2011-11-28 HS: "Puolusti pakolaisten oikeuksia vaikka omin käsin"

[Suomitalon renki]

Tuo herrahan on ollut varsinainen tuhonmyyrä.    Saanut virka-asemastaan nakerreltua kotomaansa suorastaan reikäjuustoksi. Jos hiirelle ei ole löytynyt sopivaa reikää, niin herra on sen itse nakertanut. Ja näitä virkamiehiä politiikot kuuntelevat ja hölmöimmät vielä noudattavat heidän visioitaan. Hyvä esimerkki kukkahattu  , kukkatossu    ja kukkakalsari  virkakunnasta. Oikein kolmenkukankukka.

[OTU]

Minulle tulee jutusta mieleen, että toimittajan innoittajana on ollut entisten kommari-onneloiden sadut sankarillisen yli-inhimillisistä ponnistuksista proletaarisen vallankumouksen puolesta. Pohjalta Stahanov & kumppanit. Ihan "by the book".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksei_Stahanov

[Veikko]

Muistakaamme Antti Seppälää; hän oli suurelta osaltaan vastuussa maahanmuuttopolitiikkamme kehittymisestä sairaaseen suuntaan. Hänessä henkilöityi paitsi tolkuttomin ylimielisyys mitä virkamiestasolta saattaa löytyä, niin kaikki se mikä maahanmuuttopolitiikassamme on kieroa, epätervettä ja haitallista. Muistakaamme häntä, ja varokaamme kaikkia hänen kaltaisiaan.

[skrabb]

lauantai, 22. huhtikuuta 2000
HS: Pakolaisen viimeinen toivo - karateka samettitakissa

Helsingin Sanomat:
Pakolaisen viimeinen toivo - karateka samettitakissa
22.4.2000

Antti Seppälä on kurittanut kymmenen vuotta poliiseja ja rajavartijoita ja Ulkomaalaisvirastoa. Oppi on mennyt perille, ja nyt Seppälä ikävystyy.
Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä iskee heti.
"Mistä tulet?"
"Ghanasta."
"Kauanko olet ollut täällä?"
Poika laskee.
"Kaksi vuotta."
Poika ei oikein malttaisi vastailla ns. tyhmiin kysymyksiin, kun ei edes tiedä, kuka kysyy. Hän tyrkyttää innoissaan papukastiketta paistetun banaanin päälle, mutta Seppälä pitää enemmän somalipiirakoista.

Joutsenon vastaanottokeskus juhlii. Asukit ovat polkaisseet afrikkalaisen osaston suurin piirtein tyhjästä sen kunniaksi, että keskus täyttää kymmenen vuotta.
Sen piti olla väliaikainen.
Seppälä on tullut juhliin Helsingistä. Lähtenyt junalla aamulla kello 7.02. Helsinkiin hän palaa seuraavana päivänä. Hän juhlii tunnollisesti niin kauan kuin keskuskin eli aamusta iltaan. Se kuuluu työhön.
Kunnanpamput tulevat onnittelemaan. Pakolaiskeskus tuo kuntaan valtion rahaa, ja ilmainen raha poistaa hyvin ennakkoluuloja. Paikalliset poliisivoimatkin tulevat oikein juhlavirkapuvussa.

Ennen onnittelijoiden tuloa Seppälä on ehtinyt maistella albaanien erinomaiset pikkupullat ja aasialaisten makeat papupallerot. Hän on heilauttanut ilmaan palestiinalaisen pikkuprinsessan vaaleanpunaisessa mekossa ja kuulustellut rutinoidusti lukuisia vastaanottokeskuksen asiakkaita. Siinä ei kauan mene, kun hän selvittää, mikä mies, mikä maa, mikä ongelma. Somalityttöä hän ymmärtää olla tervehtimättä kädestä.
Adrenaliini ryöpsähtää joka kerran, kun osoittautuu, että asukas on roikkunut Joutsenossa vuosikausia.
Ne kirotut viranomaiset!

