Seminaarit: Blokkipolitiikka Suomeen? 7.12. ja Populismi politiikassa 13.12.

[Roope]

Katsokaa mikä poliitikkopaneeli! Hopihopi ilmoittautumaan, tänään viimeinen päivä.

Hanaforum: Sika säkissä? Voiko vaalien jälkeen käydä miten tahansa?

Aika: 7.12.2011
Paikka: Hanasaari, Espoo
Ryhmä: Ulko- ja turvallisuuspolitiikka | Hanaforum

Voiko vaalien jälkeen käydä miten tahansa? Onko ruotsalaisesta blokkipolitiikasta Suomen oloihin, vai estääkö sellainen uudisajattelua ja puoluekentän moninaisuutta?

Blokkipolitiikkaa käsittelevä Hanaforum suuntautuu politiikasta kiinnostuneille, politiikan toimijoille, kansalaisjärjestöille ja toimittajille. Aamiainen tarjoillaan klo 8.30. Ohjelma alkaa klo 9.

Suomen kansa keskustelee politiikasta kiivaammin kuin vuosikausiin, ehkä vuosikymmeniin. Huhtikuun eduskuntavaalit antoivat kovan näpäytyksen valtaapitäville puolueille, kun populistipuolueena pidetty Perussuomalaiset saivat maanvyörymävoiton. Tätä "isoa jytkyä" seurasivat poikkeuksellisen vaikeat hallitusneuvottelut, jonka pohjalta syntyi niin sanottu "sixpack-hallitus", jossa mukana olevat kuusi puoluetta edustavat koko perinteisen oikeisto-vasemmistoakselin kirjoa.

Ruotsi lähti vuoden 2006 vaaleihin uudesta asetelmasta. Neljä porvaripuoluetta yhdisti voimansa ja tarjosi hallitusvaihtoehdon pitkään jatkuneelle tilanteelle, jossa ylivoimaisesti suurin sosiaalidemokraattinen puolue sai hallita yksin vaihtuvien tukipuolueiden tuen siivittämänä. Tämä Allianssiksi tai Porvariallianssiksi nimetty koalitio voitti vaalit. Historiallinen tilanteesta tuli, kun porvarit voittivat toisetkin perättäiset vaalit 2010, jolloin blokkipolitiikka korostui erittäin selvästi vaalikampanjoissa.  Tiedotusvälineiden vaalitenttejä myöten asetelmaa käsiteltiin Allianssin ja punavihreän opposition kaksintaisteluna. Vaalien jälkeen punavihreä blokki hajosi, ja monet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että juuri Ympäristöpuolueen, Sosiaalidemokraattien ja Vasemmistopuolueen liittoutuminen yhteiseksi hallitusvaihtoehdoksi oli syynä blokin tappioon.

Suomessa on virinnyt keskustelu siitä, voisiko blokkipolitiikasta olla malliksi myös Suomeen. Ajatuksen kannattajat vetoavat blokkivaalien tuomaan "parempaan kuluttajansuojaan" äänestäjille: jo ennen vaaleja äänestäjät voivat vertailla vaihtoehtoisia hallitusohjelmia. Vastustajien mielestä taas blokit johtavat kansanvallan vähentymiseen: usean vaihtoehdon sijasta äänestäjille jää vain kaksi vaihtoehtoa.
Helpottavatko blokit äänestäjien valinnan tekoa? Tuovatko ne paremmin ideologiset erot politiikassa esiin vai pikemminkin hämärtävätkö ne blokkeihin kuuluvien puolueiden eroja? Mihin voidaan vetää blokkien raja? Onko oikeisto-vasemmisto-jaottelu relevantein jako vai olisiko jokin muu jaottelu ajankohtaisempi? Onko sateenkaarihallitus hyvä vaihtoehto erityisesti vaikeina aikoina, kun kansakunnan täytyy pysyä yhtenäisenä? Miten Ruotsin vähemmistöblokkihallitus ja Suomen enemmistökonsensushallitus kohtaavat populismin nousun?

Alustus
Johtaja Gunvor Kronman, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Pääsihteeri Henrik Wilén, Pohjola-Norden

Poliitikkopaneeli
Maria Wetterstrand, Miljöpartiet de gröna, Ruotsi
Mona Sahlin, Socialdemokarterna, Ruotsi
Kimmo Sasi, Kansallinen Kokoomus
Mari Kiviniemi, Suomen Keskusta
Nina Lundström, Folkpartiet Liberalerna, Ruotsi

Diskussionen leds av Henrik Wilén

Aika: 9-10.30. Aamiainen tarjoillaan klo 8.30.
Järjestäjät: Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Pohjola-Norden
Kielet: suomi ja ruotsi, simultaanitulkkaus.
Osallistuminen on maksutonta mutta edellyttää ilmoittautumista etukäteen, viimeistään 1.12.

