Sari Essayah Kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi

[D-con]

http://harrieerikäinen.fi/blogi/2011/11/26/62

Sari Essayah: "Olen elämässä oppinut, että vähintään toisen jalan on oltava kiinni maassa. Tavoite saa – ja sen tuleekin olla – haastava/korkealla. Katseen ja askelten on oltava eteenpäin".

"Haluan nyt avata meille kaikille, mitä tarkoittaa olla 'askeleen edellä' ja minkälaista visiota me tuomme kansalaisille isänmaan parhaaksi. Tarvitsemme viisi askelta: askeleet kohti lähimmäisyhteiskuntaa, vastuullista taloutta, kestävää elämäntapaa, toimivampaa EU:ta ja arvopohjaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa".

Lähimmäisyhteiskunnassa Sari sanoo ihmisen vastuun ja vapauden nivoutuvan erottamattomasti yhteen. Tämän ajatuksen voi varmasti allekirjoittaa varmasti ainakin jokainen oman vastuunsa pienissä ja/tai suurissa asioissa kantava suomalainen. Nythän ajassa tuntuu elävän niin kansalaisten arkikokemuksen kuin EU:n tasollakin ajatuksia, joiden toteutuessa vastuut kuuluvat yksille ja oikeudet/vapaudet toisille.

Kalliilta ongelmien korjaamistoimilta vältytään, kun annetaan apua ja ohjausta ajoissa. Henkinen pahoinvointi johtaa helposti lasten ja nuorten syrjäytymiseen, päihteisiin tai hajoaviin perheisiin. Tämä on minulle niin tuttua niiden satojen ihmisten ja perheiden kohdalla, joiden elämässä olen voinut viimeisten reilun 20:n vuoden aikana kulkea palan matkaa rinnalla. Nykyajan arvojen tavaratalon keskellä on hyvä muistaa, mille arvoille länsimaisten yhteiskuntien oikeusjärjestykset ja toimintakulttuurit rakentuvat, ja millainen valtio niillä on tähänkin kylmään maankolkkaan saatu rakennettua.

Vastuullinen talous ei voi pitkällä aikavälillä rahoittaa yhteiskunnan toimintoja lainarahalla; juuri se on vienyt maiden talouksia ympäri maailmaa romahduksen partaalle. Kun edessä on kenties vuosikymmen hidasta kasvua ja kriisin hoitoa, on jokaisen suomalaisen taustoista riippumatta tehtävä parhaansa yhteiskunnallisesti kestävän elämäntavan tukemiseksi ja sitouduttava yhteisiin pelisääntöihin. Taloudellista hyvinvointia on jaettava entistä oikeudenmukaisemmin. Verotuksen tulee kannustaa tekemään työtä ja yrittämään. Rahoitusmarkkinoita tulee säädellä tarkemmin. Panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin on lisättävä. Niiden avulla otetaan askeleita kestävämmän elämäntavan rakentamiseksi.

Tulevaisuuden suuria kysymyksiä ovat ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, luonnonvarojen ehtyminen ja kilpailu hupenevista luonnonresursseista. Vesistöt ja maaperä saastuvat ja luonto joutuu yhä ahtaammalle rakennetun ympäristön puristuksessa. Sukupuutto uhkaa tavatonta määrää lajeja ja niistä jokaisen menettäminen köyhdyttää meitä peruuttamattomasti.

Suomen tulee toimia kansainvälisessä yhteistyössä kestävän kehityksen puolestapuhujana. Resurssitehokkuutta tulee lisätä ja vähentää varsinkin uusiutumattomien energiaraaka-aineiden kallista käyttöä.

Presidenttinä Sari haluaa puhua koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden puolesta. Ihmiskunta on saavuttamassa merkittäviä tieteellisiä ja teknisiä harppauksia, oli kyseessä bio-, tieto-, energia- tai muut tekniikat. Niiden täysimääräiseen hyödyntämiseen tarvitsemme sopua vapaassa ja rauhallisessa yhteiskunnassa.

Suomen ja suomalaisten kannalta EU:n nykykehitys on huolestuttava ja sille on tarjottava vastuullisia vaihtoehtoja. Kriisikokousten Euroopasta on päästävä tulokselliseen yhteistyöhön. Suomen tulee viedä EU:ta eteenpäin, ei liittovaltioksi ja nykyistä toimivammaksi jäsenvaltioiden yhteistyöelimeksi.

Euroopan unionin kehittäminen liittovaltioksi ei ole eurokriisin ratkaisu, vaan päinvastoin syventää ongelmia. Se voi johtaa huonosti taloutensa hoitaneiden jäsenvaltioiden velkojen ottamiseen yhteisvastuuseen joko eurobondien tai Euroopan keskuspankin kautta tai kasvattamalla EU-budjettia kansallisilla varoilla. Sen sijaan tulee luoda mekanismeja, joilla huonosti talouttaan hoitaneet yksiköt joutuvat vastaamaan itse veloistaan ja sitoutumaan kurinalaiseen taloudenpitoon.