Vaikka Seppälä näyttää kärsivää naamaa, hän todellisuudessa nauttii hanskaamisesta muiden virkamiesten, toimittajien ja ylipäänsä kaikkien kanssa, jotka jollain tavoin osuvat hänen reviirilleen. Niin hän on tehnyt siitä asti, kun sosiaaliministeriön kansliapäällikkö parikymmentä vuotta sitten marssi hallitusneuvos Seppälän huoneeseen ja pitemmittä puheitta pudotti pakolaisasiat hänen pöydälleen tyyliin jonkun noikin pitää hoitaa.
Vuonna 1991 Seppälästä tuli Suomen ensimmäinen ulkomaalaisvaltuutettu. Kun hän aloitteli pakolaisten suojelusenkelinä, maassa oli noin 10000 ulkomaalaista. Nyt heitä on 90000 tai oikeastaan sata tuhatta, jos mukaan laskee 1990-luvulla Suomen kansalaisuuden saaneet pakolaiset ja muut ulkomaalaiset. Kaikki he ovat Seppälän mahdollisia asiakkaita; niin sosiaalitoimiston palveluihin tyytymätön turvapaikan hakija kuin marokkolainen tarjoilija, jota rakastunut tyttöystävä ei ilkeiden viranomaisten takia millään saa Suomeen vihille.
Seppälä on pantu valvomaan, että ulkomaalaisia kohdellaan kunnolla, ja sen hän totisesti tekee, olipa vastassa millainen "yleinen mielipide" hyvänsä.

Kittilässä hän kävi tanssahtelemassa elämäntapaintiaanien nuotion ympärillä ja viihtyi niin mainiosti, ettei hän ole vieläkään antanut intiaanien karkotusta anteeksi poliisille ja meille muille, jotka nauroimme mykkyrässä leiriläisten kuusen oksiin ripustamia mansikankasvatuskoreja.

Draamaa pitää elämässä olla, vastakohtia. Eiväthän Lappeenranta ja Seinäjoki turhaan ole miehen suosikkikaupunkeja.
Lappeenranta siksi, että siellä pääsee heittämään rennosti huulta baaristiskillä. Vieras otetaan mutkattomasti mukaan. Seinäjoki siksi, että siellä vieras saa herkästi turpiinsa, jos heittää rennosti huulta baaritiskillä.

Joutsenon pakolaiskeskuksen iltavastaanotolle Imatran valtionhotelliin Seppälä ilmestyy vihreässä samettitakissa ja rusetissa. Kravattiakin Seppälä nuorena kokeili, kun kapakan portsari epäili häntä homoksi, mutta palasi jo muutaman kuukauden päästä rusettiin. Takki on taatusti sama, jota silloinen lainsäädäntöneuvos Seppälä - ennen sosiaalimisteriötä hän työskenteli oikeusministeriössä - käytti vuonna 1974 pistäytyessään iltapäiväoluella Richard's Pubissa. Sitä ennen hän oli vienyt kolumninsa Ilta-Sanomien toimitukseen Korkeavuorenkadulla.

Olueen Seppälällä on lämmin suhde. Hänen joulutraditioihinsakin kuuluu aamuolut Pata-Ässässä sen jälkeen, kun hän on käynyt kuuntelemassa joulusaarnan Helsingin Tuomiokirkossa. Olueksi hänelle kelpaa mikä tahansa paitsi Lapin Kulta.

Valtiohotellin bankettisalissa Seppälä käy ohimennen haastattelemassa juhlivien pakolaisihmisten joukkoon eksyneen saksalaisen turistin. Mies ei ole suojelun tarpeessa.
Mutta jos hän poistuisi toisiaan halaavien pakolaisihmisten keskuudesta Imatran tummuvaan yöhön, hänelle voisi käydä kuin muinaiselle somalille, jonka pelastamisesta sankarillinen ulkomaalaisvaltuutettu pääsi kuvan kanssa lehtiin.

Seppälä istui kaikessa rauhassa paikallisessa pubissa lukemassa Ilta-Sanomia, kun hänen selkänsä takana rysähti. Ulkomaalaisvaltuutettu kääntyy, ja siellä istuu pöydän alla silmät pyörähdellen somali, jota Imatran suomalaisenemmistön edustaja aikoo juuri tirvaista uudemman kerran. Karatea ja muita itämaisia taistelulajeja harrastanut ulkomaalaisvaltuutettu sieppaa miehestä tukevan niskaotteen ja pitää hänet siinä, kunnes poliisi ehtii paikalle.
Se oli aikaa se, kun rajavartijat kilvan käännyttivät somaleita ja Seppälä kävi repimässä heitä Suomeen. Yhden laittomasti käännytetyn naisen hän haki mielenosoituksellisesti Moskovasta asti.

Vähitellen poliisi ja rajavartijat oppivat ja nöyrtyivät. He huomasivat, ettei Seppälän uhmaamisesta seuraa muuta kuin huonoa julkisuutta.

