei ikinä päästä yksimielisyyteen pelkän tekstin perusteella. Tässä erästä tulkintaa:

Thomas Bergman: Ulkomaalaisen oikeudet kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa (pdf)
(sivu 19)

Aivan, tulkinnan kehällä liikutaan. Täten on kansalaisten huijaamista vedota kansainvälisiin sopimuksiin, jotka yhtäkkiä velvoittavat meitä asiaan aa ja bee ja cee.

Kiitos muuten linkistä! Kiitoisa dokkari. Luku "Maahanmuuttaja nuori [sic] ja koulunkäyntiin liittyvät haasteet" oli jopa ihan asiallinen (mm. tuomitessaan valtaväestön välinpitämättömän suvaitsevaisuuden), tosin johtopäätökset siitä, tulisiko mamunuorten moninaisten ongelmien ja erityistarpeiden ynnä niiden kustannusten johtaa jonkinlaiseen maahanmuuttopolitiikan uudelleenarviointiin, jäävät lukijalle.

[salieri]

Milloin ulkomaalaislakia on tarkoitus seuraavan kerran käsitellä? En nyt löydä tietoa, asiahan oli esillä joku aika sitten, Veltto , Rajamäki ja Zyskowicz
arvostelivat Thorsia kovasti. Jäikö asia siihen?

[Embo]

Milloin ulkomaalaislakia on tarkoitus seuraavan kerran käsitellä? En nyt löydä tietoa, asiahan oli esillä joku aika sitten, Veltto , Rajamäki ja Zyskowicz
arvostelivat Thorsia kovasti. Jäikö asia siihen?

Viikolla 17, sanottiin Eduskunnan sivuilla, mutta nyt on jo viikko 19.

[JoKaGO]

Milloin ulkomaalaislakia on tarkoitus seuraavan kerran käsitellä? En nyt löydä tietoa, asiahan oli esillä joku aika sitten, Veltto , Rajamäki ja Zyskowicz
arvostelivat Thorsia kovasti. Jäikö asia siihen?

Viikolla 17, sanottiin Eduskunnan sivuilla, mutta nyt on jo viikko 19.

Eli salailuksi menee taas!

[Vaskela]

Eiköhän erota EU:sta ja määrätä asioista itse. Rajat kiinni.

Jyrki Vaskela 219
eurovaaliehdokas Itsenäisyyspuolue.
http://personal.inet.fi/koti/vaskela

[Fogeli]

Nyt on yhdestoista hetki sanoa irti sopimukset jotka ovat johtaneet kansanvaellukseen Afrikasta ja Aasiasta.
Ei kai näiden sopimusten ollut tarkoitus avata patoluukkuja ja täyttä Eurooppaa Suomi mukaanlukien muslimeilla ja muilla primitiivisiä kulttuureita edustavilla maahanmuuttajilla. Ei voi olla sopimusta jota ei voi sanoa irti.
Ei Suomalaiset kuitenkaan tarvitse tuhatmäärin turvapaikkoja Afrikasta eikä Aasiasta, miksi tälläisiin sopimuksiin ylipäätään ollaan menty mukaan ?
Kenen asioita poliitikot ja virkamiehet ajavat ?

[Roope]

Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Pakolaisten suojelua pitäisi yhtenäistää 12.6.2020

Kreikassa ja Turkissa oleskeleviin ihmisiin viitataan julkisuudessa vaihtelevasti sanoilla "pakolainen" ja "siirtolainen".

Siirtolainen on vakiintunut termi muuttoliikkeiden tutkimuksessa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Sillä viitataan vapaaehtoiseen muuttamiseen esimerkiksi perheen, opiskelun tai työn takia. Pakolainen on henkilö, jolle myönnetään kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella Geneven pakolaissopimuksen nojalla.

Toisaalta voidaan puhua myös tosiasiallisista pakolaisista, jotka eivät täytä pakolaissopimuksen henkilökohtaisen vainon kriteerejä mutta tarvitsevat kuitenkin suojelua. Heidän muuttonsa voi johtua ihmis­oikeusloukkauksista, aseellisista konflikteista, systemaattisesta väkivallasta ja ympäristön muutoksesta.

KUN puhutaan siirtolaisista, siirretään huomio pois pakkomuutosta – pakolaisuudesta ja turvapaikanhausta. Samalla vältetään keskustelu kansainvälisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä, jotka velvoittavat EU-maita takaamaan oikeuden hakea turvapaikkaa.