Hanasaari

Seminaari: Populismi politiikassa - pysyvä ilmiö?

Aika: 13.12.2011
Paikka: Hanasaari, Espoo
Ryhmä: Ulko- ja turvallisuuspolitiikka | Yhteiskunnallinen keskustelu

Seminaari oikeistopopulististen puolueiden vaikutuksesta politiikkaan Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa

Populismin nousu Suomessa ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa eurooppalaista kehitystä. Viime aikoina oikeistopopulistiset puolueet ovat kuitenkin menettäneet kannatustaan monissa maissa. Seminaarissa asiantuntijat eri maista tarkastelevat ilmiön syitä ja seurauksia. Mitkä syyt ovat oikeistopopulismin nousun takana ja miten poliittinen ilmapiiri on muuttunut? Ovatko populistiset puolueet tulleet jäädäkseen?
Ohjelma:

klo 13:00 Avauspuheenvuorot
Gunvor Kronman, johtaja, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Heidi Hautala, ministeri, puheenjohtaja, Green European Foundation GEF

klo 13:15 Asiantuntija-alustukset
Petter Hojem, Tankesmedjan Fores, Ruotsi
Øyvind Strømmen, vapaa toimittaja, Norja
Erica Meijers, Bureau de Helling, Alankomaat
Laura Parkkinen, Turun yliopisto, Suomi

klo 15:00 Kahvitauko

klo 15:30 Paneelikeskustelu: Onko populismi tullut jäädäkseen?

Seminaarit kielet: Skandinaaviset kielet, suomi ja englanti. Seminaarissa on simultaanitulkkaus skandinaaviset kielet – suomi – englanti välillä.

Ohjelma: Populismi politiikassa (87.3 kB)

Ilmoittautumiset: Ke 7.12. mennessä nettilomakkeella osoitteessa: http://tinyurl.com/populismseminar

Järjestäjä: Green European Foundation GEF yhteistyössä Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Vision,  Hanasaari – ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen, Ajatuspaja e2:n, Tankesmedjan Magman ja Tankesmedjan Foresin kanssa
Seminaarin järjestävä Green European Foundation GEF on euroopanlaajuinen ajatuspaja. GEF julkaisi kirjan "Populism in Europe" viime syyskuussa. Ruotsalainen ajatuspaja Fores on ollut erittäin aktiivinen kysymyksen käsittelyssä ruotsissa. Suomalaiset ajatuspajat Visio, e2 ja Magma julkaisivat huhtikuussa kirjan "Liikkeitä laidasta laitaan – populismin nousu Euroopassa". Molempia kirjoja on saatavilla seminaarissa.

Puhujat:
Erica Meijers on GEF:n seminaarikirjan toimittaja.
Øyvind Strømmen on vapaa toimittaja, joka on kirjoittanut erityisesti islaminvastaisen äärioikeiston noususta.
Petter Hojem on Foresin maahanmuuttohankekoordinaattori.
Laura Parkkinen on populismitutkija Turun yliopistosta.

Hanasaari

[IDA]

Ei voi olla totta, mutta on.

Kimmo Sasille ja Mari Kiviniemelle pisteet siitä, että he ainakin ymmärtävät kuinka aliarvostettua uskottavuus on ja pistävät reilusti dadaksi. Tai sitten he oikeasti luulevat, että tuolla keskustelulla on uskottavuutta, mikä tietenkin olisi huono juttu.

[Aldaron]

Jos muodostettaisiin Ruotsin mallin mukaiset blokit, se näyttäisi tältä:

1) Kok+Kesk+Rkp+KD: 95 paikkaa.  Ei kovin kaukana enemmistöstä.

2) Sdp+Vas+Vihr: 66 paikkaa. Ei lähelläkään enemmistöä.

Ja sitten PS blokkien ulkopuolisena toimijana: 39 paikkaa.

On helppo nähdä, että tällainen kuvio olisi PS:n kannalta paras mahdollinen, sillä koska kaikki muut puolueet olisivat polarisoituneet kahdeksi vastakkaiseksi blokiksi, kumpikin blokki joutuisi joko neuvottelemaan PS:n tuesta vähemmistöhallitukselle tai ottamaan PS:n mukaan hallitukseen. Koska Suomen poliittisessa järjestelmässä ei suosita vähemmistöhallituksia, jälkimmäinen vaihtoehto olisi todennäköisempi.

Toimiva blokkipolitiikka edellyttäisi kahta suunnilleen yhtä suurta blokkia, joista kummallakin pitäisi olla realistinen mahdollisuus saada vaaleissa eduskunnan enemmistö itselleen.  Puolueiden nykyisillä kannatusluvuilla tämä edellytys ei toteutuisi, sillä

a) "Punavihreä" blokki olisi liian kaukana enemmistöstä ja

b) PS on kasvanut niin suureksi että se toimisi blokkipelin jokerina.