Kokeneena lehtikolumnistina Seppälä on tutustunut toimittajiin ja toimittajien tapoihin, joten hänelle ei ole konsti eikä mikään nykäistä naruista, jotka saavat toimittajat liikkeelle. Seppälä osaa käsitellä mediaa. Se tekee hänestä pelottavan muiden virkamiesten silmissä.
"Virkamies ei mitään pelkää niin paljon kuin julkisuutta", Seppälä selittää hilpeänä.

Hiukan pitkäveteiseksi elämä on toki käynyt, kun poliisi ja rajavartijat eivät enää yritäkään kokeilla rajojaan. Yhteistyö sujuu. Kunnon haukkumisen makuun pääsee harvoin.
Toista oli silloin, kun rajavartijat lykkäsivät Helsingin herralle kumisaappaat käteen ja pistivät hänet rämpimään kymmenen kilometriä pitkin Suomen ja Venäjän rajaa kostoksi siitä, kun ulkomaalaisvaltuutettu oli siepannut Suomeen heidän käännyttämänsä ulkomaalaisen. Rajavartijoiden saunassa tehtiin myöhemmin illalla sovinto. Viikon päästä sauna paloi.

Tuomioistuimia Seppälä ei vielä ole saanut opetetuksi tavoille.
Ennen Imatran juhlakeikkaa hän käväisi Oulussa.
Siellä olivat tuomiolla pojat, jotka pahoinpitelivät irakilaisnaisen.
"Kun minä istuin ennen vanhaan auskultanttina Lohjalla, siellä käsiteltiin päivässä kaksitoistakin juttua. Tommonen juttu olisi käsitelty tunnissa. Oulussa istunto alkoi kello 11, ja viideltä minun täytyi lähteä lentokoneelle, eikä syytettyä ollut siihen mennessä kuultu kertaakaan."
"Kaikki lässytti. Sosiaalitäti voivotteli rikollisen kohtaloa. Syyttäjä luki samat paperit kolme kertaa, asianajajat haastattelivat päämiehiään ja tuomari jakoi puheenvuoroja. Ennen vanhaan tuomari otti selvää, kuka on syyllinen!"
Seppälä oli rientänyt paikalle vaatimaan oikeudenkäynnistä julkista.
Hän hävisi sosiaalitädille ja tuomarille ja rikollisten asianajajille.
"Jätkä potki raudoitetulla kengällä irakilaista naista, joka makasi maassa. Onko se syytä salata?"
Oikeuden mielestä oli.

Seppälä ajaa joskus itsekin juttuja oikeudessa. Viimeisimmän juttunsa Seppälä voitti Helsingin hallinto-oikeudessa.
Somalimies sai Suomeen vaimonsa, jota lupaviranomaiset eivät oikein vaimoksi uskoneet.
Seppälä on varma, että maahan tuli oikea nainen.
"Ei se ainakaan sisar ollut."
Seppälä ajaa juttunsa ilmaiseksi - virkapalkalla -, mutta joillekin pakolaisuudesta on tullut hyvä bisnes, vaikkeivät he osallistuisikaan tuottoisaan ihmissalakuljetukseen. Esimerkiksi albaanijalkapalloilijoiden asianajaja nettosi päivän työllä mukavat 75000 markkaa hankkiessaan pojille lisälomaa Suomen valtion kustannuksella.

Ulkomaalaisvaltuutettu Seppälä tulkitsee albanialaisten vetkuttelun yritykseksi muuttaa maahan väkisin. Sellaista pelleilyä Seppälä sietää huonosti. Painostus saa vanhan tukkijätkän veren kuohahtamaan. Koulupoikana ja oikeustieteen opiskelijana Seppälä vietti kesiä tukinuitossa Kymijoella koskea laskien ja sumaa juosten - tai päinvastoin.
"Jos albaanit olisivat hyviä jalkapalloilijoita, ne olisivat jo saaneet työluvan ja pelaisivat jossain liigassa. Mutta ne taitavat olla onnettomia jalkapalloilijoita . . ."
Ehkä eivät kuitenkaan ihan yhtä onnettomia kuin Kuningasjätkän tekijät tukinuitossa.
"Jos me olisimme tehneet niin kuin elokuvassa, Kymijoen tehtaat olisivat pysähtyneet heti."