Euroopan unionista on rakennettava "byrokratiakirnun" sijasta ihmisiä ja yrityksiä palveleva talousalue. Kun nyt monista kansalaisista tuntuu, ettei EU-politiikan suuntaan voi vaikuttaa ja valta on keskittynyt harvoille ja avoimuus puuttuu, voi tämä pahimmillaan johtaa vakaviin seurauksiin yhteiskunnassa. Suomen EU-politiikan tulee olla entistä avoimempaa ja kansallista suvereniteettiamme kunnioittavaa. Tämä ei merkitse sulkeutumista muulta maailmalta. EU:ta tulee viedä oikeaan suuntaan ohjaamossa istuen, ei peräpenkiltä huudellen.

Presidentin keskeinen tehtävä on johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ulkopolitiikassa tulee korostaa Suomen roolia puolueettomana välittäjänä ja sovittelijana sekä vankkumattomana ihmisoikeuksien ja miesten ja naisten välisen tasa-arvon puolustajana.

Suomen ulkopolitiikalla on kolme keskeistä painopistealuetta: Venäjä, Lähi-itä ja YK.

Idän suhteiden hoito on Suomessa normalisoitunut "kremnologian" ajoista vakiintuneeksi ulkopolitiikan hoitamiseksi. Pääpaino on arjen sujuvuuden kuten kaupankäynnin esteiden poistamisessa ja yritysten toimintamahdollisuuksien edistämisessä. Vastavuoroisuusperiaatteeseen kuuluu esimerkiksi ulkomaalaisille vapaus ostaa kiinteistöjä ja yrityksiä Venäjältä niin kuin venäläiset ostavat Suomesta. Uusia yhteistyömahdollisuuksia tarjoaa kasvava kiinnostus arktiseen alueeseen.

Lähi-itään on saatava rauha. Alueen tilanteen kehittyminen on koko maailman rauhan ja turvallisuuden kannalta erittäin ratkaiseva. Arabikevään jälkeen ääriryhmät marssivat esiin uusien hallintojen myötä, ja kristittyjen asema näissä maissa käy entistäkin tukalammaksi. Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut saivat tällä viikolla uuden kolauksen, kun Fatah ja Gazaa hallinnoiva terroristijärjestö Hamas päättivät haudata keskinäiset erimielisyydet yhteishallinnon aikaansaamiseksi. Hamas ei ole misään vaiheessa suostunut Lähi-idän kvartetin ehtoihin Israelin valtion tunnustamisesta, terrorista luopumisesta ja vanhojen sopimusten tunnustamisesta. Samaan aikaan palestiinalaiset edistävät yksipuolista itsenäisyysjulistustaan YK:ssa.

Erityisesti tässä tilanteessa Suomen ulkopolitiikan johdon tulisi kaikissa asiaan liittyvissä äänestyksissä pidättäytyä tunnustuksen antamiselta. Suomen äänestyskäyttäytyminen oli sekä pohjoismaisesta että useimpien EU-maiden kannasta poikkeavaa palestiinalaisten UNESCO-jäsenyyden suhteen. Sama ei saa toistua varsinaisen jäsenäänestyksen kohdalla. Asia saattaa hyvinkin olla ensimmäisiä tulevan presidentin ratkaistavia linjauksia. Samoin kiireellistä on torjua Iranin ydinasevarustelu, joka on uhka koko maailman rauhalle.

Aktiivisen EU- ja ulkopolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön kautta voimme edistää Suomen etuja maailmalla ja siten myös vahvistaa kansallista turvallisuutta. Sotilasliittoon kuulumattoman Suomen tulee jatkossakin kyetä maan sotilaalliseen puolustukseen uskottavalla tavalla. Se edellyttää yleistä asevelvollisuutta ja riittävää nykyaikaista kalustoa.

[Tomi]

Harkitsen vakavasti Sari Essayah äänestystä 1. kierroksella siitäkin huolimatta, että toisella kierroksella pitää hyvin todennäköisesti vaihtaa ehdokasta.
Konservatiivisena minulle on kärjessä Essayah ja Soini, mutta jotenkin Essayah tuntuu tällä hetkellä lähempänä arvojani.
Osasyy vaikka se, että haluan Eva Biaudetin viimeiseksi.
Perussuomalaisten kannattajat saavat hoitaa Soinin Lipposen edelle.  Tähän järjestykseen en todennäköisesti puutu.
Pieni varaus Väyrysen ja Niinistön suuntaan 1. kierroksella.