[Siili]

Jos muodostettaisiin Ruotsin mallin mukaiset blokit, se näyttäisi tältä:

1) Kok+Kesk+Rkp+KD: 95 paikkaa.  Ei kovin kaukana enemmistöstä.

2) Sdp+Vas+Vihr: 66 paikkaa. Ei lähelläkään enemmistöä.

Ja sitten PS blokkien ulkopuolisena toimijana: 39 paikkaa.

Kaikellahan voi spekuloida.  Opportunistinen huoraus on kuitenkin RKP:n menestyksekäs tavaramerkki, joten tuskinpa se olisi valmis mihinkään blokkeihin sitoutumaan.  Jos vihervasurit tarvitsisivat RKP:ta blokkiinsa, se liittyisi siihen riemusta kiljuen, kunhan vain sovittaisiin, että ruotsin kielen asema ei Suomessa heikkene piiruakaan.   

[Reich]

SD:n nousu pilasi Ruotsin blokkisysteemin, kun kumpikaan blokki ei saavutakaan enemmistöä. Blokkisysteemin idea on kaksi tasavahvaa blokkia ja voittaja muodostaa hallituksen. Suomen puolueita on vaikea jakaa blokkeihin, mutta tässä jotain tasaisia blokkivaihtoehtoja, joissa isot puolueet jakaantuu 2-2.

EU-politiikka:
- EU-kriittiset PS+KESK+VAS+KD = 94
- EU-kiimaiset KOK+SDP+RKP+VIHR = 106

Talouspolitiikka:
- sosialistit PS+SDP+VAS+VIHR = 105
- kapitalistit KOK+KESK+RKP+KD = 95

Tai näin:
- edistys PS+KOK+VIHR+KD = 99
- taantumus SDP+KESK+RKP+VAS = 101

[ElenaDaylights]

Poliitikkopaneeli
Maria Wetterstrand, Miljöpartiet de gröna, Ruotsi
Mona Sahlin, Socialdemokarterna, Ruotsi
Kimmo Sasi, Kansallinen Kokoomus
Mari Kiviniemi, Suomen Keskusta
Nina Lundström, Folkpartiet Liberalerna, Ruotsi

Kysyttiinkö Jimmie Åkessonia kemuihin mukaan? Olisi ollut kiva kuulla mitä mieltä Jimmie on blokkipolitiikasta. Ylläolevien mielipiteet asiasta tiedetään. Perkeleen syrjintäkomissio.

[Roope]

Video keskiviikon poliitikkopaneelista. Puhuvat ruotsia, mikä tuottaa Kiviniemelle hieman vaikeuksia. Välillä ääni hukassa.

25:20
Mona Sahlin
Vaikutusvaltaa ei saa antaa muukalaisvihamielisille puolueille

33:20
Kimmo Sasi
Perussuomalaisissa äärioikeistolaisia

34:00
Mona Sahlin
Äärioikeistopuolueilla Euroopassa erilaiset taustat, Ruotsidemokraateilla natsijuuret

35:20
Mari Kiviniemi
Perussuomalaiset eivät ole samanlainen kuin ruotsidemokraatit. Vaikea sanoa, mihin perussuomalaiset puolueena sijoittuu ja miten kehittyy. Osa perussuomalaisten kansanedustajista äärioikeistolaisia.

38:40
Maria Wetterstrand
MP joutuu tukemaan hallitusta maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa SD:n takia, sopimus hallituksen kanssa vain SD:n vaikutuksen estämiseksi

40:00
Nina Lundström
SD pakottanut yhteistyöhön blokkirajojen yli

46:20
Mona Sahlin
Kuvaa suomalaista politiikkaa pragmaattiseksi ja pysähtyy miettimään, miten ruotsalaista politiikkaa sitten voisi kuvailla...ideologiseksi? Ja toteaa sitten, että itse asiassa me Ruotsissa toimimme myös hyvin pragmaattisesti, kun ylitämme tarvittaessa (SD:n torjumiseksi) blokkirajan.

50:45
Mona Sahlin
Kaikki puolueet ovat yksimielisiä, että SD:lle ei saa ikinä antaa minkäänlaista vaikutusvaltaa. M:n ja S:n yhteispelillä on onnistuttu jarruttamaan sitä kehitystä, mikä on tapahtunut muualla Euroopassa kuten Tanskassa.