Albaanit pitää Suomessa säännöstö, joka antaa keplottelijoille mahdollisuuden jäädä maahan, vaikkei heitä tänne oikeastaan kukaan halua. Ulkomaalais- ja pakolaislainsäädäntö on keitetty kokoon hyvistä tarkoituksista, kansainvälisistä sopimuksista, työvoimapoliittisista tavoitteista ja virkamiesten tarpeista. Seppäläkin myöntää, että ulkomaalais- ja pakolaispolitiikkaa ovat käytännössä luoneet enimmäkseen virkamiehet, koska poliitikot joitakin harvoja intomielisiä ihmisoikeuspoliitikkoja lukuun ottamatta vähät välittävät ulkomaalaisista ja heitä koskevasta lainsäädännöstä.

Seppälä itse on oikein hyvä esimerkki virkamiehestä, joka selättää vaikka Suomen hallituksen, jos pitää sitä välttämättömänä.
Kun hän lähti ensimmäiselle reissulleen hakemaan vietnamilaisia Suomeen, hallitus käski hänen tuoda sata. Seppälä toi 146. Ja sitä rataa on edetty; toimeliaat virkamiehet juoksevat edellä ja hallitus hoipertelee perässä.
Kaakkois-Aasian pakolaisleireiltä 1980-luvulla haetut vietnamilaiset luiskahtivat suomalaiseen yhteiskuntaan melko vaivattomasti. Vietnamilaisten jälkeen maahan alkoi tulla väkeä ihan hakematta, mikä yllätti niin päättäjät kuin kansalaisetkin. Samaan aikaan katosivat työpaikat.

Seppälä on sitä mieltä, ettei ole olennaista, maksavatko ensimmäisen polven ulkomaalaiset ylöspidostaan jollakin tavalla. Seppälän mukaan heidän suuri tehtävänsä on kasvattaa suomalaiset kansainvälisyyteen. Seppälän visiossa toinen polvi saa suomalaisen koulutuksen ja tulee apuun , kun työvoimapula muutaman vuoden kuluttua iskee.
"Somali sopii hyvin hoiva-ammatteihin", Seppälä vakuuttaa. Hän on nähnyt heitä lastentarhoissa ja vanhainkodeissa.
Visiossa ei tosin oteta huomioon, että somalitkin saattavat suomalaistua palveluammatteihin kelpaamattomiksi.

Ulkomaalaislainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Valtuutetullekin on keksitty uusi nimike: syrjintävaltuutettu. Seppälä nyrpistää nimikkeelle nenäänsä. Vanha ulkomaalaisvaltuutettu kelpaa hänelle hyvin. Syrjinnästä hänelle tulevat mieleen lähinnä nuorten ulkomaalaismiesten valitukset, etteivät he pääse kapakkaan.
"Joskus on huomattu, ettei ole ollut niin väliäkään päästä."

Imatran Valtionhotellissa Seppälä vie juhlivan pakolaiskeskuksen johtajattaren illan päätteeksi valssiin. Pyörähdykset sujuvat molempiin suuntiin. Monitaitoinen tämä mies, joka kasvoi työelämään tukkilaisten omapäisessä mutta sosiaalisessa porukassa.

Sen verran omapäisyydestä on ollut haittaa, ettei Seppälästä koskaan tullut oikeusministeriä eikä Ulkomaalaisviraston johtajaa, vaikka hän oli ehdolla molemmiksi.
Vuoden päästä Seppälä, 61, jää eläkkeelle. Hän aikoo kirjoittaa ulkomaalaishallinnon historian. Vapiskaa virkamiehet! Tukkijätkä nujersi somalin pieksäjän itämaisin ottein. Änkyräpoliisi oppi tapoja, kun sitä uhkasi mediatempauksella.

Anneli Sundberg

http://mediaseuranta.blogspot.com/2000_04_01_archive.html

[dothefake]

Jotenkin tökkii vainajan haukkuminen, kai kasvatuksen tulosta.
Olisi kiva, jos pysyttäisiin vain tekojensa moittimisessa ja sekin
tuoreeltaan ei ole ehkä ihan kohteliasta. Ja kohteliaita me olemme,
otaksun. Ulkopuolisten silmissä vainajan köyttäminen nelivaljakon
perään ei näytä hyvältä.

Hänkin oli ihminen. Tekonsa olivat vahingolliset.

[Atte Suomalainen]

Seppälä oli erittäin tuttu näky Kruununhaan kapakoissa. Kysyin kerran häneltä, halusikohan Suomen kansa tänne esim. Somaliasta pakolaisia. Hän vastasi minulle painokkaasti:"Suomen kansa on niin tyhmää, ettei siltä pidä mitään kysyä." Se oli varmaan huumoria??

Ei se ollut huumoria, vaan itsensä jumalaksi kohottaneen puhetta. Käyhän se niinkin.