On vältetty keskustelu siitä, että kansainväliset sopimukset eivät velvoita päästämään turvapaikanhakijoita maahan laittomilta rajanylityspaikoilta. Sopimukset eivät myöskään velvoita päästämään laittomia siirtolaisia Eurooppaan vaeltamaan, kun he ilmoittavat hakevansa turvapaikkaa vasta jostain kolmannesta maasta (vrt. vuosi 2015).

Ennen kaikkea kansainväliset sopimukset eivät velvoita tarjoamaan suojaa asuttamalla turvapaikanhakijat ja pakolaiset siihen maahan, josta turvapaikkaa on haettu. Sopimusten velvoitteet täyttyvät siirtämällä heidät turvallisiin oloihin Euroopan ulkopuolelle.

Geneven pakolaissopimus luotiin vuonna 1951 tilanteessa, jossa haluttiin estää sota-ajan ihmisoikeus­loukkausten toistuminen. Pakolais­asemaa hakevien kuviteltiin saapuvan itäblokin alueelta vainoa pakenevina poliittisina pakolaisina. Sopimusta laajennettiin vuonna 1967 esimerkiksi niin, että suojelua voitiin myöntää myös Euroopan ulkopuolisille turvan hakijoille.

Alkuperäinen vuoden 1951 pakolaissopimus ei koskenut itäblokin myöhempiä poliittisia pakolaisia vaan vain ennen vuotta 1951 vainottuja eurooppalaisia. Vasta vuoden 1967 sopimus määritteli pakolaisiksi muutkin kuin toisen maailmansodan jälkimaininkien aikaiset eurooppalaiset.

Kylmän sodan jälkeen kuva pakolaisuudesta on muuttunut. Pakolaisuus liitetään ihmisiin, jotka ovat tulossa globaalista etelästä länsimaihin. Pakolainen näyttäytyy julkisissa keskusteluissa kahtalaisena hahmona: uhrina tai kansainvälisen järjestelmän hyväksikäyttäjänä.

Kuva pakolaisuudesta on tosiaan muuttunut. Enää ei ole kyse yksittäisistä poliittisesti vainotuista pakolaisista vaan yhteiskuntia muuttavasta massamaahanmuutosta turvapaikanhaun varjolla.

Pakolaisesta on tullut julkisuudessa stigmatisoitu termi, jota käytetään politiikan teon välineenä. Yksilölliset syyt hakea turvaa Euroopasta hämärtyvät, kun puhutaan esimerkiksi "siirtolaispaineesta". Kreikan tapaus osoittaa, että tämä voi johtaa kansainvälisten sopimusten rikkomiseen. Samalla asiantuntijat ovat tuoneet esille, ettei Geneven pakolaissopimus enää riitä vastaamaan nykypäivän pakkomuuttajien suojelutarpeisiin.

Kuten Kreikan tapauksesta tiedämme, tulijoilla ei siellä keskimäärin ole yksilöllisiä syitä hakea turvaa, mutta siirtolaismassan mukana Eurooppaan päästessään he ovat saavuttaneet tavoitteensa, sillä vain harvat palautetaan takaisin.

Geneven pakolaissopimuksen nykytulkinta on nykyisen turvapaikanhaulla perustellun massamaahanmuuton aikana järjetön. Esimerkiksi Välimeren keskisen reitin kautta tulee Eurooppaan lähtömaiden perusteella lähes ainoastaan elintasopakolaisia (syyrialaisia 0,5%), mutta kaikki otetaan vastaan turvapaikanhakijoina. Sen sijaan, että parempaa elämää hakevat tulijat palautettaisiin järjestelmällisesti turvaan Afrikan leireille, heidät aiotaan jakaa vastaisuudessa EU-maiden kesken potentiaalisina pakolaisina.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri pakolaisia kohtaan voi jälleen kiristyä. Pakolaisuuden määritelmän laajentamisen sijaan useat poliittiset toimijat haluavat kyseenalaistaa tulijoiden oikeuden hakea turvaa.

Sen enempää vuonna 1951 kuin vuonna 1967 ei osattu edes villeimmissä visioissa kuvitella, että silloisia pakolaissopimuksia tullaan tulevaisuudessa käyttämään miljoonien ihmisten mantereiden välisen massamaahanmuuton mahdollistamiseen.

Pakolaisuuden määritelmää ei tietenkään pidä laajentaa vaan täsmentää. Painopiste on siirrettävä Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton edistämisestä alkuperäiseen tarkoitukseen eli suojeluun, jota voidaan tarjota lähtömaiden lähialueilla.

Johanna Leinonen ja Eveliina Lyytinen

Leinonen on akatemiatutkija ja Lyytinen tutkijatohtori Siirtolaisuusinstituutissa.

Onpa taas melkoisia tutkijoita, kun eivät edes kimpassa tunne Geneven pakolaissopimusta.