52:10
Kierros: Kuinka populistipuolueita pitäisi käsitellä?
Kimmo Sasi
Vaikea pysäyttää niin kauan kuin Soini johdossa
Mari Kiviniemi
Perussuomalaisten suosio tasoittuu, kun joutuvat hallitukseen
56:30
Mona Sahlin
Pitää haastaa ensi vaaleissa keskusteluun, mutta muiden puolueiden on varmistettava, että SD ei koskaan pääse hallitukseen tai saa poliittista valtaa. 94 prosenttia ruotsalaisista ei äänestänyt SD:tä. Ei minkäänlaista yhteistyötä.
57:40
Maria Wetterstrand
On omat vaaransa, jos SD otetaan mukaan keskusteluihin. On monia aiheita, joissa Jimmie Åkessonilla ei ole mitään annettavaa Wetterstrandille. SD:n kunnallispoliitikot loikkivat pois valtuustopaikoiltaan (minkähän tähden?) ja puolue voi parhaassa tapauksessa hajota. Ei pidä väitellä SD:n kanssa, vaan käsitellä samoja asioita, mutta päinvastoin kuin SD tekee. Eduskunnassa pitääkin puhua siitä, kuinka maahanmuutto on Ruotsille hyväksi, kuinka antelias pakolaispolitiikka on hyvä asia ja miten Ruotsista on tullut paljon parempi maa kaikkien sinne muuttaneiden ihmisten ansiosta. Wetterstrand kauhistelee Tanskaa, joka on kymmenessä vuodessa muuttunut avoimesta maasta järkyttäväksi maaksi, jossa ihmiset saavat maahan muuttaessaan lisäpisteitä koulutuksesta jne.
1:01:00
Nina Lundström
Miksi niin moni äänesti SD:tä?

Yleisökysymyksten vuoro

1:03
Kysyjä kulttuurikeskus Caisasta
Kuinka saadaan uussuomalaisia eduskuntaan?
Kuinka taataan näinä aikoina afrikkalaisten maahanmuutto Eurooppaan?

1:09:30
Jaakko Iloniemi presidentin roolista

1:25:40
Kuinka SD:n eristäminen on tapahtunut käytännön tasolla?
Nina Lundström
SD pidetään pimennossa valiokunnissa ja ennen äänestyksiä, mitään yhteistyötä heidän kanssaan ei ole
1:28
Maria Wetterstrand
SD:n edustajia päätetty MP:ssä kohdella kuin ketä tahansa ihmisiä, mutta heidän kanssaan ei pidetä omia kokouksia

Keskustelussa ei jäänyt epäselväksi, että käytännössä yhteistyörintama muodostuu Ruotsissa kaikista SD:n vastustajista, sillä mikä tahansa blokkirajan ylittävä yhteistyö on mahdollista SD:n vaikutuksen eliminoimiseksi. Kukaan ei tainnut tosissaan ehdottaa blokkeja Suomeen, vaikka se oli paneelin aihe.

Ruotsalaiset eivät suoraan neuvoneet, kuinka perussuomalaisia pitäisi käsitellä, eivätkä maininneet nimeltä perussuomalaisia poliitikkoja. Olivatpa vain ylpeitä puolueiden ja lehdistön saavutuksista SD:n blokkaamisessa. Torstaina Sahlin (Expon hallituksen jäsen) jatkoi Hanasaaressa Expon Daniel Poohlin kanssa, joka ei arastellut käydä Halla-ahon kimppuun.

Mona Sahlinin eilinen haastattelu YLE Areenassa (12:30-).

Pratradio från Svenskfinland. Efter att ha avgått som Socialdemokraternas partiledare efter riksdagsvalet 2010 arbetar Mona Sahlin mot rasismen som styrelseledamot i stiftelsen Expo.

Sahlinin mukaan Expo keskittyy ekstremistiliikkeisiin. Mutta ei sentään ihan mihin tahansa ekstremismiin, sillä kuten Expon Daniel Poohl tarkensi DN:ssä, että Expo keskittyy äärioikeistoon, eikä vasemmiston mahdollinen ekstremismi kiinnosta heitä, vaan sen tutkiminen jätetään muille.

[Siili]

Sahlinin mukaan Expo keskittyy ekstremistiliikkeisiin. Mutta ei sentään ihan mihin tahansa ekstremismiin, sillä kuten Expon Daniel Poohl tarkensi DN:ssä, että Expo keskittyy äärioikeistoon, eikä vasemmiston mahdollinen ekstremismi kiinnosta heitä, vaan sen tutkiminen jätetään muille.

Niin, kyllä kyseessä on enemmän vasemmiston edunvalvonta kuin periaatteellinen ääri-ilmiöiden vastustaminen. 

Hiukan saman tyylinen vastaus tuli aikanaan Henrik Laxilta, kun häneltä kysyttiin mielipidettä suomenkielisten kyykyttämisestä ruotsinkielisissä kunnissa.