[nuiv-or]

Karate kid kuoli 20 vuotta liian myöhään.

[Suvaitsija]

Tämä ihminen siis taisteli sen edestä, että saisi tänne muiden elätettäväksi pakolaisia, jotka hän itse rinnasti pahimman luokan spugeihin ja pummeihin, ja loi itselleen hyväpalkkaisen virkamiesduunin, jossa hän pääsi haukkumaan kaikki suomalaiset ja ylentämään itsensä kaiken rahvaan yläpuolelle. Sanat eivät riitä kuvaamaan kunnioitustani tätä henkilöä kohtaan.

[Mika Mäntylä]

Jotenkin tökkii vainajan haukkuminen, kai kasvatuksen tulosta.
Olisi kiva, jos pysyttäisiin vain tekojensa moittimisessa ja sekin
tuoreeltaan ei ole ehkä ihan kohteliasta.

Näin on. Käytöstavat tulee muistaa.
Kevyet mullat saa toki jättää toivottamatta.

[sattuma]

Seppälä oli erittäin tuttu näky Kruununhaan kapakoissa. Kysyin kerran häneltä, halusikohan Suomen kansa tänne esim. Somaliasta pakolaisia. Hän vastasi minulle painokkaasti:"Suomen kansa on niin tyhmää, ettei siltä pidä mitään kysyä." Se oli varmaan huumoria??

Vaikka vainajista ei saisi puhua pahaa, niin kyllä viime vuosina Seppälän näkyi useimmiten Maurinkadun suunnalla Alkon ostosten kera. Pukeutuminen oli tyyliä kumisaappaat verkkarihousuineen. Look ei ollut kovin kaukana puliukosta. 

Ideologinen vasemmistoliberaali pääsi kostamaan porvareille, koska ei nähnyt punaista vallankumousta.
Luulin sekä Stasille vakoilleen Jukka Rusin että Antti Seppälän ollen Keskustan jäseniä, mutta he olivat näitä liberaaleja vasemmistoihanteineen. Samaa sarjaa oli ainakin K.J.Lång, eikä niin kovin kaukana ole Alpo Rusi tai Olli Rehn.

[Luotsi]

Seppälä oli erittäin tuttu näky Kruununhaan kapakoissa. Kysyin kerran häneltä, halusikohan Suomen kansa tänne esim. Somaliasta pakolaisia. Hän vastasi minulle painokkaasti:"Suomen kansa on niin tyhmää, ettei siltä pidä mitään kysyä." Se oli varmaan huumoria??

Lasitalossa tuo taatusti allekirjoitetaan hurraten!

[siviilitarkkailija]

Oikeastaan täytyy vain todeta että eräs elämäntyö oli tullut täyteen. Siitä kiitos Jumalalle.

Erehtymisille ja ideologisille pinttymille naureskeltaessa pitää yrittää itse skarpata ettei ajasta ikuisuuteen siirtyessään jäisi samalle tasolle. Oikeaa hätää voi ja pitää yrittää lievittää. Mutta tolkun ja arvostelukyvyn keralla kiitos.

[Veikko]

De mortuis nihil nisi bene? Kuitenkin pelkkä kuoleminen ei mielestäni kanonisoi ketään. Vaikka tekijästä ei olisi todellakaan muuta jäljellä kuin jäljet, niin kavahtakaamme väärään johtavia jälkiä, niiden jälkien seuraajia - ja niitä, jotka tekevät uusia jälkiä tämän harhaanjohtajan esimerkkiin vedoten.

[Eugen235]

kertokaa onko Suomessa sellainen tapa, kulttuuri että vaikka kuollut olisi kuinka rotta, niin saako vainajasta puhua ns. pahaa?

Mikä on suomalainen kulttuurietiketti?

[P]

kertokaa onko Suomessa sellainen tapa, kulttuuri että vaikka kuollut olisi kuinka rotta, niin saako vainajasta puhua ns. pahaa?

Mikä on suomalainen kulttuurietiketti?

Riippuu aate/puoluekannasta. Esim. perussuomalaisten Halmeesta saa puhua pahaa, ihan lehden kolumnissa tuoreeltaan.

[Alkuasukas]

Hänkin oli ihminen. Tekonsa olivat vahingolliset.

Kuten oli Mao, Hitler, Stalin ja Pol Pot...

[Aallokko]

Ihminen on kuollut, yksilö poissa, mutta hänen tekonsa voidaan tuomita ja nostaa varoittavaksi esimerkiksi siitä, miten EI pidä toimia.

[Jaska Pankkaaja]

Tämä ihminen siis taisteli sen edestä, että saisi tänne muiden elätettäväksi pakolaisia, jotka hän itse rinnasti pahimman luokan spugeihin ja pummeihin, ja loi itselleen hyväpalkkaisen virkamiesduunin, jossa hän pääsi haukkumaan kaikki suomalaiset ja ylentämään itsensä kaiken rahvaan yläpuolelle. Sanat eivät riitä kuvaamaan kunnioitustani tätä henkilöä kohtaan.

Ei tarvinnutkaan itse kirjoittaa tätä.

Täytyy aina muistaa ettei ilman sdp-kokoomus-kepulimätää tämmöisiä korkeasti palkattuja mädättäjiä edes olisi. Tuon olion "ura" maksoi satoja miljoonia, vähintään pitäisi leikata sama määrä em. puolueen tuolinlämmittäjien eläkkeitä.

[P]

Tämä ihminen siis taisteli sen edestä, että saisi tänne muiden elätettäväksi pakolaisia, jotka hän itse rinnasti pahimman luokan spugeihin ja pummeihin, ja loi itselleen hyväpalkkaisen virkamiesduunin, jossa hän pääsi haukkumaan kaikki suomalaiset ja ylentämään itsensä kaiken rahvaan yläpuolelle. Sanat eivät riitä kuvaamaan kunnioitustani tätä henkilöä kohtaan.

Ei tarvinnutkaan itse kirjoittaa tätä.

Täytyy aina muistaa ettei ilman sdp-kokoomus-kepulimätää tämmöisiä korkeasti palkattuja mädättäjiä edes olisi. Tuon olion "ura" maksoi satoja miljoonia, vähintään pitäisi leikata sama määrä em. puolueen tuolinlämmittäjien eläkkeitä.

Kuule; "ei maksanut" vaan maksaa. Liian suurella osalla herran haalimista on yhä piikki auki veronmaksajille.

[untojuhani]

Hmm.... ei Unkarin puoluejohtaja Janos Kadar saanut nauttia ( sic ! ) haudan levosta kauaakaan, kun jotkut kaivoivat hänet ylös.

Ei kuolema vapauta vastuusta!

[Sunt Lacrimae]

kertokaa onko Suomessa sellainen tapa, kulttuuri että vaikka kuollut olisi kuinka rotta, niin saako vainajasta puhua ns. pahaa?

Mikä on suomalainen kulttuurietiketti?

Miksi ei?

En nyt itse lähtisi vaikka hautajaisiin kertaamaan kaikkia henkilökohtaisia vitutuksenaiheitani vainajaan liittyen, mutta kyllä rehellisen keskustelun pitäisi olla sallittua. Sitä suuremmalla syyllä kun puhutaan julkisuuden henkilöstä vieläpä, kun mielestäni Hyysäri itse avasi pelin nostamalla koko kaverin "elämäntyön" keskustelunaiheeksi.

[Juffe]

Tuomioistuimia Seppälä ei vielä ole saanut opetetuksi tavoille.
Ennen Imatran juhlakeikkaa hän käväisi Oulussa.
Siellä olivat tuomiolla pojat, jotka pahoinpitelivät irakilaisnaisen.
"Kun minä istuin ennen vanhaan auskultanttina Lohjalla, siellä käsiteltiin päivässä kaksitoistakin juttua. Tommonen juttu olisi käsitelty tunnissa. Oulussa istunto alkoi kello 11, ja viideltä minun täytyi lähteä lentokoneelle, eikä syytettyä ollut siihen mennessä kuultu kertaakaan."
"Kaikki lässytti. Sosiaalitäti voivotteli rikollisen kohtaloa. Syyttäjä luki samat paperit kolme kertaa, asianajajat haastattelivat päämiehiään ja tuomari jakoi puheenvuoroja. Ennen vanhaan tuomari otti selvää, kuka on syyllinen!"
Seppälä oli rientänyt paikalle vaatimaan oikeudenkäynnistä julkista.
Hän hävisi sosiaalitädille ja tuomarille ja rikollisten asianajajille.
"Jätkä potki raudoitetulla kengällä irakilaista naista, joka makasi maassa. Onko se syytä salata?"
Oikeuden mielestä oli.


Seppälä ajaa juttunsa ilmaiseksi - virkapalkalla -, mutta joillekin pakolaisuudesta on tullut hyvä bisnes, vaikkeivät he osallistuisikaan tuottoisaan ihmissalakuljetukseen. Esimerkiksi albaanijalkapalloilijoiden asianajaja nettosi päivän työllä mukavat 75000 markkaa hankkiessaan pojille lisälomaa Suomen valtion kustannuksella.

Ulkomaalaisvaltuutettu Seppälä tulkitsee albanialaisten vetkuttelun yritykseksi muuttaa maahan väkisin. Sellaista pelleilyä Seppälä sietää huonosti. Painostus saa vanhan tukkijätkän veren kuohahtamaan. Koulupoikana ja oikeustieteen opiskelijana Seppälä vietti kesiä tukinuitossa Kymijoella koskea laskien ja sumaa juosten - tai päinvastoin.
"Jos albaanit olisivat hyviä jalkapalloilijoita, ne olisivat jo saaneet työluvan ja pelaisivat jossain liigassa. Mutta ne taitavat olla onnettomia jalkapalloilijoita . . ."
Ehkä eivät kuitenkaan ihan yhtä onnettomia kuin Kuningasjätkän tekijät tukinuitossa.
"Jos me olisimme tehneet niin kuin elokuvassa, Kymijoen tehtaat olisivat pysähtyneet heti."

Albaanit pitää Suomessa säännöstö, joka antaa keplottelijoille mahdollisuuden jäädä maahan, vaikkei heitä tänne oikeastaan kukaan halua. Ulkomaalais- ja pakolaislainsäädäntö on keitetty kokoon hyvistä tarkoituksista, kansainvälisistä sopimuksista, työvoimapoliittisista tavoitteista ja virkamiesten tarpeista. Seppäläkin myöntää, että ulkomaalais- ja pakolaispolitiikkaa ovat käytännössä luoneet enimmäkseen virkamiehet, koska poliitikot joitakin harvoja intomielisiä ihmisoikeuspoliitikkoja lukuun ottamatta vähät välittävät ulkomaalaisista ja heitä koskevasta lainsäädännöstä.

http://mediaseuranta.blogspot.com/2000_04_01_archive.html

Olihan tässä pari kohtaa, jossa asenne oli mielestäni ihan kohdallaan. Kenties jos joku olisi ajoissa vääntänyt Seppälälle rautalangasta, minkälaista puliveivaamista maahanmuuttokuvioissa tapahtuu sieltä tulijoiden puolelta, hän olisi saanut kalibroitua maailmanparanuskoneistonsa oikeaan vireeseen. Kummallista, että joku pystyy näkemään ongelmia albaanijalkapalloilijoiden turvapaikkakikkailussa, mutta ei kykene samaan esim Afrikan sarvesta suuntautuvan muuttoliikkeen kohdalla.

Tekemisen meininkiä Seppälällä vaikutti olleen. Tuollaisella jääräpäisyydellä voinee joskus saada jotakin hyvääkin aikaiseksi. Mutta valitettavasti kokonaissaldo jäi reilusti pakkasen puolelle. 

[Ammadeus]

Jään syvästi kaipaamaan,yhtä paljon kuin halosen päättyvää pressan uraa..

[Haplotaxida]

kertokaa onko Suomessa sellainen tapa, kulttuuri että vaikka kuollut olisi kuinka rotta, niin saako vainajasta puhua ns. pahaa?

Mikä on suomalainen kulttuurietiketti?

Lähtökohtaisesti saa, mutta Suomessa odotetaan ennen kaikkea  tilannetajua. Ajan, paikan, asioiden, esittämistavan ja  henkilöiden suhteen. Esim. Hazardin Halmeen poismenoon liittyvästä kolumnista nousi ihan kohtalainen äläkkä, jossa yhtenä suurimpana syynä taisi olla raflaavan kolumnin julkaiseminen jo muutaman päivän sisällä:

Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava (JO 26). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Julkisen sanan neuvosto sai Iltalehden kolumnista yhteensä 108 kantelua. Niistä 50 ei täyttänyt kantelun muodollisia edellytyksiä. Neuvosto ratkaisee tällä päätöksellään Tony Halmeen äidin kantelun lisäksi 57 muuta kantelua, jotka täyttivät kantelun edellytykset. Iltalehden vastaukseen liittyi kolumnin kirjoittajan vastaus, jossa hän esimerkein avaa tekstinsä. Neuvosto käyttää liitettä ratkaisunsa tausta-aineistona ja julkaisee sen muun kantelumateriaalin yhteydessä www-sivuillaan.

Julkisessa keskustelussa Tony Halmeen kuolemasta on vaadittu suruaikaa, jolloin vainajaa ei saisi arvostella voimakkaan kriittisesti mediassa. Neuvoston kannan mukaan tällaisten aikarajojen määrittäminen ennalta on mahdotonta ja sananvapauden kannalta arveluttavaa. Jokainen julkaisupäätös on harkittava erikseen.

... Iltalehdessä julkaistu kolumni sisälsi osin oivaltavaa media-analyysia. Kolumniin sisältyi kuitenkin sellaisia ilmaisuja, joita ei voi pitää hyvän journalistisen tavan mukaisina. Moniselitteisen halventavat viittaukset Halmeen ulkonäköön ja hänen kuolemansa oikea-aikaisuuteen olivat huonosti harkittuja. Journalistin ohjeiden mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Neuvosto tähdentää, että tämä periaate voi koskea journalistisessa etiikassa myös vainajaa. Kirjoituksen tapa alistaa vainaja kursailemattoman mediakritiikin välineeksi välittömästi kuoleman jälkeen oli omiaan aiheuttamaan lisäkärsimystä omaisille ja läheisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

- http://www.jsn.fi/sisalto/4247-sl-10/

[nuiv-or]

Lähtökohtaisesti saa, mutta Suomessa odotetaan ennen kaikkea  tilannetajua. Ajan, paikan, asioiden, esittämistavan ja  henkilöiden suhteen.

...

Niistä 50 ei täyttänyt kantelun muodollisia edellytyksiä. Neuvosto ratkaisee tällä päätöksellään Tony Halmeen äidin kantelun lisäksi 57 muuta kantelua, jotka täyttivät kantelun edellytykset.

Halmehan on ihan eri juttu kuin tämä mokuttaja.

Eikö jsn:n olisi pitänyt olla yhteydessä näihin 50 valittajaan ja ohjeistaa heitä oikeamuotoisen valituksen tekemiseen?


Iltalehdessä julkaistu kolumni sisälsi osin oivaltavaa media-analyysia.

Öh?

[Haplotaxida]

Eri juttu ei liity siihen, että Eugen kysyi yleisesti. Yleisesti ottaen mitään yksinkertaista ja -selitteistä tapakoodistoa ei ole olemassa sille, että mitä mistäkin vainajasta saa puhua ja milloin, että missä ja kenelle milläkin tyylillä. Enemmänkin vaaditaan - tilannetaju liittyy tähän - tunneälykkyyttä, jos nyt on tarvetta puhua negatiivisimmista asioista.

Ja jos sille tois(t)en huomioonottamiselle ei nähdä tarvetta (esim. kiistellyn vainajan ei uskota koskettavan täällä oikeastaan ketään), niin vainaja on nopeasti tarvittaessa vapaata riistaa, esim. Gaddafi, jonka hakattua kuollutta ruumista on näytetty Ylen kanavillakin.

Iltalehdessä julkaistu kolumni sisälsi osin oivaltavaa media-analyysia.

Öh?

Oli sitä siinäkin - se, että kuinka oivaltavaa, niin onkin toinen juttu, jos sen olisi voinut oivaltaa kuka tahansa sanomattakin, lööppeihin liittyen - nähtävissä, mutta jospa nyt ei enää palata siihen, että miten minkäkin pitäisi ja voi ymmärtää. Ei koske aihetta sitä vähääkään.

[KalleK]

Jotenkin koko miehestä piirtyy eräänlaisen surullisen hahmon ritarin luonnekuva. Mies mitä ilmeisimmin siis joi itsensä ennenaikaiseen hautaan, vihattuna ja yksinäinenä känkkäränkkänä elämänsä viimeiset vuodet viettäen. Mikä oli miehen niin katkeroittanut elämää ja lähimmäisiä kohtaan?

Tuo aiemmin ketjussa mainittu kommentti suomalaisten kollektiivisesta tyhmyydestä ja kaverin myyrämäinen, yhteiskunnan perusrakenteita mahdollisimman tehokkaasti rapauttamaan pyrkinyt elämäntyö puhuvat puolestaan suunnattoman katkeruuden kalvamasta hylkiöstä, joka ei enää kyennyt tuntemaan mitään muuta kuin pohjatonta vihaa ympäristöään kohtaan. Oliko se portsari menneisyydessä osunut sittenkin arvauksessaan oikeaan?

Minun silmissäni tämä Seppälä rinnastuu mm. näihin koulusurmaajiin. Rakkauden tyhjiö elämässä ajaa yksilön lopulta epätoivoisiin tekoihin. Surullinen tapaus.